Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä



Samankaltaiset tiedostot
Lapsinäkökulmaa Tampereella

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Tampereen HyTe-malli

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Uudistunut nuorisolaki

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Tampereen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Kouluterveyskysely 2008

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIRAPORTTI

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Päihdeavainindikaattorit

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Kouluterveyskysely 2008

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Transkriptio:

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki

Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan ohjaajana ja tukena ollut ohjausryhmä toistaiseksi ainoa kunnallinen toimi siirtyi vuoden 2006 lopulla osaksi tilaajaryhmää, lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessiin taustalla YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja lapsipoliittinen ohjelma kohderyhmänä pääasiassa tamperelaiset alle 18-vuotiaat oma määräraha työn osa-alueet - työ lasten ja nuorten parissa - hallinnollinen vaikuttaminen - yhteistyön edistäminen 2

Päämäärät Eri toimijoiden yhteistyön edistäminen, lähtökohtana lasten ja nuorten näkökulma Lasten ja nuorten terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen Lasten ja nuorten osallistumisen toimintakanavien kehittäminen edelleen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen periaatteiden toteutumisen edistäminen kaupungissa 3

tavoitteina: Vuoden 2008 toiminnasta: työ lasten ja nuorten parissa - lasten ja nuorten oman osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen yhteistyössä heidän kanssaan - YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsiasiamiestoiminnan tunnetuksi tekeminen Lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen edelleen, mm. verkostotyö Lapsen oikeuksien päivän tapahtuman järjestämisen koordinointi, Unicef-kaupunkivuosi 4

Vuoden 2008 toiminnasta: Hallinnollinen vaikuttaminen tavoitteet: - lasten ja nuorten näkökulmien ja tarpeiden esiintuominen - lapsia ja nuoria koskevien valmisteilla olevien asioiden, päätösten ja toimenpiteiden sekä kaupunginvaltuuston edellyttämien toimenpideohjelmien toteutumisen seuranta ja raportoimalla ja lausuntoja antamalla ohjeistus lapsinäkökulman huomioonottamiseksi lasten ja nuorten näkemysten esiintuonti Lasten ja nuorten hyvinvointiraportin laadinta Osallistuminen Tampere-lisän käyttöönoton selvitykseen Lastensuojelusuunnitelman laatimiseen osallistuminen (koonti) Palvelusopimustyöhön osallistuminen Osallistuminen erilaisiin työryhmiin 5

Vuoden 2008 toiminnasta: Yhteistyön edistäminen tavoitteet: - eri tehtäväalueiden välisen yhteistyön edistäminen lasten ja nuorten asioissa - julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen lapsia ja nuoria koskevissa asioissa osallistuminen uusiin yhteistyöhankkeisiin (esim. MLL Eskarista ekaluokalle) Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (Lapsen Aika, Ammattilaisten aamukahvit), verkostot Cities for Children verkoston yhteyshenkilö Kaupungin ja seurakuntien yhteistyöryhmä 6

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vuosittain koottu tilastoja toimintakertomuksen yhteydessä tehtyyn lasten ja nuorten hyvinvointiraporttiin vuonna 2007 tilastoja hyvinvoinnista lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä lähteinä pääasiassa kaupungissa itse kerättyä tietoa ja kouluterveyskysely ongelmana tilastojen hajanaisuus ja se, ettei valtakunnallisesti kerätä vertailtavaa tietoa -> käynnistetty hankkeita asian korjaamiseksi (mm. TedBM ja LapsiArvi) 7

Koottua tietoa lapsi- ja nuorisoväestöstä: määrät ja osuudet sekä ennusteet, syntyvyys, ulkomaalaiset lapset perheet: lapsiperheiden määrä, ahtaasti asuneet, toimeentulotukea saaneet lasten ja nuorten elinolot: vanhemmuuden puutetta kokeneet, yksinäisyys, elatustukea saaneet, toimeentulotukea saaneet nuoret, nuorisotyöttömyys ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys koulutus: tutkintoja suorittaneet, koulutukseen sijoittuminen, koulutuksen keskeyttäminen, erityistä tukea tarvitsevat päivähoidossa perusopetuksen erityisopetuksessa olleet Nuorten terveys ja elintavat: oman terveydentilan arviointi, liikunnan harrastaminen, kirjaston lainaajat, tapaturmat, masentuneisuus, erityiskorvattavat lääkkeet, lasten hoitotuki, nuorten raskaudenkeskeytykset, tupakointi, alkoholin käyttö, huumeiden kokeilu, rikollisuus, huostaanotot, kodin ulkopuolelle sijoittuminen, mielenterveyspalvelujen jonot 8

Lapset ja nuoret ikäryhmittäin 1998-2007 ja suunnite 2008-2030 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0-6 vuotiaat 7-15 vuotiaat 16-18-vuotiaat 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 9

Ulkomaalaiset lapset ja nuoret 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-6 - vuotiaat 7-14 - vuotiaat 15-24 - vuotiaat 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 10

Perheet perhetyypeittäin 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 avio-/avoparit ja lapsia -perheet avio-/avoparit ilman lapsia - perheet yksinhuoltajaper heet 11

Erityistä tukea tarvitsevat lapset kunnallisessa päivähoidossa 8 % 7,5 7 6,5 6 lasten osuus Tampereella lasten osuus kuusikkokaupun geissa 5,5 2002 2003 2004 2005 2006 12

Terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi arvioivien osuus 2007 2005 2003 lukion 1. ja 2. lk 8. ja 9. lk 2001 1999 0 5 10 15 20 25 13

Keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneiden osuus 2007 2005 2003 lukion 1. ja 2. lk 8. ja 9. lk 2001 1999 0 2 4 6 8 10 12 14 14

Päivittäin tupakoivien osuus (%) 2007 2005 2003 lukion 1. ja 2. lk 8. ja 9. lk 2001 1999 0 5 10 15 20 25 15

Tosi humalassa vähintään kerran kuussa olevien osuus (%) 2007 2005 2003 lukion 1. ja 2. lk 8. ja 9. lk 2001 1999 0 5 10 15 20 25 30 16

Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden osuus 2007 2005 2003 lukion 1. ja 2. lk 8. ja 9. lk 2001 1999 0 5 10 15 20 25 17

Nuorten rikollisuus 3000 2500 2000 1500 1000 alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-20-vuotiaat 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 18

Huostaanotot vuosina 1990-2007 225 200 175 150 125 100 75 50 varsinaiset huostaanotot kiireelliset huostaanotot 25 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 19

Lapsi- ja nuorisopolitiikkaa Tampereella ensimmäinen lapsipoliittinen ohjelma laadittiin 1999 Ohjelman arviointi 2001 Uudistettu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kv:ssa 23.5.2007 Kaupunki lapsipolitiikan edelläkävijä : ensimmäinen ja ainoa kunnallinen lapsiasiamies, lasten ja nuorten kasvun tukeminen yhtenä ydinprosessina, oma apulaispormestari, mukana lapsipolitiikan kehittämisessä jne. 20

Ohjelman lähtökohdat YK:n lapsen oikeuksien sopimus kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikka (kansalliset linjaukset, näkemykset, uusi lastensuojelulaki) kaupungin omat asiakirjat: kaupunkistrategia, palveluohjelma, muut strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat kunnan palveluja määrittävät lait vuonna 1999 laadittu lapsipoliittinen ohjelma kaupungin toimintamallin uudistuminen 21

Ohjelman visio ja arvot 22

Lasten ja nuorten palvelut päivähoito perusopetus toisen asteen koulutus (osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen) neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut psykososiaalisen tuen palvelut kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut kaupunkiympäristön kehittäminen (oma ydinprosessinsa) muiden palveluntuottajien tarjonta 23

Tamperelaisten lasten ja nuorten hyvinvointi hyvinvointia tarkasteltu seuraavista näkökulmista: lapsi- ja nuorisoväestö perheet lasten ja nuorten elinolot kasvatus ja opetus Nuorten terveys, elintavat ja harrastukset 24

Yhteenveto hyvinvoinnista hyvään suuntaan muuttuneet asiat: ahtaasti asuvien osuus pienentynyt vanhemmuuden puutetta kokeneiden osuus laskenut nuorisotyöttömyys vähentynyt tutkintoja suorittaneiden määrä kasvanut harvat jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa perusopetuksen jälkeen TAO:sta eronneiden osuus vähentynyt omat arviot terveydentilasta parantuneet liikunnan harrastaminen yleistynyt nuorten tupakointi vähentynyt huumeiden kokeilu vähentynyt mielenterveyspalveluissa tutkimuksiin ja hoitoon pääsy vähän helpottuneet huonoon suuntaan muuttuneet asiat: toimeentulotukea saaneiden perheiden osuus korkealla tasolla yksinäisten nuorten osuus ei ole vähentynyt huostaanottojen määrä kasvanut kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä suuri elatustukea saaneiden määrä kasvanut lukioista eronneiden määrä noussut masentuneisuus yleistä pitkäaikaissairastavuus lisääntynyt (erityiskorvattavat lääkkeet) tiedot seksuaaliterveydestä heikentyneet nuorten raskaudenkeskeytykset lisääntyneet alkoholin käyttö lisääntynyt taparikollisuus lisääntynyt etenkin 15-17- vuotiailla 25

Lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet I hoitotakuun toteutuminen varmistetaan koulutustakuun toteutuminen varmistetaan yhteiskuntatakuun toteutuminen varmistetaan lasten ja nuorten terveyttä edistetään kaikissa toiminnoissa perheen hyvinvointia ja kasvatuskumppanuutta edistetään ennaltaehkäisevää työtä painotetaan palvelujen tarjontalähtöisyydestä siirrytään kysyntälähtöisyyteen 26

Tavoitteet II lasten ja nuorten osallisuutta kehitetään sähköisiä palveluja lisätään moniammatillista yhteistyötä kehitetään monimuotoisuus otetaan huomioon palveluissa lapsiperheiden tarpeet otetaan huomioon asuinalueiden kehittämisessä Turvallisuus ja esteettömyys otetaan huomioon kaupunkiympäristön kehittämisessä Koulutetun ja osaavan henkilöstön saatavuus turvataan ja osaamista kehitetään Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan avustuspolitiikan linjauksia selkeytetään Seutuyhteistyötä kehitetään 27

Ohjelman arviointi ja seuranta ohjelmatyöstä, arvioinnista ja seurannasta vastaa lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi sekä lapsiasiamies yhdessä poikkihallinnollisen yhteistyöryhmän kanssa päivitetään jatkossa vastaamaan kaupungin strategista johtamisjärjestelmää hyvinvointiselonteko ja yhteenveto arvioinnista säännöllisesti tiedoksi kv:lle 28

Kiitos! Tiia Heinäsuo lapsiasiamies puhelin: 050 411 2434 sähköposti: tiia.heinasuo@tampere.fi Internet: http://www.tampere.fi/hallinto/konsernihallinto/lapsiasia mies/index.html 29