Pohjan PUHURI YSP rantautui Suomeen, s. 12 Myötähengessä Seinäjoella, s. 4-5 Kolotutkimusta, s. 10-11 Partiota vaaroilta lakeuksille 5/2009
Pääkirjoitus Seikkailuista Tätä pääkirjoitusta suunnitellessani päätin lähteä ulos raikkaaseen syysilmaan pyöräilemään ja miettimään eri aiheita. Lämpimästi vaatetta päälle, heijastin paikoilleen, kypärä päähän, pyörän lamppu päälle ja menoksi. Suuntasin matkani suuntaan, jossa en aiemmin ollut käynyt. Vastaan tuli uusia teitä, outoja taloja, tuntemattomia ihmisiä ja pimeitä puistoja. Ajeleskelin päämäärättä, nauttien uusista ympyröistä. Yhtäkkiä huomasin, etten pimeässä illassa oikein enää tiennyt missä olin. Karkea aavistus sijainnista kyllä oli, mutta joku olisi voinut väittää, että olin hukassa. Oli siis aika löytää tie takaisin kotiin, pois hukasta. Lähdin suuntaan, josta oletin löytäväni jonkin tutun paikan. Lopulta useiden väärien suunnanmuutosten ja ainakin yhden täyden ympyrän jälkeen löysin tutun risteyksen, ja osasin reitin kotiin. Puolen tunnin kiivaan polkemisen jälkeen kaarsin kotipihaan. Olin selvinnyt jälleen yhdestä seikkailusta. Matkan aikana, pimeässä ja oudossa paikassa pyöräillessäni, mietiskelin kaikkia niitä seikkailuja, joissa olin elämäni varrella ollut, ja totesin, että monet niistä liittyivät partioon tavalla tai toisella. Näin on varmasti monella muullakin; leireiltä, kokouksista, tapahtumista ja eri partiopesteistäkin jää muistoja hauskoista sekä joskus haastavistakin seikkailuista. Itse pidän seikkailuista suuresti, niin isommista kuin pienistäkin. Ja partio harrastuksena pystyy tarjoamaan noita seikkailuja kaikille, aina sudenpennusta aikuiseksi saakka. Oikeastaan noihin uusien ikäkausien nimiin voisi kaikkiin lisätä seikkailija lopun. Miltä kuulostaisi sudenpentu-seikkailija, taikka vaeltava seikkailija? Seikkailija-seikkailija taitaisi olla jo vähän liikaa, mutta seikkaileminen on silti mielestäni olennainen osa partiotoimintaa. Oma lauma, joukkue tai vartio on esimerkiksi oivallinen porukka, jonka kanssa voi suunnata kohti jotain uutta ja tuntematonta. Retki metsässä, yö tulilla, lippukunnan syysleiri, kokkauskokeilu, taikka vain jännittävä tarina tarjoavat loistavia kokemuksia, jonka seikkailun kokeminen tuo tullessaan. Yhteiset seikkailut luovat myös valtaisasti hyvää ryhmähenkeä, ja siksi useasti juuri partiokavereista tuleekin niitä parhaita kavereita. Myös uuden partiopestin voi kokea seikkailuna. Johonkin täysin uuteen ja tuntemattomaan sukeltaminenhan on seikkailua parhaimmillaan, ja partiotoiminta tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia siihen. Tämänkin lehden sivuilta voi noista mahdollisuuksista lukea: Pohjan Puhuri hakee nyt uusia toimittajia, Young Spokespeoplesta kerrotaan sivulla kaksitoista, joulupukkipalveluun osallistuminen on varmasti jännittävää, Woomalprojektiin ehtii vielä ottaa osaa jne, jne. Jokaiselle on varmasti tarjolla jotain mielenkiintoista ja jokin uusi seikkailu, kunhan vain rohkeasti ja avoimin mielin hyppää kyytiin mukaan. Seikkailullista syksyä toivottaen, Wege Toimituskunta Päätoimittaja: Veijo Väisänen p. 040-708 9775 veijo.vaisanen(at)pohjanmaa.partio.fi Toimitussihteeri: Satu Salo-Jouppila Taittaja: Pekka Kuru Toimittajat: Iina Leppäaho, Arttu Tanner, Suvi Takala, Aki Vehkaoja, Sini Konstari Valokuvaajat: Janne Seppänen, Jenna Simula Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri(at)pohjanmaa.partio.fi Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi (at)pohjanmaa.partio.fi Aineisto Aineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto(at)pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä. Vuoden 2009 aineiston deadlinet: 6/09 19.11. Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua deadlinesta. Julkaisija Pohjanmaan Partiolaiset ry Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessa Levikki: 5600 kpl Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu ISSN: 1796-3699 Kannessa Paraati Seinäjoella, Kuva: Pekka Kuru Piirin yhteystiedot Pohjanmaan Partiolaisten partiotoimisto: toimisto(at)pohjanmaa.partio.fi Ylivieskan toimipaikka puh. 044 716 9301 Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska Vaasan toimipaikka puh. 044 716 9302 Rauhankatu 8, 65100 Vaasa Oulun toimipaikka puh. 0440 375 779 Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.) www.pohjanmaa.partio.fi POHJANMAAN PARTIOLAISET ry 2 Pohjan Puhuri
Piirinjohtajan palsta Myötäpäivät on myötäisesti takana ja ainakin piirinjohdossa oltiin tyytyväisiä onnistuneeseen tapahtumaan. Olemmekin jo aloittaneet suunnitelmat tulevien vuosien Myötäpäivien osalta. Oli upeaa vastaanottaa paraatia ja nähdä teidät kaikki paraatissa marssineet Pohjanmaan Partiolaiset. Sykähdyttävältä tuntui nähdä edellisenä päivänä naulattu piirin uusi Myötätuuli-lippu liehumassa paraatin kärjessä heti Suomen lipun perässä. Lipunnaulaamistilaisuus oli juhlava, mutta ainakin yhtä paljon iloitsin mahdollisuudesta nähdä eri ikäkausien partiolaisia omissa ohjelmissaan. Olenkin kuullut paljon tyytyväisiä kommentteja onnistuneista ohjelmista. Nämä suuret partiotapahtumat ovat mukavia virstanpylväitä partiotaipaleella. Myötätuulessa Partio-ohjelma on suunniteltu kuitenkin kokonaisuudeksi, johon oleellisena osana kuuluu viikottainen, pitkäjänteinen ja nousujohteinen toiminta ikäkausiohjelmissa. Omassa perheessäni on vaeltaja, samoaja, tarpoja, kaksi sudenpentua ja me aikuiset johtajat. Saan näin aika hyvän kuvan partioohjelmien toimivuudesta jo oman perheeni sisällä. Ainakin meillä ja meidän lippukunnassamme on uudet ohjelmat otettu innolla käyttöön. Niistä on myös löytynyt paljon hyviä uudistuksia. Tyytyväisenä olen huomioinut sen, että piirissämme uudet ikäkausiohjelmat ovat nopeasti siirtymässä kaikkien lippukuntien käyttöön. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta tekemällä oppii. Uusiin ohjelmiinkin pääsee sisälle kokeilemalla rohkeasti. Olemmepa me aikuisetkin partiolaiset tässä monen uuden haasteen edessä. Partioon tarvitaan nyt myös uusia aikuisia mukaan ja siihen on sopiva hetki juuri nyt. Iloista partiosyksyä myötätuulessa toivottelee Leena Kivikangas Valokeilassa Juha Jeo Lehto Tulevan kesän leiriltä Jeo odottaa eniten avajaisia ja iltanuotiota. Teksti: Satu Salo-Jouppila Mies Kilkkeen johdossa Ensi kesän suurleiri Kilke on päivä päivältä lähempänä. Vajaa 300 päivää on siihen, että leiriporttien sisäpuolella alkaa todellinen leirielämä. Puhuri sai kunnian haastatella leirin johtajaa Juha Jeo Lehtoa. Hämeestä tuleva Jeo on tehnyt kaikkea mahdollista partiolaisena, sillä hän on ollut partiossa jo vuodesta 1978. Leirinjohtaja ei lähde Kilkkeen johtamistehtävään täysin ilman kokemusta, sillä hän on toiminut muun muassa huoltojohtajana, perhekylän päällikönä ja tekniikkajohtajana. Myös leirinjohtajuudesta on kokemusta vuodelta 1994, kun hän johti Satakunnan partiolaisten Karhuleirin. Kysyttäessä parhaita muistoja partiosta Kilkkeen leirinjohtaja mainitsee niiden liittyvän suurleireihin ja varsinkin niiden rakentamiseen. Tarukseen liittyvä muisto on jäänyt hänen mieleensä parhaana ja samalla huonoimpana muistona partiosta. Näin muistelee Taruksen rakennusleiriä johtanut Jeo: Mahtava oli tunne luovuttaa leirin avain leirinjohtajalle hyvin tehdyn työn päätteeksi. Seuraavana yönä ja aamuna sade sitten rikkoi lähes kaiken ja leiristä muodostuikin odotettua raskaampi kokemus tekniikan väelle. Kilkkeen johtajaksi hakeutumimista Jeo ei ole lainkaan katunut. Hän päätyi tekemään leiriä SP:n leirialuehankkeen kautta, sillä hän on ollut mukana suunnittelemassa tulevan alueen teknisiä ratkaisuja. Leirinjohtajasta positiivista on ollut tekemisen meininki kaikilla tasoilla jäsenkokouksesta aina omaan lippukuntaan asti. Vaikeinta taas on ollut sovittaa erilaisten ryhmien ja ryhmittymien toiveet suurleiriin toimintaan. Kaikki, mikä pienemmillä leireillä on mahdollista, ei välttämättä ole mahdollista kun leiriläisten määrä ylittää 10 000. Tulevan kesän leiriltä Jeo odottaa eniten avajaisia ja iltanuotiota. Leirillä hänen aikeissaan on kokeilla ainakin Evolle rakennettavaa vesiliukumäkeä. Kuulemma Kilkkeen ruokalistalta löytyy luultavasti myös hänen lempiruokaansa, hernekeittoa. Sitä päästiin maistamaan jo mestarien tapaamisessa syyskuussa ja kuulemma oli erinomaisen hyvää. Retkivarusteista puhuttaessa Jeo mainitsee sen, että pakkaa ensimmäisenä puukon mukaan. Nykyaikaisista varusteista matkapuhelin pakataan seuraavaksi. Lopuksi autotalli ja varasto tyhjäksi auton takaluukkuun. Viimeisenä Jeo kertoo terveisiksi pohjalaisille partiolaisille: Pohjanmaalla on paljon loistavia tekijöitä. Toivon, että mahdollisimman moni lähtee tekemään Kilkettä pienemmällä tai isommalla panoksella. Pohjan Puhuri 3
Teksti: Veijo Väisänen Kuvat: Satu Salo-Jouppila Pekka Kuru Se oli sankareiden h 26-27.09 järjestettiin Seinäjoella Pohjanmaan Partiolaisten suurtapahtuma Myötäpäivät. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli 1200 partiolaista eri puolilta laajaa partiopiiriä. Tapahtumassa suoritettiin lauantaina uuden partioohjelman mukaista ohjelmaa, ja sunnuntaina viikonloppu huipentui partiokirkkoon ja Seinäjoen keskustan läpi kulkeneeseen partioparaatiin. Lauantai Tapahtuma alkoi virallisesti lauantaina lounaan jälkeen, kun osallistujat olivat saapuneet ja majoittuneet kouluille eri puolille Seinäjokea. Projektinjohtaja Jaakko Piitulainen avasi Myötäpäivät Seinäjoki Areenalla, minkä jälkeen ikäkausiohjelmiin osallistuvat siirtyivät kohti omia ohjelmiaan. Sudenpentujen ja seikkailijoiden päiväohjelmat olivat Areenan hallitilassa. Seikkailijoiden ohjelmassa oli esimerkiksi monipuolinen tuli-aiheinen toimintarasti, jossa tutustuttiin muun muassa ruiskusammuttimen käyttöön ja siihen, miten nuotio oikeastaan sytytetäänkään. Ainakin tämän rastin opit menivät innokkaille vartioille hyvin perille, sillä iltapäivällä sattunut aiheeton palohälytys tyhjensi Areenan ennätysajassa. Kolmessa minuutissa olivat kaikki partiolaiset ulkona kokoontumispaikoilla. Toiminnantäyteisiä olivat myös ohjelman muut rastit, joilla esimerkiksi tehtiin periskooppi ja purettiin pommi. Tarpojien Amazing Race puolestaan tapahtui Seinäjoen kaupungilla. Kisan aikana tarpojavartiot matkasivat maapallon ympäri keskustassa järjestetyssä ohjelmassa, ja vieläpä yhden päivän aikana! Matkan varrella vartiot etenivät rastilta toiselle määränpään ollessa tuntematon. Seuraavan rastin sijainti paljastui vasta, kun edeltävä on suoritettu loppuun. Vartioiden tuli myös ratkaista visaiset vihjeet, joiden ratkaisun perusteella seuraava kohde voitiin selvittää. Muun ohjelman ohessa tarpojat nousivat Lakeuden Ristiin. Myös samoajat seikkailivat Seinäjoen keskustassa erilaisilla rasteilla. Explorer Tourin 4 Pohjan Puhuri uri
uisi kaupunkiseikkailu varrelle oli kehitelty hauskoja ja vaativiakin tehtäviä. Esimerkiksi arkkitehtirastilla tehtävänä oli rakentaa Lakeuden Ristin näköinen rakennelma. Tehtävästä haastellisen teki se että vain yksi vartion jäsenistä, arkkitehti, sai nähdä mallirakennelman, ja hänen sitten tuli ohjeistaa rakentamisesta vastannutta rakennusmestaria. Hän puolestaan edelleen ohjeisti rakentajia arkkitehdilta saamiensa ohjeiden mukaan. Hauskaa ja haastavaa! Muilla rasteilla samoajien ohjelmaan kuului muun muassa muuttuvan labyrintin pelaaminen livenä, palapelin palasten onkiminen suihkulähteestä ja valssin tanssiminen EPStorille laitetulla tanssilattialla. Vaeltajien lauantai-iltapäivän ohjelmaan puolestaan kuuluivat esimerkiksi Seinäjoen nuorisotalolla järjestetyt kuntotestit, sekä lavatanssiopetus. Illemmalla heidän piti kaupungilla muun muassa etsiä käsiinsä päivän Ilkka, lunta ja keitetty kananmuna. Lauantain iltaohjelmassa sudenpennut ja seikkailijat saivat kuulla ensimmäistä kertaa Pohjanmaan Partiolaisten piirihuudon, joka kajahtikin komeasti Seinäjoki Areenalla. Samoajien ilta puolestaan jatkui vapaamuotoisen illanvieton merkeissä. Hawaijilaisessa hengessä vietyissä uima-allasbileissä pelattiin erilaisia pelejä, naposteltiin herkkuja ja tutustuttiin muihin samoajiin eri lippukunnista. Muidenkin vanhempien ikäkausien ohjelma jatkui vauhdikkaana aina yöhön saakka. Sunnuntai Sunnuntain ohjelma alkoi aamiaisen jälkeen lauantain tapaan aurinkoisessa säässä. Ohjelmassa olivat partiokirkko sekä koko tapahtuman huipentava Pohjanmaan Partiolaisten partioparaati. Seinäjoki Areenan lattia ja katsomot täyttyivät tapahtumaan osallistuneiden partiolaisten lisäksi myös paljon heidän vanhempiaan ja muita sukulaisia. Kirkonmenot alkoivat kello yhdeltätoista, ja edellisenä päivänä naulatun PP:n vihreän lipun vihkiminen käyttöön kuului myös ohjelmaan. Partiokirkon jälkeen huivikansa siirtyi ulos aurinkoiseen säähän valmistautumaan päivän päätapahtumaan, paraatiin. Paraati olikin komeaa katsottavaa, sillä 1200 pohjanmaalaista partiolaista marssi Seinäjo- Samoajat pääsivät pelamaan Explorer Tourin tiimellyksessä Muuttuvaa labyrittia. en halki uuden piirilipun johtaessa matkaa. Paraatin aikana osallistuvat lippukunnat kisasivat ryhtikilpailun merkeissä. Kisan arvostelukriteereinä olivat mm. lipun kantaminen, marssiosaston pysyminen koossa sekä yhtenäinen partioasustus. Kisassa lippukunnilla oli mahdollisuus näyttää joukkovoimaansa; näyttää että partiossa on me-henkeä, hauskaa ja mukavaa. Mitattavana oli ennen kaikkea ryhmän meininki. Tulokset julkaistaan piirin syyskokouksessa lokakuun lopussa. Seinäjoki 26.-27.2009 MYÖTÄPÄIVÄT Paraatin ottivat vastaan piirinjohtajat ja tapahtuman kutsuvieraat Seinäjoen kaupungintalolla. Partiohuudot kaikuivatkin kaikkialla muualla Seinäjoen kaduilla, ja varsinkin Kauppatorin kohdalla, jossa oli paraatin huutopaikka. Paraatin jälkeen osallistujat suuntasivat kotia kohden yhtä suurenmoista partiokokemusta rikkaampina. Myötäpäivillä toimi muiden tiimien lisäksi oma verkkotoimitus, joka tuotti uutisia tapahtuman verkkosivuille koko viikonlopun ajan. Tämä juttu on koottu noista uutisista. Kaikki tapahtuman verkkouutiset löytyvät osoitteesta http://www.poh- Pohjan Puhuri 5
Puutiset Sankariseikkailu Seinäjoella Pohjanmaan Partiolaisten ensimmäinen paraatin ympärille rakentunut viikonlopulle ajoittunut ohjelmatapahtuma Myötäpäivät sai liikkeelle noin 1200 osallistujaa. Viikonvaihteen aikana tunnelmoitiin omien ikäkausiohjelmien lisäksi sunnuntain partiokirkossa sekä paraatissa, joka kulki läpi Seinäjoen keskustan. Sudenpennut ja seikkailijat valloittivat Areenan ohjelmiinsa lauantaipäiväksi, tarpojat ja samoajat kaupungin sekä vaeltajat nuorisotalon. Oheistapahtumina Myötäpäivien yhteydessä lintukansa tapasi toisensa iltanuotiolla Jouppilanmäen kodalla lauantaina KoGitapaamisen merkeissä. Lauantaipäivänä vihittiin käyttöön piirin uusi lippu sekä kestittiin kutsuvieraita. Lauantaipäivän aikana tapahtumasta saattoi bongata kuuluisat Myö-hengen ja Tämiehen, jotka seikkailivat muiden sankareiden seassa. Parasta silti taisi olla Myötätuuli, joka puhaltaa toivottavasti myös jatkossa Pohjanmaan Partiolaisten tapahtumissa ja mielissä. Kuva: Pekka Kuru Partiolaiset esillä elokuvateattereissa Sunnuntaina 4.10. vietettiin valtakunnallisessa Finnkinoelokuvateatteriketjussa lasten sunnuntaita. Elokuvateattereissa ympäri maan näytettiin Disneyn Up, kohti korkeuksia -piirrettyä, jonka toinen päähenkilö on partiolainen. Tämän innoittamana Finnkino tarjosi partiolaisille mahdollisuuden tulla esittelemään toimintaansa elokuvateattereihin ennakkonäytöspäivänä. Oulun elokuvateatterilla partiota pitivät esillä oululaisten lippukuntien edustajat. Leffavierailla oli mahdollisuus osallistua partioseikkailuun ja jutella oikean partiolaisen kanssa, ehkä jopa löytää partiosta itselleen harrastus. Partioseikkailussa pääsi tutustumaan partiolaisuuteen, ja kukin seikkailija sai muistoksi pienen yllätyksen. Liminkaan SM-kultaa Syksyn 2009 partiotaitojen Suomenmestaruuskilpailut käytiin 3-4. lokakuuta Turun ja Raision kupeessa Ruskossa, Varsinais- Suomessa. Nyota ya Africa nimellä kulkeneessa kisassa seikkailtiin afrikkalaisen teeman mukaan, mikä saikin kiitosta monilta kisaajilta. Kisavartiot mm. valmistivat afrikkalaisia soittimia, nauttivat eksoottista ruokaa, metsästivät Afrikan tähtiä ja kuuntelivat afrikkalaista partiomusiikkia. Osa kilpailun palkinnoista lahjoitettiin toisenlaisina lahjoina Afrikkaan. Pohjanmaalaiset vartiot esiintyivät kisoissa loistavasti. Menestystä saavutti varsinkin Limingan Niittykärppien Peto-vartio, joka voitti Ruskeassa sarjassa SM-kultaa. Samassa sarjassa kisannut Oulun Valppaiden Apollo saavutti sarjan viidennen sijan. Myös harmaassa sarjassa kisannut Pohjan Veikkojen Viljo-vartio esiintyi hienosti sijoittuen sarjassaan neljänneksi. Pohjan Puhuri onnittelee kisoissa menestyneitä! Nyota ya Africa SM-kisojen kaikki tulokset löytyvät osoitteesta www.lsp.partio. Huivikaulat Farmarissa Parisenkymmentä partiolaista neljästä lippukunnasta tempaisivat Suomen maatalousnäyttelyssä Farmarissa Kokkolassa. Vetelin Koskenkävijöiden, Halkokaristen, Kaustisen Kallionkoluajien ja Kokko-Poikien partiolaisia toimivat messuilla siivous- ja lipunmyyntitehtävissä. Partion annettiin näkyä iloisella mielellä ja partiohuivi kaulassa. Talkootyöllä ansaittiin myös rahaa, jota osa lippukunnista aikoo käyttää Kilkkeen leirimaksujen tukemiseen. Mira Huusko 6 Pohjan Puhuri
lähetä puutinen: pohjanpuhuri(at)pohjanmaa.partio.fi Ansiomerkkipäivän antia Oulussa järjestettyyn ansiomerkkipäivään kokoontui SP:n ansiomerkkiryhmän kouluttajien lisäksi parisenkymmentä pohjanmaalaista sekä lappilaista johtajaa. Partion ikäkaudet, partio-ohjelma ja koulutusjärjestelmä on uudistettu. Näiden muutosten johdosta on myös Suomen Partiolaisten ansiomerkkijärjestelmää ja käytäntöjä muutettu vastaamaan partiotoiminnan nykytilaa. Pääsääntöisesti ohjeet ovat jo käytössä, elämme kuitenkin ns. siirtymäaikaa, jolloin osa toteuttaa uudistettua ohjelmaa osa on vielä kiinni vanhassa. SP:n ansiomerkkiryhmä soveltaa ohjeita riippuen siitä, onko kyseessä uuden vai vanhan ohjelman toteuttaja ja partiotehtävät. Lippukunnat ovat saaneet ohjeet lippukuntapostissa, joka ilmestyi lokakuun alussa. Päivän antina osallistujat saivat kokonaiskuvan keskusjärjestön uudistuneesta ansiomerkkijärjestelmästä sekä myös katsauksen piirin ansiomerkkikysymyksiin. Kouluttautujat pääsivät myös pohtimaan esimerkkien kautta, mitä merkkejä jaetaan ja millaisin perustein. Päivä toiminee rohkaisuna sellaisellekin lippukunnalle, jossa Nyt olisi oiva mahdollisuus päästä tienaamaan omalle toimintaryhmälle hieman ylimääräistä, paikata lippukunnan budjetista muutama yllättävä menoerä tai ihan vain tienata hieman käyttörahaa itselle. Partiolippukunta Pohjan Veikot järjestää jälleen tulevana jouluaattona perinteisen joulupukkipalvelun Oulun kaupungin alueella ja lähikunnissa. ei ansiomerkkien anomiskäytäntö ehkä ole niin tuttu. Alkuun voi lähteä tutustumalla pian ilmestyvään uuteen ansiomerkkijärjestelmä-vihkoseen ja listaamalla oman lippukuntansa toimivien johtajien ansiot jonnekin kortistoon. Seuraavan kerran ansiomerkkejä haetaan 15.11. mennessä, jossa haussa käsitellään myös Mannerheim-soljet. SP:n uusiutunut ansiomerkkivihko on nyt muokattu uuden ikäkausijaon mukaiseksi. Kumiseeko lippukunnan rahalipas tyhjyyttään? Jäikö kesätyöt saamatta? Kaipaisitko hieman taskurahaa? Pukin palkkaus on varsin kilpailukykyinen (jopa 40 euroa tunnissa). Palkan lisäksi maksetaan myös asiaankuuluva kilometrikorvaus työajosta. Aaton työaika on kestoltaan noin 10h. Työ ei ole erityisen raskasta, eikä se vaadi ihmeellisiä esiintyjän taitoja. Kaikki pukkikokelaat tullaan haastattelemaan ja heille järjestetään lyhyt koulutus. Työnantaja tarjoaa myös valmiin keikkalistan sekä joulupukkien vetimet kaapuineen ja partoineen. Odotamme työnhakijalta seuraavia asioita: vähintään 17 vuoden ikää olet mies (muutamille naisille on mahdollisesti tarjolla kuskaustyötä) täsmällisyyttä ja rehellisyyttä eduksi katsotaan esiintymiskokemus ja oman auton käyttömahdollisuus Hakuaika työhön päättyy 15.11.2009. Lisätietoja työmahdollisuudesta antaa mestaritonttu Anni Silvola 0405070344 Partiouutiset SUOMALAISEN PARTIOINNIN 100-VUOTISEN taipaleen juhlavuonna julkaistaan historiikki kuluneista vuosista. Aina valmiina teosta voi jo tilata ennakkoon. Teoksessa on tarkasteltu partiohistoriaa kriittiseltäkin näkökannalta. Tilauksen sekä lisätietoa kirjasta voi lukea lippukuntapostista tai SP:n www-sivuilta. TUNNETKO SOPIVAA VAPARIA? VAPARI ON aikuinen partion vapaaehtoinen, joka ei ole partiojärjestön jäsen. Vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa ja juuri nyt sille on tarvetta. Tee hyvä työ ja vinkkaa lähistösi aikuiselle tilaisuudesta tulla mukaan tukemaan partiotoimintaan tätä kautta! Lue lisää www.lilja. MITÄ PAKATA MUKAAN SYYSRETKELLE, JOTTA selviää hyvillä mielin? Tämän ja paljon muuta kertoo Metsähallituksen, Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten yhteistyössä kokoama Retkeilyn ABC sivusto osoitteessa kokenutta retkeilijää vaikka retkikohteen valintavaiheessa tai tarjoamalla vaihtoehtoja retkiruokaan. KULUNEEN SYKSYN AIKANA ON OTETTU käyttöön valtakunnallinen uusi sähköinen kanava partioon liittymiseen. Liity partioon -sivustolta löytyy lyhyesti perustiedot siitä, mitä partio on. Tämän lisäksi nuorten ja lasten vanhempien on mahdollisuus etsiä sivustolta kotiosoitettaan lähimmät lippukunnat. Sivusto on avattu osoitteessa www. ADVENTTIKALENTERITONTUT OVAT JÄLLEEN pian liikkeellä! Adventtikalenteri on suomalaisten partiolaisten merkittävin varainhankin-tamuoto. Kalentereita myyvät paikalliset lippukunnat, joille myös suurin osa myyntituotoista menee. Myyntiaika on lokakuusta marraskuun loppuun. Isot ja pienet partiolaiset myyvät kalentereita muun muassa ovelta ovelle, kadulla ja erilaisissa tapahtumissa. Ensimmäinen partiolaisten adventtikalenteri tuotiin markkinoille syksyllä 1947. Vuosikymmenten saatossa se on voittanut pysyvän sijan suomalaisten jouluperinteessä ja sydämissä. Menneiden vuosien kalente- - Pohjan Puhuri 7
Teksti: Sini Konstari Kuva: Pekka Kuru Näin Meillä juttusarjassa esitellään kuinka piirin eri lippukunnissa toteutetaan uutta ohjelmaa Tee niin kuin tarpoja Tarpojat ovat 12-15 -vuotiaita partiolaisia, jotka kokoontuvat viikoittain. Tarpojaohjelmassa korostuu yhteistoiminta ja yhteishenki. Alajärvellä toimivan Het-Partion lippukunnanjohtaja Arto Kivikangas kertoo uuden ohjelman lisäävän mielenkiintoa partiotoimintaa kohtaan. Uusi ohjelma on kuitenkin haasteellisempi pienille lippukunnille, sillä jako useampaan ryhmään vaatii enemmän johtajia. Tästä voi seurata monelle lippukunnalle johtajapula. Myös lyhytjänteisyys on vaarana, sillä ryhmä vaihtuu nopeammin. Jotta uusi ohjelma toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, täytyy varmistaa, että johtajia on tarpeeksi ja että heillä on riittävästi koulutusta. Mustasaaren Ahjopartiossa uuden ohjelman käyttöönotto on alkanut tänä syksynä. Kahdeksannella luokalla oleva Vilja Luomala kertoo uuden ohjelman tuntuvan kivalta, koska vartion sisällä ei ole niin suuria ikäeroja. Tarpojien ihanteet ovat tuttu juttu. Toisen ihmisen kunnioitus näkyy niin, että vartiolla on omat säännöt, kuten että ei saa kiusata eikä töniä. Kierrätys ja ympäristönsuojelu ovat jo ennestään tuttuja asioita. Vilja kuvailee luottamuksen olevan sellainen piirre, jota jokainen toivoo ystävässään olevan ja että salaisuudet pysyvät tallessa vartion sisällä. Ystävyyttä yli rajojen vartio rakentaa kirjoittamalla kirjettä ulkomaille. Viljan vartio, Team-Einari, on lähettänyt kirjeen jo suomalaiselle, joka muutti Skotlantiin opiskelemaan. Tällä hetkellä vartiolle yritetään löytää ulkomaalaista vartiota kirjekaveriksi. Team-Einari on käynyt lippukunnan syystalkoissa kunnostamassa partiomajaansa ja Myötäpäivillä Seinäjoella. Vilja kertoo viihtyneensä Myötäpäivillä ja että ohjelma oli hyvää sekä sopi hyvin omalle ikäkaudelle. Viljan mielestä norsupallo oli erityisen hauskaa. Hyvä juttu oli, kun pystyi valitsemaan tehtävän, mihin halusi osallistua ja että vartiolla oli passi, jolla sai ohitettua jonkun rastin kokonaan. Vilja ilmoitti lähtevänsä todennäköisesti myös ensi kesän Finnjamboreelle, Kilkkeelle ja tietävänsä muitakin tarpojia, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään mukaan. Tarpojien ihanteet: Kunnioittaa toista ihmistä, rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä, olla luotettava ja rakentaa ystävyyttä yli rajojen. 8 Pohjan Puhuri
Adventtikalenterikampanjaan puhaltavat uudet tuulet Teksti: Elina Eskola Tiesitkö, että tänä vuonna adventtikalenterikampanjan voi yhdistää partio-ohjelmaan? Ja mikä parasta, tämä käy helposti valmiita ohjeita käyttäen. Sudenpennuille ja seikkailijoille on tehty kokonaan uudet merkit, Varainhankinta jälkimerkki ja Varainhankinta-taitomerkki. Lisäksi kaikki ikäkaudet voivat tehdä kampanjaan liittyen yksittäisiä aktiviteetteja, jotka on muokattu adventtikalenteriteemaan sopiviksi. Vastuun kantamista koko ryhmän voimin Sudenpennut ja seikkailijat tutustuvat adventtikalenteriin tarinoiden myötä ja opettelevat samalla esimerkiksi myymistilanteessa käyttäytymistä, rahan käsittelyä ja rahan käyttöä. Vanhemmilla ikäkausilla korostuu enemmän koko projektin käsittäminen ja tavoitteiden asettaminen pidemmällä tähtäimellä. Vaeltajat voivat myös vastata kampanjan sujumisesta lippukunnassa. Adventtikalenterikampanja haluttiin sitoa tiiviimmin ohjelmaan, onhan kampanja paljon muutakin kuin pelkkää kalenterien myymistä, Suomen Partiolaisten koulutussihteeri Maija Jauhiainen muistuttaa. Tavoitteena onkin, että lapset ja nuoret saadaan kantamaan yhdessä vastuuta oman ryhmän ja lippukunnan toiminnasta sekä toimimaan ryhmässä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi Lisätietoja ohjelmasta ja adventtikalenterista löydät 1999 kalenteri, kuvittanut Virpi Pekkala 2009 kalenteri, kuvittanut Timo Kästämä Adventtikalenterilla on pitkät perinteet Adventtikalenteri on siivittänyt suomalaista joulunodotusta jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Ensimmäinen partiolaisten adventtikalenteri tuotiin markkinoille syksyllä 1947. Vuosikymmenten saatossa se on voittanut pysyvän sijan suomalaisten jouluperinteessä ja sydämissä. Tämän vuoden kalenterin on kuvittanut Timo Kästämä. Kalenterin hinta on 6 euroa. Suurin osa myyntituotosta jää lippukuntien toiminnan tukemiseen. Pohjan Puhuri 9
Teksti: Suvi Takala Kuvat: Satu Salo-Jouppila Eräänä syksyisenä maanantai-iltapäivänä Puhurin toimittajakaksikko hyppäsi autoon pientä maakunta-ajelua varten. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia koloja lähiseudun lippukunnilla on. ILMAJOKI Matkamme ensimmäinen pysäkki on Ilmajoki. Siellä pääsemme tutustumaan Ilkan Partiolaisten koloon, jota Henri Korkeaniemi on luvannut meille esitellä. Kolo sijaitsee samassa rakennuksessa seurakunnan päiväkerhotilojen kanssa. Se on alun perin luultavasti ollut tavallinen asunto. Henri listaa yhdeksi kolon parhaaksi puoleksi monipuolisen piha-alueen, joka helpottaa ulkoiluaktiviteettien toteuttamista. Kololla kokoontuu viikoittain kuusi ryhmää. Ryhmät siivoavat monihuoneista koloa vuoroviikoin seinältä löytyvän siivouslistan mukaan. Hiljattain kololle on saatu myös uusia ilmoitustauluja, palkintovitriini ja stereot, jotka omalta osaltaan lisäävät viihtyvyyttä. Ilkan Partiolaisilla on käytössään toinenkin kolo, joka sijaitsee Koskenkorvalla. Molemmat kolot ovat Ilmajoen seurakunnan omistuksessa. Mahdollisuus useaan kokouksen samaan aikaan: kyllä Mahdollisuus käyttää keittiötä: kyllä Varasto kolon läheisyydessä: kyllä (juuri siivottu!) Tavaroiden säilytystilaa joka ryhmälle: kyllä 10 Pohjan Puhuri
KURIKKA Ilmajoelta matkamme jatkui kohti Kurikkaa. Ajettuamme kaksi kertaa lahjakkaasti kolon ohi (vika ei ollut kolon sijainnissa vaan kuljettajassa ) löysimme kuitenkin perille. Esittelijämme Laura Kuusinen odottikin jo innokkaana pihassa. Kurikan Korvenkävijöiden kolo on myös seurakunnan tiloissa. Rakennuksen alakerrassa on mm. seurakunnan bändikämppä, ja toinen kerros on partiolaisten käytössä. Laura kuvailee koloa monipuoliseksi kokouspaikaksi; mukavaa tekemistä keksii aina! Kolo koostuu kahdesta erillisestä huoneesta. Kaappitilaa näyttää olevan paljon. Kokouksen jälkeen jokainen ryhmä siivoaa jälkensä. Perusteellisemmat siivoukset tehdään aina uuden kauden alussa. Äskettäin kololle on hankittu yksi uusi sohva. Korjaamisen varaa ei ainakaan heti tule mieleen, sillä pintaremontistakaan ei ole kovin pitkä aika. Mahdollisuus useaan kokouksen samaan aikaan: kyllä Mahdollisuus käyttää keittiötä: kyllä, varattava etukäteen Varasto kolon läheisyydessä: kyllä Tavaroiden säilytystilaa joka ryhmälle: kyllä SEINÄJOKI Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä suuntaamme kohti Seinäjokea. Olemme reilusti aikataulustamme edellä, mikä on hyvin positiivista. Saapuessamme kololle siellä on käynnissä seikkailijatyttöjen kokous, mutta ei kun sekaan vain! Tuuli Latva-Teikari ehtii onneksi tutustuttaa meidät Tasangon Talvikkien koloon. Se sijaitsee Lintuviidan ala-asteen kellaritiloissa. Parhaita puolia Tuulin ei tarvitse kauaa miettiä - sisätiloissa plussaa saa sohvien suuri määrä ja tarpeeksi pitkä kirjoituspöytä, piha puolestaan on tarpeeksi iso ulkoiluun. JALASJÄRVI Kurikan jälkeen matkamme seuraava etappi on Jalasjärvi. Tästä kolosta ajamme ohi vain yhden kerran, selvää edistystä havaittavissa! Jalasjärven kolo on yksi Kaunismäen Pappilan upeista rakennuksista. Esittelijämme Tuula Kangas kertoo, että Lakeuden Vartijoiden koloa kutsutaan nimellä renkitupa. Sitä on mahdollisesti ennen käytettykin asuinrakennuksena. Kololla kokoontuu viikoittain viisi ryhmää. Siivouksesta vastaavat koulun siivoojat - toki jokainen ryhmä siivoaa jälkensä kokouksen jälkeen. Kolo on koulun läheisyydessä, ja sen omistaa Seinäjoen kaupunki. Tasangon Talvikeilla on lisäksi toinen kolo seurakuntakeskuksella. Kolmas kolo saadaan mahdollisesti käyttöön ensi vuoden puolella. Mahdollisuus useaan kokouksen samaan aikaan: ei Mahdollisuus käyttää keittiötä: kyllä, isomman keittiön saa varaamalla Varasto kolon läheisyydessä: ei Tavaroiden säilytystilaa joka ryhmälle: kyllä Kolon parhaiksi puoliksi Tuula listaa tilavat sisätilat ja rauhallisen pihapiirin. Kolon lähellä on pieni kaistale metsää. Sisätilojen erikoisuus on toimiva takka, joka luo kololle kodikkaan tunnelman. Lisäksi silmiimme osui toinenkin omaleimainen tekijä: Katossa oli kolme ympyrän muotoista maalausta, joissa esiintyivät Suomen Partiolaisten, Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten ja WAGGGS:n tunnukset. Hyvästä sijainnistaan ja lämmitysmahdollisuudestaan huolimatta koloa käytetään harvoin yöpymistarkoituksessa. Lakeuden Vartijoilla on käytössään myös toinen tila Pappilan ulkorakennuksesta. Siellä on esimerkiksi höyläpenkit, joten puutyöt onnistuvat paremmin tässä tilassa. Kololla kokoontuu viikoittain kolme ryhmää. Siivouksen lippukunta hoitaa itse, jokainen ryhmä omatoimisesti siivouslistan mukaan. Kolon omistaa Jalasjärven seurakunta. Mahdollisuus useaan kokouksen samaan aikaan: kyllä Mahdollisuus käyttää keittiötä: kyllä Varasto kolon läheisyydessä: kyllä Tavaroiden säilytystilaa joka ryhmälle: kyllä Pohjan Puhuri 11
Teksti: Ulla Pirkola Kuvat: WSB/Victor Ortega Onko sinusta partiojulkkikseksi? Me partiolaiset kyllä tajuamme, kuinka mahtava juttu partio on. Silti meidän tuntuu välillä olevan vaikea kertoa sitä ulkopuolisille niin, että hekin tajuaisivat tai tällaista viestiä ainakin viime vuosien saatossa teetetyt partion imagotutkimukset kertovat. Britit keksivät muutama vuosi sitten yhden lääkkeen ongelmaan, ja nostivat nuoret partioviestinnän ytimeen. Palaute Young Spokespeople -metodista on ollut rohkaisevaa, ja nyt metodi on päätetty ottaa käyttöön myös Suomessa. Vuoden 2007 jamboreella vieraillut Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa sai isännikseen joukon medialähettiläitä. Vanhemmat partiolaiset pysyttelivät taka-alalla. Brittipartiolaisten markkinointi- ja viestintäpäällikkö Simon Carter kertoo, että sikäläiset medialähettiläät ovat rakastaneet pestiään. - Partiolaisten johto on todella tukenut nuoria ja antanut heille mahdollisuuksia olla esillä. Young Spokespeople -koulutuksia järjestetään täällä nykyään kuusi kertaa vuodessa, markkinointijohtaja valaisee. Young Spokespeople on siis partioviestinnän metodi, jonka avulla koulutetaan samoaja- ja vaeltajaikäisiä medialähettiläitä. Suomessa ensimmäinen koulutus järjestetään ensi vuonna 15.-17.1. Etelä-Suomessa Kiljavalla. Koulutukseen haetaan parhaillaan mukaan samoajia ja vaeltajia ympäri Suomen. Hakijoita valittaessa huomioidaan valtakunnallinen, sukupuoli- ja kielijakauma. Tällä hetkellä Suomessa on päätetty vasta ensimmäisen koulutuksen ajankohta, mutta lisää on luvassa. Maamme ensimmäiset medialähettiläät pääsevät heti tositoimiin, sillä juhlavuosi tarjoilee niin meille partiolaisille kuin medioillekin mitä moninaisempaa partiomenoa ja meininkiä. Näissä juhlissa on tarvetta myös medialähettiläille. Mitä medialähettiläät tekevät - Medialähettiläät ovat meidän kasvomme ulkomaailmaan, tiivistää markkinointi- ja viestintäpäällikkö Carter. Briteissä medialähettiläät ovat päässeet antamaan haastatteluja eri medioille ja he olivat tärkeässä osassa myös vuoden 2007 jamboreella. Medialähettiläät olivat esimerkiksi esittelemässä leirialuetta prinssi Williamille ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaalle vau! Medialähettiläät voivat päästä haastattelu- ja VIP-tilaisuuksien lisäksi esimerkiksi esittelemään partiota erilaisille messuille ja muihin tilaisuuksiin. Koulutuksen läpikäyneet samoajat ja vaeltajat ovat parhaimmillaan piireille suureksi avuksi niiden ulkoisessa viestinnässä. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia tilanteita joihin medialähettiläät voivat joutua. - Meillä on esimerkiksi käytännön harjoituksia siitä, miten toimittajien kanssa tulee toimia, Carter esittelee brittien toimintamalleja. Tähän tähdätään myös ensi vuoden Suomen koulutuksessa. Young Spokespeople Suomi hakee parhaillaan mahdollisimman monipuolista jengiä. Mikäli tunnistit itsesi, käy kurkkaamassa lisätietoa osoitteesta www.partio.fi/ysp. Haku tammikuun koulutukseen on käynnissä! www.partio.fi/ysp Projektia johtaa Ulla Pirkola. Kysy lisää ulla.pirkola(at)partio.fi 12 Pohjan Puhuri
Pohjanmaalainen YSP:n ruorissa Young Spokespeople Suomen projektijohtajana häärii Puhurin toimittajanakin juttuja veistellyt Ulla Umppa Pirkola. Umppa aloitti partioviestinnän saralla raahelaisen partiolippukunta Merituulen lippukuntalehden päätoimittajana. - Oi, ne oli mahtavia aikoja! Me kirjoitettiin varmaan puolet jutuista käsin ja painettiin lehteä kopiokoneella jotain seitsemän tuntia, kun aina joku juttu meni vähän vinksalleen, Umppa naureskelee. Ensimmäisistä lehdistä löytyi niin ylösalaisin luettavia sivuja kuin heitteleviä numerointejakin. - Mutta lippukuntalehden suosiota se ei koskaan tietenkään haitannut! Nykyiseen pestiinsä Umppa ajautui sattumalta, kuten partiopestien kohdalla usein on. Oulun yliopistossa markkinointia opiskeleva Umppa teki keväällä kandidaatin tutkielmaa järjestöjen brändi-identiteetistä, ja partiolaisena häntä luonnollisesti kiinnosti juuri Suomen Partiolaisten, Suomen suurimman nuorisojärjestön, julkinen kuva. - Haastattelin siihen SP:n viestintävaliokunnan puheenjohtaja Anua, ja meillä tuli tietty puhetta muistakin partiojutuista. Sitä kautta sitten innostuin YSP:stä ja mua pyydettiin johtaan tätä projektia. Aiemmin lähinnä omassa lippukunnassaan partiojuttuja tehneestä Umpasta on hieno kokemus päästä katsomaan partiota keskusjärjestön sisältä, täysin uudesta näkövinkkelistä. - Mä odotan pestiltäni siten ehkä just tätä - et oppii uusia juttuja partiosta ja projektinjohtamisesta ja hallinnasta yleensäkin. Musta partiossa pestijärjesteltämässä on jotenkin tosi ihanaa se, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, ja että tarvittaessa saa tukea ja tietää keltä voi kysyä vinkkiä ja ohjeistusta eri juttuihin, toteaa Umppa. - Mulla on ihan mahtava tiimi, ja tästä on tulossa ihan mahtava juttu, ylistää innostunut YSP-projektipäällikkö vielä. Nyt Umppa on jäsen myös Suomen Partiolaisten viestintävaliokunnassa, ja oli myös Myötäpäivillä viestintäpuolen hommissa. Young Spokespeople on hänelle unelmapesti. - Siis tämähän on ihan järjettömän mahtava juttu. Olen nyt selaillut paljon brittien ja ruotsalaisten materiaaleja, ja mulle tulee koko ajan sellainen fiilis, että miksi tätä ei ole ollut aikaisemmin, projektijohtaja ihmettelee. Umppa korostaa, että Young Spokespeople tulee olemaan hauska juttu itse medialähettiläille, ja myös tosi kätevä väline piirin viestintään. - Ajattele nyt, kun piirien tyypeillä ja meillä SP:llä on ensimmäisen n koulutuksen jälkeen valmis reservi sellaisia nuoria, siis näitä medialähettiläitä, jotka haluaa olla esillä ja kertoa partiosta. Ja heitä on vielä koulutettu siihen. Myötäpäivägallup Tällä kertaa Puhurin gallupissa kyseltiin tunnelmia Myötäpäivien sykkeessä Seinäjoella. 1. Mitä olet tehnyt Myötäpäivillä? 2. Mikä on ollut tähän mennessä parasta? Tytti Latva-Teikari, 17v, Tasangon Talvikit 1. Suunnistanut Seinäjoen keskustassa ja pitänyt kivaa partioystävien kanssa 2. Hauskanpito kavereiden kanssa Celestina Soivio, 12v, Tasangon Talvikit 1. Syönyt hyvin ja ollut seikkailijaohjelman rasteilla 2. Talviretkeilyrasti, jolla opetettiin mm. kerrospukeutumista ja ruuan kuivaamista Eetu Lämsä, 8v, Kelopojat 1. Rakentanut säilyketölkeistä jalat 2. Sudenpentuohjelman kysymys - tehtävä -peli Jonna Härmä, 13v ja Tanja Paakkari, 13v, Limingan Niittykärpät 1. Kävimme iltaohjelman jälkeen Mäkkärissä! Lisäksi olemme olleet rasteilla. Yöllä sattui myös palohälytys. 2. Koko tapahtuma! Arttu Tanner, 26v, Oulun Metsänkävijät 1. Olen lippukuntani matkanjohtaja, ja lisäksi olen tehnyt hyvin spontaanisti kaikenlaisia asioita. 2. Ihmiset. Teksti: Veijo Väisänen Pohjan Puhuri 13
Partio muuttuu, mutta miksi? Partiokentällä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet jo parin vuoden ajan. Kaiken muutoksen lähtökohtana ovat olleet lasten ja nuorten tarpeet sekä tämän päivän yhteiskunta ja sen tarjoamat haasteet. Aktiivinen partiolainen ja perheneuvolapsykologi Leena Lehikoinen on ollut mukana ryhmässä, joka työsti uutta ikäkausijakoa ja kasvatustavoitteita. Ennen kuin päästetään Leena perustelemaan ratkaisuja tarkemmin, tehdään pieni yhteenveto siitä, mitkä asiat partiossa ovat näkyvimmin muuttuneet. Suurin muutos on tapahtunut ikäkausissa, joiden määrä on noussut viiteen ja partioohjelmastakin voi nauttia nyt 22-vuotiaaksi asti. Ikäkausien ohjelmat ovat myös uudistettu täysin ja johtajatehtävät on sovitettu osaksi ikäkausien ohjelmaa. Uudelleen on mietitty myös aikuisen rooli ja kasvatustavoitteet. Lisäksi symboliikka on otettu osaksi partiomenetelmää. Kun tehdään uutta, monia asioita päätyy uudelleenarviointiin. Paljon todettiin edelleen toimivaksi, mutta monenlaista koettiin tarpeelliseksi muokata, Leena toteaa. Kasvatustavoitteet kertovat päämäärän Partio on kasvatusjärjestö, joka pyrkii kasvattamaan lapsista ja nuorista rauhaa rakentavia aikuisia. Partion päämäärää tarkentavat kasvatustavoitteet. Ne kertovat, mitä aktiivinen kansalainen voi tässä ajassa ja tässä yhteiskunnassa saavuttaa. Leenan mukaan kasvatustavoitteista nousee tärkeimpänä asiana esille partion monipuolisuus. Partio tarjoaa lapselle ja nuorelle monenlaisia eväitä elämään sekä kasvun aineksia kaikille kehityksen osa-alueille, hän kertoo. Kasvatustavoitteet eivät kuitenkaan varsinaisesti sisällä mitään uusia linjanvetoja. Enemminkin niissä on kirjattuna ja paremmin eteenpäin jaettavaksi se, mitä olemme aina ennenkin tehneet, Leena toteaa. Ikäkaudet myötäilevät kehityskulkua Uudet ikäkaudet on jaettu viideksi siten, että mahdollisimman samankaltaisessa kehitysvaiheessa olevat lapset ja nuoret kuuluisivat samaan ikäkauteen. Siten heidän kehitystarpeensa ja haasteensa olisivat siinä määrin samanlaisia, että niihin voitaisiin vastata samoissa toimintaryhmissä samantapaisin keinoin Olemme lähteneet siitä, että ikäkaudet myötäilevät ihmisen luontaista kehityskulkua. Sitä kun ei voi, eikä kannata yrittää muuttaa, vaan siihen kannattaa sopeutua, Leena toteaa. Ikäkaudet ovat kokonaisuus. Ne yhdessä muodostavat partiopolun joka jatkuu katkeamattomana ikäkaudesta toiseen. Eri ikäkausissa matkaa tehdään eri tavoin, aikuinen on matkaopas, jonka tulee nähdä tämä matka kokonaisempana kuin matkalaisen itse. Oleellisinta on mieltää kunkin ikävaiheen ydinasiat. Ikäkaudet eivät tasaisesti seuraa toinen toistaan niin, että samaa asiaa osattaisiin seuraavassa ikäkaudessa hieman enemmän, Leena toteaa. Esimerkiksi Leena kertoo seikkailijaikäiset, joita on helppo houkutella erilaisiin palvelutempauksiin. Sama ei välttämättä tehoa enää tarpojaiässä, jolloin asioita on taipumus katsella enemmän itsestä päin. Myös partion kohderyhmää on katsottu tarpeelliseksi laajentaa. Aikuistuminen ei tapahdu päivässä, viikossa tai edes vuodessa. Niinpä ohjelma on ulotettu noin 22 vuoden ikään, jonka muun muassa nuorisopsykiatria näkee psyykkisen aikuistumisen iäksi. Johtaminen osana ohjelmaa Johtaminen on vastuunottoa yhteisistä asioista. Se on palvelua tilanteessa, jossa jotain täytyy saada tehtyä. Se on sosiaalista vuorovaikutustaitoa. Nykyisin johtamistaito on myös yksi partio-ohjelman sisällöistä, siinä missä erätaito, kansainvälisyys tai ensiaputaito. Johtaminen ajatellaan siis opeteltavaksi taidoksi, joka joiltain osilta kuuluu kaikille. Sitä opetellaan systemaattisesti joka ikäkaudessa, Leena selventää. Johtamistehtävät näkyvät eri tavoilla eri ikäkausissa. Esimerkiksi samoajaohjelman alkuvaiheessa kaikki käyvät läpi ryhmänjohtamisen perustaidot, joita sitten käytännössä sovelletaan oman ikäkauden ja tarpojaikäkauden toiminnassa, sekä tutustutaan omiin vaikuttamismahdollisuuksiin esimerkiksi lippukunnassa. Aikuinen mukana nuoren kasvussa Uudessa ohjelmassa myös aikuisen osuutta on haluttu määritellä tarkemmin. Aikuiselta odotetaan aktiivisempaa osuutta kaikissa ikäkausissa, myös nuoruusiässä, Leena kertoo. Partiossa nuoret ovat perinteisesti saaneet varhain vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta omasta ja nuorempiensa toiminnasta. Aikuisten ei nytkään ole tarkoitus viedä tätä partion vahvuutta vaan tukea sen toteutumista yhä useampien kohdalla. Aikuisen tulisi toimia niin, että hän tuntee tonttinsa, ei vie nuorilta toimintamahdollisuuksia ja osaa asettua partion toimintakulttuuriin, Leena tiivistää. Aikuisen rooli partiossa on myös erilainen kuin vanhemman rooli kotona tai opettajan koulussa. Aikuisen tulee tietää oma paikkansa ja tehtävänsä ja nuoren tehtävää on kunnioitettava. Tarvittaessa asioihin on kuitenkin puututtava vankasti ja suoraan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoret johtajat huolehtivat tekemisestä ja toiminnasta. Aikuiset muistuttavat ja haastavat toiminnan tavoitteellisuuden säilymistä, Leena kertoo. Aikuisten tulee lisäksi hallita pitkiä linjoja ja laajempia perspektiivejä ja auttaa erityisesti haastavissa tilanteissa ja henkisessä tuessa. Toki monella aikuisella on tärkeä tehtävä ihan tavallisissa käytännön tehtävissä, kuten autokuskeina tai huoltotehtävissä, Leena vielä muistuttaa. 14 Pohjan Puhuri
Perheneuvolapsykologi Leena Lehikoinen pitää monipuolisuutta erittäin tärkeänä asiana partiossa. Teksti: Elina Eskola Kuvat: Tuomas Sauliala Pohjan Puhuri 15
Teksti: Tiina Lehtonen Kuvat: Tiina Lehtonen Mikko Roininen Mieleenpainuvia kokemuksia Woomal-leirillä Lensimme Helsingistä 24.7. Brysselin kautta Senegalin pääkaupunkiin Dakariin. Matkamme Senegaliin meinasi jäädä lyhyeksi, kun Dakarin lentokentällä meidät melkein käännytettiin takaisin Suomeen, koska emme tienneet tarkkaa osoitetta, minne olimme menossa. Muutaman puhelun jälkeen osoite kuitenkin löytyi ja pääsimme jatkamaan kukseen. Järkytykseksemme huomasimme heti ensimmäisenä päivänä, ettei Senegalissa ollut oikeastaan minkäänlaista jätehuoltojärjestelmää vaan roskia oli kaikkialla. Matkustimme kylästä toiseen kahdella pienellä bussilla. Poliisit pysäyttivät meidät usein ja saimmekin sakot kahdesti ylisuuresta lastista, tosin sakoista selvittiin molemmilla kerroilla puhumalla. Matkustaminen oli melko hidasta, mutta djembe-rummuilla ja taputuksella säestettynä raikunut laulu tuntui nopeuttavan sitä vähän. Mborossa olimme perinteisemmällä partioleirillä: nukuimme teltoissa ja me suomalaisetkin pääsimme tekemään senegalilaisia ruokia kuten ceeb bu jen eli riisiä ja kalaa. Ohjelmassa oli puiden istutuksen ja rakennustyömaan töiden lisäksi mm. djemben soiton opettelua ja tanssimista, alaleirien väliset leiriolympialaiset sekä suomalainen ja senegalilainen iltanuotio. Käytännön kehitysyhteistyötä Puiden istutus ja kaikki muukin toiminta oli meille kuumaan ja kosteaan ilmastoon tottumattomille suomalaisille rankkaa. Lämpötila ei laskenut edes yöllä paljoa. Leirialueella oli kuulemma käärmeitä ja skorpioneja, mutta vain muutama meistä näki niitä. Meille myös kerrottiin tarinaa alueella asuvasta Isoisä-boasta, mutta lohdutukseksemme saimme kuulla, etteivät partiolaiset kuuluneet sen ruokavalioon Diourbelin kylässä järjestettiin roskakarnevaalit, jonka tarkoituksena oli kannustaa kierrättämään. Myös paikallisia sudenpentuja osallistui siihen sateesta huolimatta. Vedessä kasvavan mangroven istutus pienessä Fimelan kylässä oli melkoinen kokemus, sillä pohjamutaan upposi polviin asti samalla kun simpukat raapivat jalkoja, eikä mudassa kaatumisiltakaan vältytty. Sarvikuonoja ja erilaisia aikakäsityksiä Suomalaisilla oli totuttelemista paikalliseen aikakäsitykseen ja aikatauluihin: ruuan tekoon käytettiin usein kuusi tuntia eikä muutenkaan ollut mitään kiirettä. Tapahtuu kun tapahtuu jos tapahtuu kuvaa aika hyvin senegalilaista elämää. Suomalaiset odottivat ehkä eniten retkeä Bandian luonnonpuistoon, jossa näimme kirahveja, apinoita, sarvikuonoja ja muita eläimiä. Kävimme myös Goréen orjasaarella, museoissa, käsityöläiskylissä ja pääsimme kokeilemaan kellumista erittäin suolaisella Lac Rosella. Leirillä puhuttiin ainakin neljää eri kieltä: suo- saimme paljon uusia ystäviä niin suomalaisista kuin senegalilaisistakin sekä paljon mieleenpainuvia kokemuksia. Ketään tuskin kaduttaa, että lähti Woomal-leirille. Varsinaisen 16 päivän partioleirin jälkeen viisi suomalaista jäi vielä viikoksi Senegaliin ja kolme Maliin. Ole osa Woomalia! Onko sinulla jo hihassasi Woomalmerkki? Jos ei, niin nyt on oikea aika hankkia se. Woomal-merkin saa osallistumalla Woomal-aktiviteetteihin. Aktiviteetteja löytyy lippukuntiin lähetetyistä Siisti Savanni- lehtisistä ja projektin nettisivuilta osoitteesta www. myös lisätietoa hankkeesta ja merkkien tilauslomake. Aktiviteetteja on jokaiselle ikäkaudelle laidasta laitaan. Miltä kuulostaisi senegalilaisen ruokalajin kokkailu, afrikkalaisen tanssin opettelu tai Senegal-aiheisen pelin tekeminen? Kun osallistut aktiviteetteihin ja hankit merkin, opit uutta Afrikasta ja kehitysyhteistyöstä ja voit tukea kehitysyhteistyö-yöhanketta Senegalissa. Nettisivuilla on myös muita varainhankintavinkkejä lippukunnille ja ryhmille, kuten Senegal-iltamien tai kirpputorin järjestäminen. Teksti: Iina Leppäaho 16 Pohjan Puhuri
Oulastyttöjen ja Pohjan Ilveksen yhdistymisestä 30 vuotta Teksti: Kirsi Jylänki Kuvat: Kaisa Syrjälä Oulaisissa juhlittiin partiotoiminnan 70-vuotisjuhlia parisen vuotta sitten oikeinkin komeasti Yrjönpäiväjuhlan yhteydessä partiomessun siivittämänä. Tänä syksynä tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun tyttölippukunta Oulas Tytöt ja poikalippukunta Pohjan Ilves yhdistivät vahvuutensa yhdeksi sekalippukunnaksi, Partiolippukunta Pohjan Ilves ry:ksi. Jo viime keväänä lippukuntamme hallitus lähti pohtimaan millä tavalla kulunutta taivalta juhlittaisiin. Ehdotus hieman erilaisesta juhlasta sai kannatusta ja niin päätettiin 30-vuotissyntymäpäiviä viettää metsän keskellä komean ja lämpimän nuotion ympärillä! Nuotiohetkestä tahdottiin luoda jollain tapaa hieman erilaisempi kuin jokasyksyisestä syysleirin yhteydessä vietettävästä iltanuotiosta. Lisäksi tuumattiin että nuotiopaikan tulee olla riittävän suuri mikäli osallistujia ilmaantuu paikalle enemmänkin. Niinpä kaksi lippukuntamme reipasta samoajapoikaa tarkasteli lippukuntamme leirialuetta, Ahvenlampea, erittäin tarkalla silmällä ja löysi kuin löysikin täydellisen nuotiopaikan juhliamme varten. Nuotiopaikkaa valmisteltiin ja istuimia rakenneltiin muutamana päivänä iltanuotiota edeltävinä viikkoina. Hiki virtasi kun lapiot ja sahat heiluivat nuotiopaikan valmisteluissa. Lauantaina 19.9. kaikki oli valmista. Nuotio odotti juhlijoita suurena kuin pääsiäiskokko sitä hetkeä jolloin Ahvenlammen leirialueen suojelijamme, metsänhaltija Haigi kunnioittaisi juhlahetkeämme sytyttämällä nuotion - kuten niin monesti aiemminkin. Tätä hetkeä ei odoteltukaan aivan turhaan sillä komean huudon kutsumana Haigi ilmaantui puiden lomasta ja tulta syöksemällä sai nuotiomme syttymään! Samoajien näytelmä lippukuntien yhdistymisestä. Väkeä iltanuotiolla. Iltanuotio-ohjelmassa laulettiin partiolauluja, leikittiin laululeikkejä ja kaiken huipennuksena seurattiin samoajien näytelmää siitä, kuinka tyttö- ja poikalippukuntien yhdistyminen tapahtuikaan vuonna 1979. Näin aurinkoinen syysilta, juhlanuotion komeat liekit ja kymmenet partiolaiset saattelivat Partiolippukunta Pohjan Ilveksen jatkamaan eläväistä taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi vuodenvaihteen jälkeen tullaan vielä tekemään Pohjan Ilves -puukkoja sekä tuunaamaan Pohjan Ilves -pipoja. Metsänhenki Haigi sytyttää nuotion. Pohjan Puhuri 17
Kilpailujaoston kuulumisia AWALE Partiotaidoista kisailun ja Afrikka-teeman innoittamana, 12.9.2009 kello 10.00, starttasi kahdeksan joukkuetta taistoon piirin mestaruudesta Lumijoella. Sää oli aurinkoinen, ja laadukas kisatapahtuma taattu, sillä 30 kisailijaa kohti meitä järjestäjiä oli noin 70 puuhailemassa PT:n parissa. Kilpailun nimi Awale tarkoittaa suomennettuna afrikkalaista härkäpeliä, jonka tekeminen olikin ensimmäisen käsityötehtävän aihe. Myös muut tehtävät sitoutuivat teemaan: käsitöissä väsättiin viidakkorumpuja ja leijonanukkeja, ruokatehtävässä kokeiltiin maissikuutioiden paistoa, ja myös afrikkalaista eläintuntemusta testattiin. Reilun kaupan periaatteiden pohjalta kilpailijat kehittivät iskeviä mainoksia, ja rokotusauto-projektiin liittyen vaihdettiin UAZ:n autonrengasta. Yörastilaisen näkökulmasta kisa sujui oikein mukavasti. Vaikka yön näperrykset saattavat joskus aiheuttaa pientä kihinää kilpailijan korvien välissä, oli majoituspaikoilla havaittavissa askartelun tohinan lisäksi myös leppoisia hetkiä nuotion äärellä. Kisailijoille tarjottu sisävessamahdollisuus saattoi myös piristää mieliä. Tokihan tunnelmalliset hetket kanavoitiin jo muutaman tunnin kuluttua tehokkaaseen toimintaan, kun kello löi kuusi ja seuraavan päivän taival alkoi. Sunnuntaina maalissa olikin sitten väsynyttä, mutta toivottavasti onnellista ja jälleen kokemusrikkaampaa porukkaa. Vaikka peseytymismahdollisuus ja kuuma hernekeitto tuntuivat taas kisan jälkeen jokaisesta kilpailijasta varmaan parhaalta palkinnolta, erityispalkkiot jaettiin sarjoissaan voittajille Pinkeille leopardeille, Teuvolle, Jäätyneelle leualle ja Viljolle. Jutta Karhu Kätevyystehtävien satoa vuosien varrelta. Joskus tuntuu siltä, että kisojen järjestämisestä ei tule mitään. Joskus koko kisaprojekti on vaikean tuntuinen. Mikä siis neuvoksi, kun joskus omat voimat eivät tunnu riittävän kaikkeen tarpeelliseen? Kaikkea ei tarvitse itse tietää eikä osata, ja silloin kisan voi järjestää eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi jos lippukunnassa ei ole kunnon suunnistajia, jotka voisivat miettiä suunnistustehtävät ja kilpailuradan, voidaan ottaa yhteyttä paikalliseen suunnistusseuraan. Ruokarasteille voi kysyä neuvoa koulujen kotitalousopettajilta. Ja tietenkin kunnantoimiston kautta voidaan löytää oikea henkilö opastamaan maanomistajien lupien hankkimisessa. Yhteistyöhön voi pyytää lähiseudun muita lippukuntia ja partioystäviä läheltä ja kaukaa. Ja tokihan vinkkejä voi saada niin ystäviltä ja vanhemmilta kuin eri alojen ammattilaisiltakin. Yhdenkään lippukunnan ei tarvitse olla täysin yksin kisan järjestämisessä. Näin voidaan saada lippukunnalle monta yhteistyökumppania, joista on jatkossakin iloa ja hyötyä puolin ja toisin. Tietenkin hienoa olisi myös hyödyntää sitä, missä oma lippukunta on hyvä. Nykypäivän partio on enemmän kuin puukolla veistelyä ja solmujen köyttelyä. Partiotaitokisoissa voidaan hyödyntää monia eri taitoja perinteisen partion ulkopuolelta, kuten kielitaitoa, mediatietoutta ja extremelajeja kuitenkaan unohtamatta partion perinteisiä taitoja aina tulenteosta yhteistyökykyyn. Kuva: Teija Valkeinen Kuvat: Mikko Juutinen Tokikaan aina ei kannata hyötyä muista ja mennä siitä, mistä aita on matalin. Täytyy muistaa, että kisatkin ovat oppimistapahtumia ei vain kisaajille vaan myös järjestäjille. Aina voi itseään kehittää paremmaksi jossakin. Oppia voi ennen kisoja kursseilla ja kisaamalla, kisojen jälkeen palautteella. Mira Huusko Kiinnostavatko mielenkiintoiset asiat? Taikka niistä kirjoittaminen? Pohjan Puhuri etsii nyt uusia TOIMITTAJIA kirjoittamaan kiinnostavista asioista, tapahtumista ja ihmisistä. Jos kiinnostuit, tai tunnet jonkun jota voisi kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä! veijo.vaisanen(at)pohjanmaa.partio.fi taikka 040-7089975. 18 Pohjan Puhuri
Mestaritason toimintaa Piirin eteläpään syysmestaruuskisoissa täytyi ajaa rallia ja tarpoa suossa. Lauantaiaamun avajaisissa kisojen suojelija, puuseppämestari Oiva Kentta lausui ohjeita kilpailijoille. - Aina voi oppia uutta. Ei ole vain yhtä tapaa suoriutua tehtävistä, hän painotti. Sitten kolmetoista kisavartiota lähetettiin torvisoiton saattelemina aurinkoiseen maastoon. Teeman mukainen käsityöperinne näkyi rasteilla. Nikkaroida piti muun muassa kannellinen aski ja menopeli, jolla ajettiin sunnuntaiaamuna ralli Botniaringin moottoriradalla. Yhdellä rastilla oli tunnistettava höyliä ja muita käsityövälineitä. Vartioiden kahden jäsenen tuli myös naulata yhdessä kaksivartisella vasaralla, ja virkata hieman totuttua suuremmassa mittakaavassa. Tehtävien suorittamisessa havaittiin kulmien rypistymistä ja tirskuntaa. Kisan ruokalista aiheutti riemua ja hämmennystä. Vartioille annettiin ainekset ronitseihin sekä kisällinvelliin eli klimppisoppaan. Mutta miten ne klimpit oikein syntyvät? Ensiapurastilla kisaajat paketoivat naulan lävistämää jalkaa ja ompelivat tikkejä siansorkkaan. Vammojen paikkaamista harrastettiin myös rastien ulkopuolella, mutta aivan yhtä vakavista haavereista ei onneksi ollut kyse. Soinen maasto aiheutti haastetta sunnuntain rupeamaan, ja maaliin sinnitteli uupuneita partiolaisia. Mestareiksi ylsivät Romanttiset Retkeilijät Pietarsaaren Eräkurjet-lippukunnasta, Arbuusi Ilkan Partiolaisista Ilmajoelta, Majanassut Parran Haltioista ja Sauma Vaasan Metsäveikoista. Oiva Kentan Koristeveistokirja luovutettiin Arbuusi-vartiolle, joka sai parhaat pisteet kätevyystehtävissä. Marja Suurpalo MANNERHEIM-SOLJET ANOTAAN NYT! Vuoden viimeinen ansiomerkkien anomisaika lähestyy. Marraskuun 15. päivän hakuun tulee lähettää keväällä jaettavaksi aiotut merkit. Tässä haussa käsitellään myös Mannerheimsoljet. Ansiomerkki on huomionosoitus pitkäjänteisestä ja tarmokkaasta toiminnasta partiossa sekä kannuste jatkaa edelleen. Anomuksia saat tarvittaessa piiritoimistolta tai www-sivuilta. Mikäli käytät www-lomaketta, muistathan, että anomuksen tulee silti olla neljänä kappaleena. Kaikkien anomusten tulee olla piiritoimistolla hyvissä ajoin ennen marraskuun 15. päivää. Vuoden 2009 aikana myönnettyjä partiojohtaja-valtakirjoja Laura Hagnäs Petri Pajala Pekka Hakola Anna-Kaisa Kangas Emilia Kentta Matti Niemelä Kaisa Järvinen Sami Perälä Jenna Simula Veera Rissanen Tiina-Maria Pauna Emma Haapasalo Janne Tervaskanto Jessica Passi Emilia Nissi Heikki Korkiakoski Miia Heikkinen Samu Moilanen Maija Rauman Kirsi Koivusaari Salla Luoma Noora Happonen Mari Paaso Janne Ihander Mikko Kaikkonen Eräkurjet Pietarsaari Kannuksen Korvenkävijät Vaasan Siniset Partiopojat Kannuksen Korvenkävijät ry Toimarit ry Tyrnävän Mustavarikset ry Laihian Eräpojat ja -tytöt Kauhajoen Kytöveikot Pateniemen Polunpolkijat Kelopojat Tyrnävän Mustavarikset Muhoksen Metsänkävijät Pohjolan Pirteät Vaasan Siniset Partiotytöt Kiimingin Virkut Pohjan Ilves Toimarit Merituuli Pohjan Veikot Kelopojat Kurikan Korvenkävijät Illinkiertäjät Illinkiertäjät Illinkiertäjät Oulun Pihka-Versot www.pohjanmaa.partio.fi Pohjan Puhuri 19
Toimintakalenteri Lokakuu Lokakuu Aluetapaamiset Alueittain 23.-25.10 Partiotaitokilpailuiden järjestämiskurssi Piirin eteläosa 30.10.-1.11. Ikäkausivastaavakurssi Kannus 31.10. Syyskokous Kokkola 31.10. Koulutusvastaavakoulutus Kokkola 31.10. Ikäkausi-moduulit Kokkola Marraskuu 6.-8.11. Ikäkausiohjaajakurssi Kannus 7.-8.11. Partiolaisten ensiapukurssi 1 Ylikiiminki 15.11. Ansiomerkkiehdotukset piiritoimistoon 21.11. Ikäkausiohjaajan päivityspaketti Oulu 27.-29.11. Partiojohtaja peruskurssi #5 II-osa Kannus Joulukuu 11.12. Jouluhartaus Tapahtumakalenterin päivitetyin versio ja koko vuoden tapahtumat löytyvät aina