KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA - PEDAGOGISTA TARKASTELUA Kuluttajakasvatuksen oppimispolku

KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA - PEDAGOGISTA TARKASTELUA Kuluttajakasvatuksen oppimispolku Raportti 2012

1 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO s. 4 2. KULUTTAJAKASVATUS ERI IKÄKAUSINA s. 5 3. KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA s. 7 3.1. Vuoden kuluttajateko - Juha Beurling s. 7 3.2. Ympäristökasvatus varhaiskasvatuksessa ja päiväkodin arjessa - Päiväkoti Neulanen - Anneli Karhunen & Reetta Rintakumpu s. 8 3.3. Kuluttajien toimintaympäristö, auttavat tahot - Maija Puomila s. 9 3.4. Consumers International World Consumer Rights Day - Sue McGregor s. 12 Kuluttajan oikeuksien päivän -tapahtuman työryhmä ja julkaisun toimitus: Anita Virtanen, Helsingin yliopisto, anita.virtanen@helsinki.fi Hille Janhonen-Abruquah, Helsingin yliopisto, hille.janhonen-abruquah@helsinki.fi Taina Mäntylä, Kuluttajavirasto, taina.mantyla@kuluttajavirasto.fi Eila Kauppinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö, eila.kauppinen@nuori.fi Taitto ja kuvat (pl. sivun 33 kuva): Lauri Laavakari Opettajankoulutuslaitos Siltavuorenpenger 5 (PL 9) 00014 Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/okl/ Kuluttajavirasto Haapaniemenkatu 4 A, 7. krs, PL 5 00531 Helsinki http://www.kuluttajavirasto.fi Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 3 00100 Helsinki http://www.nuori.fi 4. NÄYTTEILLEASETTAJAT s. 15 4.1. Euroopan kuluttajakeskus s. 15 4.2. Finanssialan keskusliitto s. 16 4.3. Kierrätyskeskus s. 18 4.4. Kuluttajaliitto s. 20 4.5. Kuluttajatutkimuskeskus s. 21 4.6. Kuluttajavirasto s. 22 4.7. Kuluttajaviraston talous- ja velkaneuvonta s. 24 4.8. Maa- ja kotitalousnaiset s. 26 4.9. Martat s. 28 4.10. Mediakasvatusseura ja Koulukinoyhdistys s. 29 4.11. Motiva Oy s. 31 4.12. Päiväkoti Luonnossa kotonaan Mörrintupa s. 32 4.13. Ruokatieto Yhdistys ry s. 33 4.14. Suomen lasten ja nuorten säätiö s. 34 4.15. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry s. 36 4.16. Tietoturvakoulu s. 37 4.17. Voima-lehti, Vastamainos s. 38

3 4 1. JOHDANTO Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii kuluttajilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Kuluttajaviraston selvityksen (2008) mukaan kuluttaja-asioita käsitellään koulussa liian vähän ja liian myöhään. Oppilaiden on usein vaikea saada aiheista kokonaiskuvaa, koska teemat on pilkottu useampien eri oppiaineiden alle. Kuluttajavirasto on uudistanut kuluttajakasvatuksen strategiaa vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Kuluttajakasvatusta vahvistetaan myös yhteistyön kautta: kuluttajavirasto, opetushallitus, opettajankoulutus, päiväkodit ja koulut sekä useat kolmannen sektorin toimijat tekevät yhteistyötä, jotta lapset ja nuoret saavat paremmat valmiudet toimia yhteiskunnassamme. Käsissäsi oleva raportti on toteutettu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen, Kuluttajaviraston ja Suomen lasten ja nuorten säätiön yhteistyönä. Raportin sisältö on tuotettu kotitalousopettajiksi ja lastentarhanopettajiksi opiskelevien nuorten töiden pohjalta. Raporttiin on koottu yhteistyössä järjestetyn Kuluttajakasvatuksen oppimispolku -tapahtuman aineistoja. Kuluttajan oikeuksien päivänä 15.3.2012 järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli yhtäältä tarjota opettajankoulutuksessa opiskeleville tuleville opettajille mahdollisuus tutustua kuluttajakasvatuksen yhteistyötahoihin ja toisaalta vahvistaa yhteistyöverkostoa kuluttajakasvatuksesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Lisäksi päivän aikana luotiin yhteisiä näkökulmia kuluttajakasvatuksen pedagogisiin ratkaisuihin lapsen ja nuoren eri ikäkausina. Tapahtuma koostui seminaarista Kuluttajuus arjen taitona pedagogista tarkastelua ja näyttelystä, jossa esiteltiin eri toimijoiden näkökulmia kuluttajakasvatukseen. Raportissa on lyhyt koonti seminaarin ohjelmasta ja opettajaksi opiskelevien nuorten tekemät näytteilleasettajien esittelyt. Kuluttajakasvatuksen kannalta on oleellista luoda kokonaiskuva siitä, mitä asioita ja miten lapselle opetetaan eri ikävaiheissa. Kuluttajavirasto on mukana kansainvälisessä projektissa, jonka tavoitteena on määrittää kuluttajakasvatuksen tavoitteet ja menetelmät lapsen ja nuoren eri ikäkausina. Tämän projektin osana kotitalousopettajaopiskelijat tuottivat keväällä 2012 aiheesta kuluttajakasvatuksen strategiaan pohjautuvat ikäkausiselvitykset. Opiskelija Minna Kivinen on koostanut selvityksistä tätä raporttia varten kokonaiskuvan, jossa käydään läpi eri-ikäisille lapsille ja nuorille tarkoitetun kuluttajakasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä. Lämmin kiitos kaikille Kuluttajakasvatuksen oppimispolku -tapahtumaan ja tämän raportin tekoon osallistuneille. Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja antoisa. Toivomme, että tästä raportista on hyötyä myös tuleville opettajaksi opiskeleville nuorille ja kuluttajakasvatuksen parissa toimiville tahoille.

5 6 2. KULUTTAJAKASVATUS ERI IKÄKAUSINA KULUTTAJAKASVATUS ERI IKÄKAUSINA SISÄLLÖT SISÄLLÖT TAVAT / MENETELMÄT 4-6v. 7-11v. 12-15v. Yksityistalous, kotitalouden hallinta ja osallisuus kotiin ja lähiympäristöön tutustuminen kierrätyksen ja energiansäästön alkeet kodin turvallisuus kotitöihin tutustuminen terveelliset ruokailutottumukset perheen moninaiset roolit mistä tavarat tulevat? oman toiminnan merkitys, tulevaisuusajattelu omat pienet vastuualueet kännykän turvallinen käyttö perheenjäsenten yhteistyö yhdessä päättäminen rahankäyttö, säästäminen valintatilanteet eettinen ja ekologinen näkökulma kuluttamiseen tuotteiden elinkaariajattelu kodinhoidon taidot terveys ja turvallisuus arjen valinnoissa ruoanvalmistuksen taidot päätöksiin osallistuminen kulttuuritietoisuus ajankäytön suunnittelu ja hallinta Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, markkinointi ja kaupallinen media todellisen ja kuvitteellisen maailman ero tavaroiden tarkoituksenmukain en käyttö raha vastineeksi tavarasta, vaihtaminen mitä mainokset ovat? leikit, pelit, tarinat mallioppiminen ja aikuisten esimerkki opittavan tuominen osaksi arkea kokeilu ja tutkiminen roolileikit media omassa elämässä erilaiset mainonnan ja median kanavat teknologian turvallinen käyttäminen ikärajat tuotteiden vertailu, ostaminen mainosten lukutaito viihteen ja mainonnan ero omakohtaisuus käytännönläheisyys pelit, leikit, draama ryhmätyöskentely keskustelu retket ja elämykset medialukutaito tieto- ja viestintäteknologian käyttö pankkikortti nuoren asema kuluttajana tuotteen vaihtaminen ja palauttaminen kulutusvalintojen taustat tutustuminen kaupallisen vaikuttamisen keinoihin omakohtaiset kokemukset mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kodin toimintoihin toiminnallisuus ikätoverit ja yhdessä tekeminen pelit, draama osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin tutustuminen yrityksiin ja yhteisöihin vihreä: eettinen ja ekologinen ajattelu vaaleanpunainen: toiminta kotona punainen: osana yhteisöjä 16-18v. 18v. Yksityistalous, kotitalouden hallinta ja osallisuus energia ja liikkuminen aiemmin opittu osaksi arkea kodin teknologian käyttö arkipäiväisestä turvallisuudesta huolehtiminen vastuullisuus kodinhoidosta kodin teknologian käyttö ja valinta tutustuminen työelämään osallisuus yhteiskunnassa ja työelämässä yhteiskunnallinen rooli, arjen jakaminen, tasa-arvon merkitys vastuullisuus ja vaikuttaminen tutustuminen kotitalouspalveluihin vastuu omasta rahankäytöstä toimiminen ongelmatilanteissa tutustuminen arjenhallinnan voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö ongelmatilanteisiin vastuunotto omasta taloudesta ja arjesta suunnitelmallisuus ja ajanhallinta hyvinvointi ja jaksaminen Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, markkinointi ja kaupallinen media sosiaalisten medioiden hallinta luotettavan tiedon tunnistaminen tuotteiden laatu ja turvallisuus, kuluttajansuojalaki pankkipalvelut nettikauppa, internet ja mainonta brändit, tuotesijoittelu, piilomainonta kuluttaminen sosiaalisena ilmiönä omakohtaiset kokemukset, ajan kohtaisuus itsenäistyminen keskustelu aidot oppimisympäristöt aikuisten ohjausta ja tukea tarpeen mukaan draama, tositarinat projektit, vierailut vuorovaikutus medioiden kanssa kodin sopimukset, osamaksut, palveluiden ostaminen lainat, korot, pikavipit, verot kuluttajaneuvonta kriittinen ajattelu kulutusta ohjaavien syiden ja tottumusten tiedostaminen Minna Kivinen, kasvatustieteiden yo. itsenäisyys taitojen kokeilu ja soveltaminen omaan arkeen mahdollisuus tukeen keskustelu, yhteistyö projektit, tapahtumat itseopiskelumateriaalit, testit sininen: ajan ja talouden hallinta keltainen: ostaminen ja rahankäyttö oranssi: erilaiset mediat turkoosi: mainonta

7 8 3. KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA 3.2 Ympäristökasvatus varhaiskasvatuksessa ja päiväkodin arjessa - Päiväkoti Neulanen Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää vietetään vuosittain 15.3. Päivää juhlistettiin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselle maaliskuussa 2012. Luentotilaisuuden teemana oli Kuluttajuus arjen taitona pedagogista tarkastelua. Aiheesta puhumassa olivat Juha Beurling Kuluttajaliitosta, Reetta Rintakumpu ja Anneli Karhunen Päiväkoti Neulasesta ja Aino Alasentie Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:stä, Maija Puomila Kuluttajavirastosta sekä Sue L. T. McGregor Mount Saint Vincent Universitystä. Lisäksi päivän yhteydessä järjestettiin näyttely Kuluttajakasvatuksen oppimispolku, jossa yhteistyötahot esittelivät toimintaansa. Palkitsemisperusteet vuonna 2012 yhteiskunnallisesti merkittävä kuluttajateko ja/tai yhteiskunnallisesti merkittävä kuluttajatapahtuma ja/tai pitkäaikainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä toiminta kuluttaja-asioiden edistämiseksi Palkinnon voi saada henkilöryhmä yritys järjestö, yhteisö tai muu taho viranomainen 3.1 Vuoden kuluttajateko Vuoden kuluttajateko kilpailu avattiin Kuluttajan oikeuksien päivänä 15.3.2012. Palkinnon saaja tai saajat julkistettiinan Eurooppa-päivänä 9.5.2012. Vuoden Kuluttajateko -palkinto YLE:n asiaohjelmille Ylen asiaohjelmat on jo vuosien ajan nostanut kuluttajien kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita keskeiseen asemaan sekä televisio- ja radio-ohjelmissaan. Ylen asiaohjelmissa on monipuolisesti nostettu esiin kuluttajanäkökulmaa mm. Kuningaskuluttajassa, MOT:ssa, A-talkissa, Päivän peilissä ja esimerkiksi rahoittamalla Säilöttyjä unelmia -dokumenttielokuvaa. Kuluttajaliitto haluaa palkinnollaan korostaa kuluttaja-asioiden yleistä merkitystä kansalaisten arjessa. Kuluttajien oikeuksien ja velvollisuuksien esiin nostamisen tulee olla osa tavallista tiedonvälitystä, ei pelkkiä erikoisohjelmia tai suunnattua valistusta. Ympäristö- ja kuluttajakasvatus on kaikkien yhteinen asia Ympäristökasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus linkittyvät vahvasti kuluttajakasvatukseen Lapsen hyvä luontosuhteen luominen on tavoite sekä menetelmä. Yksilön ja yhteisön vastuu ympäristöstä. Arvovalinnat arjessa. Kasvatuskumppanuudella on tärkeä rooli ympäristökasvatuksessa. Vasut, leopsit, vanhempainillat, tiedotteet, kyselyt, näyttelyt ym. epäviralliset keskustelut Ympäristöystävälliset tavat Neulasessa Ryhmissä kierrätetään kartonki, pahvi, bio jäte, lasi ja metalli Käytämme paljon luonnon- ja kierrätysmateri aalia toiminnassa, leikeissä ja askartelussa Lapset ovat vuorollaan energiavahteina. Käytämme kankaisia käsipyyhkeitä. (ei epidemiaaikoina) Emme käytä kertakäyttöastioita. Lto Anneli Karhunen & Lto Reetta Rintakumpu Mitä ympäristökasvatus on? Lasten osallisuus ja aktiivisuus! Elämyksellisyys ja emotionaalisuus ympäristökasvatuksen perustana. Luonnon kunnioittaminen ja siitä huolehtiminen. Ympäristökasvatukseen on integroitavissa kaikki lapselle tärkeät orientaatioalueet. Päiväkoti Neulanen Vihreän lipun päiväkoti vuodesta 1998 Vihreä Lippu ohjelma on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma Säästämme energiaa! sammutamme valot tiloista joissa ei oleskella kuivataan asusteita patteritelineillä sammutamme hanat saippuoinnin ajaksi kopiokone asetetaan energiansäästö tilaan tietokoneen näyttö sammutetaan käytön jälkeen aterimet liotetaan ruokailun jälkeen tuuletamme tehokkaasti tulostetaan kierrätyspaperille kaksipuolisesti kuukausitiedotteet lähetetään mahdollisim man usealle perheelle sähköisesti

9 10 3.3 Kuluttajien toimintaympäristö, auttavat tahot Maija Puomila, Kuluttajavirasto Mihin asioihin kuluttajan rooli liittyy? Mitä ovat kuluttajakysymykset? Miksi on tärkeä tietää, koska toimii kuluttajan roolissa? Mikä on päiväkodin tai koulun rooli kuluttajaa auttavana tahona? Kaupalliset markkinat Myydään ja ostetaan tavaroita ja palveluja Kuluttaja elinkeinonharjoittaja Hinta Areenat, joilla toimimme eri rooleissa Työmarkkinat Tarjotaan työpaikkoja ja ollaan töissä Työntekijä työnantaja Palkka Julkisten palvelujen markkinat Tuotetaan ja käytetään yhteisiä palveluja (esim. tiet, koulut, sairaalat) Kansalainen kunta, valtio Vero Kuluttajamarkkinoiden pelisäännöt Tuotteiden elinkaari Ostamisen vaiheet Valmistus Lait Tuoteturvallisuuslaki Tuotekohtaiset säännökset Idea Ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle Pakkaaminen Merkinnät Tuoteseloste, varoitukset, käyttöohjeet Markkinointi Kuluttajansuojalaki Mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa, olennaiset tiedot kerrottava Sopimusehdot Kuluttajansuojalaki Eivät saa olla kohtuuttomia Myynti, toimitus, maksaminen Kuluttajansuojalaki Eräpäivät, laskutuskäytännöt, hyvä perintätapa Käyttö Kuluttajansuojalaki Virhevastuu, takuu, vahingonkorvaus Tuotevastuulaki Hävitys Ympäristösäännökset Jätteiden lajittelu, kierrätys Kuluttajien toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti parissakymmenessä vuodessa Hallittujen asioiden määrä ennen Hallittujen asioiden määrä nykyään

11 12 3.4 Consumers International World Consumer Rights Day Sue L. T. McGregor PhD Professor Mount Saint Vincent University Halifax NS Canada Docent in Home Economics University of Helsinki Esimerkiksi esineiden ostosta siirrytty sopimusten hallintaan ( esim. musiikin kuuntelu) tv:n ostosta siirrytty katselumahdollisuuksien organisointiin, kokonaisvastuutahoa ei ole luottosopimuksen sisältö kasvanut 1 sivusta 30 sivuun * Tämä kaikki tuo kuluttajille uusia mahdollisuuksia, mutta paljon huomioonotettavaa * Sopimusten hoidosta on tullut uusi merkittävä kotityön tyyppi ja tärkeä osa kuluttajataitoja Viranomaisia Kuluttajavirasto / kuluttaja-asiamies Kuluttajaneuvonta / kuluttajaoikeusneuvojat Euroopan kuluttajakeskus Kuluttajariitalautakunta Talous- ja velkaneuvojat Järjestöjä Kuluttajaliitto Kasvatus- ja opetuslaitokset Päiväkodit ja koulut Kuluttajan turvaverkko Tietoa ja opastusta, esim. reklamaatiomalleja Puututaan yleisesti yritysten toimintatapoihin Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse, riitojen sovittelua Tietoa rajat ylittävän kaupan pelisäännöistä EU-maissa ja apua riitatilanteissa Ratkaisusuosituksia riitoihin, vaihtoehto käräjäoikeudelle Velkojen järjestelyä, maksuohjelmat Puhelinneuvontaa mm. asumisasioissa Kuluttajatietojen ja -taitojen opetusta ja harjoitusta Kuluttajakasvatuksessa on kyse arkielämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista, joita tarvitaan kuluttajakompetenssin syntymiseen Vaikka lapset ja nuoret ovat näppäriä ja vikkeliä käyttämään tietokonetta, matkapuhelinta, MP3- soittimia ja muita laitteita, se ei tarkoita sitä, että he olisivat kuluttajina kypsiä ja harkintakykyisiä. Kuluttajakysymyksiä on helppo käsitellä kaikkien oppiaineiden yhteydessä lapset ja nuoret toimivat itsekin kuluttajan roolissa ja esimerkkejä on helppo löytää heille tutuista tilanteista. The intent of Consumer International s World Consumer Right s Day is to raise global awareness about consumer rights. The idea that consumers should have rights in the marketplace was entrenched as a concept by President J. F. Kennedy in 1962. That was half a century ago 50 years. At that time, even recognizing that people were entitled to rights in their marketplace transactions was a huge step forward for consumer empowerment. Rights are principles of freedom and are considered fundamental to civilization and are regarded as pillars of society and culture. In this case, we can say that over the past 50 years, in many countries, consumer rights have become fundamental pillars of a marketplace society or consumer culture. They have entrenched the principles of choice, safety, information, voice, redress et cetera into the very core of our consumer society. But, our society has changed so much over the past 50 year. Many people are now asking, Is there more to consumer interactions in the marketplace than protecting their rights relative to sellers (in) actions? Where does being responsible come into play? Consumer movements not only protect consumer rights, but also aim to educate consumers about their responsibilities and build a more equitable and fair society. In that spirit, Consumers International, along with advocating for eight basic consumer rights, also promotes responsible consumption. Consumers need to be engaged in responsible critical awareness, take assertive actions, express concern for social impact of choices, exhibit environmental awareness, and engage in organized solidarity. One of the key tools to teach a person about his or her rights and responsibilities as a consumer is consumer education. Over the last 15-20 years, exciting innovations have emerged in consumer education, including the addition of citizenship education, education for sustainable development, and consumer education as a site of political resistance. I have long been an advocate for another approach - balancing our focus on consumer rights and responsibilities with the inherent, but often unexplored, link with human rights and responsibilities. I believe consumer education should be augmented with insights from several related educations and global movements. First, I am especially intrigued with the link between being responsible humans as we engage in consumer transactions. Humans fulfil many roles, JUST one of them being a consumer. Yet, in a consumer society, we are taught (or we learn) that our key role is to spend money and consume. We have lost our focus on being fellow citizens. To make matters worse, our marketplaces are structured in such a way that when we buy products (and some services) we end up harming others, the next generation, those not born, other species and the environment, whether we intended to or not (called structural violence). Consumer education has to consciously teach people of this phenomenon because, over the years, people have come up with all sorts of ways to deny or explain away the harm they cause (e.g., others are doing it, I have to spend money to protect my family, it is not illegal, I could be doing something worse). Some people have become very good at justifying the harm they cause when they consume goods and services in the global market. In fact, some people have no moral compass at all when

13 14 it comes to spending shopping is just shopping (amoral consumption). Hence, second, consumer education has to bring a moral lens to bear on teaching people how to behave in their consumer role because their actions are harming others. Any time harm is possible, morality comes into play. A LOT has been done in consumer education about ethical consumption but little on the morality of it. I recently published a book titled Consumer Moral Leadership to address this gap. Third, I also urge consumer educators to track the progress being made in the global human responsibility movement, which is trying to get the United Nations to adopt a Universal Declaration of Human Responsibilities. A failure in Western countries to give duties the same moral footing as rights has contributed to the problems of today (especially violent, unpeaceful consumption and unsustainability). The human responsibility movement believes that people have both a responsibility to other humans, to society at large and to the environment (the commons). If people can be taught (in consumer education courses) to respect ethical responsibilities when they consume, they will be more inclined to feel internally motivated to accept their duty to others and the broader community out of a sense of conscience, love and the dignity of humanity. Fourth, it occurred to me that people cannot ensure their rights as consumers are protected and assured if their rights as humans are not in place. Consider how can people exercise their right to voice in the consumer policy process if they are not recognized as a legal person? How can they form consumer unions and engage in movements of solidarity if they are not allowed to hold group meetings in public? How can they exercise their right to information and consumer education if they do not have access to education (a basic human right)? How can people exercise their right to choice if they do not have economic security and a livelihood (money to spend)? I think consumer educators should augment their pedagogy and curricula with human rights education principles and pedagogy. On a fifth and final note, I think consumer educators should enhance their curricula and pedagogy by using insights from the UN Culture of Peace program. Many consumer education programs reinforce the tenets of a consumer culture, whether they intended to or not. They teach consumers they have rights that warrant government protection, but they do not teach them to question why our society has evolved to the point that market values are at its core (competition, win-lose, scarcity, profit, wealth accumulation, individualism). We now live to serve the market when the market is supposed to serve us. It would be much easier to teach people to be responsible humans when they consume if consumer education curricula were redesigned to reflect the principles of a culture of peace, including but not limited to: justice, freedom, solidarity, tolerance and diversity, human security, non-violence, interdependency, accountability, equity and equality, democracy, and sustainability. In short, I invite consumer educators to augment their teaching with insights from the human rights movement, the peace education movement, the culture of peace initiative at the United Nations, the global movement for a UN declaration of human responsibilities, and the bourgeoning body of knowledge on consumer morality (beyond ethical consumption). Such curricular innovations provide powerful opportunities for socializing people into their role as responsible fellow citizens as they engage in acts of consuming. They would learn to take into consideration the impact of their consumer actions on fellow human beings, the global commons, indeed all of humanity, from a moral, peaceful, nonviolent, responsibility-oriented marketplace ethic. Consumer education could find the balance required between rights and responsibilities, thereby ensuring that both become pillars of human society. Oppimismenetelmä on hyvä, sillä se kytkee opiskelun ulkomaailmaan ja samalla voi rakentaa suhteita. - Opiskelija, 2.vuosikurssi

15 16 4. NÄYTTEILLEASETTAJAT 4.1 Euroopan kuluttajakeskus http://www.ecc.fi 4.2 Finanssialan keskusliitto http://www.fkl.fi Euroopan kuluttajakeskuksen tehtävänä on edistää kuluttajansuojan toteutumista rajat ylittävässä kaupassa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välillä Euroopan sisämarkkinoilla. Kuluttajakasvatuksen osa-alueista verkoston toiminta keskittyy luonnollisesti EU maiden välisiin kuluttajaa koskeviin asioihin ja yleisesti kuluttajanoikeuksiin. Suomessa toiminnan rahoittavat Kuluttajavirasto ja Euroopan komissio. Euroopan kuluttajakeskuksen kohderyhmään kuuluvat toki kaikki kuluttajat, mutta toiminta keskittyy eniten nuorten ja aikuisten piiriin. Euroopan kuluttajakeskuksen nettisivuilta löytyy tietoa kansainvälisen kaupan oikeuksista ja ongelmista. Sivustolle on kasattu yleisesti aiheeseen liittyviä uutisia, tiedotteita ja tietoa tapahtumista ja palveluista. Nettisivulta löytyy myös usein kysyttyjä kysymyksiä, esimerkiksi nettikaupan ongelmatilanteisiin. Tämän lisäksi Euroopan kuluttajakeskuksella on myös puhelin palvelu, johon voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Euroopan kuluttajakeskuksen toiminnan suurimmat haasteet tällä hetkellä liittyvät juuri verkkokauppaan. Keskeisiä kuluttajien ongelmia ovat toimitusviivästykset, virheet tuotteissa, tilaamattoman tavaran toimitus ja kuljetusvauriot. Euroopan kuluttajakeskus antaa opastusta ja asiantuntemusta rajat ylittävän kaupan kuluttajakysymyksiin ja tarvittaessa selvittely- ja sovitteluapua ristiriitatilanteisiin, joita kuluttajalla on toisessa EU:n jäsenmaassa sijaitsevan elinkeinonharjoittajan kanssa. Selvittelyssä ja sovittelussa kuluttajakeskus käyttää apunaan toisissa Euroopan maissa sijaitsevia sisartoimistojaan. Euroopan kuluttajakeskuksen käsittelemiä aihealueita ovat aiemmin mainitun verkkokaupan lisäksi muun muassa matkustaminen, lomaosakkeet, auton hankinta ulkomailta, mobiilisisältöpalvelut ja kansainvälinen etämyynti. Euroopan kuluttajakeskuksen kautta ei yksittäisessä valitusasiassa johda tulokseen, kuluttajakeskus voi kartoittaa, löytyykö kyseisestä maasta tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisuelintä, joka voisi ottaa asian ratkaistavakseen. Jos riitojenratkaisuelin löytyy, Euroopan kuluttajakeskus kääntää ja lähettää kuluttajan valituksen sinne käsiteltäväksi. Euroopan kuluttajakeskus voi myös ohjata kuluttajan muuhun asianmukaiseen oikeussuojaelimeen tai auttavalle taholle. Tämän lisäksi Euroopan kuluttajakeskus välittää nettisivuilleen ajankohtaisia uutisointeja kansainväliseen kuluttajuuteen liittyvistä asioista, muun muassa EU komission tiedotteita ja näkemyksiä. Miten lastentarhanopettajaksi / kotitalousopettajaksi opiskeleva voisi hyödyntää Euroopan kuluttajakeskuksen palveluita, materiaaleja, tiedotteita työssään? Euroopan kuluttajakeskuksen materiaalit ovat helposti saatavilla Internetissä. Heillä ei juuri ole muuta materiaalia, kuten esimerkiksi esitteitä tai lehtiä. Toisaalta nämä virtuaalimateriaalit sopivat ajatuksena kestävän kehityksen teemoihin, joissa turhaa tavaraa yritetään vähentää. Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta saa tietoa mm. nettikaupasta, ulkomailla tehdyistä kaupoista ja matkustamiseen ja lomailuun liittyvistä kaupoista. Lastentarhanopettajalle sivustoista ei opetuksessa ole ehkä hyötyä, sillä Euroopan kuluttajakeskus hoitaa asioita, jotka eivät ehkä kosketa vielä lasten maailmaa. Kotitalousopettajalle sivuista on enemmän hyötyä, sillä nettikauppaa ja matkustamista käsittelevät tiedot saattavat olla jo yläasteikäisille tärkeitä tietää. Kotitalousopettajat voivat myös työskennellä esimerkiksi perheneuvojina, aikuiskasvatuksessa tai asiantuntijatehtävissä ja näissä tehtävissä Euroopan kuluttajakeskuksen sivujen annista on varmasti hyötyä. Kuluttajakasvatus- Finanssialan keskusliitto Finanssialan Keskusliitto (FK) on finanssialan yhtiöiden toimialajärjestö, jonka tavoitteena on turvata jäsenyhtiöillemme hyvä toimintaympäristö, toimivat finanssimarkkinat ja tehokas maksujenvälitysjärjestelmä. Lisäksi he edistävät vahingontorjuntaa sekä yhteiskunnan turvallisuutta ja hyvinvointia. Finanssialan keskusliitto on tiiviisti mukana alan eurooppalaisessa edunvalvonnassa kattojärjestöjen EBF:n (European Banking Federation), CEA:n (Comité Européen des Assurances) ja EFAMA:n (European Fund and Asset Management Association) kautta. Keskusliittoon kuuluu 450 finanssialan yhtiötä, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 43 000 työntekijää. Liitto edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa liiton jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Käytännössä jokainen suomalainen yritys ja kuluttaja on jäsenyhtiöidemme asiakas. Tämän lisäksi FK:n kohderyhmänä ovat viranomaiset ja poliitikot. Kuluttajakasvatuksen saralla Finanssialan keskusliiton rooli on seuraava. Finanssiala haluaa parantaa kansalaisten mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan paremmin. Ala pyrkii aktiivisesti lisäämään kuluttajien tietoisuutta muun muassa ylivelkaantumisen riskeistä. Tavoitteena on tukea ja lisätä taloudenhallintaa koskevaa tietämystä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Euroopan kuluttajakeskus tekee yhteistyötä myös tuomioistuinten ulkopuolisen, kuluttajariitoja ratkaisevan EEJ-verkoston (European Extra Judicial Network) selvityskeskuksena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos kuluttajan oma reklamaatio tai sovittelu Minna Kivinen Emilia Myllyviita

17 18 4.3 Kierrätyskeskus http://www.kierratyskeskus.fi Finanssialasta kertovassa viestinnässä avataan rahoitusmarkkinoiden toimintaa siten, että ymmärrys rahoittajien toiminnasta kasvaa. Finanssialan Keskusliitto osallistuu aktiivisesti myös julkiseen keskusteluun ja tukee asiantuntijatyötä aktiivisella edunvalvonnalla ja yhteistyöllä muiden toimijoiden ja poliittisten tahojen kanssa. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Finanssialan keskusliitto pyrkii parantamaan erityisesti nuorten taloustietoja ja -taitoja. Finanssiosaamisen kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä oman talouden hallinnan merkityksestä omassa elämässä sekä tehdä finanssialaa tutuksi nuorille sekä heitä ohjaaville opinto-ohjaajille ja opettajille. Finanssialan keskusliitto tiedottaa kuluttajakasvatuksen alueella toiminnastaan seuraavasti: finanssiosaaminen ja työnantajakuva hankkeessa tehtävällä koulu- ja opettajayhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan suoraan nuorten taloustaitoihin. He tarjoavat mm. verkko-oppimisympäristö Zaldo.fi:n opettajien ja nuorten käyttöön. Tiedotuskanavina he käyttävät mm. uutiskirjeitä, internet-sivuja sekä tapahtumia ja tilaisuuksia. Varsinaista kuluttajaneuvontaa tekee Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (Fine), joka on finanssialalla toimiva neuvontatoimisto. Finen tehtävänä on neuvoa ja auttaa kuluttajia, pienyrittäjiä ja niihin verrattavia asiakkaita vakuutus-, pankki- ja sijoitustoimintaa koskevissa asioissa. Finanssialan keskusliitto keskittyy toiminnassaan erityisesti finanssiosaamisen hankkeen kautta oman talouden hallintaan. Keskusliitto näkeekin tämän hetkisiksi kuluttajakasvatuksen haasteiksi juuri oman talouden hallinnan. Oman talouden hallinta tulisi tehdä kiinnostavakasi kokonaisuudeksi ja viedä lähelle nuorten arkimaailmaa. Asiat tulee konkretisoida ja tehdä ymmärrettäväksi. Kuluttajakasvatuksen suurimmat haasteet liittyvät aiheen rajaamiseen ja konkretisointiin, sekä määrittelyyn siitä, mikä on kunkin tahon tehtävä. Myös tässä ajassa pysyminen ja eturintamassa uusien haasteiden ennakointi on tärkeää, erityisesti opetuksessa. Finanssialan keskusliitto pitää tärkeimpinä saavutuksiaan kuluttajakasvatuksen saralla tällä hetkellä vuoden 2011 aikana luomiaan oman talouden hallintaan keskittyviä Zaldo.fi sivuja, jotka on suunnattu koulujen käyttöön. He tekevät myös tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Finanssialan keskusliitto on tällä hetkellä mukana TEM:n Taludenhallinnan neuvottelukunnassa. He ovat perustaneet myös oman hankkeen Advisory Boardin, jossa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Kotitalousopettajat ja opettajaksi opiskelevat voivat hyödyntää Finanssialan keskusliiton tarjoamia materiaaleja opetuksessaan, sekä keskusliittoon voi olla myös yhteydessä itseään pohdituttavissa asioissa. Finanssialan keskusliitto haluaakin lähettää opiskelijoille seuraavanlaisia terveisiä: Eri tahoilla on runsaasti erilaista materiaalia tarjolla olkaa avoimia ja tutustukaa, antakaa myös palautetta millaisesta materiaalista on teille hyötyä! Parhaimpana kontaktina kuluttajille voidaan mainita asiakas- ja kuluttajaneuvontaa tarjoava Fine! Heini Sariola Jasmin Latva-Koivisto Mikä on Kierrätyskeskuksen ja Ympäristökoulu Polun toiminnan tavoite, tehtävät, missio, visio? Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (Kierke) on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen jätteen määrää vähentämällä ja ympäristötietoisuutta lisäämällä. Kierrätyskeskuksella on pääkaupunkiseudulla viisi toimipistettä: Vantaalla ja Espoossa on yksi ja Helsingissä kolme. Toimipisteistä löytää edullisia ja käyttökelpoisia tavaroita sekä saa tietoa ympäristöä tavanomaista vähemmän kuormittavista kulutustavoista. Uudelleenkäytön ympäristöhyödyistä saa lisätietoa verkkosivuilta. Kierrätyskeskus ottaa vastaan ja noutaa käyttökelpoisia tavaroita. Lahjoitetut tavarat keskus myy tai antaa eteenpäin. Toiminta-ajatuksen keskeinen elementti on harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa lisäämällä erityisesti pääkaupunkiseudun väestön ja toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tavoitteen toteuttamiseksi Kierrätyskeskus tuottaa ja markkinoi neuvontapalveluita ja koulutusta. Kierrätyskeskus tuottaa omia ympäristöneuvontatapahtumia ja -materiaaleja resurssiensa mukaan. Resurssit syntyvät kierrätetyn tavaran myynnistä. Saatavista tuloista osa käytetään ympäristökoulutukseen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on myös sosiaalinen yritys. Sosiaalisena yrityksenä tärkeä osa yhteiskuntavastuun kantamista liittyy pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. Kierrätyskeskus tarjoaa vuosittain n. 90 henkilötyövuoden verran työtä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville työnhakijoille. Kierrätyskeskuksen omassa hallinnossa ja ympäristökoulutuksessa (Kalasataman toimipiste) on käytössä WWF:n kehittämä Green Office -ympäristöjärjestelmä. Kierrätyskeskuksen toiminnan tavoite voidaan tiivistää lyhyesti: jätteen vähentäminen. Tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviin valintoihin ja tekoihin. Kierrätyskeskuksella on tunnustettu ja arvostettu asema jätteen synnyn ehkäisyssä toiminnan ja neuvonnan asiantuntijana ja kehittäjänä. Palvelut ovat laadukkaimpia ja helpoimmin saavutettavia toimialalla. Toiminta on laajentunut ja toimintatapa on verkottunut. Ympäristökoulu Polku tukee toiminta-alueensa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ympäristökasvatustyötä ja kehittää ympäristökasvatusmenetelmiä ja -materiaaleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kierrätyskeskus tarjoaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n kustantamaa, tilaajille maksutonta neuvontaa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Neuvonta sisältää mm. oppitunteja, nukketeatteria, Ämmässuo-opastuksia ja kursseja kasvattajille. Neuvonnan aiheina ovat kestävä kulutus ja jätteiden vähentäminen. Lue lisää HSY:n jätehuollosta verkkosivuilta. Kierrätyskeskus toteuttaa maksullista neuvontaa myös HSY:n toimialueen ulkopuolella. Mikä on Ympäristökoulu Polun kohderyhmä? Kierrätyskeskuksen neuvonta- ja koulutustoiminnan asiakkaita ovat niin neuvontaa tarvitsevat yksittäiset ihmiset ja neuvontaa ostavat organisaatiot. Ympäristökoulu Polku tarjoaa päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille neuvontaa, koulutusta ja oppimateriaaleja. Kohderyhmä ovat sekä kasvatettavat että kasvattajat. Millainen on Ympäristökoulu Polun rooli kuluttajakasvatuksessa? Ympäristökoulu Polku käsittelee arkipäiväisten valintojen vaikutusta ympäristön tilaan. Lähestymistapa on elämyksellinen ja poikkitieteellinen. Ympäristökoulussa opitaan toiminnan ja osallistumisen kautta. Ympäristökoulu Polussa kehitetyt ympäristökasvatusmenetelmät ja -materiaalit tukevat varhaiskas-