Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Kansalaisareena 2012 Raitanen Anitta
Pyöreän pöydän seminaari vapaaehtoistoiminnan laatuyhteistyön kehittämisestä 28.2.2012 Ohjelma: 10:00 Tervetuloa, Markku Vaittinen, Kansalaisareenan puheenjohtaja 10:10 RAY:n näkemys sektorirajat ylittävän laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, Mika Pyykkö, osastopäällikkö, Ray 10:25 Miksi vapaaehtoistyön resurssikeskusten laatuyhteistyö nähdään tärkeänä? Hankesuunnitelman esittely, Anitta Raitanen, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja 10:40 Miksi hanke on meille tärkeä? Resurssikeskusten edustajien puheenvuoroja 11:00 STM:n näkemys sektorirajat ylittävän laadukkaan vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja tarpeesta, Taina Mäntyranta, neuvotteleva virkamies 11:20 SOSTE:n näkemys sektorirajat ylittävien laadukkaiden vapaaehtoistoiminnan uusien innovaatioiden kehittämisestä, Riitta Kittilä, erityisasiantuntija 11:40 Yhteenvetokeskustelu Kansalaisareena 2012
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Seminaari vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten laatuyhteistyön kehittämisestä 28.2.2012 Miksi vapaaehtoistyön resurssikeskusten laatuyhteistyö nähdään tärkeänä? Anitta Raitanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry Kansalaisareena 2012 Raitanen Anitta
Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle henkilölle (muulle kuin lähiomaiselle), yhteisölle tai ympäristölle + 4. Yleistä hyvää ja/tai lisäarvoa tuottavaa + 5. Tekemistä ja/tai toimintaa Vapaaehtoistoimintaa ei siten ole III-sektorilla tehtävä palkkatyö Äänestäminen Omaishoito Työhön tai opiskeluun liittyvä harjoittelu Ase-, siviili- tai yhdyskuntapalvelu Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen Rajapinnoilla Työyhteisöjen työajalla tekemä vapaaehtoistoiminta, ProBono Talkootyö, jota vastaan organisaatio saa rahoitusta Osallistumisella vaikuttaminen (vrt. Porkkanamafia, Roska päivässä liike, jne.)
Vapaaehtoistoiminta 2010 Tehdyt vapaaehtoistunnit ja taloudellinen arvo Kansalaisareena ja Taloustutkimus (KA ja TT 4/2010) Vapaaehtoisten määrä 1.510.000 hlöä = 36 % K.A n. 13h/kk/hlö Mediaani 8h/kk Neljässä viikossa Vuodessa (x12) 8h työpäivinä vuodessa Henkilötyövuosina (220pv/v) 21.471.000 h 257.652.000 h 32.206.500 päivää 146.393 htv Kun minimipalkka 8e/h = 17.200e/v Vapaaehtoistoiminnan työn arvo minimipalkalla laskettuna: 146.393 htv x 17.200e = 2.517.962.727 e = 2,5 Mrd (Suomen valtion budjetti 52 Mrd => 4.8 %) Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoiset ja tunnit (KA ja TT 4/2010) Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoistunnit ja henkilömäärät eri sektoreilla (KA ja TT 2010) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Sarja1 Sarja2 0 Kansalaisareena 2012
Keskuksia, keskuksia, keskuksia, Järjestöjen talot (yhteisiä tiloja ja palveluita) Matalan kynnyksen kohtaamispaikat (olotilat) Kansalaistoiminnan keskukset Vapaaehtoistoiminnan keskukset Kansalaisareena 2012
Oulu Espoo Jyväskylä Lappi Kainuu Vantaa Satakunta Kokkola Seinäjoki Keski- Uusimaa Forssa Kaakkois- Suomi Turku Helsinki Alueelliset resurssikeskukset VALIKKOVERKOSTOT Valtakunnallinen kehittämiskeskus -> Kansalaisareena ry Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä eduskunnassa Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen sektorirajat ylittävä verkosto Kansalaisareena 2012
Resurssiverkosto = verkosto on keskuksen resurssi Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto => Sektorirajat ylittäen alueen kaikki toimijat, joilla on sekä vapaaehtoiseen toimintaan liittyvää osaamista että näkemystä yhteistyön hyödyistä Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus => Resurssiverkoston ylläpitämä/mahdollistama virtuaalinen tai/ja fyysinen palvelukeskus, joka palvelee kuntalaisia, vapaaehtoisia ja vapaaehtoisyhteisöjä sekä ammattilaisia III-, julkisella- ja yksityisellä sektorilla Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä Kansalaisareena & Taloustutkimus (huhtikuu 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET Olisin halukas osallistumaan 45 % 31 % 33 % 43 % vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen järjestettäisiin minulle sopivaan aikaan Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä Kansalaisareena & Taloustutkimus (huhtikuu 2010) Väittämä Täysin tai jokseenkin Täysin tai jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET Vapaaehtoisille tulisi järjestää koulutusta 74 % 72 % 5 % 6 % nykyistä laajemmin Vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia 78 % 71 % 3 % 4 % nykyistä paremmin Tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus 39 % 29 % 30 % 34 % lähialueellani olisi minulle tarpeellinen Kansalaisareena 2012
Kansainvälinen Palveleva välitysportaali Keskitetty työnohjaus Teema-, jatko- ja erikoistumiskoulutus VET peruskoulutus Vapaaehtoisten ohjaus, tuki, neuvonta Koulutusyhteistyö Rekrytointi Tiedon välitys, yhteiset materiaalit Paikallisen verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli toiminnallisten sektorirajojen Henkilöstö Tilat Kansallinen Seutukunta Imagotyö Tiedottaminen Vaikuttaminen Tulevaisuuden suunnittelu Kehittämisyhteistyö mahdollistaminen Vapaaehtoisen toiminnan resurssikeskusmalli 2012 VET:n ohjelmat ja strategiat Ammattilaisten ohjaus, tuki, neuvonta Verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli taloudellisen sektorirajojen Kunta- ja yritysyhteistyö Järjestöstrategiat Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Tutkimus Tutkimustarpeiden ja tiedon välittäminen Tutkimusten ohjaaminen
Laadun kehittäminen englantilaisissa vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa Laatualueet 1-6 1. Välitystoiminta 2. Markkinointi 3. Hyvien käytäntöjen kehittäminen 4. Uusien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen kehittäminen 5. Vaikuttamistoiminta 6. Vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen
Kemi/Tornio: Keskus + verkostotyö Tiedottaminen + vaikuttaminen Koulutus Tulevaisuus Vapaaehtoisten ja ammattilaisten neuvonta Rekrytointi ja tutkimus Oulu: Keskus + verkostotyö Tiedottaminen + vaikuttaminen Koulutus Rekrytointi Tulevaisuus Tutkimus Vapaaehtoisten neuvonta Ammattilaisten neuvonta Turku/verkosto Helsinki Espoo: Keskus + verkostotyö Tiedottaminen + vaikuttaminen Koulutus Tulevaisuus Vapaaehtoisten neuvonta Rekrytointipalvelu Ammattilaisten neuvonta Kainuu: Keskus + verkostotyö Tiedottaminen + vaikuttaminen Koulutus Tulevaisuus Tutkimus Jyväskylä/verkosto, vaikuttaminen Tampere/verkosto Kansalaisareena 20112 Vapaaehtoisen toiminnan resurssikeskukset Suomessa 2012
Resurssiverkostot/keskukset eri paikkakunnilla mukana laatuyhteistyössä (2012-2015) 1. Valtakunnallinen keskus + Helsingin keskus: Kansalaisareena ry 2. Espoo: Espoon Järjestöjen Yhteisö ry 3. Vantaa: Vantaan kaupunki 4. Jyväskylä: Vapaaehtoistoiminnan keskus, Jyväskylän kaupunki 5. Kainuu: ViestiväKainuu! -Hanke 6. Oulu: Vares-keskus verkoineen, Oulun seudun Setlementti ry 7. Lappi: Meri-Lapin Majakka, Lapin alue 8. Keski-Uusimaa: Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 9. Forssa: Forssan Seudun Mielenterveysseura (Lintukoto) 10. Satakunta: Satakunnan yhteisöt ry 11. Kaakkois-Suomi: Kaakkois-Suomen vapaaehtoistyön ja vertaistuen keskus, Socom Oy 12. Kokkola: Kanto-keskus, Kosti ry 13. Seinäjoki: Järjestötalo 14. Turku: Turun lähimmäispalveluyhdistys ry, Kotikunnas Kumppanina lisäksi Yhteiskunnallinen yritys Syfo Oy Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi (2012-2015) Päätavoite Hankkeen päämäärä on edistää vapaaehtoistoiminnan kehittymistä ja alueellisten resurssiverkostojen välistä yhteistyötä ja strategista kumppanuutta Osatavoitteet 1)Määritellään, kehitetään ja vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen suomalainen malli 2)Käynnistetään resurssikeskusten ketju ja vakiinnutetaan niiden välinen valtakunnallinen strateginen kumppanuus 3)Kehitetään laatutyökalu ja dokumentoitu laatukäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi 4)Määritellään laatutyökalun ylläpitäjätaho ja vakiinnutetaan laatutyökalun käyttö Kansalaisareena 2012
Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa Laatualueet: 1.Suunnittelu (tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään) 2.Hallinto (varmistetaan organisaation tehokkuus ja toiminta) 3.Johtaminen (innostetaan ihmisiä ja edistetään laatua 4.Käyttäjälähtöinen palvelu (edunsaajat organisaation keskiöön) 5.Ihmisten johtaminen (oikeat henkilöt keskinäiseen yhteistyöhön) 6.Oppiminen ja kehittäminen (kehittyminen) 7.Rahan hallinta (ansainta, hallinta ja oikeaoppinen käyttäminen) 8.Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9.Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö (profiilin nostaminen ja viestinnässä onnistuminen) 10.Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11.Seuranta ja arviointi (kuinka hyvin toimintaan) 12.Tulokset (toiminnan parantaminen ja muutoksen aikaansaaminen) Kansalaisareena 2012
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu: Tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään Päämäärä: Vapaaehtoistoiminnan missio, arvot ja päämäärät eli merkitys organisaatiossa on määritelty selkeästi. Suunnitelmissa otetaan huomioon vapaaehtoisten tarpeet ja odotukset sekä tarvittavat resurssit. Lyhyen tähtäimen ja keskipitkän aikavälin painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Kansalaisareena 2012
Löydä juuri sinulle sopivaa vapaaehtoistoimintaa! Rakentumassa?: vapaaehtoiseksi.fi blifrivillig.fi?(soste) Stadin Aikapankki Espoon vapaaehtoisverkosto (Espoo) Vareskeskus (Oulun seutu) (Vares) Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa (Satakunta) Vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke Versova (Jyväskylän seutu) Opas vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin Jyväskylässä Suurella sydämellä (Seurakuntien vapaaehtoistoiminta) Tuntitili (poistuu) Sharewood - vapaaehtoispörssi Frivillig.se (Ruotsi) Volontärbyran (Ruotsi) Vinspired (Iso-Britannia) DO-IT (Iso-Britannia) Volunteering Wales (Wales) Volunteering Ireland (Irlanti) Volunteering Scotland (Skotlanti) Volunteer Match (Yhdysvallat) YK:n vapaaehtoiset Kansalaisareena 2012
Mihin resurssikeskuksia tarvitaan Alueellisesti Tiedon kokoaminen, jalostaminen ja jakaminen Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan paikat Koulutukset, materiaalit Hyvät käytännöt Verkostojen ylläpitäminen Resurssien yhdistäminen Näkyvyys Valtakunnallisesti Tiedon kokoaminen, jalostaminen ja jakaminen Mahdollisuus erikoistumiseen Laaja-alainen kehittäminen Verkostojen ylläpitäminen Yhteiset koulutukset, materiaalituotanto, tiedotus
Espoon Vapaaehtoisverkoston rooli Espoon Vapaaehtoisverkosto (toimintaa koordinoi EJY ry / Santra-hanke) paikallinen yhteistyöverkosto Tehtävänä Synnyttää ja koordinoida erilaisia yhteistyönmuotoja Tukea vapaaehtoistoimintaa organisoivia tahoja monipuolisesti Tuoda vapaaehtoistoimintaan osallistuminen helpoksi Espoossa Tukea toiminnassa mukana olevia espoolaisia Tuoda vapaaehtoistoiminnalle näkyvyyttä ja arvostusta Pitää huolta vapaaehtoistoiminnan laadusta Tiedottaa jäsentahoilla enemmän aikaa keskittyä olennaiseen, eli avun perille saamiseen
Miksi laatuhanke ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto ovat tärkeitä Espoolle? Alueverkostojen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö Toimintamallien jakaminen/ monistaminen Laadun ja arvioinnin yhteinen kehittäminen Tarvitaan koordinoiva taho Tiedottaminen ja vaikuttaminen valtakunnallisella ja päättäjätasolla Aluetoimijoiden mahdollisuus keskittyä omaan työhönsä ja osaamisalueeseensa Sertifikaatti Tiedon kerääminen ja arkistointi: vapaaehtoistoiminnan kirjasto Vapaaehtoistoiminnan imago Espoo Laatuhanke & Kansalaisareena xxxx Kv-yhteistyö Hankkeen avulla konkreettisia vaikutuksia xxxx xxxxx xxxx
Sektorirajat ylittävä laadukas vapaaehtoistoiminta Taina Mäntyranta neuvotteleva virkamies ei sidonnaisuuksia
Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Vahvistetaan kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia luoda ja parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdennetaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin kohteisiin. (Hallitusohjelma 2011)
Kolmas sektori on keskeinen toimija edistäessään terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistessään ongelmia ja kehittäessään uusia toimintamalleja. Tavoitteena on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen toiminta osallisuuden vahvistamiseksi. Raha-automaattivaroilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Järjestöjen asema turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2010)
Terveiden elinvuosien avaamiin mahdollisuuksiin on tartuttava. Politiikkaa on uudistettava niin, että ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää voimavarojaan itsensä, yhteisönsä ja yhteiskunnan hyväksi paranevat. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020) Huolimatta siitä, että osa eläkeikäisestä väestöstä tekee mittavan määrän vapaaehtoistyötä perheensä ja järjestöjen parissa, osa iäkkäistä ihmisistä kokee vanhuuden sivuun jäämisen aikana. Iäkkäiden ihmisten paremmat mahdollisuudet työskennellä ja toimia aktiivisesti erilaisissa järjestöissä voisi vähentää iäkkäiden ihmisten eristäytymistä, antaa mielekästä tekemistä ja lisätä osallisuutta. (Aina on oikea ikä! Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012)
STM:n järjestöpolitiikan peruslinjaukset ovat seuraavat: STM katsoo, että kansalaisjärjestötoiminta edesauttaa kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytysten luomista ylläpitää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistaa yhteistä sitoutumista strategisiin tavoitteisiin tiivistää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa EU-politiikan ja muun kansainvälisen politiikan linjausten valmistelussa ja toimeenpanossa kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa pyrkii selventämään järjestölähtöisen auttamistyön ja kolmannen sektorin elinkeinotoiminnan sääntöjä järjestöjen panoksen turvaamiseksi molemmilla aloilla tähtää toimillaan kansalaisjärjestöjen rahoituksen turvaamiseen yhteiskunnallisen hyvän edistämiseksi (STM:n järjestöstrategia 2011)
Vapaaehtoistoimintaa luonnehtii se, että ihmiset tulevat siihen mukaan omasta vapaasta tahdostaan ja saavat toiminnasta jotain itselleen. Se on ihmisten välillä tapahtuvaa palkatonta vastavuoroista toimintaa. Vapaaehtoistoiminnassa ollaan mukana tavallisen kansalaisen taidoin. Se ei korvaa ammatillista työtä, mutta joissakin tilanteissa se tavoittaa tuen tarpeessa olevat paremmin. Vapaaehtoistoimijat tarvitsevat tuen, josta useimmiten vastaavat järjestöt. Julkisen hallinnon tehtävänä on varmistaa toiminnalle riittävät taloudelliset resurssit. Vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen koetaan tulevaisuuden haasteena. Vapaaehtoisia arvioidaan sosiaali- ja terveysalan järjestöissä olevan 320 000. Toiminta on rajattava elinkeinotoiminnan ja rahassa arvioitavan työn ulkopuolelle. Järjestölähtöisen auttamistyön ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet turvataan siten, etteivät ne ole ristiriidassa elinkeinotoimintaa ja ammatillista työtä ohjaavien sääntöjen ja määräysten kanssa. (STM:n järjestöstrategia 2011)
Yhteydenottoja kentältä STM ja Valvira Kyselty ohjeistusta vapaaehtoistyöstä Joissain kunnissa ja Kaste-hankkeissa laadittu ohjeistusta ja järjestetty koulutusta Epätietoisuutta ainakin Tietosuojasta Rajanvedosta ammattihenkilöiden ja vapaaehtoisten työssä Vapaaehtoisten oikeuksista
Viestinvaihtoa RAY:n kanssa Erittäin monella järjestöillä on ohjeet vapaaehtoistyöhön. Se sisältää esim. eettiset ohjeet ja tietyt reunaehdot, miten vapaaehtoistyötä tehdään. Suhdetta palveluntuotantoon ei ole systemaattisesi mietitty, eikä se kaikkien järjestöjen toimintojen kohdalla ole tarpeellistakaan. Jotkut ovat pohtineet suhdetta palveluihin eli missä vaiheessa ihminen on ohjattava kunnan palveluiden piiriin. Kaupungeilla on yhä enemmän omia vapaaehtoistoiminnan ohjaajia Vapaaehtoistoimijoiden kesken kokoontuu epävirallinen VALIKKO-ryhmä, jossa käydään jatkuvaa keskustelua vapaaehtoisten roolista suhteessa palveluihin,
Vuoden 2012 aikana STM selvittää Vapaaehtoistyö palvelujärjestelmässä Vapaaehtoistyö palvelujärjestelmän rajapinnassa Mitkä ovat keskeiset ongelmat ja epäselvyydet? Tarve ensisijaisesti kuntatoimijoilla Järjestökentän tarve?
Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö Erittäin tervetullut hanke Vapaaehtoistoiminnan innovaatiot sektorirajat ylittävillä rajapinnoilla Parhaimmat käytänteet ja uusimmat työvälineet vapaaehtoistoiminnan tukemisessa ja edistämisessä Keskustelukumppani mm. STM:lle
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 35
SOSTE kohti uutta hyvinvointia Suomalainen hyvinvointi on maailman megatrendien puristuksissa: globalisaatio,väestön vanheneminen, kansalaisten eriarvoistuminen ja kuluttajaeetos ovat muuttaneet hyvinvointivaltion toimivuutta. Hyvinvointikeskustelukaan ei ole pattitilanteessa saanut aina suurta linjaa esille. Myös alaan erikoistunut järjestökenttä on kaivannut yhteistä ääntä. Kolme alan vahvaa toimijaa, STKL, Tekry ja YTY oivalsivat, että ilman yhtä, rohkeaa kansalaisjärjestöjen ääntä voi koko suomalainen hyvinvointi ja sitä koskeva keskustelu ajautua umpikujaan. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry perustettiin vastaamaan tähän yhteiskunnan huutoon, rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti. Kun pankkiiri tai sosiaalitoimisto eivät erikseen enää riitä, tarvitaan uusi talouden ja yhteiskunnan perusta. Tämä synnytetään yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla. Toiminta aloitettiin 2012. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health
SOSTE kohti uutta hyvinvointia SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen ja haluaa perussopimuksensa mukaisesti Nousta johtavaksi sosiaali- ja terveyspoliittiseksi vaikuttajaksi ja asiantuntijaksi, joka Rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä Vahvistaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia Edistää oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 37
Toiminnan tarkoitus SOSTEn toiminnan tarkoitus on alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla: 1) olla sosiaali ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija, joka itsenäisesti ja yhteistyössä rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa 2) edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä 3) edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä 4) toimia yhdenvertaisuuden, yhteiskunnallisen tasa arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi 5) toimia ihmisten perusoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health
Tarkoituksensa toteuttamiseksi (1/2) SOSTE vaikuttaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja sen näkökulmasta muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin vahvistaa jäsenyhteisöjensä ja sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja niiden yhteistoimintaa muiden tahojen kanssa tekee vaikuttamistyönsä tueksi tutkimusta ja tiedontuotantoa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 39
Tarkoituksensa toteuttamiseksi (2/2) SOSTE harjoittaa viestintää ja julkaisutoimintaa toteuttaa järjestötoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä tuottaa jäsenpalveluna koulutusta, konsultointia, arviointia sekä muita tukipalveluja myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä ja tunnustus-palkintoja sekä suorittaa muita järjestön tarkoitusperiä edistäviä tehtäviä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 40
Vaikuttamistyöllä laajaalaiseen hyvinvointiin Sosiaali- ja terveyspolitiikka ja Sen näkökulmasta muu yhteiskuntapolitiikka Talous, hallinto (rakenteet) Elinkeino, työllisyys Koulutus, ympäristö Toimintaedellytykset Katveet pois SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 41
SOSTEn kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset yksikkö (1/2) Vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisen osallisuutta yhteisöissään Vahvistaa jäsenyhteisöjensä ja sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä sekä kehittää sotejärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja niiden yhteistoimintaa muiden tahojen kanssa. Kannustaa eri tavoin kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 42
SOSTEn kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset yksikkö (2/2) Kirkastaa ja tuo esiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteiskunnallista merkitystä Lisää sosiaali- ja terveysalan tulevien ammattilaisten järjestöosaamista ja järjestötuntemusta Alueellisen toiminnan strategia: Yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa laaditaan suunnitelma SOSTEn alueellisesta toiminnasta ja sen tavoitteista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 43
SOSTEn jäsenpalveluyksikkö (1/2) Koulutus- ja arviointitoimintaa Koulutustoiminta nostaa keskusteluun sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien edistämisen kannalta tärkeitä kysymyksiä Koulutustoimintana järjestetään sosiaali- ja terveyspoliittisia foorumeita, jäsenyhteisöjen toimintaa tukevia välinekoulutustilaisuuksia ja muita ajankohtaisia tapahtumia SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 44
SOSTEn jäsenpalveluyksikkö (2/2) Arviointitoiminnan tavoitteena on tukea jäsenyhteisöjä, erityisesti järjestöjä arviointi- ja seurantatoiminnassa Toiminnan painopiste on jäsenjärjestöjen tukemisessa siten, että ne voivat kehittää toiminnan laatua, tuloksellisuutta ja yhteiskunnallisten vaikutusten todentamista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 45
Erityisasiantuntija Riitta Kittilä riitta.kittila@soste.fi 050 308 6868 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset - yksikkö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Finlands social och hälsan rf Finnish Society for Social and Health 46