Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen



Samankaltaiset tiedostot
Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto

MATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE

Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen matkailussa?

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Tutkimuksen tarkastelu yksi aineisto, monta muotoa. Analyysit ja tulkinnat

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kaavoituksen haasteita:!

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Maisemakokemuksen tutkiminen mielikuvakarttojen avulla

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA

Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto

MONA. Moniaistinen asuinympäristökokemus -tutkimusprojekti ( )

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

Otaniemessä Aija Staffans

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto. osaksi paikallisesti herkkää suunnittelua

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot

Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Asuntomessujen oheiskohdehaun infotilaisuus 3.4. klo 15-16

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Kittilän matkailuyrityskysely

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

Vastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot

Myynti ja markkinointi verkossa seminaari Karoliina Korpela. Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region

ASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Kuntien 9. Ilmastokonferenssi

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Transkriptio:

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014

Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun periaatteita ei vielä laajalti sovelleta matkailurakentamisessa tai palvelutarjontaan. Ekotehokkuuden ja luonnonläheisen asuinympäristön yhdistäminen haaste matkailukeskusten kehittämisessä. Millaisia matkailijoita Lappiin halutaan? Kenelle ja miten matkailukeskuksia kehitetään? Käyttäjäryhmät eriytyvät -> Miten erilaistetaan luontomatkailukohteiden tarjonta?

matka.tkk.fi MATKA HANKE MATKA kestävä matkailualue 1 Kestävää matkailua matkailijapreferenssit 2 Energiatehokas matkailualuerakenne ratkaisut ja hallinta 3 Kestävä matkailualue Maankäyttö, suunnittelu ja arkkitehtuuri Pilottikohde: YLLÄS Rahoitus: Tekes + Laatumaa, Lapland Hotels, Lemminkäinen Talo OY, Fortum, Kolarin kunta) Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun ja energiatekniikan laitokset & Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemi

26.3.2014 5

matka.tkk.fi MATKAILIJAKYSELYN SISÄLTÖ JA TAVOITE (MATKA-hanke 2009-2010) Tutkimustietoa matkailualueen suunnittelua varten: Matkustusmotiiveista ja ulkoharrasteista Loma-asumiseen liittyvät preferensseistä Halukkuudesta toteuttaa kestävyyttä edistäviä käytäntöjä Asenteista uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä energiatuotantomuotoja kohtaan Asenteista matkailualueen tiiviysastetta kohtaan Yhteensä yli 2200 vastausta 745 suomalaista vastaajaa

Uusiutuvan energian tuotantotapojen sopivuus matkailukohteelle ( Hasu & Tyrväinen ym. 2011) 5 4 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi Koko aineisto Tuulivoima Bioenergia Aurinkoenergia N = 953 F = 3,7 p = 0,005 N = 939 F = 11,6 N = 944 F = 25,3 N = 960 F = 2,5 p = 0,039 3 N = 949 F = 10,3 2 1 Tuulivoima: sopivuus maisemaan Tuulivoima: tuotantotavan hyvyys Aurinkoenergia: Bioenergia: sopivuus Bioenergia: Aurinkoenergia: sopivuus Tuotantotavan maisemaanhyvyys maisemaan asteikolla: 1 = tuotantotavan ei lainkaan hyvä,, hyvyys tuotantotavan 5 = erittäin hyvä. hyvyys Sopivuus maisemaan asteikolla: 1 = ei lainkaan,, 5 = erittäin hyvin

Valmius osallistua kestävään matkailuun (Hasu &Tyrväinen 2010) Lajittelemaan jätteet Suosimaan paikallisia palveluja Liikkumaan luonnossa merkityillä reiteillä Lajittelemaan ja toimittamaan jätteet keräilypisteisiin Suosimaan ravintolassa paikallista ruokaa Ostamaan paikallisia elintarvikkeita hieman kalliimmalla Minimoimaan sähkön käyttöä Minimoimaan veden käyttöä Liikkumaan kohteessa jalan tai linja-autolla Saapumaan kohteeseen junalla/linja-autolla Liikkumaan kohteessa kevytautolla 3,07 3,20 3,78 3,74 3,69 3,64 4,31 4,27 4,23 4,20 4,03 1 2 3 4 5 Asteikko: 1 = ei lainkaan valmis,, 5 = erittäin valmis

Ikkunanäkymän miellyttävyys pientalosta (Hasu & Tyrväinen 2010 Ikkunanäkymä pientalosta Näkymä D Näkymä C Näkymä B Näkymä A 5 4 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi Koko aineisto N = 958 F = 5,3 N = 967 F = 4,4 p = 0,002 3 2 1 Näkymä D Näkymä C Näkymä B Näkymä A Miellyttävyys asteikolla: 1 = ei lainkaan,, 5 = erittäin hyvin

Kaukonäkymien miellyttävyys hotellihuoneesta (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin hyvin) Näkymä H Näkymä G Näkymä F Näkymä E 5 4 3 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi N = 958 F = 6,9 N = 958 F = 5,3 N = 962 F = 9,0 N = 965 F = 2,4 p = 0,046 2 1 Näkymä H Näkymä G Näkymä F Näkymä E

Viherrakentamistapojen sopivuus Lapin majoituskohteelle Laatoitus ja muureja Avoin sorapintainen Kukkaistutuksia 5 4 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi N = 959 F = 42,1 Luonnontilassa: puita ja varpuja N = 966 F = 6,5 3 N = 954 F = 18,0 N = 959 F = 12,5 2 1 Asteikko: 1 = ei lainkaan,, 5 = erittäin hyvin Avoin sorapintainen Laatoitus ja muureja Kukkia Puita ja varpuja

Johtopäätöksiä Matkailijat arvostavat keskimäärin pienimuotoista ja rauhallista majoitusta, josta on välitön yhteys luontoon. Matkailijalta ei voi odottaa kestäviä valintoja, jos valinnat hankaloittavat loma-arkea. Erit. kotimaisten matkailijoiden toiveet rakentamisen väljyydestä haastavat nykyisen tiiviin maankäytön tavoitteeet (displacement ilmiö). Huolellinen suunnittelu (rakennusten sijoittaminen, tyyli, rakennusmateriaalit ikkunanäkymät) Alkuperäisen metsäluonnon säilyttäminen/ viherrakentaminen tärkeää ympärivuotisen matkailun kehittämisessä.

Miten kestävä matkailualue tehdään? Kestävä matkailualue ei välttämättä urbaani Kotimainen kysyntä jatkossakin tärkeä. Ympäristövastuullinen matkailu tärkeää herkkien luontoalueiden läheisyydessä. Rohkeampaa profilointia ja konkreettisempia tavoitteita. Loma-asumisessa arvostetaan luonnon saavutettavuutta, sekä fyysisesti että visuaalisesti Miten kestävä matkailualue tehdään? Käsikirja suunnitteluun ja rakentamiseen.staffans& Merikoski (toim.) 2011. Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos.143 s http://www. matka.tkk.fi

Kirjallisuutta Tyrväinen, L, Uusitalo, M.,Silvennoinen, H. & Hasu, E. 2013. Towards sustainable growth in nature-based tourism destinations: Clients' views of land use options in Finnish Lapland. Landscape and Urban Planning 122: 1-15. Hasu, E. & Tyrväinen, L. 2011. Kenelle matkailukyliä tehdään? Julkaisussa: Staffans, A. & Merikoski, T. (toim.). Miten kestävä matkailualue tehdään? Käsikirja suunnitteluun ja rakentamiseen. Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, s. 20-57. ISBN 978-952-60-4168-1 ISBN 978-952-60-4167-4