7.15 Musiikki EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä Kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan käyttämällä lauluohjelmistossa suomalaista musiikkia. Viestintätaidoissa painotetaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua. Kaikilla luokka-asteilla korostuu musiikissa tekemällä oppiminen koulukohtaisten mahdollisuuksien puitteissa. Työtapoina ovat perinteiset musiikin työtavat ja mahdollisuuksien mukaan esitelmät, ryhmätyöt ja integrointi muihin aineisiin: LAULAMINEN ( mahdollisimman monipuolinen laulusto maakuntalauluja ja kansanlauluja unohtamatta, kaikilla luokka-asteilla painotetaan laulamisen iloa) SOITTAMINEN( tasonmukaiset soittotehtävät, joissa saadaan onnistumisen elämyksiä ) KUUNTELEMINEN ( kuunnellaan aktiivisesti, mutta keskittyneesti esim. sävyjä, eri instrumentteja, kuvitetaan musiikkia, voidaan sitoa historiaan ja yhteiskuntaoppiin) LIIKKUMINEN (myös kehon soittimet mukana ) Eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin liittyen: Ihmisenä kasvaminen /viestintätaidot: Oppilaita ohjataan rohkeaan ilmaisuun ja pyritään herättämään positiivinen, aktiivinen suhde musiikkiin, joka voi rikastuttaa arkipäivässä selviämistä ja vahvistaa oppilaan itsetuntoa. Musiikkitunnilla harjoitetaan sosiaalisia taitoja ja konkreettista, osallistuvaa vuorovaikutusta. Kulttuuri-identiteetti / kansainvälisyys: Eri luokka-asteilla on toivottavasti mahdollisuus pyytää oman kylän pelimanneja vierailuille soittimineen, oman koulun musiikkiopiston muusikot voisivat esiintyä koulussa. Mahdollisia yhteistyötahoja musiikin opetuksessa ovat Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, kansalaisopisto ja seurakunta. Keväisin ja syksyisin koulussa voitaisiin herätellä oppilaita tiedustelemaan vapaita oppilaspaikkoja musiikkiopistosta, kansalaisopistosta tai yksityisiltä opettajilta, jos oppilaalla on erityinen kiinnostus musiikin harrastamiseen. Musiikkitunneilla tutustutaan eri maiden musiikkikulttuureihin mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus: Oppilaan nopean reagoimisen taito kehittyy soittotilanteiden harjoittamisessa. Soittaminen vaatii jatkuvaa ennakoimista esim. sointumerkkien seuraamisessa. Oppilaat saavat informaatiota kuulonsuojelusta. Äänenvoiman, äänen etäisyyden ja ajan (esim. miten kauan harjoittelee) merkitys kuulonsuojelun tarpeellisuuteen musiikin harrastamisessa. Oppilaat oppivat melurajan: 85dB/turvallinen aika työpäivä (8h). Teknologia: Oppilas tutustuu musiikin opinnoissaan äänen vahvistamiseen tekniikan avulla ja yleisimpiin musiikin vahvistinlaitteisiin. Valinnaisissa opinnoissa hänellä on mahdollisuus tutustua joihinkin musiikin tietokoneohjelmiin. Herätellään terveen kriittistä suhtautumista kaupallisuuteen musiikissa ja vertaillaan mahdollisuuksien mukaan live-esitystä studiotuotteisiin.
117 1-2.lk Liikkuminen perusrytmissä (marssien, taputtaen, mukana rytmi-tai kehonsoittimia) ja sanarytmissä tai jossain muussa sovitussa rytmissä (säestävä rytmi) Eläytyminen erilaisiin tempoihin ( hidas-nopea, hidastuva-nopeutuva ) esim. eläinten askelissa, laululeikeissä, kuvissa, äänisommitelmissa, tehdään vaikka vesisadetta, missä sade kiihtyy ja lakkaa Pyrkimys samanaikaiseen suoritukseen Pitkiä ja lyhyitä ääniä: opitaan rytmitavut TAA ja TI-TI (esim. nimien tai lorujen kanssa ). Tauon ja hiljaisuuden harjoituksia esim. musiikki poikki- liikumatta tai vaikka huivi silmille. Kuunnellaan ympäristön ääniä. Tasajakoinen ja kolmijakoinen (esim. marssitaan ja valssataan) Kaikurytmit Rytmi lukemaan oppimisen apuna Paljon laulustoa, loruja ja laululeikkejä Korkea-matala, nouseva-laskeva (esim. harjoituksia viivaa seuraten, kättä seuraten, nuottikuvan suuntia seuraten) - oppilaalle yhdistyy alustavasti nuottikuvan suunnat ja oman äänen käyttö laulujen melodioissa Kaikuna oppiminen laulussa ja soitossa apuna Duuri- ja mollitunnelmia (esim. piirretään tunnelmaltaan erilaista musiikkia) Lauletaan säestyksen kanssa ja ilman Äänipartituureja, joihin riitasointuja, ääniä, äänimaisemia Kuunnellaan ympäristön ääniä esim. tunnistetaan silmät kiinni soittimia, ystävien ääniä, luokan ääniä, etsitään omasta äänestä ulottuvuuksia matkien erilaisia ääniä Äänipartituureja esim. omalla äänellä, soittimilla, kehon soittimilla, voidaan tehdä tehosteita satuun tai tarinaan Kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä ( voidaan tehdä esim. erilaisille soittimille erilaisia rooleja vaikka keppinukketeatterina ) esim. Saint-Saens: Eläinten karnevaali Säkeistön käsite Liikunnalla havainnollistetaan A-ja B-osia = esim. A-osa yksin kävellen, B-osa parin kanssa pyörien Kysymys - vastaus- musiikissa. Voidaan jutella laulaen- soolo/tutti Hiljainen - voimakas / hiljenevä-voimistuva laulussa, soitossa ja liikkeessä. Hiljaisuuden merkitys! Symbolit P ja F ja leikkimistä niiden kanssa esim. ollaan kuoron johtajia ja näytetään käsillä tai lapuilla dynaamisia vaihteluita Soolo-tutti esim. voimistetaan ääntä lisäämällä laulajia tai soittimia vähitellen, koetaan miten äänen voimistuminen saa tunteen siitä, että tulee lähemmäs
118 3-4. lk Liitetään sanarytmeihin vaikeampia nuottikuvia esim. Luu- mu -puu, to-maat-ti (=synkooppi), mak - ka - ra - keit -to, opetellaan nuottiarvoja vastaavia taukoja, yksinkertaista matematiikkaa nuoteilla, tahtiosoituksen käsite (kolmijakoinen/tasajakoinen), pisteen vaikutus nuottia pidentävänä, Liikutaan, sanotaan, taputetaan, soitetaan erilaisia rytmejä Käydään läpi nuottikuvista sanarytmejä, melodiarytmejä, irrotetaan niitä sanoista, opitaan tunnistamaan aika-arvoja tauoissa ja nuoteissa, revitään laulukirjan nuottikuvasta irti rytmiin liittyviä käsitteitä: tauko, tahti, tahtiviiva, tahtiosoitus - kuunnellaan laajasti erityylistä musiikkia, erilaisia komppeja esim. valssi, tango, humppa Liikutaan, piirretään, lauletaan kiinnittäen huomiota yhtäaikaiseen, selkeään sanarytmiin, voidaan tehdä ensin vain pelkkä teksti räpäten rytmissä ja sitten vasta ottaa melodia mukaan. Yhteisen sykkeen löytäminen. Samanlaiset harjoitukset jatkuvat kuin 1.-2.luokilla ja laulusto lisääntyy ja laulut ovat monimutkaisempia - lauletaan rohkeasti, selkeällä tekstillä hyvin artikuloiden, harjoitellaan hyvää hengitystä, missä hartiat eivät nouse ja huomataan sen vaikutus äänen käyttöön, äänenavausharjoituksia, ilmaisua äänenkäyttöön Nokkahuiluharjoitusten kanssa opitaan nuotteja ja opitaan sitomaan ne tiettyihin otteisiin Keksitään mahdollisesti omia juttuja Tunnistustehtäviä sävelhahmojen perusteella ( otetaan nuottikuvia lauluista, joita on laulettu ja yritetään tunnistaa ) Duuri- ja mollisoinnun tunnistustehtäviä Äänipartituurit, joissa voi olla myös riitasointuja Tutustutaan toiseen ääneen esim. kaanon I ja V asteen soinnut kanteleella mahdollisuuksien mukaan. Dramatisoidaan lauluja Kuunnellaan monipuolisesti kiinnittäen huomiota sointiväreihin ( =tunnistetaan soittimia introssa, välisoitoissa, sooloissa jne.) Äänipartituurit Soittimen koon vaikutus säveltason ( pienet ja suuret soittimet) Äänityksiä mahdollisuuksien mukaan Saman kaltaisia harjoituksia jatketaan kuin ala-luokilla Hiljaisuus ja rauhoittuminen Dynaamisia vaihteluita soittoon ja lauluun Äänipartituureja, joissa vaihdellaan dynamiikkaa
119 Muutetaan laulun sanoja rakennetta muuttamatta Eri osien erilainen värittäminen soitinvalinnoilla Äänipartituureja, partituurien ja nuottikuvien seuraamista, kiinnitetään laulun yhteydessä huomiota toistuviin melodia-aiheisiin ja rakenteisiin Voidaan piirtää laulun A- ja B-osa Keksitään uusia sanoja esim. A-osaan 5.-6.lk Edellisten luokkien työtavat voivat olla mukana monipuolisesti. Mukaan tulee pop/rockrytmejä opettajan kiinnostuksen mukaisesti ja eri kansojen musiikkia. Voidaan tehdä yksinkertaisia rytmien merkitsemisharjoituksia Voidaan toteuttaa rytmisoitinpartituureja Harjoitellaan soittimin erilaisia aloituksia ja lopetuksia väritetään erilaisin rytmisoittimin/rytmein A-ja B-osia kappaleista Rumpukomppeja ym. rytmejä yhdessä kehon soittimin ja koulun rytmisoittimin. Pyritään Rytmiseen samanaikaisuuteen. Harjoituksia musiikin perusaika-arvoilla länsimainen säveljärjestelmä pianon koskettimistona : nuottikirjoituksen idea ja osataan soveltaa sitä mahdollisuuksien mukaan sointumerkkien lukemisessa, esim. basson pohjaäänien löytämisessä Lauletaan paljon monipuolista ohjelmistoa luontevaan äänenkäyttöön huomiota kiinnittäen Kuunnellaan klassisia melodioita, tunnistetaan mahdollisesti tutuksi tulleita sävellyksiä Osa oppilaista voi keksiä itse melodia-aiheita Nuottikuvan suunnistusmerkit = kertausmerkit, maalit, segno, pomppa ja mihin melodiassa loikataan. Treenataan toinen ääni mahdollisuuksien mukaan Oppilas oppii sointumerkin tulkitsemista: basisti soittaa pohjaäänen, kitaristi soinnun. Pyritään vaihtamaan yhtä aikaa sointuja suunnitellaan omia äänimaisemia, joita voidaan yhdistää kuviin, tarinoihin, näytelmiin jne. Soitinryhmät sinfoniaorkesterissa Terve ilmaisurikas soundi oman äänen käytössä Tutustutaan ihmisen äänialoihin
120 Lisää dynaamisia merkkejä, < > dynaamisten merkkien kokeminen omassa soitossa Voidaan harjoitella yhtäaikaisia aloituksia ja lopetuksia esim. häivytyslopetus = pudotetaan pois soittimia vähitellen Eri tyylikausien musiikkia ja dynamiikkaa eri aikakausina Dynamiikkaa kuvataiteeseen sidottuna Kiinnitetään huomiota yhteisen sykkeen löytämiseen, toisten kuuntelemiseen Perehdytään edelleen kappaleiden rakenteiden ymmärtämiseen ( A - ja B -osat) Voidaan keksiä omia pieniä melodia -aiheita, joista voidaan tehdä A-jaB-osia lauluihin. 1.-4.luokkien ideoita voi soveltaa kaikilla luokka-asteilla. Voidaan tehdä oman luokan räppi, jossa yhteinen, toistuva osuus ja joka väliin jotain erilaista (ABACADAE.= RONDO) Mietitään laulujen sanoituksia, tarinoita ja niiden vaikutusta A- ja B-osiin Toteutetaan A- ja B-osat selkeästi eritavoilla Monipuolisessa kuuntelussa kiinnitetään huomio rakenteisiin, kun on rakenteeltaan selkeä kappale 7.lk 7.luokalla käydään läpi rytmisoitinten tekniikoita perusteellisemmin (esim.sambasoittimet, kuubalaiset soittimet) Soitto ja kuuntelutehtävissä kiinnitetään huomio rytmisoitinten vaihteluun A ja B-osissa Rumpalin treenit jatkuvat - nuotinkirjoitus ( kaikki käyvät soittamassa rumpuja soitinkierroksessa ) Yhtäaikainen aloitus/lopetus/yhtäaikaisuus sointuvaihdoksissa- basistin ja rumpalin yhteistyö bändisoiton peruskivenä Revitään edelleen nuottikuvasta perusasioita rytmiin liittyen Äänenmurros ja sen vaikutus äänenkäyttöön Tehdään ääniharjoituksia ja äänenkäytön perusasioita- äänenavauksen merkitys helpompaan laulamiseen Kaikki uudet laulut opitaan laulamalla, jolloin kiinnitetään huomiota terveeseen, rohkeaan äänen käyttöön Tabulatuurikirjoitus kitaramelodioiden oppimisen apuna Kerrataan länsimainen säveljärjestelmä ja opitaan soveltamaan pianonkoskettimistona selkeimmin näkyvää järjestelmää myös basso/kitaraäänten hakemiseen Nuottikuvassa opitaan pysymään entistä varmemmin lapulla segnot, pompat, kertausmerkit ja 1.-2.-maalit selkiintyvät Duuri- ja mollikolmisoinnun rakenne Pohjaääni sointumerkissä kitaristin power -soinnun (ts. rokkikvintin) löytämisessä Sointumerkit käytännössä oppilaiden omien vahvuuksien mukaan Yksinkertaisia lisä-ääniä joihinkin lauluihin luokan laulajatilanne huomioiden- soittajien erilaiset tehtävät, yhtäaikainen sointujen vaihtaminen
121 Yhteissoitossa ja laulussa kiinnitetään huomiota hyvään, terveeseen ääneen ja soitinten balanssiin. Kaikki kuuluu, mikään ei mene yli toisten Erilaisten soittotekniikoiden vaikutus sointiväriin rytmisoitinten soittamisessa esim. congan eri lyöntitekniikat Hertzi ja desibeli kuulonhuoltotunnilla Taitteiden, A- ja B- osien toteuttaminen muuttamalla biisin sointivärejä eri osissa Särösoundin järkevä käyttäminen esim. sooloissa ja kvinteissä Siistit soundit, dynaamiset vaihtelut, hiljaisuuden merkitys musiikkitunnilla Kuulonhuoltoa Musiikkikappaleissa kiinnitetään huomiota kappaleen rakenteeseen- treenataan A-osa, B-osa treenataan erikseen. Kiinnitetään huomiota sointukiertojen toistumiseen ja vaikutukseen eri osissa 7.luokan opinnoissa kertautuu aiemmin opittu HUOMIOITAVAA SIIRTYMISESTÄ 7.LK MUSIIKIN OPETUKSEEN Kun oppilas tulee kunnassamme 7.luokalle, on hänellä jäljellä yksi pakollinen vuosiviikkotunti musiikkia. Oppilaan musiikkiopintoja auttaa, jos hän olisi mahdollisimman monipuolisesti (koulun resurssit huomioiden) saanut kokemuksia musiikin tekemisestä ( laulaen, soittaen, liikkuen) ja kuuntelusta. Kuuntelua voi sitoa historiaan (eri aikakaudet ) tai sitä voi käyttää esim. erilaisissa oppimistilanteissa (esim. rauhallista musiikkia rauhoittumiseen, nopeaa musiikkia aktivoimaan). Kaiken kaikkiaan olisi tärkeää, että oppilaalla olisi peloton, uteliaan positiivinen asenne musiikkiilmaisuun, hän olisi 7.lk tullessaan tutustunut länsimaiseen musiikkijärjestelmään (esim. pianon koskettimet hallussa). Peruselementtien kanssa olisi tehty paljon ja monipuolisesti töitä koulun omien mahdollisuuksien mukaan. Kun oppilas tulee 7.luokalle, hän olisi laulanut, soittanut, liikkunut ja kuunnellut jo monipuolisesti musiikkia ja oppinut nuottikuvasta monia asioita. Päätavoitteena kaikilla luokka-asteilla ovat positiiviset onnistumisen kokemukset ja myönteiset elämykset musiikissa. ESIMERKKEJÄ ERI LUOKKA-ASTEILLA MAHDOLLISESTI KUUNNELTAVISTA TEOKSISTA OPETTAJAN MIELTYMYKSEN MUKAAN esi.-2. luokat Sibelius: Finlandia, Kalevala-aiheista musiikkia Melartin: musiikkia näytelmään Prinsessa Ruusunen, esim. Juhlamarssi Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, muita konserttoja (barokki) Mozart: sinfonioita, soolokonserttoja
122 Tšaikovski: Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi (baletti) Grieg: Peer Gynt (Norja) Saint-Saëns: Eläinten karnevaali (ohjelmamusiikkia) Uuno Klami: Kalevala -sarja: Sammon taonta 3.-4. luokat Pacius: Maamme-laulu, Suomen laulu Sibelius: Finlandia J.S.Bach: passiot (Matteus -passio), konsertot... (barokki) Händel: Vesimusiikki, Ilotulitusmusiikki (barokki) Smetana: Moldau (romantiikka) Haydn: sinfonioita, jousikvartettoja (klassismi) Mendelssohn: Häämarssi (romantiikka) Prokofjev: Pekka ja susi (ohjelmamusiikkia) Eri maiden kansanmusiikkia 5.-6. luokat Sibelius: Finlandia Beethoven: sinfonioita, pianokonserttoja Chopin: pianosävellyksiä (romantiikka) Järnefelt: Kehtolaulu Brahms: liedejä, unkarilaiset tanssit (romantiikka) Debussy: Faunin iltapäivä Ravel: Bolero (impressionismi) Lehar, J. Strauss (operetteja) Berg Webern (12-säveljärjestelmä) Stockhausen, Cage, Einojuhani Rautavaara (nykymusiikkia) Ellington (jazz) Stravinski (jazzin vaikutus klassiseen) Lennon & McCartney, Dylan (pop) Mussorgski: Näyttelykuvia (ohjelmamusiikkia) Bizet: Carmen Suomalaista uutta ja vanhaa kansanmusiikkia Luokka-astejaottelu ohjeellinen. Joitakin teoksia voidaan käyttää useammalla luokka-asteella.