Rakennettu ympäristö 3.03 KIRA-talkoot 30.1.2013 Panu Lehtovuori, Tampereen teknillinen yliopisto
BIO Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori, Tampereen teknillinen yliopisto Vuoteen 2012 Kaupunkitutkimuksen professori, Viron taideakatemia Jäsen, Spatial Intelligence Unit (SPIN) Osakas, Arkkitehtitoimisto Livady, Helsinki panu.lehtovuori@tut.fi
Cedric Price
1.0 2.0 3.0 Rakennettu ympäristö 3.0
3.0 1920-30 l. lama Taiteen avantgarde 1910-l Garden City 1890-l.
Murros: modernin kaupunkisuunittelun synty Manchester St. Petersburg New York City
1890 Ebenezer Howard: Garden Cities of To-Morrow, 1889
1910 Kallio district in Helsinki (photo: Signe Brander 1911)
1910 Eliel Saarinen: Suur-Helsinki 1918
1920 Radiant City Le Corbusier, 1920 s
1950 Tapiolan Silkkiniitty (kuva: Teuvo Kanerva 1954)
Modernismi loi uuden tilankäsityksen (kuva: Hannu Vallas)
1972 Pruitt-Igoe, Minoru Yamasaki St. Louis USA 1954-72
2008
2013
3.01 3.02 3.03
3.01-3.02
3.03
Rakennettu ympäristö 3.03
Rakennettu ympäristö 3.03 Jos siirtymä vaiheesta 2.0 vaiheeseen 3.0 otti vuosikymmeniä, kokonaisen Kondratjevin syklin noin 1890-1930, niin sama saattaa toistua. Kesti pitkään ennen kuin teollisen vallankumouksen ja teollistumisen tuottamien suurkaupunkien lähtökohdasta saatiin tulkittua yleinen toimintasuunnitelma ja vielä toteutettua se. Nyt uudet ratkaisut tehdään etenkin sodan jälkeen jatkuneen nopean kasvun ja kehittämisen tuottamassa fyysisessä ja institutionaalisessa kontekstissa (3.01, 3.02) Edellisten vaiheiden ja muutoksen logiikan pohdinta on siksi perusteltua.
Muutoksen logiikka Transition Studies -näkökulma
Rakennettu ympäristö 3.03 Rakennettu ympäristö 3.03 voisi olla välittäjä meneillään olevassa systeemisessä muutoksessa. Kiinteistö- ja rakennusalan on syytä nopeuttaa muutosta ja luoda sitä kautta myös taloudellista kilpailuetua Transition Studies näkökulman kautta järjestelmällisesti: Innovaatioiden tunnistaminen Strateginen design kohti uutta käytäntöä 3.03 4.0 Taloudellisten reunaehtojen, lainsäädännön jne muuttaminen
Rakennettu ympäristö 3.03 Tavallaan me kaikki tiedämme, miltä hyvä rakennettu ympäristö 3.03 tuntuu, mutta monet käytännöt, määräykset, taloudellisen voiton kohtuuton tavoittelu, jne. tekevän muutoksen vaikeaksi Käyttäjälähtöisyys: rakennetussa ympäristössä 3.03 ihmiset ovat itse tuottajia Sille täytyy raivata tilaa myös alan taloudellisia toimintamalleja muuttamalla ja laventamalla Missä ovat arvoverkkojen tärkeimmät arvon lähteet? Jaetun arvon teoria (Porter), hajautetut palvelumallit
Mikä voisi olla Suomen rooli laajassa kuvassa? Suomessa asuu yli 50% maailman 60. leveyspiirin pohjoispuolisesta väestöstä 60. leveyspiiri
Rakennettu ympäristö 3.03 Suomella on mahdollisuus edelläkävijyyteen ihmisistä itsestään lähtevien, omaehtoisten ja yhteisöllisten palveluiden, konseptien ja tuotteiden kehittelyssä ja testaamisessa Koko Suomi voisi olla laboratorio ratkaisija! Tarvitaan visio (jopa utopia) rakennetusta ympäristöstä 3.03 esim. singulariteetti Back-casting etenemispolun hahmottamiseksi (vrt. CIAM 1930-luvulla)
Laboratorion teemoja suunnittelujärjestelmä innovaatiojärjestelmänä (DSS) metapolisaatio eli verkostot, liikkuminen ja rytmit kaupunkien hallinnan ytimessä älykäs ja näkymätön tekniikka, kätketty tekoäly integroitu laatu, pitkäjänteinen energiatehokkuus uudet asumamorfologiat, joustavuus, yhteisöllisyys paikallinen ruuan- ja tavarantuotanto, julkinen tila 3.0 yksinkertaisuus, ei yliteknisyys, robustit materiaalit korjausrakentaminen toimijalähtöisenä (ei määräyslähtöisenä) innovaatioalustana
Kuvia tulevaisuudesta?
Metapolisaatio
Pedestrian reach, Tallinn. Damiano Cerrone, SPIN.
Betweenness centrality by walking, Tallinn seaside. Damiano Cerrone, SPIN.
Betweenness centrality by bike, Tallinn seaside. Damiano Cerrone, SPIN.
Axial lines (visibility), compostion of current plans for Tallinn seaside. Damiano Cerrone, SPIN.
Axial lines (visibility), improved plan for Tallinn seaside. Damiano Cerrone, SPIN.
Öresundin alue
Geospatiaalinen vallankumous
Älykkäät järjestelmät (DSS)
Integroidut ratkaisut Freiburg, Vauban
Baana, Helsinki
Ytimien tihentyminen, modulaarisuus
Prinzessinnengarten Beriini Munksgard Ruotsi Uusi yhteisöllisyys
Uusi yhteisöllisyys
Ryhmärakennushanke Kraftwerk Zurich West
Arkkitehtuuria vanhenemista vastaan Arakawa & Gins Tokyo, New York 2000-luku
Luonteva ekologisuus
Luonteva ekologisuus TTYn arkkitehtiopiskelija Anu Nukarisen Kukkakapseli Low2No-voittaja Sauerbruch- Hutton & al.
Joustavuus, uusiokäyttö
NDSM Amsterdam North
Platoon Kunsthalle, Seoul
Kalaranna beach Tallinn Lift 11 Toomas Paaver, photo Reio Avaste
Open air library KARO Architekten, Magdeburg
Loppusana Olemme historiallisesti uudessa tilanteessa -- tiedämmekö mitä kaupunkia suunnittelemme? Kiinteistö- ja rakennusalalla voi olla ja pitää olla ydinrooli muutoksen ajurina ja mahdollistajana Kiinteistöihin kiinnittyy valtaosa kansallisesta varallisuudesta ja hyvin merkittävä osa materiaalien ja energian kulutuksesta Arkkitehtuuri on yhteiskunnan kuva mutta ennen kaikkea tulevaisuuden tekemisen toimintaympäristö Systeeminen muutos ottaa aikaa, mutta paljon ituja on jo näkyvissä kaupunkia on syytä kuunnella!
Kiitos!
1.0 2.0 3.03 Rakennetun ympäristön keskeinen kysymys Suoja Tuotannon järjestäminen Itsensä toteuttaminen? Maapallon pelastaminen? Yhteisö Gemeinschaft Gesellschaft Club?
A Asuminen, Algoritmi B Back-casting C Candilis-Josic-Woods D DIY E Energiatehokkuus F Freiburg G Grassroots H Humanismi, Heterotopia I Integrointi J Jane Jacobs, Julkinen tila K Kokemuksellinen, Kävely L Lefebvre M Muunneltavuus N Noodi O Orwell P Päätöksenteon tukijärjestelmä Q IQ R Rytmi, Rytmianalyysi S Singulariteetti T Tilanne, Tapahtuma, Tiheys U Utopia V Verkosto W Wolfram X X-factor Y Yhteisö Z Å Åbo Ä Älykkäät järjestelmät Ö Öljy