PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa MÄÄRÄLASKENTAJAKUSTANNUSARVIOT 20.9.2013
1 (31) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.2 18.04.2013 Pekka Ruuti Lähetetty 1. kommenttikierrokselle 0.3 20.09.2013 Pekka Ruuti Ensimmäisen kommenttikierroksen kommentit käsitelty. Sovitettu osan 4 (v. 0.3 9.8.13) mukaiseksi. Lähetetty 2. Kommenttikierrokselle. Kunkin mallinnusohjeen dokumentin versiointi aloitetaan alusta käyttäen ohjeen valmiusastetta kuvaavaa aloitusnumeroa. Versioiden numerointi on kirjoittajien päätettävissä.
2 (31) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille... 5 2.1 Rakenteiden kuvaaminen... 6 2.2 Nimikkeistö... 6 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä... 9 2.4 Hankintamenetelmät...10 3 Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa...11 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana...11 3.1.1 Esi- ja yleissuunnittelu...11 3.1.2 Väyläsuunnittelu...11 3.1.3 Rakennussuunnittelu...12 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana...12 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana...13 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen...13 4 Määrälaskennan prosessi...14 4.1 Kohteeseen tutustuminen...15 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen...15 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen...16 4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta...16 4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus...16 4.3.3 Mallin täydentäminen...16 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen...17 Lähdeluettelo...18 Liite 1 Määrälaskennan lisätiedot...19
3 (31) 1 JOHDANTO Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi, rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi. Tietomallinnuksen eräs merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen. Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM sanastoon. Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan. Määrittelyt: Yhdistelmämalli Tien inframalli Inframalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tuotemalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2] Tietä/ tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2] Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi. Esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel v.1.2- spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. [2]
4 (31) Rakennusosamalli Hankeosa Rakennusosa Tuotanto-osa Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Inframallista voidaan tehdä: 1.alustava rakennusosamalli 2.rakennusosamalli,riippuen suunnittelun vaiheesta. Rakennusosamallista voidaan tehdä koko hankkeen kattava määrälaskelma kustannusarviota varten. Tavoitteena on koko hankkeen kattava Inframalli, jossa on prosessin joka vaiheessa kaikki rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen. Infra 2006 nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti: o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää omistajalta erillistä päätöstä. o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä. o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja (suunnitelmavaihtoehtoja). [4] Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet määrämitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4] Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö.
5 (31) 2 MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista. Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä 1 Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa Infra 2006 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanke-,tuote- tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan. Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, on rakenneosat oltava eroteltavissa myös Infra 2006 rakennusosittain. Ohje Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra 2006:tta tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra 2006:een on esitettävä. Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja Infra 2006 rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä. Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina. Vaatimus Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista. Vaatimus Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa. Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan litterointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä litteroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeellisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet. Esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin.
6 (31) 2.1 Rakenteiden kuvaaminen Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osassa nro 4. Mallinnus työtapana on nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin. Vaatimus Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan. Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia. Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen. Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja, mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan. Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että IM3/ IFC-muodossa. Esimerkki Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein. Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta, rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi. Ohje Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa. 2.2 Nimikkeistö Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5.
7 (31) Vaatimus Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM nimikkeistöä sekä Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi. Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia: 1. Muottityö 2. Raudoitustyö 3. Betonointityö. Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä): Taulukko 2.1 Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain. Rakennusosa Nimike 1300 Perustusrakenteet 2143.2 Betonipäällysteet, valettavat 2214 Muurit 3115.2 Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu 3125.2 Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu 4000 Rakennustekniset rakennusosat Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistöjärjestelmiä ovat: Talo 80, Talo 2000. Esimerkki Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole lisätty IM3:n mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistökenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla 312110 hulevesiviemäriputki (viettoviemäri).
8 (31) Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä. Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.
9 (31) 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on: Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit) Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus. Kuva 2.3 Hankkeen osittelu Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.1 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla. Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan tehtyä.
10 (31) 2.4 Hankintamenetelmät Riippumatta urakkamuodosta lähtötietomalli tuotetaan tilaajan toimesta. Hankintaprosessia tehostettaessa yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa. Lähtötietomallin muodostamisen jälkeen eri suunnittelu- ja urakkavaiheista seuraavaan siirtyy lähtöaineistoksi edellisen vaiheeseen tuloksena syntynyt inframalli. Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä. Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena. Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin. Kokonaisurakka (KU) Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa. ST-urakka Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta. Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely).
11 (31) 3 HANKKEEN ERI VAI- HEISSA 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Mallinnusohjeiden osassa 4, Rakennemallit; maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, on esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta eri suunnitteluvaiheissa. Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista. Ristiriitaisuuksien ilmetessä suunnitteluvaiheiden vaatimusten osalta, osan 4 ohjeet ja vaatimukset ovat määrääviä. Ohje Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja, määrät lasketaan yhdistelmämallista. 3.1.1 Esi- ja yleissuunnittelu Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Tällä hetkellä koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen yleissuunnitteluvaiheessa. Siltojen osalta esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa mallinnetaan päällysrakenteeseen kuuluvat betonirakenteet ja muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella. 3.1.2 Väyläsuunnittelu Tiesuunnitelman kustannusarvio laaditaan rakennusosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti. Siltojen osalta väyläsuunnitteluvaiheessa tulee mallintaa myös alusrakenteet kokonaisuudessaan ja merkittävimmät varusteet ja laitteet (kaiteet yms.). Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m 3 ] siltatyypin ja koon perusteella.
12 (31) 3.1.3 Rakennussuunnittelu Viitaten mallinnusohjeiden osaan 4, lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Em. vaatimusten mukaisesti mallinnettuna tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina koko hankkeen alueella. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Tavoitteena on välttää Infra 2006 nimikkeistön 1611 Maaleikkaus, erittelemätön. Muut maaleikkaukset (koodit 1612-1617) on osoitettu selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin, täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon. Kallion sijainti esitetään koko hankkeen alueelta. Lisäksi esitetään pohjatutkimuspisteet. Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti. 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta. Kuva 3.1 Tarjousprosessi Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan prosessi on kuvattu erikseen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen laadintaan osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös urakkarajat ja alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti. Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä.
13 (31) Riskien määrittely Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm. Massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit Puutteelliset pohjatutkimustiedot Sulfidisaviesiintymät Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa. Vaatimus Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeen mukaisesti. E.m. ohjeisiin on tässä ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään saamaan tarkempi kuva toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon suhteen. Tarkennukset on esitetty liitteessä 1. 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana. Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin avulla laskettujen määrien avulla. 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena.
14 (31) 4 MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI Edellisen vaiheen lopputuote = lähtötietomalli Alustava Rakennusosamalli Rakennusosamalli Seuraavan vaiheen lähtötietomalli Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1 kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi koskea hanketta kokonaisuudessaan. Hanke-,tuote- tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelu- tai toteutusvaiheissa. Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen. Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.
15 (31) 4.1 Kohteeseen tutustuminen Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi rakennusselostukseen, sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa. 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen Vaatimus Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio. Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita: On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista. On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin. On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä mallia vai siitä tuotettua IFCmallia. Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitäävarmistua siitä, että aineistosta löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla. On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä. On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta. Rakennusselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi onko mallissa ja rakennusselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Rakennusselostukseen pitää viedä kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän muutoksia esimerkiksi suunnittelukokousten pöytäkirjoista. On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin. Ohje Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
16 (31) Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta. 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Vaatimus Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö. Ohje Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia laskelmia saman mallin pohjalta. 4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Ohje Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta. 4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta. 4.3.3 Mallin täydentäminen Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla. Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua,
17 (31) jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan, ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin. 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Ohje Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin. Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella. Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla. Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat. On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon. Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta.
18 (31) LÄHDELUETTELO 1 Tauriainen Matti. 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV 2 InfraBIM-nimikkeistö, versio 1.5. 11.4.2013. http://www.rts.fi/infrabim/infrabim_uusi/mallinnusohjeita/infrabim_nimikkeisto_v1_5.pdf 3 Lindholm M. Junnonen J-M. 2012. Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki 2012. Suomen Rakennusmedia Oy 4 2006. Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tampere 2006. Rakennustieto Oy 5 Myllymäki H. Siltojen tietomalliohje, luonnos 2013 6 Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, 2012
19 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätiedot LIITE 1 MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot 1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus Poistettavat pintamaat Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat päällysrakenteet Poistettavat avo-ojat ja kaivannot Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat Lisätietoina arvio m3 tai m2. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät Jaottelu listaan kohteittain sekä koon mukaan.
20 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet Kapselointirakenteet 1300 Perustusrakenteet Anturaperustukset Laattaperustukset Paaluperustukset Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus. Arinarakenteet Kasuuniperustukset 1400 Pohjarakenteet Vahvistetut maapohjat EPS yhteydessä ilmoittettava myös m2. Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Salaojien osalta kallio ja maaosuudet erikseen. Sivuojat leikkauksessa sis.maaleikkaukseen. Putkirumpujen yhteydessä myös kpl määrä.
21 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Injektoidut kalliorakenteet Pultitukset Ruiskubetonointirakenteet Kalliotilojen tukirakenteet Ankkuroinnit Verkotukset Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet 1600 Maaleikkaukset ja - kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Maahan kaivettavat rakennus- ja siltakaivannot Kaivannon tukirakenteet Vedenalaiset maaleikkaukset ja - kaivannot (ruoppaus) Penkereiden alitukset (kairaus, tunkkaus)
22 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 1700 Kallioleikkaukset, - kaivannot ja -tunnelit Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Kallioavoleikkaukset Kalliokaivannot Kallioon louhittavat rakennus- ja siltakaivannot Vedenalaiset kallioleikkaukset ja - kaivannot Jälkikäsitellyt kalliopinnat Maanalaiset kalliotilat Reiät ja poratut kaivot 1800 Penkereet ja täytöt Maapenkereet ja -padot Louhepenkereet ja -padot Erikoispenkereet Kaivantojen täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen alaosat Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset ja välikerrokset Päällysrakenteen alaosat louheesta Siirtymärakenteet
23 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 2100 jatk. Päällysrakenteen yläosat Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Sitomaton kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Sidottu kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Lujitteet Kulutuskerros Piennartäyte 2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit Reunatuet Jako tyypeittäin. Kourut Portaat Tukimuurit 2300 Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja parannetut kasvualustat Kerrosvahvuus ilmoitettava. Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Puut eriteltyinä kokoluokittain. Katteet
24 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu 2400 Ratojen päällysrakenteet Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tukikerros Raide??? Eroosiosuojaukset Luiskakennostot Kiviheitokkeet Kiviladokset Vahvisteverkot Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.) 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät Kaivoista arvio keskim. korkeudesta. Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot Jäteveden puhdistamot Veden puhdistamot Vesisäiliöt
25 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Kaiteet ja johteet Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta osuudesta, viisteet.siltojen siirtymärakenteet tässä luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä. Aidat, puomit ja portit Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista. Suojatolpat ja reunapaalut Törmäyssuojat Erikoisrakenteet Liikennemerkit Opastustaulut Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl määrä. Jalustatyypit, pylväät ja mahd. pohjanvahvistustarve. Portaalit
26 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 3200 jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset) Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Liikennevalot Tiemerkinnät Eriteltynä viivatyypit (kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet yms.) ja merkintätavat sekävärit.erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät. Mäkisyyttä ei huomioida määrissä. Pysäköintilaitteet Valvontalaitteet 3300 Sähkö- ja konetekniset järjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja korkeus sekä mahd. pohjanvahvistustarve. Muuntamot, keskukset ja jakokaapit Valaisimet
27 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto Sähkö- ja konetekniset laitteet (siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.) Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu ) Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Ratasähköistys 3300 jatk. Telejärjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Jakokaapit Antennijärjestelmät Muut teletekniset laitteet 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Kaukolämpö Kaukojäähdytys Sulanapitojärjestelmä Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?) Muut lämmönsiirtojärjestelmät
28 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto Erilliset järjestelmät Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tie- ja katuliikenteen järjestelmät Raideliikenteen järjestelmät Lentoliikenteen järjestelmät Vesiliikenteen järjestelmät Palvelujärjestelmät (käytetään tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä) 3600 Automaatiojärjestelmät 4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 4190 Muut 4200 Sillat Perustukset (Nimi vaihdettava) Maatuet (päätytuet) Välituet Päällysrakenteet Kannen pintarakenteet Varusteet ja laitteet Huom! Kaiteet
29 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 4300 laiturit Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Terminaalirakenteet Satamalaiturit Vesistölaiturirakenteet Asemalaiturit yms. laiturit Kuormauslaiturit Puutavaran käsittelylaitokset 4400 perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet Varusteet ja kalusteet Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet) Meluntorjuntarakenteet (ei maa) Tärinänvaimennusrakenteet Muut ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet
30 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Pato- ja sulkurakenteet Säännöstelypadot Tulvapumppaamot Sulkuportit Sulkukammiot Mastot Merenkulun turvarakenteet ja allasrakenteet Majakat Reuna- ja tutkamerkit Linjataulut Kummelit Poijut Viitat 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet
31 (31) LIITE 1 Määrälaskennan lisätieto 4900 Muut rakennusosat Esi-suunnittelu Yleis-suunnittelu Väylä-suunnittelu Rakennussuunnittelu Rakenta-minen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Muut rakennusosat (Talo2000 mukaisesti) Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt)