4. Temperaattinen vyöhyke (l. lehtometsävyöhyke, cold temperate) - vilja- aitta ja viljelymetsiä paljon - kasvukausi 4- - 6 kk, selvä kesä ja talvi - - >10 C väh 120 vrk - - talvella kasvit lepotilassa - sateet => länsituulet - mantereisuus- mereisyys - pohjoinen tammiformaatio ja eteläinen kastanjaformaatio - metsätaloudessa havupuut (Pinus, Pseudotsuga, Abies) 4.1. Atlanttinen nummialue - Brittein saaret, Jyllanti, L- Ruotsi, Luoteis- Saksa, Belgia, Hollanti, Ranska, ei muualla - kanervakasveja => maaperä köyhää - metsät hakattu - - kulotus - alunperin talvitammi (Quercus petrea), tammi (Q. robur), Betula pubescens (pohjoisessa), orjanlaakeri (Ilex aquifolium); 4.2. Suboseaaniset lehtimetsät Historiaa: - lehtimetsää: pyökki, tammet, lehmus ja saarni
- pysyvää asutusta jo 4 500 ekr - maanviljely 3 000 ekr - suuria metsänraivauksia 700-1 100 jkr - - kylvettiin tammi ja pyökkimetsiä - keskiajalla mustasurma ja esim. 30- vuotinen sota lisäsivät metsien määrää ihmispopulaatioiden vähetessä - perunanviljely 1 700 l. => siat sisälle, pyökki hiileksi - - tammimetsät pyökkimetsiksi - kivihiili 1 800 l. puolivälissä => pyökkimetsät havumetsiksi - nykyisin istutettuja havumetsiä, vieraita puulajeja (mm. Robinia pseudoacacia) - Huom! tulvat 4.3. Lehtimetsä ekosysteeminä - monikerroksinen - valoa kenttäkerrokseen niukasti - karikerros paksu - ilmankosteus korkea - reunavyöhyke - sade lehtipuiden runkoa pitkin - kevätaspekti - karike kuivana - pyökillä kasvu aluksi nopeaa - LAI 5- - - 6, sekametsässä 8 - valolehdet vs. varjolehdet - itäisimmät pyökkimetsät Itä- Puolassa - Itä- Aasiassa ja itäisessä P- Amerikassa pyökkilajit eivät dominoi - Itä- Aasiassa havupuita: Pinus koraiensis Läntinen P-Amerikka: - havumetsiä => ei kookkaita lehtipuita - 60 (- 90)m - 2000-3000 mm/v - ei routaa, talvi lauha - yhteyttävät talvella => pääasiallinen kasvu - lehtipuille kasvukausi liian lyhyt
- paperintuottajat - mantereisemmilla lohkoilla aroa l. steppiä ja aavikkoa - aridinen metsänraja Antitemperaattiset metsät - merellisiä (Uuden- Seelannin eteläosa, Tasmania, E- Amerikka) - - etelänpyökki (Nothofagus) - metsiä 4.4. Lehtometsävyöhykkeen tärkeimpiä puulajeja Eurooppa Abies alba - saksanpihta kuva 2
- vuoristojen alarinteiden puu - hyvin merellinen => puuttuu vuoristolaaksoista - kasvaa kalkkikivialueilla - 65 m (50 m Skotlannissa, Tanskan suurin puu), jopa 500 v. vanhaksi - silmut kuivia, versot kuin kammanpiikit, - metsänhoidollisesti tärkeä puu - - happosateet - - pyökkisekametsissä - varjostusta sietävä. - Huom! Säilyy maan siemenpankissa vuosikymmeniä - voimakas paalujuuri - käyt. sahateollisuudessa ja selluloosaksi (ei aivan kuusen veroinen)
Pinus peuce - makedonianmänty - relikti Balkanilla (tertiäärikaudelta) - kalliorinteillä - puistopuu E- Suomi (parempi kuin sembra) - runko suora, nopeasti kapeneva, leveälatvuksinen - kestää paremmin sienitauteja kuin sembra - - ei metsätaloudellista merkitystä - varjoa sietävä, auringossa oksat vihreinä us. maahan saakka, tiheässä karsiutuu - luontaisesti syntyneitä taimia (Mustila, Punkaharju) - kävyt ja havut haluttuja koristekäyttöön - pähkinähakit TAXACEAE - kaksikotisia puita tai pensaita, 6 sukua ja 28 lajia - lehdet nahkeita, neulasmaisia - ei pihkatiehyitä - mehevä arillus l. siemenvaippa - etäällä sypressi- ja mäntykasveista - 6 sukua ja 18 lajia H- boreaaliselta- - - Uuteen Kaledoniaan - - - sopii hyvin koristehavuiksi, koristepensaaksi (T. cuspidata l. japaninmarjakuusi) Ahvenanmaalla kasvaa T. baccata (euroopanmarjakuusi) vanha jousipuu (2 m jousia, joiden vetovoima saattoi olla 84 kg 76 cm) myrkyllinen erit. lehdet (marjat voi syödä mutta ei luuta ) Taxol käytetty
kemoterapiassa syöpää vastaan P-Amerikka Picea sitchensis - sitkankuusi - esiintyy Alaskan etelärannikolta Kalifornian rannikkoseuduille - - itä- - - länsisuunnassa lev 2-3 km - - - 80 km - - kasvaa yleensä sekametsinä - sateisten seutujen laji - korvissa - sukkessiopuu - - Pinus contorta (50- - - 100v) => P. sitchensis (700- - - 800 v, täysikäinen 500 vuotiaana) => Tsuga heterophylla (500 v; kuolee ennen kuin sitkankuusi) - - lännenhemlokki kookas puu => 40-60 m - runko tyvekäs, mutta muuten runkomuoto erittäin hyvä - keskim. 55-60 m (91 m) - neulaset litteähköjä, teräviä - säilyttää oksansa pitkään, jolloin nopeakasvuisia kantoja suositaan (kiehkuravälit pitkiä)
- douglaskuusen jälkeen tärkein metsäpuu - - vaneri, sahateollisuus => lujaa (Wrightin veljeksien 1. lentokoneen runko ja potkuri oli rakennetu 1903 sitkankuusesta) - - paperiteollisuuteen - suosittu viljelypuu => menestyy hyvin Brittein saarilla (yleisin puu siellä 700 000 ha), - - hakataan 50-60 v - - geneettisesti valikoituja parhaita kantoja, joita mikrolisätään - ei oikein menesty Suomessa - - kovat pakkastalvet verottaneet Tsuga - hemlokit - lauhkean vyöhykkeen mereiset osat: P- Amerikka, Himalaja- - - Japani - löydetty jäänteitä Euroopasta - - siitepölyä suomalaisista soista - 8 lajia maapallolla Tuntomerkkejä: - nuokkuva latvus - neulanen 1 cm ja ruoti (pisin
havupuilla) - neulaset kampamaisesti - varjopuu - kliimaksivaiheen puita, mutta lyhytikäisiä => lahovikaisuutta - lihavat maat - nuorena hallan- ja pakkasenarkoja - puu vaalean ruskeaa, kevyttä, keskilujaa, helppo työstää ja naulata, ei lahonkestävää, ei pihkatiehyitä - eivät kasva meillä hyvin => vain koristetarkoituksiin - siemenet on kylvettävä heti ei tarvitse stratifiointia - luontaisilla alueilla saha- ja paperipuuna (eräs arvokkaimpia puita P- Amerikassa), kuoresta saatiin aikanaan tanniineja, parkkiaineita (nahka) Pinus ponderosa (etelän)keltamänty - kuivien alueiden mänty => L- USA (Kalliovuoret, Kaskadit) => monimuotoinen - sietää erittäin hyvin valoa, kuivuutta ja tuhoja - laaksojen reunamat => metsäaroa tai steppiä => ei sulkeutuneita metsiä - - syvälle ulottuva pääjuuri => kestää myrskyjä - järeä (50 m) => paljon hakattu - tärkein mänty Kaliforniassa ja Kalliovuorten alueella - puuaines arvokasta, kellertävää, => ikkunan puitteet, ovet, panelointi - vilj. Euroopassa Romania, Kreikka, Itävalta, myös E- Afrikassa paljon
Sequoia sempervirens - punapuu kuva 2 - suku on saanut nimensä 'Sequoiah'- nimisestä Cherokee intiaanista - Kalifornian rannikko (ei ihan rannikolle) - laajoina puhtaina metsinä, myös sekametsiä - ilmasto hyvin kostea ja sumuinen - - talvimyrskyt yleisiä - vähän => rauhoitettu - 80- - - 100 m korkeita puita => pisin 112,1 m ('Founder's tree') - vanhimmat yli 2000 v - kukkii joulu- tammikuussa - siemenet kypsyvät kukkimisvuonna - uudistuu luontaisesti kantovesoista
- kasvaa us. tulva- mailla => juuripahka - - vahva pääjuuristo juuripahkasta - kulot => siementuotto runsastuu kulon stimuloimana - arvokas puulaji => sikarilaatikoita - Britteinsaarilla koristekäyttöä, ei juuri viihdy muualla - puuaines kevyehköä, jopa haurasta - Phytophthora ramorum sienitautia ( sudden oak death ) on tavattu nuorista versoista => vaarallinen tammien tauti, joka iskee puun kuoreen ja tappaa puun parissa viikossa FAGACEAE Quercus - tammi - suku on hyvin vanha => P- Amerikassa liitukauden kerrostumat - yli 600 lajia (Eurooppa 27)
- hedelmä pähkinä l. terho - puuaines arvokasta, korkkia Q. suberista, myös väri (Q. tinctoria) ja parkkiaineita (Q. coccifera - kermestammi) Quercus robur - metsätammi (syn. Q. pedunculata) levinneisyys http://commons.wikimedia.org/wiki/quercus_robur - melk. koko Euroopassa, Kaukasuksella ja Vähä- Aasiassa - tammesta kaksi erilaista kasvumuotoa ei liene tutkittu perinpohjin - vaatii runsaasti valoa erit vanhana - - kestää varjoa enemmän kuin esim. männyt - - tiheässä solakoiksi => latvus kapea - latvus harvahko => muita puita voi esiintyä, esim. kuusi - voi kasvaa huonoillakin kasvupaikoilla (vähimpään tyytyväinen jaloista lehtipuista) kasvaa vielä 150 v ja elää => 500 - vuotiaaksi K- Euroopassa jopa 40-50 m - arka keväthalloille - 5-7 v välein runsas terhosato - runko- ja kantovesoja => ennen 60 ikävuotta - - ei juurivesoja - - pystyy uudistumaan hallavaurion jälkeen - haavat kylestyvät helposti - nuoria taimia vioittavat jänikset, hirvet, yms. - tammikääriäinen (Tortrix viridana) - puuaines lehtipuista arvokkaimpia - - ominaispaino 0,43- - - 0,96 - - rakennuspuu, parketit, huonekalut, vaneri, tiikin jälkeen laivanrakennuspuista arvostetuin, luonnollinen värisävy hyvin kaunis - - vesirakenteet => paalut 2000 vuotta vanhat terveitä, parhaat oluttynnyrit - Suomessa tammistoja vähän - metsätammi rist. lähisukulaisensa talvitammen (Q. petrea) kanssa - käytetään metsänviljelyssä Euroopassa (Saksa) => laatutammet - - kiertoaika 200 v - - USAssa taloudellisesti tärkeimmät: valkotammiin kuuluva Quercus alba (käyttö vaihtelee laadun mukaan) ja punatammien Q. rubra (huonekalut, pintaviilut) - - Japanista tuoteaan pääasiassa konaraa (Q. glandulifera) ja Koillis- Kiinasta ja Japanista onaraa (Q. crispulaa, syn. Q. mongolica) Fagus - pyökki - suuria, komeita ja hyvin arvostettuja puita, 10 lajia (2 Eur.) - - japaninpyökki (Fagus japonica) on Japanin tärkein lehtipuu - - amerikanpyökki (F. grandifolia) on teknisesti F. sylvaticaa arvottomampi - kuori sileä, vaaleanharmaa - silmut hoikkia, suippoja, 2 cm pitkiä - hedelmät liuskaisen, piikkisen kehdon suojaamia pähkinöitä - siet. runsaasti varjoa melkein kuin saksanpihta - kasvavat us. tammimetsissä alikasvoksena tai muodostaa puhtaita metsiä
- kevätaspekti => keskikesällä kenttäkerros hyvin niukka - mieluiten kalkkipitoisilla mailla Fagus sylvatica - (euroopan)pyökki levinneisyys http://www.therampantgardener.co.uk/fagus_sylvatica- green_beech.html http://commons.wikimedia.org/wiki/fagus_sylvatica - melkein koko Euroopassa => puuttuu pohj. alueet (es. Skånessa) ja E- Kreikasta ja Espanjasta, idässä Veikselille saakka - - ilmankosteus tärkeä => merellisen ilmaston puu - K- Euroopan yleisin metsiä muodostava puu - 5 kk => yli 8 C keskilpt - yli 40 m korkea, runko sileä, kaunis - hallanarempi kuin tammi - hidaskasvuinen - - runko kapenee hitaasti ja on erittäin suora - - voi saavuttaa 300- - - 400 vuoden iän - humuksinen kasvualusta - juuristo kohtalaisen syvä, ei paalujuurta - - juuret "palmikoituvat" naapurinsa kanssa => ei myrskytuhoja - ei kantovesoja - puuaines punertavaa, valkoista ja kovaa (sydänpuu ei eroa), helposti lahoavaa, mutta kestää vedessä - käytetään rakennuspuuna, mm. sisärakenteisiin, parketteihin - - höyrytettynä helppo taivuttaa ja höylätä => huonekalut - puuhiiltä, kuitu ja paperipuuna, lastulevy-, vaneri- ja ristivaneriteollisuudessa, - aikaisemmin yksinomaan polttopuuna => suuri lämpöarvo ULMACEAE Ulmus - jalava - suuria puita jotka kukkivat ennen lehteen tuloaan (19-24 lajia) - puolivarjopuina => taimia tammien alla - verrattain nopeakasvuisia => kasvu päättyy 40 vuotiaana - lis. myös kanto ja juurivesoista - kasvavat hyvin vain lihavilla mailla - nuorena vankka pääjuuri - puuaines on sitkeää, kestävää erit. vesirakenteissa, eritt. koristeellista => kauneimpia eurooppalaisia - käytetään sorvattuna tai leikattuna viiluna ja sisärakenteiden viimeistelyssä - nilaa hätäravinnoksi - puuntuhka kaliumkarbonaatipitoista => valm. potaskaa - kasvitaudeista hollanninjalavatauti (Ophiostoma novo- ulmi) vaarallisia => laajoja tuhoja L- Euroopassa - - Englannissa tauti ilmeni 1. kerran 1967 ja seuraavalla vuosikymmenellä 25 milj. englanninjalavaa (Ulmus procera) kuoli - - syynä luultavasti, että kaikki englanninjalavat olivat yhtä kloonia ( Atinian jalava ) - molemmat kotimaiset jalavalajit ovat rauhoitettuja
Ulmus glabra vuorijalava - melk. koko Eurooppa Uralille saakka - kasvaa meillä n. 20 m, (max. 39,5 m) tavallisesti yksittäisinä puina - kosteahkot puronvarsilehdot - siemenet itää huonosti (10- - - 25%) => uudistuu luonnossa tavallisesti vesoista - viihtyy kylmiltä tuulilta suoj. paikoilla - kaunis koristepuu, jänisten herkkua - voi tulla n. 400 - vuotiaaksi Tuntomerkkejä: - - lehtilavan sivusuonet haaraisia - - hedelmän siipipalle ripsetön - - siemenlokero hedelmän keskellä (kuluvan kesän kasvainranka karvainen) - Suomessa myös Ulmis laevis- kynäjalava l. kynnepää => vanha luokkipuu () - - rannoilla ja tulvamailla JUGLANDACEAE Juglans - jalopähkinä - suuria, komeita puita, 21 lajia (1 Eur.) - - lehtilapa päätöparillinen - hedelmä iso luumarja - nopeakasvuisia, runs. valoa vaativia - tuoreilla, ravinteisilla mailla, us. tulvaisissa metsissä - puuaines eritt. arvokasta - - help. käsiteltävää, kestävää, kovaa (kuten tammi), hyväntuoksuista - - arvokkainta on pähkinäpuun juuri - - sydänpuu tummaa, manto leveä - käytetään hienoihin huonekaluihin - J. nigraa (musta- l. satiinipähkinäpuu) - - viljellään myös Euroopassa, etenkin Saksassa - - hyvin koristeellinen puuaines => huonekalut, rakennusten sisäosat, vanerit, ylellisyystavarat yms. - - tyvi- ja juuripahkat muistuttavat visaa - Euroopassa saksanpähkinäpuu (Juglans regia) - - Balkan, Vähä- Aasia, Kaukasus, P- Iran, Himalaja - - jopa 600 - vuotiaaksi - - puuaines ei erityisen kestävää - - täyspuuna tai viiluna puusepänteollisuudessa, - - - - tyvestä loimu- ja visakappaleet arvokkaita - - puutavarakaupassa: ranskalainen, italialainen (paras laatu), kaukaasialainen (Huom! suuri valiokunta), turkkilainen ja persialainen pähkinäpuu
TILIACEAE Tilia - lehmus - herttamaiset lehdet - 45 lajia (Eur. 5), helposti risteytyviä - tyypillisiä lehtometsän puita => ositt. havumetsävyöhykkeessä Tilia cordata metsälehmus levinneisyys - 15- - - 30 m korkea, aukealla laajalatvuksinen puu - lehtien suonihangoissa ruskeaa karvaa => lehdet alta sinivihreät - K- Euroopasta- - - Uralin itäpuolelle - nk. jaloista lehtipuista Suomessa pohjoisimmaksi - meillä ilmiselv. ikivanha relikti, tullut idästä - kuivissa- - - tuoreissa runsasrav. läpäisevissä metsissä, kallionaluslehdot, K- Euroopassa myös tulvamailla - uudistuu pääasiallisesti kanto- ja juurivesoista - juuristo kasvaa syvälle => pääjuuri vankka - meikäläisistä lehtipuista sietää eniten varjoa - ei hallanarkuutta - alkukehitys hidasta, mutta myöh. nopeutuu ja päättyy 150 v. - tih. metsässä puhdistuu oksista tyydyttävästi - tärkeä mehiläiskasvi (mettä) => hunajaan hieno aromi puuaines valkoista, pehmeää, kevyttä - helposti lahoavaa - kuivaa nopeasti, ei halkeile, ulkonäkö hieno, yhtäläinen - puuaines huonekaluteollisuudessa sokkopuuksi, tulitikkujen raaka- ainetta, hyvää hiiltä piirtämiseen, 'Lignum sacrum - ei kelpaa rakennuspuuksi ja huono polttopuu - kuoresta niintä liottamalla => korit, köydet (aik. laivoihin), matot, säkit, jousien jänteet (intiaanit) - - Venäjällä on ollut 'niinikulttuuri' - germaanit ja slaavilaiset pitivät arvossa lehmusta, keltit tammea ja frankit jalavaa
ACERACEAE Acer - vaahtera - 111 lajia (14 Eur) Tuntomerkkejä: - - lehtiasento vastakkainen - - lehtilapa liuskainen, harvoin ehyt tai kerrannainen - - hedelmä 2- lohkoinen lohkohedelmä => lenninsiipi - lehtometsäalueella esiintynyt hyvin runsaasti => väistynyt Euroopassa havupuuistutusten tieltä - puuaines raskasta, kovaa ja kestävää - - hyvä polttopuu - - käytetään huonekaluihin, parketteihin, petsattuna kalliitten puulajien jäljittelyyn - sokeripitoinen mahla => A. saccharum (itäinen USA ja Kanada) - jotkut lajit muodostavat puhtaita metsikköjä, toiset sekapuuna - us. koristepuuna => kaunis syysväri Acer platanoides metsävaahtera kuva 2 - viihtyy lihavilla, tuoreilla- - kuivahkoilla lehtomaisilla paikoilla - - ei oikein hyvin kuivilla, laihoilla paikoilla - - K- Euroopassa tulvamaiden tärkeimpiä puulajeja (ei meillä) - taimet eivät erityisen hallanarkoja (S. Valkonen: "hallanarka") - jaloista lehtipuista runsaimmin siemenestä uudistuva - pääjuuren kasvu pysähtyy nuorena => sivujuuret painuvat syvälle - tiheässä puhdistuu oksista hyvin => suora runko - sietää nuorena voimakastakin varjostusta - - lehmus kestää varjoa paremmin - nopea kasvuinen, mutta hid. jo 40 vuoden iässä => 20 m parhaimmillaan - suosittu puistopuu => tuuhealatvainen - kukkii heti lehtien puhkeamisen jälkeen - elää harvoin yli 150 vuotiaaksi puuaines hieman punertavaa, kimmoisampaa, taipuisampaa kuin vuorivaahteralla mutta vähemmän kestävää - - saadaan mahlaa => 1,5% sokeria
- arvokkaita vaahteralajeja: - - A. saccharum (sokerivaahtera, P- Amerikan itäosat) => mahla => vaahterasokeri - - A. pseudoplatanus (vuorivaahtera, Eurooppa) => vaalea puuaines, sisärakenteissa, huonekalut, - linnunsilmävisa OLEACEAE Fraxinus - lehtosaarni - yksikotisia puita, 65 lajia (Eur. 5) - lehdet vastakkain, päätöparisia - hedelmä siivekäs pähkylä - fossiileja Grönlannista liitukaudelta - puuaines joustavaa, sitkeää Fraxinus excelsior lehtosaarni kuva 2 levinneisyys - mantereella harvinaisempi, Ahvenanmaalla yleinen (kalkkipit. maa) - Eurooppa, Kaukaasia, Vähä- Aasia - vaahteran ja jalavan ohella lehtipuista vaateliain - - parhaat kalkkipitoiset lehtomaat - - ei keväthalloja tai kuivuutta eikä myöskään liika märkyyttä (pohjaveden liikanousu) - nopeakasvuisia puolivarjopuita (ei siedä varjostusta S. Valkosen mukaan), valontarve lähes kuin tammella - kukkii ennen lehteentuloa toukokuussa => tuulipölytteinen - lehdet myöhään => välttää hallat, ja pudottaa ensiksi syksyllä lähes vihreinä => hyvää multaa - juuristo laaja, pääjuuri suuri - talvipakkasella runkohalkeamia - uudistuu siemenistä sekä kanto- tai juurivesoista - ei kelpaa jäniksille - vesottumiskyky sangen hyvä, myös latvuksessa => lehdeksiä karjan rehuksi - saarnen istutus verhopuuston alle, esim. saniaislehtoihin - Ahvenanmaalla => 20 m (muualla Eur. jopa 40 m) - - 100 vuoden iässä täysikasvuinen - tiheässä kasvatettuna suorarunkoinen - saagoissa pyhä puu => ensimmäinen ihminen (Ask) syntyi saarnesta, Embla lepästä - puutavarana, painavaa, kovaa, arvokasta, hyvä polttopuu - - urheiluvälineet, työkalujen varret, huonekaluteollisuus (unkarilainen visasaarni; myös oliivinvärinen sydänpuu 'oliivisaarni') - - ei säänkestävä - - kasvupaikka vaikuttaa puuaineksen laatuun