SYSMÄN KUNTA TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2010-2020



Samankaltaiset tiedostot
1 johdanto sysmän kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeino- ja väestörakenteen tunnuslukuja 2.

1 johdanto kuhmoisten kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto pertunmaan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto iitin kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

NASTOLAN KUNTA. 1 johdanto nastolan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.

1 johdanto hämeenkosken kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.

1 johdanto asikkalan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

Mai-Brit Salo

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

suhteessa suosituksiin?

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

1 johdanto hartolan kunta Sijainti 2.2 Väestö 2.3 Koulutus 2.4 Elinkeinorakenne

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta) Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

ASUKASKYSELYIDEN TULOKSET

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016

Liikunnan kehittämissuunnitelma Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

HOLLOLAN KUNTA. 4 liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet Toimenpide-esitykset...8

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

(N) Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

Monialainen yhteistyö

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Hyvän Olon Nastola/Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman toteutumissuunnitelma

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

12. LIIKUNTAPALVELUT SIPOOSSA

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelma 2018

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Nummelan Palloseura ja Vihdin kunta yhdessä rakentamassa aktiivisten ihmisten Vihtiä. Timo Tuomi kehittämispäällikkö Nummelan Palloseura

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi klo 10.00

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

HE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.

Lasten fyysinen aktiivisuus

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

RAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN SEUDULLA

Ilomantsin kunnan liikunta- ja nuorisotoimen toimintaohjelma

PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI

alkaen lippua 10 %:n alennus yli 50 lippua 20 %:n alennus

TULOSLIITE JULKAISUUN

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Transkriptio:

SYSMÄN KUNTA TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2010-2020 1

1. JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla edelläkävijänä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän, kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategia. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen liikunnan toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpideohjelmat vuosiksi 20010-2020. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry on omalta osaltaan toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkapyöräily, kävely, pihatyöt sekä muut vastaavat toiminnat. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Sysmässä, kuten muissakin kunnissa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin sairauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esim. lihavuus, 2-tyypin diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on aktivoida liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Sysmän kunta on yhteistyöllä mm. Sysmän Sisun ja Palvelutaloyhdistyksen kanssa pystynyt noudattamaan liikuntalain tavoitetta: kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Sysmän terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. 2. SYSMÄN KUNTA 2.1 Sijainti Sysmä on Päijät-Hämeen maakuntaan. Nelostie halkoo myös Sysmän itäisiä kyliä. Matkaa Asikkalaan ja Heinolaan on noin 45km, Hartolaan noin 20km ja Lahteen noin 70km. 2

2.2 Luonto- ja ympäristö Sysmän pinta-ala on 936,5 km2, tästä vesistöä 28.9%. Vesistöjen rantaviivaa Sysmässä on 1000km, josta Päijänteen rantaviivaa on 270km. Päijänteen lisäksi Sysmässä on 167 pienempää järveä. Sysmä on suosittu vapaa-ajanasuntojen paikkakunta. Vapaaajanasuntoja on noin 3500 ja kesäisin asukasluku kolminkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden saapuessa loman viettoon. Lisäksi Tainionvirta suosittuna melontareittinä ja kalastusalueena kiinnostaa kesävieraita. 2.3 Väestö- ja elinkeinorakenne Sysmä numeroina VÄESTÖ 31.12.2009: 4391 henkilöä, asukkaita / maa-km 2 6,6 IKÄRAKENNE 31.12.2009 PINTA-ALA 0-14 vuotiaat 12,5% -maapinta-ala 666,20 km 2 15-64-vuotiaat 57,8% -vesipinta-ala 270,30 km 2 > 65-vuotiaat 29,7% -kokonaispinta-ala 936,50 km 2 100,0% ELINKEINOJAKAUMA 31.12.2007 KOULUTUS: SYSMÄ V. 2008 tutkinnon suorittaneita Alkutuotanto 22,9% Keskiaste 68,1% Jalostus 21,9% Alin korkea-aste 17,7% Palvelut 54,6% Alempi korkeakouluaste 8,2% Tuntematon 1,2% Ylempi korkeakouluaste 5,8% 100,0% Tutkijakoulutus 0,3% KOULUT OPPILAITA Päivähoito lapsia hoidossa Väihkylän alakoulu 192 päiväkoti Kastelli 68 Nuoramoisten alakoulu 66 ryhmäperhepäivähoito 14 Yhteiskoulun yläkoulu 137 perhepäivähoito 35 Yhteiskoulun lukio 65 Työpaikkaomavaraisuus: v. 2006 86,0 % Työttömyysaste 31.12.2009: 12,3% (Työministeriön luku) Taloudellinen huoltosuhde: v. 2007 1,87 Verotusperusteet: Tuloveroprosentti: v. 2010 19,0 - yleinen kiinteistövero 0,90 - vakituinen asuinrakennus 0,50 - muu kuin vakituinen asuinrak. 1,00 Lainat: 31.12.2009 3,06 milj. Lainat / asukas: 696 3

Ennusteen mukaan kunnan työikäinen väestö (15-64 vuotiaat) vähenee huomattavasti vuoteen 2020 mentäessä. Vastaavasti 65 -vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana noin 200 henkilöllä. Väestörakenteen muutos asettaa haasteen ikääntyneiden ihmisten terveysliikunnan järjestämiseksi. 3. LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE Sysmän kunta on solminut Sysmän Sisu ry:n kanssa ostopalvelusopimuksen. Kunta ostaa Sisulta liikuntapalvelut; toiminnan ja tapahtumien tuottamisen sekä Olavin toimintakeskuksen isännän tehtävät, joihin kuuluu mm. kokonaisuudessaan Päijänne Areenan toiminnasta vastaaminen, mm. salivaraukset. Sysmän Palvelutaloyhdistyksen kanssa Sysmän kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen koskien uimahallipalvelujen ostamista. Palvelutalolla toimii myös yksityinen kuntosali. 3.1 Henkilöstö Liikuntatoimen hallinnon hoitaa vapaa-aikaohjaaja, joka vastaa myös kokonaisuudessaan nuorisotyöstä. Liikuntapaikoista huolehtii kunnan liikuntapaikkojen hoitaja. Sysmän Sisulla on kokoaikainen liikunnanohjaaja, joka on palkattu osittain Sysmän kunnan ja LIKE-hankkeen tuella. Haja-asutusalueen latuverkoston hoito ja kyläkenttien kunnossapito ostetaan yksityisiltä yrittäjiltä. 3.2 Liikuntapalveluja tuottavat tahot: 3.2.1 Liikuntajärjestöt: Järjestön nimi: Toimintamuotoja: jäseniä Sysmän Sisu Yleisurheilu, hiihto, lentopallo, pesäpallo, jalkapallo, 450 jääkiekko, ammunta Sysmän Voimistelijat Kunto- ja terveysliikunta 316 BB 88 Salibandy 215 Sysmän Taidokat Taido 22 Sysmän Keilaajat Keilaus 56 TePs Purjehdus ja Veneily 150 Itä-Hämeen Rasti Suunnistus 112 Sysmän Moottorikerho Enduro 100 Itä-Hämeen FK-kerho Karting 83 Sysmä-Hartola Sydänyhdistys luennot, liikuntaryhmät, retket, virkistystoiminta, tukihenkiltoiminta 223 Järjestöjen toiminta on erittäin kattavaa ja monipuolista, jokaiselle löytyy jotakin. SyVo elämänkaari järjestö, joka saa kuntalaiset liikkumaan vauvasta vaariin 15 ryhmässä. SyVo painottaa toiminnassa juuri kunto- ja terveysliikuntaa. Sisu on perinteikäs yleisseura, jonka kohderyhmänä ovat seuran jäsenten lisäksi kaikki kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat. Sisu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä terveysliikuntaa mm. LIKE-hankkeen kautta. BB 88 liikuttaa aktiivisesti sysmäläisiä tarjoamalla joukkueurheilumahdollisuuden kaiken ikäisille ja tasoisille. Ryhmiä on 12 naperosählyläisistä ikämiehiin ja naisiin. Kolmen suuren lisäksi pienemmät seurat tuovat monipuolisuutta liikuntatarjontaan. Osa seuroista toimii useamman kunnan alueella Itä-Hämeessä. 3.2.2 Itä-Hämeen Kansalaisopisto (Sysmä, Hartola, Pertunmaa) järjestää kunnan alueella, myös haja-asutusalueella, monipuolista liikuntatoimintaa. 4

Syksyllä 2009 alkaneella opiskelujaksolla toimintaa oli 13 opintoryhmässä. 3.2.3 Sysmän Palvelutalolla (Sysmän Palvelutaloyhdistyksen omistama ja ylläpitämä) järjestetään kaiken ikäisille avoimia liikuntaryhmiä; vesivoimistelu, vesijuoksu ja venyttely-kehon huolto. Lisäksi on myös ikääntyneille tarkoitettuja ryhmiä mm. tasapainoryhmä sekä sotaveteraanien kuntosaliryhmä Palvelutalolla toimii myös ryhmiä, joihin pääsee lääkärin maksusitoumuksella, jos on terveydellisiä, liikuntakykyä rajoittavia ongelmia. Ryhmiä ohjaajat Palvelutalon fysioterapeutit. Kaudella 2009-2010 toimii 12 ryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain. 3.2.4 Kunnan liikuntatoimi on mukana alle kouluikäisten lasten liikunnan kehittämishankkeessa yhteistyössä PHLU:n kanssa. Hankkeen puitteissa on koulutettu päivähoidon henkilöstöä ja kehitetty päivähoitolasten liikuntatarjontaa mm. aloittamalla esikoululaisille tarkoitetut uimakoulut, jotka toteutetaan hoitopäivän aikana. Vanhemmille ja lapsille on järjestetty yhteisiä liikuntatapahtumia ja syksyllä 2010 järjestetään päivähoidossa liikunta-aiheinen vanhempainilta. Päiväkotiin on myös nimetty liikuntavastaava. Vuodesta 2005 alkaen kunnan liikuntatoimi ja liikuntaseurat ovat järjestäneet liikunnallista koululaisten iltapäivätoimintaa 3-9 luokkalaisille. Syksyllä 2010 toiminnan piiriin tulevat myös 1-2 luokkalaiset. 4. LIIKUNTAPAIKAT Sysmässä on viime vuosina rakennettu uusia liikuntapaikkoja ja kunnostettu olemassa olevia. Olavin toimintakeskus/päijänne Areena valmistui 2005, tekojäällä luisteltiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2009 ja Ohrasaaren ulkoilualueen kolmivuotinen kunnostushanke on loppusuoralla ja valmistuu vuoden 2010 aikana. 4. 1 Sisäliikuntapaikat Olavin toimintakeskus on Sysmän kunnan ja Sysmän seurakunnan yhteinen monitoimitalo. Toimintakeskuksessa voi harrastaa ja viettää vapaa-aikaa liikuntasali Päijänne Areenalla nuorisotila Verkossa bänditila Virrassa Talossa on myös seurakuntasali, seurakunnan päiväkerhotila, kirkkoherranvirasto ja kokoustila Päijänne Areenalla on mahdollisuus harrastaa monipuolista liikuntaa. Koko kentän lajeina mm. salibandy, koripallo, lentopallo, tennis, jalkapallo, käsipallo. Poikittaistoimintoina kolme lentopallokenttää, kolme sulkapallokenttää, peiliseinä ja puolapuut. Sali soveltuu myös erilaisten tapahtumien pitopaikaksi; juhlat, kokoukset, konsertit, teatteri, messut. Liikuntasalit Yhteiskoululla ja Väihkylän koululla sekä Urheilutalolla Sysmän Palvelutalolla uimahalli ja kuntosali Urheilutalolla keilahalli ja ampumahalli 4.2 Ulkoliikuntapaikat Tekojää ja luistinrata Väihkylän koululla Hiihtoladut Ohrasaaressa ja Urheilutalon maastossa, kylälatuja Pohjois-Sysmässä, Nuoramoisissa, Virtaalla ja Onkiniemellä Avantouintipaikka kirkonkylän leirintäalueen rannassa 5

Uimarannat kirkonkylällä Askon ranta ja leirintäalueen ranta sekä Hiekon ranta Valittulassa Beach volley kentät Askon rannassa, Säästöpankin takana ja kirkonkylän laivarannassa Ohrasaaressa valaistu kuntorata, koirapolku ja lintutorni Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut Päijätsalossa ja Kammiovuorella Ulkokentät: Väihkylän pesäpallokenttä ja tenniskentät (tekonurmi, 3 kpl) Yhteiskoulun pihalla koripallon harjoituskenttä ja harjoittelupaikat Yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä, nurmi Pallokenttä, hiekka Kyläkentät Liikolassa, Nuoramoisissa ja Särkilahdessa sekä Virtaalla tenniskenttä Suunnistuskarttoja voi kysellä liikuntatoimistosta. Liikuntatoimi myös vuokraa lumikenkiä. Sysmässä toimii kaksi ratsastustalliyrittäjää ja kunnassa on myös endurorata. 5. TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUKSET Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena voitaneen pitää UKK- Instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta. Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot huomioon ottavaa. 5.1 Alle kouluikäisten liikuntasuositus Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksen (2005) mukaan alle kouluikäinen tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivittäin, sillä liikunta on edellytyksenä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisten liikunta on pääasiassa lapsen omaehtoista toimintaa, jota varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat voivat tukea huolehtimalla, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja päivittäisen liikunnan määrä täyttyy. 5.2 Kouluikäisten liikuntasuositus Kouluikäisten liikuntasuosituksen (2008) mukaan liikunnan vähimmäismäärä 7- vuotiaille on kaksi tuntia ja 18 -vuotiaille tunti päivässä. Nämä vähittäismäärät ylittämällä voidaan vähentää useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja kuten lihavuutta ja aineenvaihdunnan sairauksia. Suurin hyöty saavutetaan, kun päivittäiseen liikuntaan sisältyy reippaamman liikunnan jaksoja, joiden aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. 5.3 Työikäisten ja ikääntyneiden liikuntasuositus Kansainvälisen terveysliikuntasuosituksen (2008) mukaan työikäisten ja ikääntyneiden tulisi harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa terveysliikuntaa (esim. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti rasittavampaa kestävyysliikuntaa (esim. juoksu vähintään 20 minuuttia kolmesti viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää harjoittelua tulisi olla pari kertaa viikossa. Liikunnan kokonaismäärän voi kerryttää lyhyemmistä suorituksista, joiden kesto on vähintään 10 minuuttia. Ikääntyneille suositellaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun lisäksi liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. 6

6. EHDOTUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI SYSMÄSSÄ Sysmässä on laaja ja monipuolinen järjestökenttä ja hyvät liikuntapaikat. Nämä seikat antavat erinomaiset lähtökohdat suunniteltaessa ja toteutettaessa koko kunnan kattavaa terveysliikuntaa. Tavoite: Sysmän terveysliikunnan toimenpideohjelman keskeisenä tavoitteena on aktivoida sysmäläiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää myös terveyttä edistävien elintapojen omaksumisen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveystottumuksiinsa. Toimenpideohjelmassa otetaan huomioon kaiken ikäiset kuntalaiset; lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyvät. 6.1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulujen välituntiliikunnan kehittäminen yhteistyössä koulun kanssa. Yläkouluikäisten aktivoiminen liikkumaan, esim. koulupäivän jälkeen järjestettävät liikuntakerhot Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen jatkaminen yhteistyössä mm. Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa. Nuoramoisten koulun lähiliikuntapaikan liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi 6.2 Työikäisten liikunnan kehittäminen Kehitetään yhteistyössä liikuntalähetteen käyttöön ottoa. Yhteistyössä mukana terveyskeskus, työterveyslääkäri, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Toiminta edellyttää, että on tiedossa lähetteen vastaanottavan tahon mahdollisuudet liikunnan toteuttamiseen, ja että ko. henkilö hyväksyy seurannan toteuttamisen. Vaihtoehtona em. toiminnalle on, että terveyskeskus/työterveyslääkärille toimitetaan luettelo kunnan alueella olevista liikuntapalveluista ja ohjataan henkilöt mukaan ko. toimintaan. Jotta em. tavoitteisiin päästään, on myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän sitouduttava tavoiteohjelmaan. Liikuntapalvelujen edelleen kehittäminen olemassa olevien palvelujen lisäksi yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopiston, Palvelutalon ja yritysten kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään kunnan oman henkilöstön liikuntaa osana työkykyä ja viihtyvyyttä ylläpitävää henkilöstöpolitiikkaa. 6.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakyvyn ylläpitävän liikunnan ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Ikääntyneen väestön lisääntyvä osuus luo paineita sairauskuluihin. 7

6.4 Muut toimenpiteet Kesällä 2010 käynnistetään Sysmän kirjastossa liikuntavälineiden lainaus. Välinelainaus on kirjaston, liikuntatoimen ja sysmäläisten liikuntajärjestöjen ja yritysten yhteinen hanke. Kirjastonjohtaja ja vapaa-aikaohjaaja osallistuvat kevään 2010 aikana PHLU:n toiminnasta järjestämään koulutukseen. Hyödynnetään tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet mm. KKI, Opetusministeriö, ELYkeskus, Nuori Suomi ja erilaiset työllistämistuet. Perustetaan kuntaan liikuntatoimikunta, joka toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Toimikuntaan kuuluu edustajat kunnasta, liikuntajärjestöistä, sosiaali- ja terveysyhtymästä, vanhus- ja vammaistoimikunnasta, Palvelutaloyhdistyksestä, koulusta ja päivähoidosta. Toimikunnan tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää kunnan liikuntapolitiikkaa, antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia sekä toimia asiantuntijoina. Toimikunta toimii myös vastuutahona, joka valvoo terveysliikunnan toimenpideohjelman toteutumista. Sysmän kokoisessa kunnassa riittää yksi liikunta-alan työryhmä, joka voi terveysliikunnan lisäksi ottaa kantaa kaikkiin liikuntaan liittyviin kysymyksiin. Pyritään huomioimaan kaavoituksessa ja rakentamisessa terveysliikunnan näkökohdat, mm. riittävät varaukset ulkoilualueille, leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. Terveysliikunnan toimenpideohjelmaa tarkistetaan kahden vuoden välein ja tehdään siihen tarvittavat muutokset ja lisäykset. 8