EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille WP3.1 Raportti : Kyselytutkimus koulutuksen tarjoajille Maaraportti Suomi 18.6.07 Anne Matilainen Sini Mäkinen Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti Käännös Jaakko Liesmäki

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Methodologia... 4 3. Tulokset... 5 3.1. Osio A Organisaatioiden profiili... 5 3.2. Osio B- Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu... 8 3.3. Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt... 12 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet... 15 4. Johtopäätökset... 17 5. Taulukkoluettelo... 19 6. Lähteet... 20 7. Liiteluottelo... 21 Liite 1. Luottelo vastaajaorganisaatioista... 22 Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä... 24 Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros... 28 Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros... 38 2

1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso elinikäisessä oppimisessa EU-25 mukaisesti. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan, merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. ICT:llä (tietoteknologialla) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, täten mahdollistaen eri EU- maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Maaseutualueiden mikro- ja PK- yrityksiä sekä yrittäjiä koskeva, ICT:n tukema elinikäistä oppimista koskeva tutkimus on osa Euracademy Observatory projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmetodien käytöstä maaseudun PK- ja mikro-yritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa. Tietoa kerätään tutkimusten kautta seitsemässä osanottajamaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tiedon päivittämiseksi ja laajentamiseksi. Kansalliset raportit tullaan myös yhdistämään yhteiseen raporttiin, missä niistä saatuja tuloksia verrataan muiden maiden vastaaviin. Observatory- projektin tulokset tullaan julkaisemaan sähköisesti ja yhteenvetona paperiversiona ja se tulee olemaan tarjolla koulutusorganisaatiolle, yhteistyökumppaneille sekä päättäjille. Tämän tutkimuksen tarkoitus (WP3.1) on kerätä tietoa koulutuksen tarjoajilta osanottajamaissa koskien ICT:n tukemaa elinikäistä koulutusta jota tarjotaan PK- yritysten sekä mikroyritysten työntekijöille, yksityisyrittäjille ja työttömille. Saatu tieto tulee muodostamaan Observatory - projektin perustietokannan jonka avulla pyritään selvittämään esimerkkejä parhaista käytännöistä ja toimenpiteistä Euroopassa. Tutkimuksen ongelma perustuu osittain aiempaan tutkimukseen (WP2), mikä hahmottelee tämän tutkimuksen ennakkoehdot koskien maaseutualueiden PK- yrityksille tarjottavaa e-koulutusta. Euracademy Observatory projekti on perustettu Leonardo da Vinci- ohjelman puitteissa. 3

2. METODOLOGIA Suomea koskevan tutkimuksen toteutti Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti. Tutkimus oli jaettu kahteen eri vaiheeseen: esikyselyyn ja varsinaiseen kyselyyn. Esikysely oli toteutettu tarkoituksena selvittää maaseudun PK- yrityksille e-koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden määrän. Otanta saatiin kattavasta luettelosta osoitteita ja nimiä joita oli kerätty internetistä sekä Ruralia instituutin aiemmista listoista. Esikysely suoritettiin sähköpostikyselynä, ja se lähetettiin noin 400:lle koulutuksen tarjoajalle kevään 2006 aikana. Esikyselyn tuloksia käytettiin varsinaisen tutkimuksen suorittamiseksi siten, että varsinainen kysely lähetettiin niille osanottajille jotka ilmaisivat kiinnostuksensa esikyselyssä varsinaista kyselyä kohtaan (62 osallistujaa). Yhteensä 89 organisaatiota vastasivat esikyselyyn. Varsinainen EurObservatory kysely suoritettiin käyttämällä yhteistä kyselykaavaketta, jonka Euracademy Observatory osanottajat yhdessä suunnittelivat. Tutkimus suoritettiin käyttämällä sähköistä kyselylomaketta joka lähetettiin sähköpostin liitteenä saatekirjeen yhteydessä. Kyselyn toimivuutta tutkittiin lähettämällä se etukäteen 5 asiantuntijan kommentoitavaksi. Kyselyä muutettiin kommenttien perusteella ja se tämän jälkeen lähetettiin kohderyhmälle. Ensimmäisen sähköpostikierroksen jälkeen kysely lähetettiin uudelleen vastaajamäärän kasvattamiseksi. Tämän lisäksi esikyselyn perusteella potentiaalisimmiksi organisaatioksi osoittautuneita tahoja lähestyttiin henkilökohtaisesti, ja heitä pyydettiin ottamaan osaa kyselyyn. Kyselykaavake on mukana liitteenä numero 3. Esikyselyn pohjalta varsinainen kysely lähetettiin 62 henkilölle. Kysely suoritettiin elo-syyskuun aikana vuonna 2006. Vastausprosentti oli 50, mikä on suhteellisen korkea sähköpostikyselylle. 31 vastausta 29:stä eri organisaatiosta palautettiin takaisin ajoissa. Näistä vastaajista 6 ilmoitti käyttävänsä ICT:n tukemaa koulutusta ainoana koulutustapanaan tai osana yhdistettyä oppimistoteutusta, 3 kertoi turvautuvansa ainoastaan ICT:n tukemiin kursseihin ja 20 käytti ICT:tä yhtenä osana yhdistetyllä oppimisella toteutettuja kurssejaan. Yksi vastaaja kertoi, ettei heidän organisaationsa käytä ICT:tä kurssin toteutuksessa, vaikka esikyselyssä he ilmaisivat kiinnostuksensa varsinaista kyselyä kohtaan. Tämä vastaus poistettiin kyselytuloksien joukosta. 4

Tutkimus toteutettiin hieman muutettuna uudelleen keväällä 2007 suuremman vastaajamäärän saamiseksi. Uusi kyselylomake oli hieman lyhyempi kuin edellinen. Kuitenkin, suurin osa kysymyksistä säilytettiin ennallaan, joten tuloksien yhdistäminen aiemmin saatuihin vastauksiin oli mahdollista. Vuonna 2007 kaksikymmentä uutta vastausta yhdeksältätoista eri organisaatiolta tuli ajoissa takaisin. Lyhyt kyselylomake on mukana liitteenä numero 4. Tuloksissa tiedot on yhdistetty milloin se on ollut mahdollista samojen kysymysten ansiosta. Joillekin kysymyksille kuitenkin ainoastaan tulokset ensimmäisen lomakkeen vastauksista on esitetty, koska kysymys jätettiin toisesta lomakkeesta pois. 3. TULOKSET Kysymyslomake oli jaettu neljään eri osioon. Ensimmäisessä osiossa keskityttiin vastaajien profiilien hahmottamiseen. Toisessa osiossa keskityttiin kuvailemaan koulutusta ja tarjottavia kursseja sekä toimintoja mitä organisaatiot tarjoavat. Tässä osiossa vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan menestyksekkäitä koulutusmalleja joissa ICT- välineitä on käytetty hyödyksi. Kolmannessa osiossa kysymyslomaketta pyrittiin profiloimaan opiskelijoita jotka osallistuvat ICT:n tukemaan koulutukseen, ja korostamaan hyötyjä mitä ICT tuo opiskelijoille. Neljäs osio määritteli vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia koskien ICT:n tukemaa koulutusta, sen mahdollisuuksia ja ongelmia. 3.1. Osio A Organisaatioiden profiili Kyselyyn vastanneet organisaatiot on esitetty liitteessä 1. Ne esittävät melko kattavasti koulutusorganisaatioita, jotka keskittyvät tarjoamaan ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueiden PK- yrityksille. Vastaajaorganisaatiot olivat lähinnä julkisia organisaatioita (37), mutta niiden joukossa oli myös 10 yksityistä organisaatiota tai yritystä, joista neljä oli kaupallisia. 6 organisaatiota ilmoitti olevansa ei-kaupallisia (taulukko 1.) % n Public 75,5 37 Private*) 20,4 10 Other 4,1 2 5

Total 100,0 49 *) Out of the % n private companies Commercial 40 4 Noncommercial 60 6 Total 100 10 Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypin (Q2) (n=49) Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alue kattoi koko Suomen. Yksi kolmesta vastaajaorganisaatiosta oli tekemisissä organisaatioiden kanssa, jotka fokusoituivat sertifiointiin ja osaamisen tunnustamiseen. Kolmannes organisaatioista oli myös yhteistyössä yliopistojen kanssa, ja jotkin puolestaan tekivät yhteistyötä kauppakamareiden ja ammatillisten organisaatioiden kanssa (ks. taulukko 2.) Jotkin vastaajista ilmoittivat työskentelevänsä yhteydessä moniin eri toimijoihin ja siksi valitsivat useamman kuin yhden vastauksen. Kysymys vaikutti myös hieman vaikealta vastata, koska kommenttivastauksissa oli ilmoitettu mm. ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. % n University 35 14 Chamber of commerce, industry, agriculture 10 4 Professional organization/federations (trade unions, employers' organisations) 7,5 3 Organizations concerned with certification and recognition of qualifications 30 12 Independent training organizations 7,5 3 Other 10 4 Total 100 40 Taulukko2. Organisaatioiden jakautuminen niihin liittyvien määritelmien tai yhteistyökumppaneiden mukaan (Q 4) (n=40) Suurin osa vastaajaorganisaatioista ilmoitti, etteivät he ole keskittyneet millekään tietylle sektorille. Tämä pitää luultavasti paikkansa, koska monet vastaajista olivat suuria organisaatioita useilla eri 6

yksiköillä (esim. ammattikorkeakoulut). Jos vastaajahenkilö on vastannut koko organisaation puolesta, tällöin on vaikea nimetä mitään tiettyä toimialaa. Tämä oli odotettavissa kun kyselylomaketta käännettiin eri kielille, ja siksi lomakkeeseen lisättiin vaihtoehto emme ole keskittyneet millekään tietylle sektorille. % n Primary sector (agriculture, stock farming, forestry, fisheries) 8,7 4 Manufacturing industry 4,3 2 Services (ICT, Tourism, other) 15,2 7 Other 19,6 9 We don't target any specific sectors 52,2 24 Total 100 46 Taulukko 3. Organisaatioiden keskittyminen eri toimialoille (Q5). (n=46) Muina toimialasektoreina organisaatiot mainitsivat mm. teknologian ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, kaupallisen hallinnon ja yritystoiminnan alkuun saattamisen. Organisaatioiden koko vaihteli suuresti yhden hengen yrityksistä (konsulttiyhtiö) 3000 henkilö työllistävään organisaatioon. Vaihtelu oli samanlaista osa-aikaisten työntekijöiden parissa; yhdestä henkilöstä 1000 henkilö käsittävään. Kokoaikaisten työntekijöiden mediaani oli 80 (ka.218,08), ja osa-aikaisille työntekijöille se oli 20 (ka.70,03). Vastaavasti opettajien ja kouluttajien osuus vaihteli myös paljon (yhdestä kolmeentuhanteen). Tyypillisesti n. 50-60% työntekijöistä (sekä osa-aikaisista että kokoaikaisista) oli opettajia. Organisaatiot toimivat sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Lisäksi seuraavia maantieteellisiä alueita oli mainittu: Lappi, Pohjois-pohjanmaa, Keski-Suomi, Tampereen seutu, Etelä Savo, Pohjois- Suomi, Pääkaupunkiseutu, Keski-pohjanmaa ja Lounais-Suomi. Vaikka kohdevastaajaryhmää määriteltäessä keskityttiin organisaatioihin jotka toimivat maaseutualueilla, vain 10% vastaajista mainitsi että he keskittyvät erityisesti maaseutualueisiin. 12,5% vastaajista ilmoitti toimivansa lähinnä kaupunkialueilla. Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan keskity pelkästään joko maaseutu- tai kaupunkialueisiin (taulukko 4.). 7

% n We target specific regions 60 24 We target rural areas 10 4 We target urban areas 12,5 5 We target the entire country 17,5 7 Total 100 40 Taulukko 4. Vastaajaorganisaatioiden kohdealueet. (Q8) (n=40) 3.2. Osio B- Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Suurin osa kursseista ja koulutusohjelmista, joita organisaatiot ilmoittivat järjestävänsä, olivat tarkoitettu osaksi pitkäaikaista virallista koulutusta tai lyhyeksi kurssiksi (jatko/täydentävä koulutus) 54,1% vastaajista ilmoitti, että he käyttävät ICT:tä kattaakseen yli 60% kursseista. Kuitenkin jotkin vastaajista ilmoittivat ICT:n tukemien kurssien määrän lukumäärinä, eivätkä prosenttiyksikköinä, ja koska vuoden aikana saattaa sama kurssi tulla järjestetyksi useampaan kertaan, on vaikea arvioida todellista ICT:n tukemien koulutuksen määriä. 21,6% vastaajista käytti ICT:tä tukeakseen 30-60% kursseistaan ja 24,3% käytti vähemmän kuin 30%. Suurimmat kohderyhmät kursseille olivat pienet yritykset. Muita ryhmiä mitä mainittiin ja joita ei valmiina vastausvaihtoehtoina esiintynyt, olivat yritysten johto, yliopisto-opiskelijat, kuntien ja kaupunkien henkilöstö, julkisten organisaatioiden henkilöstö, uudelleenkouluttautuvat henkilöt, kaupunkien työttömät sekä kaupungeissa sijaitsevien PK- yritysten henkilöstö. less than 10% Large company staff 43,8% (n=14) Small businesses and their staff 12,8 % (n=5) Unemployed 50,0% (n=14) 10-30% 30-60% over 60% 25,6% 21,9% 9,4 (n=8) (n=7) (n=3) 25,6% 33,3% 28,2% (n=10) (n=13) (n=11) 21,4% 17,9% 10,7% (n=6) (n=5) (n=3) 8

Other 6,7% 26,7% 40,0% 26,7% (n=1) (n=4) (n=6) (n=4) If known, the proportion of the 18,1% 54,5% 4,5% 22,7% courses targeted to small (n=4) (n=12) (n=1) (n=5) business in rural areas (%) If known, the proportion of the 54,6% 27,3% 18,2% 0% courses targeted to unemployed (n=6) (n=3) (n=2) in rural areas (%) Taulukko 5. Eri kohderyhmien osuus vastaajaorganisaatioiden tarjoamassa,ict:n tukemassa koulutuksessa (Q8). Suurin osa vastaajaorganisaatioista suosi yhdistetty oppimista ICT:n tukemien kurssien toteutuksessa. Monet organisaatiot käyttivät myös ICT:tä hyväkseen kasvokkain tapahtuvissa opetustilanteissa. ICT:tä käytettiin myös paljon etäopetuksessa (taulukko 6.) Muut tavat toteuttaa ICT:n tukemaa koulutusta olivat vastaajien käyttämät interaktiiviset ICT suunnitelmat ja ICT:n hyödyntäminen konsultoinnissa. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Siitä huolimatta, etäopetusta ei ollut mainittu niin useasti kuin muita metodeja. Tämä tulee ottaa huomioon, koska se on metodi, johon useimmiten viitataan maaseutu alueiden PK- yritysten henkilöstön koulutusta käsiteltäessä. % n Distance learning, self-administered by the student 26 13 Distance learning, tutor assisted 54 23 Blended learning (distance learning and face to face learning) 90 45 Face to face learning aided by electronic material 58 29 Other 2,0 1 Total 111 Taulukko 6. ICT:n tukeman koulutuksen toteuttajien eri metodit kurssin toteuttamiseksi (Q9) (n=111) Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä useampaa kuin yhtä tapaa tai työkalua toteuttaessaan etäkoulutusta. Useimmin ilmoitettuja olivat erilaiset e-oppimisympäristöt, joista suosituimpana oli mainittu Moodle. Vain kolme vastaajaorganisaatiota ei maininnut mitään e-oppimisympäristöä. Lisäksi erilaiset internetsivut, joilta opiskelijoiden on mahdollista ladata materiaaleja, oli mainittu useasti. Hieman yllättäen vain 8 vastaajista mainitsi intranetin. 9

% n E-learning environments (e.g. WebCT, Moodle) 51 47 Websites for downloading materials (documents, articles etc.) 32 30 Intranet 9 8 Personal blogs 9 8 Other 8 4 Total 97 Taulukko 7. Erilaisten koulutustapojen ja ympäristöjen käyttö etäopiskelun toteutuksessa (Q10) (n=97) Toisella kyselykierroksella vastaajilla oli valittavanaan myös vaihtoehto materiaalin lähettäminen postin kautta sekä yhteydenpito puhelimitse. Kaikki toisen kyselykierroksen vastaajat (100%) valitsivat nämä vaihtoehdot. Muut oppimisympäristöt joita oli mainittu, olivat pääasiassa organisaatioiden omia e-oppimisympäristöjä (esim. Oppinetti). Myös Learnlink, messenger, skype ja e-beam mainittiin. Suosituimpina työkaluina etäkurssien suorittamiseen mainittiin sähköposti ja keskustelufoorumit (taulukko 8.) Muina työkaluina mainittiin video-avusteiset työkalut kuten Marratech ja muita perinteisempiä työkaluja kuten paperikopioita, kirjoja jne. Kysymys vaikutti hieman vaikealta vastata, koska videokonferensseja oli mainittu osiossa Muut, vaikka se oli vastausvaihtoehtojen joukossa. Enemmistö vastaajista ilmoitti käyttävänsä enemmän kuin yhtä työkalua opetuksen toteuttamisessa. Useimmat käyttivät kahdesta neljään työkalua. % n Chat 38 19 Discussion forums 76 38 Video or audiotapes or clips 50 25 Videoconferencing through web-cameras 26 13 E-mails 80 40 CD-ROMS 22 11 Other 20 10 Total 156 Taulukko 8. Eri työkalujen hyödyntäminen etäopetuksen toteutuksessa (Q 10) (n=156) 10

Vastaajat jakautuivat melko tasan kysyttäessä missä oppilaiden odotettiin käyttävän tietokonetta. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoon muut tilat, yleisin vastaus oli kirjastot (taulukko 9.) % n At home 94 47 At work 86 43 On location at your premises 72 36 In other premises suitably equipped 42 21 Total 147 Taulukko 9. Vastaukset kysymykseen Missä oppilaiden odotetaan käyttävän tietokonetta osallistuakseen koulutukseen. (Q 11) (n=147) Kysymys onnistuneista tapauksista nähtiin hieman vaikeana. Kuusi organisaatiota 28:sta ei vastannut tähän kysymykseen ensimmäisellä kierroksella. Myös vastaukset ja kuvaukset olivat yleisluonteisia, eivätkä niin yksityiskohtaisia. Tästä syystä perusteellisempia haastatteluita tarvitaan kokonaisvaltaisempien tapauskuvausten luomiseksi. Toisella kyselykierroksella tämä kysymys jätettiin pois lomakkeesta. Kuitenkin ensimmäisen kierroksen esimerkkitapaukset (58 kpl) joissa ICT:tä oli hyödynnetty, on mainittu liitteessä 2. Yleisesti ICT:tä on käytetty tukemaan monia erilaisia kursseja, useimmiten osana yhdistettyä oppimista. Kurssien käsiteltävät aiheet ja toteutukset vaihtelivat paljon ICT:hen liittyvistä aiheista maaseudun kehittämiseen, liikkeenjohtoon sekä ruuan tuotantoon. Kurssit olivat sekä pitkäaikaisia, tavoitteena virallinen tutkinto, että lyhyitä kursseja joiden tavoitteena oli kehittää osanottajien henkilökohtaisia taitoja. Organisaatioilla oli eri määrä kokemusta ICT:tä hyödyntävän koulutuksen tarjoamisessa. 27,7% vastaajaorganisaatioista oli tarjonnut ICT:n tukemaa koulutusta vähemmän kuin 6 vuotta, 25,5% 6-10 vuotta ja 46,8% yli 10 vuotta. Ensimmäisellä kyselykierroksella vaikutti siltä, että joillain organisaatioilla oli yli 20 vuotta kokemusta ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa. Tyypillisimpänä muuna syynä aloittaa ICT:n tukema koulutus annettujen vaihtoehtojen rinnalla, oli organisaation tarve pysyä kehityksen mukana koulutussektorilla, tarve kehittää tehokkuutta kurssien 11

toteuttamisessa, pitkät välimatkat kohderyhmän ja oppilaitoksen välillä sekä oppilaiden muuttuneet tarpeet. Jotkin vastaajat valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon (taulukko 10). % n Demand from large companies and SMEs (with less than 250 employees) 32 16 Subsidy available from government or EU 18 9 Other 42 21 Taulukko 10. ICT:n tukeman koulutuksen aloittamisen syyt (Q13) ( n=46) Lisäksi toisella kyselykierroksella vastausvaihtoehdoksi lisättiin yksittäisten oppilaiden pyynnöstä. 13 vastaajaa kahdestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. 3.3. Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Tyypillisesti organisaatiot tarjosivat vähintään heidän oman todistuksen suoritetusta kurssista (taulukko 11). % n Recognised national qualification 37,0 17 Recognised international qualification 0 0 Certificate of your organization 47,8 22 Other 15,2 7 Total 100 46 Taulukko 11. Tarjotut todistukset harjoittelijoille suoritetuista ICT:n tukemista kursseista (Q14) (n=46) 34 vastaajista ilmoitti että heillä on sisäinen laatujärjestelmä käytössä organisaatiossaan (taulukko 12). 12

% n Yes 73,9 34 No 26,1 12 Total 100 46 Taulukko 12. Organisaatioiden jakautuminen laatujärjestelmän tarjoamisen mukaan (Q15) (n=46). Mainittuja laatujärjestelmiä olivat: EFQM (11 organisaatiota) Balance scorecard (1 organisaatio) ISO 9901 (6 organisaatiota)) ISO 14001 (1 organisaatio) OHSAS 18001 (1 organisaatio) Own quality management plans (developed within the organisation) (3 organisaatiota) Jotkin organisaatioista käyttivät useampaa kuin yhtä laatujärjestelmää Ensimmäisen kyselykierroksen tutkimusten mukaan, suurin osa organisaatioista käytti useampia eri rahoituslähteitä rahoittaakseen ICT:n tukemia kurssejaan. Kuitenkin yhdistetyssä datassa vain ne vastaukset, jotka osoittivat tärkeimmät rahoituslähteet, analysoitiin. Taloudellisen tuen rooli (EU tai kansallinen) ainoana tai osittaisena tukijana, oli merkittävä (taulukko 13.) Useimmiten mainittu vastaus kohdassa muu oli valtion budjettivarat. % n Privately paid by the employer 10,3 4 Privately paid by trainees 0 0 Full subsidy provided to trainees by government or EU 30,8 12 Part subsidised/part privately paid 59,0 23 Other 0% 0 Total 100 39 Taulukko 13. ICT:n tukemien kurssien rahoituslähteet (Q 16) (n=39) 13

Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksissa, vastaajaorganisaatioiden tarjoamien koulutusten osanottajien sukupuolijakauma vaihteli paljon organisaatioittain, luultavasti ICT:n tukemien kurssien laajan aihepiirijakauman vuoksi (taulukko 14). Kuitenkin tulokset osoittavat että usemmiten naiset osallistuvat koulutuksiin miehiä useammin. Vastaukset vaihtelivat paljon myös sen suhteen, mikä oli organisaation koulutusalue. Organisaatiolle vaikutti olevan myös vaikeaa arvioida olivatko heidän opiskelijansa töissä maaseutualueilla vai ei. Koska vaikutti että vastaajien oli vaikea vastata luotettavasti näihin kysymyksiin, ne poistettiin lomakkeesta toisella kierroksella. men, % women, % max 80 98 min 2 20 mean 42 57 median 42 57 mode 40 60 Taulukko14. Vastaajien sukupuolijakauma ICT:n tukemassa koulutuksessa (Q21, questionnaire for the 1st survey round)(n=26) Employed, Self Employed, Employed, Unemployed, Working working for % working for % in rural SMEs, micro large areas (if enterprisers, % companies, % known), % max 100 50 60 100 15 min 5 5 2 0 5 mean 44 18 15 34 11 median 50 10 10 17,5 10 mode 30 a) 10 5 a) 10 10 a) n 19 17 16 16 7 a) Multiple modes exist. The smallest value is shown. Taulukko 15. Kouluttautujien profiili työllistymisen suhteen (Q21kysymys ensimmäisen kierroksen kyselystä) Tärkeimpinä edellytyksinä opiskelijoille ottaa osaa ICT:n tukemaan koulutukseen, oli luonnollisesti mainittu mahdollisuus käyttää tietokonetta säännöllisesti sekä yhteys internetiin (98% vastajista mainitsi tämän). 14

% n Connectivity to internet 98 49 Access to PCs 96 48 Access to specific software 18 9 Other 2 1 Total 107 Taulukko 16. ICT:n tukeman kurssin suorittamiseksi tarvittava infrastruktuuri (Q 17) (n=107) Lisäksi ensimmäisellä haastattelukierroksella vaihtoehtona oli mahdollisuus käyttää viimeisintä teknologiaa. 18 vastaajaa kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Tämä viittaa siihen että mahdollisuudella käyttää erilaisia ohjelmia, ei ollut yhtä suurta merkitystä. Halu oppia oli mainittu tärkeimpänä henkilökohtaisena ominaisuutena, mitä opiskelijoita edellytettiin. Myös itsekuri oli arvotettu korkealle, luultavasti johtuen ICT:n roolista etäoppimisessa (taulukko 17.). Muina henkilökohtaisina ominaisuuksina mainittiin ICT- taidot sekä korkea motivaatio. % n Self-discipline 70 35 Willingness to learn 96 48 Critical thinking 32 16 Consistency 32 16 Total 115 Taulukko 17. ICT:n tukemien kurssien menestyksekkääksi suorittamiseksi tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (n=115) (Q17.1) 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Kysymyslomakkeen viimeisessä osiossa pyrittiin kartoittamaan vastaajien omia henkilökohtaisia mielipiteitä liittyen ICT:n tukemaan koulutukseen. Tärkeimpänä asiana ICT:n tukeman koulutuksen menestyksellisessä toteutuksessa, oli mainittu opetushenkilöstön koulutus ja tietojen päivittäminen sekä riittävä infrastruktuurin taso. Kuitenkin, hallinnon valmius ja resurssien kohdentaminen oli mainittu lähes yhtä tärkeinä (taulukko 18). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus 15

valita useampi kuin yksi vaihtoehto. Toisessa kyselyssä vaihtoehtomäärä oli rajoitettu kahteen. Tämän vuoksi yhdistettäessä dataa, vain ne vastaukset joissa oli kaksi vaihtoehtoa valittuna, analysoitiin. % n Infrastructure 66 33 Training of the staff 88 44 Administration 42 21 Funding 46 23 Marketing 30 15 Other 6 3 Total 139 Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet menestyksekkäästi toteutettavan ICT:n tukeman koulutuksen tarvitsemista seikoista. (n=139) (Q 18). Taulukossa 18. esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi, oli ensimmäisellä kierroksella vaihtoehtona strategiat. 17 organisaatiota kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Toisella kyselykierroksella, tämä vaihtoehto oli korvattu vaihtoehdolla uusien teknologioiden huomioon ottaminen suunnittelussa. 8 organisaatiota kahdestakymmenestä valitsi tämä vaihtoehdon. Kysyttäessä tyypillistä ongelmaa ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa erityisesti maaseutualueilla, vaihtoehdot jakautuivat suhteellisen tasan. Tästä syystä, dataa yhdistettäessä, vain ne vastaukset joissa oli valittu yksi vaihtoehto, analysoitiin. Merkittävimpänä ongelmana mainittiin tukihenkilöiden puute. Viidennes vastaajista ilmoitti myös ICT- taitojen hyödyllisyyteen liittyvistä asenteista. Muina ongelmina mainittiin kurssien heikko markkinointi, ja pysyminen vanhoissa opituissa koulutusmetodeissa. Vain 16% vastasi infrastruktuuri puutteen, mikä on ymmärrettävää, sillä tällä hetkellä 95%:lla yrityksistä (Tilastokeskus 2005a) ja 58%:lla yksityishenkilöistä on internet yhteys Suomessa (Tilastokeskus 2005b). Jotkin vastaajista ilmoittivat, ettei maaseutualueita koskien ollut mitään erityisiä ongelmia, ja että ongelmat ovat samat riippumatta maantieteellisestä alueesta. 16

% n No funding available 12 3 No relevant infrastructure 16 4 Belief amongst residents that there is no need of acquiring ICT skills 20 5 IT illiteracy 12 3 No support staff 24 6 Other 16 4 Total 100 25 Taulukko 19.ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen liittyvät ongelmat erityisesti maaseutualueilla (n=25) (Q 19). Avoimissa kysymyksissä ja kommenteissa, ICT:n tukeman koulutuksen potentiaali nähtiin merkittävänä. Erityisesti ICT nähtiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona pitkien välimatkojen aiheuttaman ongelman voittamiseksi. Myös infrastruktuurin korkean laadun nähtiin tuovan mahdollisuuksia käytännön toteutukseen. Hallituksen tietoteknologia ohjelman mukaan, vuoteen 2009 mennessä pitäisi koko maassa olla laajakaistamahdollisuus. Tämän nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia myös ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen. Kuitenkin, monet vastaajista ilmoittivat että tällä hetkellä infrastruktuuri on korkeampi kuin kyvyt käyttää sitä. Kohderyhmän kykyjen puute nähtiin myös hidastavan ICT:n tukeman koulutuksen kehitystä. Tärkeimpänä motivaattorina opiskelijoille kursseihin osallistumiseen nähtiin itse kurssien sisällön. Opiskelijoilla tulee olla halu oppia ja saada uusia kykyjä. ICT kurssien toteutuksessa ei tule olla itsetarkoitus. Kuitenkin, ICT saattaisi alentaa osallistumisen kynnystä tarjoamalla mahdollisuuksia ilman tarvetta matkustaa pitkiä matkoja. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti ottaen tutkimuksen edustavuutta voidaan pita melko hyvänä. Vastaajat edustavat merkittävimpiä organisaatioita jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueilla. Kuitenkin, maaseutualueille ei ole erikoistunut niin monta organisaatiota ja tästä syystä esim. arviot opiskelijoiden lukumääristä luultavasti kattavat kaikki e-oppimisaktiviteetit, eikä sitä näin ollen voida pitää kovinkaan luotettavana maaseudun PK- yrityksiä koskien. Myös vastaajien lukumäärä on suhteellisen alhainen, että mitään todellista tilastollista vertailua pystyttäisiin tekemään. 17

Vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa e-oppimis aktiviteeteista yleensä ja merkkejä mahdollisista mahdollisuuksista ja heikkouksista mitä ICT:n tukemalla koulutuksella on. Suurin osa toimijoista Suomessa ovat keskittyneet käyttämään ICT:tä yhtenä yhdistetyn oppimisen metodina. Koulutukset joissa hyödynnettäisiin ainoastaan ICT työkaluja, eivät ole kovin yleisiä. Koulutusorganisaatiot harvoin keskittyvät maaseutualueille tai maaseutualueiden yrityksiin. Myös kurssit, joita kohdennetaan erityisesti maaseudun PK-yrityksille, eivät eroa merkittävästi niistä joita kaupunkialueilla tarjotaan. Infrastruktuurin puutetta ei nähty merkittävänä ongelmana. Tilastojen perusteella internetin käyttö Suomessa on korkeaa ja internet- liittymät yleisiä. Kuitenkin, maaseutu ja kaupunkialueiden välillä on eroja mm. laajakaistaliittymien levinneisyydessä, mutta on oikeutettua sanoa että käytännössä missä tahansa päin Suomea nopean internetyhteyden hankkiminen on mahdollista. Vaikka Suomen teknologia-aste on korkea, ICT:n käyttö ei ole kovin korkea. Ns. ICT-kulttuuri ei ole samalla tasolla kuin esim. USA:ssa, eikä ICT:n käyttö ei ole sisäistynyt erityisesti maaseudun PK- yrityksiin ja niiden päivittäiseen toimintaan. Sama koskee myös koulutuksen toteutusta ja maaseutualueiden yrittäjien tai työntekijöiden koulutusta (ks. Lahtinen & Roose 2003, Matiainen ym. 2005, Tiainen ym. 2004) E-oppimis toimenpiteet joiden kohteena on maaseudun PK- yritykset, riippuvat paljolti julkisesta tuesta (EU ja kansallinen). Kuitenkin, sama trendi on näkyvissä myös kaikilla muilla innovaatioilla ja kehityspalveluilla maaseutualueilla ja e-oppimisen ei voida nähdä eroavan muista kehitysaktiviteeteistä tässä suhteessa. ICT:n käyttöä on tuotu esille maaseutupolitiikassa ja kansallisissa strategioissa. Kuitenkin, riippuvuus lyhyen aikatähtäimen projektirahoituksesta saattaa aiheuttaa ongelmia ylläpitää pitkäaikaista kehitystasoa ja rakentaa kattavaa ohjelmaa joka perustuu ICT:n hyödyntämiseen. Aika on tärkein resurssi mitä yrittäjillä on. ICT voi kiistattomasti tuoda hyötyä tämän resurssin käytön tehostamiseksi. On olemassa tarve toteuttamiskelpoisille koulutus järjestelmille jotta ICT:n tukema koulutus lisääntyisi, mutta yhtä tärkeää on edistää ICT-kulttuurin kehittymistä PK- yritysten keskuudessa ennen kuin kaikkia mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää. Syyt menestyneiden ja epäonnistuneiden esimerkkien taustalla ovat moninaiset, ja usein vaikeita selvittää. On myös tärkeää pitää mielessä että ICT on vain yksi työkalu monien muiden joukossa jolla maaseudun PK- 18

yrityksille tarjotaan koulutusta. Sen käyttö ei ole itseisarvo. PK- yrityksille ICT on arvokas vain kun sitä voidaan käyttää heidän ongelmien selvittämiseen. Sillä, onko käytettävä teknologia uutta vai vanhaa, ei ole merkitystä. Samoihin tuloksiin on päädytty mm. tutkimuksissa koskien informaatio ja asiantuntijapalveluita joiden kohteena ovat olleet maaseudun PK- yritykset. Koskien pysyvän Euracademy Observatoryn kehittämistä, tutkimus toi esille joitain ongelma-aluita koskien kysymyslomaketta ja tiedon keruuta. Koska ensimmäinen kysymyslomake oli liian hajanainen tuodakseen esille tarkkaa tietoa koskien Observatoryn päivitystä, toinen versio tehtiin ja sitä koekäytettiin. Tämä aiheutti kuitenkin joitain ongelmia datan yhdistämisessä luotettavalla tavalla. Myöskään sähköpostikysely ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa kerätä tietoa monimutkaisista syistä eri tapausten taustalla. Projektin seuraavissa vaiheissa tulee tutkimusta kehittää edelleen, niin että pystytään keräämään ja päivittämään tietoja ja samalla tarjoamaan tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa projektin kohderyhmistä. 5. TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypin (Q2) (n=49) Taulukko2. Organisaatioiden jakautuminen niihin liittyvien määritelmien tai yhteistyökumppaneiden mukaan (Q 4) (n=40) Taulukko 3. Organisaatioiden keskittyminen eri toimialoille (Q5). (n=46) Taulukko 4. Vastaajaorganisaatioiden kohdealueet. (Q8) (n=40) Taulukko 5. Eri kohderyhmien osuus vastaajaorganisaatioiden tarjoamassa,ict:n tukemassa koulutuksessa (Q8). Taulukko 6. ICT:n tukeman koulutuksen toteuttajien eri metodit kurssin toteuttamiseksi (Q9) (n=111) Taulukko 7. Erilaisten koulutustapojen ja ympäristöjen käyttö etäopiskelun toteutuksessa (Q10) (n=97) Taulukko 8. Eri työkalujen hyödyntäminen etäopetuksen toteutuksessa (Q 10) (n=156) Taulukko 9. Vastaukset kysymykseen Missä oppilaiden odotetaan käyttävän tietokonetta osallistuakseen koulutukseen. (Q 11) (n=147) Taulukko 10. ICT:n tukeman koulutuksen aloittamisen syyt (Q13) ( n=46) Taulukko 11. Tarjotut todistukset harjoittelijoille suoritetuista ICT:n tukemista kursseista (Q14) (n=46) Taulukko 12. Organisaatioiden jakautuminen laatujärjestelmän tarjoamisen mukaan (Q15) (n=46). Taulukko 13. ICT:n tukemien kurssien rahoituslähteet (Q 16) (n=39) Taulukko14. Vastaajien sukupuolijakauma ICT:n tukemassa koulutuksessa (Q21, questionnaire for the 1st survey round)(n=26) Taulukko 15. Kouluttautujien profiili työllistymisen suhteen (Q21kysymys ensimmäisen kierroksen kyselystä) Taulukko 16. ICT:n tukeman kurssin suorittamiseksi tarvittava infrastruktuuri (Q 17) (n=107) 19

Taulukko 17. ICT:n tukemien kurssien menestyksekkääksi suorittamiseksi tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (n=115) (Q17.1) Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet menestyksekkäästi toteutettavan ICT:n tukeman koulutuksen tarvitsemista seikoista. (n=139) (Q 18). Taulukko 19. ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen liittyvät ongelmat erityisesti maaseutualueilla (n=25) (Q 19). 6. LÄHTEET Koivumäki, M. & Soronen, H. 2004. Laajakaistapalvelut käyttäjän näkökulmasta vuonna 2004. Vuonna 2002 toteutetun tutkimuksen päivitys. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 37/2004. Lahtinen, M. and Roose K. 2003. Selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista. Tarvetutkimus 2003. Helsingin kauppakamari, Tietoyhteiskunta 2000+ -projekti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2000). Ihmisen maaseutu tahdon maaseutupolitiikka. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2001-2004. (Rural Policy Programme 2001-2004) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2000. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2004). Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2005-2008. (Rural Policy Programme 2005-2008). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 10/2004. Matilainen, Anne & Suutari, Timo & Kattelus, Pia & Zimmerbauer, Kaj & Poranen, Terttu The Role of Information Technology in Mediating External Information to the Rural Micro Enterprises - National Literature Review.Reports 4. 71 p. 2005. University of Helsinki, Ruralia Institute Matilainen, Anne & Zimmerbauer, Kaj. 2005. The Role of Information Technology in Mediating External Information to the Rural Micro Enterprises a study on the importance of information delivery channels. RuBIES (Rural Business Information Exchange System) project. National report, Finland 2005. 100p. Statistics Finland a). 2005. Internet yrityksissä keväällä 2005. Internet, available 9th Aug 2006. http://www.stat.fi/til/icte/2005/icte_2005_2005-10-12_kuv_001.html Statistics Finland b).2005. Muistio tietoyhteiskuntaohjelmalle suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja siihen suhtautumisesta marraskuussa 2005. Internet, available 9th Aug 2006. http://66.249.93.104/search?q=cache:xwn1lcsmdhsj:www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_fi/raportit_ja_selvity kset/_files/74706466515518450/default/ty_tilastotutkimus_05.pdf+suomalaisten+internetyhteys&hl=fi&gl=fi&ct=clnk &cd=1 20

Tiainen, T, Luomala, H, Kurki, S & Mäkelä, K. (toim.) 2004. Luottamus sähköisissä palveluissa. Kuluttajan ja palvelun tarjoajan vuorovaikutus. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, julkaisusarja B. 7. LIITELUOTTELO Liite 1. Luottelo vastaajaorganisaatioista Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros 21

Liite 1. Luottelo vastaajaorganisaatioista 1. Technical college of Lapland, Adult education centre 2. Kokemäenjokilaakso Technical college 3. South Savo Regional Consortium for Education / Adult Education Centre of Mikkeli 4. Savonia polytechnic 5. National Board of Patents and Registration of Finland 6. City of Tampere, Training Committee 7. Porvoo Commercial college 8. JAKK Adult Education centre 9. Hyvinkää-Riihimäki Vocational Adult Education Centre 10. Nivala Technical college 11. PSK Adult Education Centre 12. University of Turku, Centre for Extensive Studies 13. Opinpaja Ltd. 14. UNIC-palvelut Ltd. 15. TTS Institute (Work Efficiency Institute, Adult Education Centre 16. University of Joensuu, Savonlinna Institute for Regional Development and Research 17. Turku School of Economics, Pori 18. Pohjois-Pirkanmaa Educational Federation of Muncipalities 19. Keski-Pohjanmaan uusyrityskeskus FIRMAXI 20. University of Oulu, Learning and Research Services 21. Mänttä Region Education Centre 22. Pori Adult Education Centre 23. City of Kuusamo, Naturpolis Oy, Nordic Business Centre 24. Laurea polytechnic 25. Central Ostrobothnia Adult Education Centre 26. Kemi-Tornio polytechnic 27. Paimio Vocational Adult Education Centre 28. Digital Lessons Finland Ltd 29. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto 30. AEL- Elinkeinoelämän koulutuspalvelut 31. Rastor Oy, RastorCollege 32. ProAgria Pirkanmaa/ Rural Women's Advisory Organisation 33. Pirkanmaa Westcome Adult Education Unit 34. Loimaa Professional Institute 35. Salo- region adult education institute 22

36. University Consortium of Seinäjoki 37. Pirkanmaa Polytechnic 38. Diaconia University of Applied Sciences (Diak) 39. South Carelia Polytechnic 40. Innofocus, Adult Vocational Education Centre 41. Chydenius Institute Kokkola University Consortium 42. Innova Adult Education Centre 43. Pirkanmaa Polytechnic/Rural studies 44. Pirkanmaa college adult education unit 45. Amiedu 46. Tampere University Institute for Extension Studies 47. Satakunta University of Applied Sciences 48. Central Ostrobothnia Rural Education Institute 23

Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä Title of Course Main Subjects Covered Level of Skills Duration of Training Method of Delivery A = Distance learning, selfadministrated B = Distance learning, tutor assisted C =Blended learning D = Face to Face learning aided by electronic material Language course Speech communication Basic 300 h D Polytechnics adult Different fields Basic, varies education advanced, very advanced Industry rights as Patent Basic varies A resource for Enterprise Professional Hairdressing Very B, D Examination for Hairdressers Advanced Oppivat seutukunnat Establishment of regional plan network Special vocational degree on developer activities, Very rural development project management Advanced Foundation course for operation assistance Basic 3600 h D ICT vocational degree Tietolaituri Improving ICT and Basic D social skills of rural women Datanomi Data processing Basic D Special vocational degree on Cleaning Very cleaning Advanced Special vocational degree on Entrepreneurship, Very 1755h D rural development project skills and Advanced developer operations Mentor programme Mentor-actor meetings, Very Advanced 40 h D seminars 24

Vocational degree on Genral woodworker Advanced 3 weeks face to face C Fixture installation knowledge (materials and technics) + economic skills learning + virtual learning 1,5 years Datanomi Data processing Basic 300h A, B, C Data retrieval and Data retrieval and Very data management data management skills Advanced ICT General subjects Advanced 216h B Virtual Teacher training 1 week - D Masters degree on Developing of new Very A, B, D Digital Media practices to provide learning material Advanced Marketing communication Marketing Basic 70h B Business Economics degrees Virtual training from Advanced B merkonomi to tradenomi ITC training for SME's Information networks Basic 3-60h D and toolprograms. Financial administration in S MEs Financial administration Basic 40h B Title of Course Main Subjects Covered Level of Skills Duration of Training Method of Delivery A = Distance learning, self-administrated B = Distance learning, tuor assisted C =Blended learning D = Face to Face learning aided by electrnonic material Entrepreneur training Business economics Basic 100 h D Foundation course for System assistance Advanced 1400 h D ICT basic degree Vocational degree on Financial Basic D Financial administration administration, virtual course Vocational degree on ICT ICT Basic D Vocational degree on Computer Mechanics Very Advanced 25

Computer Mechanic Advanced Mobile programming Basics on mobile programming, Programming skills Advanced 648h D Tools for time control Basic 20h D The establishment of Establishing and Basic 35h C the Enterprise planning of business, forms of business Vocational degree cleaning Basic 300h A,B on cleaning emba extensive training Very 2430h C Advanced flash dw image processing Basic 1200h and publishing activities Vocational degree Computer drivers Basic 800h C on cleaning license, metal sector issues ICT engineer Basic A,B,D Java-programming basics programming Basic 70h B Special vocational degree on management Advanced 1200h D Title of Course Main Subjects Covered Level of Duration of Training Method of Delivery A = Distance learning, self-administrated Skills B = Distance learning, tuor assisted C =Blended learning D = Face to Face learning aided by electrnonic material Nutrition Advanced 1450 h D Virtual Cook Management workbook immaterial issues Basic A Computer A-license ICT Basic 175 h D Special vocational degrees Management Very D 26

for managers Advanced Vocational degree of Basic D secretary ICT basics ICT Basic Degree on wireless Mobile communication Basic 60 h D communication and services. Laptops and peripheral devices. Wireless networks and services for education Management mentor Very 40h B programme Advanced Special vocational degree leadership and Very 1,5 years D on technology management Advanced ICT in education Very 2160h C Advanced Server software and data Advanced security Commercial and making a platform 900 h D administrative training Special vocational training Advanced A,B,D in Polytechnic Multimedia planning Multimedia Advanced 350h D Vocational degree on Computer mechanics Advanced 1200 h D Computer Mechanic Computer AB - license ICT Advanced 175 h D Special vocational degree Advanced D on management Academic study skills Basic 162h B Electronic business Advanced Business Economics Basic D degrees Learning at work Advanced 27

Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros EURACADEMY OBSERVATORY TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN KOULUTUKSESSA KYSELY KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE O. ESIKYSYMYS Käyttääkö organisaationne tieto- ja viestintäteknologiaa koulutusten toteuttamisessa? Kyllä, koulutuksia toteutetaan KOKONAAN tieto- ja viestintäteknologian avulla Kyllä, koulutuksia toteutetaan OSITTAIN tieto- ja viestintäteknologian avulla Ei, emme käytä Mikäli vastasitte ei, voitte jättää vastaamatta muihin kysymyksiin. A. ORGANISAATION TAUSTATIEDOT 1. Vastaajan nimi, osoite ja sähköpostiosoite 2. Organisaation nimi Valitkaa sopiva vaihtoehto: 3. Onko organisaationne: Julkinen Yksityinen (tarkennus) Kaupallinen Ei-kaupallinen 28

Muu (mikä?) 4. Toimiiko organisaationne läheisessä yhteydessä tai osana: Yliopistoa Kauppakamaria tai teollisuuden tai maatalouden toimijoita Ammatillisia organisaatioita (esim. ammattiliitot tai työnantajajärjestöt) Organisaatioita, jotka liittyvät osaamisen tunnustamiseen muuta toimijaa (mitä?)... 5. Onko organisaationne erikoistunut mihinkään seuraavista sektoreista: perustuotanto (maatalous, karjatalous, metsätalous, kalastus) teollisuus palvelut (tieto- ja viestintäteknologia, matkailu; muu palvelu, tarkenna:...) Muu (tarkenna)... Emme ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn sektoriin 6. Kuinka monta työntekijää organisaatiossanne on? (merkitse numeroin laatikkoon) Kokoaikaisia Osa-aikaisia 7. Kuinka moni näistä työntekijöistä on opettajia tai kouluttajia? 8. Toimiiko organisaationne tietyillä alueilla? Kyllä, seuravilla alueilla:... Maaseutualueilla Kaupunkialueilla Ei, ei millään tietyllä alueella tai alueilla 29

B. KOULUTUSTEN TIEDOT 9. Kuvatkaa lyhyesti minkä tyyppisiä koulutuksia organisaationne on järjestänyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Jos mahdollista, antakaa esim. internet -osoite, josta koulutusten tiedot löytyvät. 10. Kuinka monessa näistä koulutuksista on hyödynnetty tieto- ja viestintäteknologiaa (ei koske tietotekniikkakoulutusta, ellei sitä ole toteutettu esim. verkkokurssina)? 11. Kuinka monta kuhinkin alla olevaan ryhmään kuuluvaa henkilöä on osallistunut organisaationne järjestämään tieto- ja viestintäteknologia-avusteiseen koulutukseen viimeisen vuoden aikana? (Merkitse luvut laatikkoon; arvio riittää) suuryhtiöiden työntekijät maaseudun pienyritysten työntekijät muut pienyritysten työntekijät maaseudulla asuvat työttömät henkilöt Muut (ketkä?).. 12. Millä tavoin organisaationne tarjoamat tieto- ja viestintäteknologia-avusteiset kurssit suoritetaan? Etäopiskeluna itsenäisesti Etäopiskeluna tutorin avustuksella Monimuoto-opiskeluna (etäopiskeluna ja lähiopiskeluna) 30

Lähiopiskeluna hyödyntäen samalla digitaalisia oppimateriaaleja Muulla tavoin (miten?) 13. Mitä oppimateriaaleja ja opiskelumenetelmiä käytätte etäopiskelussa? Oppimisalustat: Verkko-opiskelu ympäristöt (esim. WebCT, Moodle; muu, mikä:..) Verkkosivuja, joilta voi ladata materiaalia (dokumentit, artikkelit, jne.) Intranettiä Henkilökohtaisia blogeja Muita materiaaleja tai menetelmiä (mitä?). Työkalut: Chat Keskustelupalstat Videoita, lyhyitä videoklippejä tai ääninauhoja Videoneuvottelua omalta tietokoneelta web-kameroilla Sähköpostia CD- romeja Muita (mitä?). välineitä 14. Missä opiskelijoiden oletetaan voivan käyttää tietokonetta? Kotona Työssä Organisaationne tiloissa Muissa tiloissa, joissa on tarvittavat välineet (missä?) 31

15. Kuvatkaa lyhyesti organisaationne viittä (5) mielestänne parhaiten onnistunutta tieto- ja viestintäteknologia-avusteista koulutusta: Koulutuksen nimi Käsiteltävät pääaiheet Koulutuksen taso perus jatko edistynyt Koulutuksen suoritustavat A = itsenäinen etäopiskelu Koulutuks B = etäopiskelu tutorin avulla en pituus C =monimuoto-opiskelu (etä- ja (tunneissa) lähiopiskelu) D = lähiopiskelu 32

16. Kuinka monta vuotta organisaationne on tarjonnut tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää koulutusta? (merkitkää luku laatikkoon) 17. Miksi organisaationne alun perin alkoi tarjota tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää koulutusta? Pienyritysten (alle 250 työntekijää) ja suuryhtiöiden tarpeesta Hallinnon tai EU:n tarjoaman tukirahoituksen takia Muusta (mistä?) syystä C. OPISKELIJOIDEN PROFIILI JA KOULUTUKSEN HYÖDYT OPISKELIJOILLE 18. Minkälaisen todistuksen opiskelijat saavat tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävistä koulutuksista? Tunnustettu suomalainen pätevöityminen (mikä?) Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen (mikä?) Organisaation oma todistus Muu (mikä?) 19. Onko organisaatiossanne käytössä laatujärjestelmä? KYLLÄ EI Jos vastasitte kyllä, tarkentakaa mikä tai 33

millainen: 20. Miten tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät koulutukset rahoitetaan? Työnantajat kustantavat työntekijän koulutuksen Opiskelijat kustantavat koulutuksen itse Rahoitustuen turvin (esim. kansallinen tai EU-rahoitus) Osin rahoitustuella ( esim. kansallinen tai EU), osin yksityisillä maksuilla Muulla tavoin (miten?). 21. Arvioikaa organisaationne tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään koulutukseen osallistujat prosentteina: % Miehiä % Naisia % Työssäkäyviä (pien- ja mikroyritykset; pienyrityksessä on alle 250 työntekijää) % Liikkeen- tai ammatinharjoittajia % Työssäkäyviä (suuryhtiöt) % Työttömiä % Työssä maaseudulla (jos tiedossa) 22. Mitkä alla olevista asioista ovat välttämättömiä, jotta opiskelija voi suorittaa tieto- ja viestinteknologiaa hyödyntävän koulutuksen menestyksekkäästi? Infrastruktruuri Pääsy Internetiin Tietokoneen käyttömahdollisuus Uusimman teknologian käyttömahdollisuus (esim. uudehko tehokas tietokone, 34

laajakaistayhteys, langaton yhteys) Erityisten ohjelmistojen käyttömahdollisuus Muu (mikä?) Henkilökohtaiset piirteet Itsekuri Oppimishalu Kriittinen ajattelutapa Johdonmukaisuus Muu (mikä?). D. VASTAAJAN MIELIPIDE 23. Mitä alla olevista kohdista vaaditaan siihen, että koulutuksen tarjoaja voi menestyksekkäästi toteuttaa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää koulutusta? Infrastruktuuri Opetushenkilöstön koulutus ja osaaminen Hallinnon valmius Strategioiden tuki Rahoituksen kohdentuminen Markkinointi Muu (mikä?). 24. Mitkä kokemuksenne mukaan ovat erityisesti maaseutualueilla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään koulutukseen liittyvät ongelmat? Ei rahoitusmahdollisuuksia Ei tarpeellista infrastruktuuria Ihmisten uskomus siitä, että tietoteknologiataitoja ei tarvita 35

Tietotekniikkalukutaidottomuus Tukipalvelujen ja neuvojien puute Muu (mikä?). 25. Mitkä kokemuksenne mukaan ovat erityisesti maaseutualueilla koulutukseen liittyvät potentiaalit ja mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa? 26. Miksi kokemuksenne mukaan opiskelijat osallistuvat tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen järjestettyyn koulutukseen? 36

Kiitos ajastasi! 37

Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros Euracademy Observatory WP3 Kysymyslomake O. ESIKYSYMYKSET 1a) Organisaation nimi: 1b) Vastaajan nimi ja sähköpostiosoite: Käyttääkö organisaationne tieto- ja viestintäteknologiaa koulutusten toteuttamisessa? Kyllä, koulutuksia toteutetaan OSITTAIN tieto- ja viestintäteknologian avulla Kyllä, koulutuksia toteutetaan KOKONAAN tieto- ja viestintäteknologian avulla Ei, emme käytä Mikäli vastasitte ei, voitte jättää vastaamatta muihin kysymyksiin. A. ORGANISAATION KUVAUS 2. Onko organisaationne: (valitkaa vain yksi, sopivin vaihtoehto) Julkinen Yksityinen (jos kyllä, onko organisaationne: Kaupallinen Ei kaupallinen Muu (mikä?) 3. Toimiiko organisaationne läheisessä yhteydessä tai osana: (valitkaa parhaiten sopiva vaihtoehto) Yliopistoa Kauppakamaria tai teollisuuden tai maatalouden toimijoita Ammatillisia organisaatioita (esim. ammattiliitot tai työnantajajärjestöt) Organisaatioita, jotka liittyvät osaamisen tunnustamiseen 38

Riippumatonta koulutusorganisaatiota Muuta toimijaa (mitä?).. 4. Onko organisaationne erikoistunut mihinkään seuraavista sektoreista? (valitkaa parhaiten sopiva vaihtoehto) Perustuotanto (maatalous, karjatalous, metsätalous, kalastus ym.) Teollisuus Palvelut (tieto- ja viestintäteknologia, matkailu, muu palveluala) Muu sektori (tarkenna) Emme ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn sektoriin 5.1. Kuinka monta kokoaikaista työntekijää organisaatiossanne on? (merkitkää lukumäärä numeroin laatikkoon) 5.2. Kuinka moni kokoaikaisista työntekijöistä on opettaja tai kouluttaja? (merkitkää lukumäärä numeroin laatikkoon) 5.3. Kuinka monta osa-aikaista työntekijää organisaatiossanne on? (merkitkää lukumäärä numeroin laatikkoon) 5.4. Kuinka moni osa-aikaisista työntekijöistä on opettaja tai kouluttaja? (merkitkää lukumäärä numeroin laatikkoon) 6. Toimiiko organisaationne tietyillä alueilla? (valitkaa keskeisin vaihtoehto) Kyllä, olemme keskittyneet tietyille maantieteellisille alueille Erityisesti maaseutualueilla Erityisesti kaupunkialueilla Toimimme koko maan alueella Ei, emme keskity erityisesti millekään tietylle maantieteelliselle alueelle Mikäli valitsit kyllä, tarkentaisitko mille alueille olette keskittyneet: 39