Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry 30 vuotias

Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry 30 vuotias

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Pentti Vainikka TYÖTÄ KULTTUURIN JA URHEILUN HYVÄKSI Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö Perustettu 1950 2

Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry julkaisee Kymen Vartio -lehteä. Ensimmäinen lehti ilmestyi heinäkuussa 1984. Vuoteen 1996 asti lehti ilmestyi 24.2., jonka jälkeen lehti ilmestyi itsenäisyyspäivänä. Vuodesta 2011 alkaen on lehti ilmestynyt Itä-Suomen sotilasläänin vuosipäivänä 24. helmikuuta. Perinneyhdistyksen tarkoituksena on maanpuolustushengen vaaliminen, Itä-Suomen sotilasläänin henkilöstön ja väestön toisiinsa lähentäminen, jäsentensä keskeisenä yhdyssiteenä toimiminen, Perinneyhdistyksen piiriin kuuluvien historiallisten periaatteiden ja yhteisten muistojen vaaliminen, Itä- Suomen sotilasläänissä palvelevan henkilöstön viihtyvyyden edistäminen sekä sotiemme veteraanien tukeminen. Perinneyhdistyksen jäseneksi voi päästä Itä-Suomen sotilasläänin alueella asuva tai asunut hyvämaineinen Suomen kansalainen. Lehteä on saatavilla Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan asiakaspalvelusta. NUMERO 30/24.2.2014 Päätoimittaja: Pekka Tynkkynen Toimituksen osoite: PL 1077, 45101 Kouvola Puh. 0299 430 800, fax 0299 430 914 Toimittajan ja layoutin tekijän e-mail: Kirjapaino: ScanWeb Oy, Kouvola ISSN 0782-1131 Seuraava Kymen Vartio -lehti ilmestyy 24.2.2015. Aineistopäivä 12.1.2015 Pääkirjoitus: Puheenjohtajan ajatuksia, Pekka Tynkkynen... 5 Itä-Suomen sotilasläänin viimeinen toimintakausi on käynnistynyt, Veli-Pekka Parkatti... 6 Kaakonkulma operatiivisena alueena, Kari Hietanen... 9 RUK tänään... 13 Maasotakoulu... 16 Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen osaksi Karjalan prikaatia... 18 Etelä-Karjalan aluetoimisto v. 2014... 20 Etelä-Savon aluetoimiston toiminta v. 2014... 21 Kymen sotilasläänin perinneyhdistys ry 30 vuotta... 23 Jäsenlehti Kymen Vartiota 30 numeroa... 28 Kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan asia... 30 Itä-Suomen sotilasläänissä v. 2013 tapahtunutta... 32 Perinneyhdistyksen kuulumisia... 43 Kannen kuva: Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen suora edeltäjä Kouvolan Sotilaspiirin Perinneyhdistys perustettiin 11.1.1984. Heinäkuussa 1984 yhdistys julkaisi ensimmäisen jäsenlehden Kymen Vartio. Kerran vuodessa ilmestyvä lehti on käyttänyt samaa nimeä 30 numeron ajan. Tarkemmin lehden vaiheista sivuilla 28-29. Kokouskutsu Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys r.y:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 25.3.2014 kello 18.00 Kouvolan Haanojan palvelukeskuksessa Myllypuronkuja 2. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10. :ssä mainitut asiat ja sääntöjen muutos. 3

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Itä-Suomen sotilasläänin alueen maakunnat, kaupungit ja kunnat 1.1.2014 4

Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Tynkkynen. Puheenjohtajan kynästä V uosi on jälleen vierähtänyt ja Kymen Vartio n:o 30 on ilmestynyt. Aluksi tahdon kiittää kaikkia jäseniä sekä yhteistyötahoja viime vuodesta! Kymen Sotilasläänin perinneyhdistys täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Yhdistys on siten melko nuori, mutta sen toiminta on vakiintunut ja vankalla pohjalla. Jäsenmäärä on kaikkien yhdistysten jatkuva huolen aihe. Voidaan kuitenkin todeta, ettei jäsenmäärämme kehitys aivan toivoton ole ollut. Vuonna 1986, siis kaksi vuotta perustamisesta, jäsenmäärä oli n. 140 jäsentä, eli sama mitä meitä on tänäänkin. Tässä lehdessä käsitellään hiukan tarkemmin yhdistyksen perustamista, ensimmäisiä vuosia ja sen tarkoitusperiä. Myös yhdistyksen julkaiseman Kymen Vartion vaiheita käsittelee lehden taittaja, kokoaja sekä yhdistyksen taloudenhoitaja Pentti Vainikka. Lisäksi lehdessä jatketaan Puolustusvoimauudistuksen esittelyä Maasotakoulun ja Reserviupseerikoulun osalta. Kuluvan vuoden lopussa jälleen yksi perinneyhdistyksen isäntäjoukko-osastoista tai paremmin esikunnista siirtyy historian kirjoihin. Itä-Suomen sotilasläänin seitsemän vuotta kestänyt taival päättyy. Läänin tehtävät siirtyvät pitkälti Karjalan Prikaatille ja siihen kuuluvalle Kaakkois-Suomen aluetoimistolle, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnat. Alue on siis sama kuin vuoden 2007 lopussa lakkautetun Kymen Sotilasläänin esikunnan. Aluetoimiston tehtävät ovat pitkälti samat kuin Kouvolan sotilaspiirin esikunnan, joka oli yhdistyksen ensimmäinen johtoesikunta, tehtävät aikanaan. Voidaan todeta, että organisaatioiden nimet ja johtosuhteet vaihtuvat, mutta puolustusvoimien perustehtävät eivät alueellamme muutu. Asevelvollisuusasiat, yhteydenpito reserviin ja maanpuolustusväkeen, viranomaisyhteistyö sekä alueen puolustus ovat aina jonkun puolustusvoimien organisaation vastuulla. Organisaatiot vaihtuvat mutta marssi jatkuu! Perinneyhdistyksen alkuperäiset tehtävät; maanpuolustushengen vaaliminen, yhteyden pito alueen väestöön, toimia jäsentensä keskeisenä yhdyssiteenä, vaalia perinteitä, tukea sotaveteraaneja sekä edistää sotilaspiirin esikunnassa palvelevan henkilöstön viihtyvyyttä, ovat yhtä ajankohtaisia kuin 30 vuotta sitten. Toivottavasti jatkossa yhdistykseen liittyy reserviläisiä, jotka on sijoitettu tulevaan johtoesikuntamme Kaakkois-Suomen aluetoimiston sodan ajan organisaatioon. Yhdistyksen perustamisen yksi peruste 30 vuotta sitten oli saattaa sotilaspiirin esikunnan kantahenkilökunta ja reserviläiset yhteen muutenkin kuin kertausharjoituksissa. Toivotan kaikille Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen jäsenille ja Kymen Vartio lehden lukijoille mitä parhainta ja menestyksekästä vuotta 2014 sekä mukavaa alkavaa kevättä ja kesän odotusta. 5

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Itä-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti. Itä-Suomen sotilasläänin viimeinen toimintakausi on käynnistynyt Puolustusvoimauudistuksella mahdollistetaan tulevaisuus Itä-Suomen sotilasläänin viimeinen toimintavuosi on käynnistynyt hyvistä lähtökohdista. Yhteistoiminta alueen joukkojen kesken sekä eri viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa on toteutunut erittäin hyvin. Sotilasläänin esikunnan työilmapiiri on korkea ja kaikki tehtävät on toteutettu kiitosta ansaitsevalla tavalla. Viime vuoden aikana jatkettiin puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon suunnittelua ja toteutettiin ensimmäisiä uudistuksen rakennemuutostoimenpiteitä. Niistä suurin oli Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen vuoden viimeisenä päivänä. Prikaatin lakkauttaminen oli henkilöstölle raskas urakka. Alkuvuoden prikaati toimi vielä täydellä teholla kouluttaen täysvahvan varusmiessaapumiserän maavoimien uudistetun taistelutavan mukaisesti. Sen jälkeen toiminta ajettiin hallitusti alas asteittain. Lakkauttamiseen liittyvät järjestelyt toteutettiin esimerkillisesti aina 6 viimeistä lipunlaskua myöten. Vuoden 2013 selonteossa mainittuja puolustuksen kehittämisen peruslähtökohtia ovat puolustusvoimien tehtävien säilyminen nykyisinä, koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Näistä kaksi ensimmäistä kuuluvat yhteen, sillä kotimaan puolustuksen tehtävä voi täyttyä vain siinä tapauksessa että puolustetaan koko maata. Vaikuttaa siltä, että yleisesti ymmärretään ja hyväksytään, että vuoteen 2015 mennessä toteutettava puolustusvoimauudistus on välttämätön Suomen puolustuskyvystä huolehtimiseksi ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. On purettava vanhaa, jotta voidaan rakentaa uutta. Tavoitteena on organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistaa tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Puolustusvoimauudistus on paljon muutakin kuin joukkoosastojen ja laitosten lakkautuksia ja henkilöstön määrän vähentämistä. Se on ennemminkin toimintamenetelmien ja prosessien kehittämistä, palvelujen tuotannon uudelleenjärjestelyjä sekä puolustusvoimien päätehtävän, Suomen sotilaallisen puolustamisen, toteutusmenetelmien uudistuksia. Vain näiden uudistus- ja kehittämistoimenpiteiden kautta voidaan organisaatioita ja henkilöstökokoonpanoja muuttaa ja puolustusvoimia ylipäätään kehittää. Parhaillaan kehityksen kohteena ovat muun muassa joukkojen johtaminen eri tasoilla, johtamisen reaaliaikaisuus ja nopeus sekä tilannetietoisuus, maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisoperaatiokyky, taktiikka, tulen käytön ulottuvuuden varmistaminen sekä taistelutilan niin sanottuun neljänteen ulottuvuuteen eli informaatio- ja kyberavaruuteen liittyvät toiminnat.

Voimavaroja panostetaan sodan ajan joukkojen osaamisen vahvuuksiin, laatuun, omiin innovaatioihin ja sovelluksiin sekä omien olosuhteiden maksimaaliseen hyväksikäyttöön. Hyviä esimerkkejä Suomen resursseihin ja kansallisen puolustuksen tarpeisiin perustuvasta kehittämisestä ovat parhaillaan käynnissä oleva maavoimien alueellisten joukkojen taistelutavan uudistus sekä paikallisjoukkojen luominen sekä varusmiespalveluksen sisällön kehittäminen. ASEVELVOLLISUUDEN HAASTEET Vaikka ylivoimainen enemmistö suomalaisista kannattaa yleistä asevelvollisuutta, sitä haastetaan jatkuvasti. Siitä luopumista perustellaan mm. sen harvinaisuudella Euroopassa. Sodan uhkaa ei pidetä ajankohtaisena ja varusmiespalveluksen väitetään tulevan valtiolle kalliiksi. Keskusteluun on väläytelty myös niin sanottua puolustusuudistusta, jossa puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät muutettaisiin ja kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan merkitys kasvaisi. Eurooppalaisten kokemusten mukaan tämän tien päässä olisi asevelvollisuuden lopettaminen ja siirtyminen huomattavan kalliiseen ammattiarmeijaan sekä koko maan puolustamisen kyseenalaistuminen. Siitä ei olisi helppoa paluuta nykyiseen kustannustehokkaaseen ja yhteiskuntaamme sopivaan, hyvin toimivaan asevelvollisuusjärjestelmään. Yleisen asevelvollisuuden toteutuksen on kyettävä jatkossakin seuraamaan aikaansa. Varusmiespalveluksen sisältöä on jatkuvasti kehitettävä, siitä lähtökohdasta, että ensisijaisena tehtävänä on tuottaa puolustuskykyä. Tällä hetkellä on käynnissä mm. taistelukoulutuksen sisällön kehittäminen, varusmiesten ilmaiset lomakuljetukset, kouluttajamäärän lisääminen ja kutsuntajärjestelmään liittyvät informaatiopalvelut, josta esimerkkinä digitaalinen kasarmi. TAISTELUTAPA UUDISTUU Maavoimien taistelutavan uudistus on koskenut kokonaisvaltaisesti maavoimia; henkilökuntaa jääkäristä kenraaliin, koulutusta sekä joukkojen organisointia ja varustamista. Uudistushanke on edennyt hyvin. Sotapelien, kokeiluharjoitusten ja tutkimustoiminnan perusteella tiedämme, että taistelutapa toimii. Ohjesäännöt ja oppaat on laadittu ainakin luonnoksina ja opetusmateriaali on tehty niihin pohjautuen. Henkilökunta on koulutettu perusteisiin ja opetus jatkuu. Varusmieskoulutus uusien oppien mukaisesti on käynnissä. Suurimpana uhkana on, että taistelutavan edellyttämää materiaalia ei kyetä hankkimaan sodan ajan maavoimille. Koulutuksen haasteena on myös budjettileikkauksista johtuva harjoitusvuorokausien väheneminen vuosina 2012-2014. Varusmiesten maastovuorokaudet on jouduttu supistamaan 25:een tarvittavasta 38:sta ja reserviläisiä voidaan vuosittain kouluttaa vain noin 3000, kun tarve olisi ainakin 16 000. Kaikesta huolimatta ensimmäisten uusien kokoonpanojen mukaisten joukkojen koulutuskokemukset ja koulutustulokset viime vuodelta ovat rohkaisevia. Taistelutavan uudistaminen on merkittävä positiivinen tekijä maavoimissa nyt, kun muuten eletään mollivoittoista supistusten ja leikkausten aikaa. PAIKALLISPUOLUSTUSTA KEHITETÄÄN Paikallispuolustuksen kehittäminen on yksi keskeisimpiä vuoden 2014 aikana toteutettavia toimenpiteitä. Paikallisjoukkoja ovat muun muassa maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt sekä reservistä palvelukseen käskettävien joukkojen perustamiskeskukset. Ne yhdistetään yhtenäiseen johtoon muodostamalla niistä oman esikunta- ja viestikomppanian ja huoltokomppanian sisältäviksi paikallispataljoonia, jotka varustetaan niiden tehtävien edellyttämällä materiaalilla. Paikallisjoukot ovat siis reservistä perustettavia puolustusvoimien poikkeusolojen joukkoja, jotka on räätälöity oman alueensa olosuhteisiin. Niiden poikkeusolojen tehtäviä voivat olla rajoitetut taistelu- ja kohdepuolustustehtävät, tukialueen toimintojen turvaaminen, kohteiden suojaus, alueen valvonta, joukkojen perustaminen ja koulutus sekä muiden viranomaisten tukeminen. Laajoja, kokonaan uusia tehtäviä nykyiseen verrattuna joukoille ei ole suunniteltu, ellei sellaisena pidetä parantuvia mahdollisuuksia antaa virka-apua siviiliviranomaisille myös poikkeusoloissa. Joukkojen kykyä antaa virka-apua siviiliviranomaisille on kehitetty kouluttamalla vuonna 2013 jokaiseen komppaniaan vähintään joukkueen kokoinen osasto virka-aputehtäviin. Paikallispataljoonien yhteyteen on normaalioloissa yhdessä siviiliviran-omaisten kanssa mahdollista myös keskittää tai kanavoida paikallisia ja alueellisia kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden harjoituksia sekä muuta yhteiskunnan poikkeusolojen valmiuksia pa- 7

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 rantavaa toimintaa. Paikallisjoukkojen valmiuksien ylläpidossa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Tämä puolestaan on osa laajempaa kehitystyötä, jonka tarkoituksena on selkiyttää ja avata uusia mahdollisuuksia entistä paremmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reservin toimintaa puolustusvoimien sodan ajan joukkojen koulutuksessa. Työhön kuuluu muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia parantavan koulutuksen kohdentaminen paikallisjoukkoihin sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Reserviläisten henkilökohtainen osaaminen pyritään tunnistamaan nykyistä paremmin ja heidän hakeutumismahdollisuuksiaan poikkeusolojen tehtäviin kehitetään. Kehittämisen kohteena ovat myös reserviläisten mahdollisuudet osaamisensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä kannustusjärjestelmä. Maavoimilla on selkeä tarve lisätä reserviläisten käyttöä puolustusvoimien koulutustapahtumien suunnittelu-, valmistelu-, tuki- ja kouluttajatehtävissä, erityisesti paikallisjoukoissa. Myös Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuudet tukea nykyistä enemmän puolustusvoimia harjoituksissa ja muissa tapahtumissa on selvityksen alla. tehtävistä ottaa Maavoimien esikunta. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan aluetoimistot yhdistetään Kouvolaan perustettavaksi Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi. Itä-Suomen sotilasläänin perinteet on esitetty siirrettäväksi Karjalan prikaatille ja siihen kuuluvalle Kaakkois-Suomen aluetoimistolle. Toteutettavat toimenpiteet eivät kaikilta osin eivätkä kaikkien henkilöiden kohdalta tunnu aina pelkästään myönteisiltä. Epävarmuus tuottaa helposti epäluottamusta, tyytymättömyyttä ja pessimismiä. Kurjuuden, vaikeuksien ja vääryyksien markkinointia on kuitenkin varottava. Kun kohdataan ongelmia, tulisi samalla aina pohtia kuinka tai kuka tämän voi ratkaista. Muutoksessa onnistutaan, kun jokainen tekee omat työnsä, ymmärtää riittävän hyvin kokonaisuuden ja luottaa siihen, että jokainen muukin tekee parhaansa. Puolustusvoimauudistus etenee kuitenkin hyvin ja uskon, että sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Puolustusvoimauudistuksen sisältämät rakenteelliset ja hallinnolliset sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin vastaa niihin pitemmälle ulottuviin puolustuksen haasteisiin, jotka ovat edessämme jo tämän vuosikymmenen loppupuolella. Erityisesti materiaalin vanhenemisen edellyttämät uusmateriaalin vaatimat investoinnit muodostuvat haasteeksi. Sinun osuuskauppasi ETEENPÄIN Vuosi 2014 on haasteita täynnä. Sotilasläänin toiminta jatkuu alkuvuoden täydellä teholla ja loppuvuonna toiminta ajetaan alas hallitusti riittävä valmius säilyttäen. Sotilasläänin tehtävät siirtyvät pääosin Karjalan prikaatille ja Kainuun prikaatille. Osan 8

Kaakonkulma operatiivisena alueena Ennen talvi- ja jatkosotaa Karjalan kannas oli sotilaallisesti paraatiovi Suomeen. Sen hiekkakankaat, tiheä rata- ja tieverkosto sekä Leningradin läheisyys tarjosivat hyökkääjälle erinomaisen joukkojen keskittämismahdollisuuden sekä konearmeijan massiivisen käytön myös tiestön ulkopuolella. Pariisin rauhansopimus sinetöi lopullisesta Suomen alueluovutukset Neuvostoliitolle sekä itärajamme uuden sijainnin. Näiden vaikutuksesta raja siirtyi Rajajoelta yli 150 km länteen. Samalla menetettiin puolustajalle edullinen Karjalankannaksen kapeikko ja taistelualueen syvyys, Vuoksen estearvo sekä Suomenlahden ulkosaaris- Teksti: Kari Hietanen Kuvat: Kymen Vartion arkisto ton antama syvyys ja valvontamahdollisuus. Rannikolla Valtatie 7 suunnassa uusi raja työntyi keihäänkärkenä kohti Kymijokea ja pääkaupunkiamme Helsinkiä, joka on maarajalta enää 186 km päässä. Tämä nähtiin Stalinin pelottavana astinlautana kohti Suomen lopullista valloittamista. Uuden rajan myötä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat muodostavat sotilaallisesti Suomen uuden paraatioven. Sen hallussapito on avain koko Suomen puolustukselle, koska täältä avautuu tiheä tieverkosto sekä itä-länsisuuntaiset Salpausselän ja sisemmän Salpausselän harju- ja kangasalueet kohti Suomen ydintä. Kyseiset kangasalueet mahdollistavat myös mekanisoidun joukon liikkeet tiestön ulkopuolella. Kotimaakuntamme välittömässä läheisyydessä sijaitsevat strategisesti meille tärkeät kohteet kuten maamme pääkaupunki Helsinki, Porvoon öljynjalostamo sekä Loviisan ydinvoimalat. Kun tähän liitetään poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti tärkeän miljoonakaupungin Pietarin läheinen sijainti, Venäjän talouden selkärangan öljyn vilkkaat merikuljetukset pitkin Suomenlahtea, Itämeren kaasuputket sekä Venäjän lähialueen ydinvoimalat, nousee kaakonkulman merkitys aluet- Kymijoki Kymenlaakson eteläosassa. 9

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 taan paljon suuremmaksi. Se havaitaan Helsingin ja Pietarin lisäksi myös Moskovassa, Berliinissä, Brysselissä ja Washingtonissa. Kaakonkulma muodostaa koko Suomea ajatellen merkittävän talousalueen, sillä täällä sijaitsevat Kotkan - Haminan vientisatama, metsäteollisuuden keskittymä, Imatran alueen sähkölaitokset ja Googlen tietoliikenneyksikkö. Alueemme sotilaallisesta merkityksestä ovat osoituksena lukuisat nykyaikaiset puolustusvoimien joukko-osastot ja sotakoulut kuten Karjalan prikaati, Utin jääkärirykmentti, Maasotakoulu, Reserviupseerikoulu ja Itä-Suomen huoltorykmentti sekä Rajavartiolaitoksen Kaakkois- Suomen rajavartiosto ja Raja- ja merivartiokoulu. Lisäksi alueella on sekä Merivoimien rannikkojoukkoja että Rajavartiolaitoksen merellisiä osia. Johtoportaina alueella sijaitsevat Itä-Suomen sotilasläänin esikunta sekä kaksi aluetoimistoa. Pahkajärven ampuma-alue sijaitsee Karjalan prikaatin takapihalla. Sen merkitys korostuu koulutuksessa ja joukkojen valmiutta kohotettaessa. Maavoimien esikunta Mikkelissä sijaitsee myös alueemme välittömässä läheisyydessä. Sotilaallisten joukkojen merkittävä keskittymä kaakonkulman alueella tarkoittaa, että alue on operatiivisesti tärkeä koko maamme puolustukselle. Puolustusvoimien läsnäolo näkyy ja tuntuu kaakonkulmalla. Tämä lisää samalla turvallisuuden tunnetta ja puolustustahtoa. Samalla se toimii ennaltaehkäisevänä kynnyksenä. Joukko-osastojen sijainnin myötä kaakonkulman alueen maasto sekä operatiiviset vahvuudet ja heikkoudet ovat tarkkaan tiedossamme isompien ja pienempien lähes jokapäiväisten harjoitusten vuoksi. Tämä on etu, jota ei voi saavuttaa, mikäli rauhan ajan joukot sijaitsisivat muualla. Talvisodassa ja jatkosodassa suomalaisilla oli vastaava etu Karjalan kannaksella. Siellä sijaitsi runsaasti varuskuntia. Siellä pidettiin myös paljon erikokoisia harjoituksia sekä pitkäkestoisia ampumaleirejä. Moni sodan ajan komentaja tunsikin alueen läpikotaisin, eikä tarvinnut aina edes karttaa johtamiseen. Tämän vuoksi paljon siteerattu sanonta, että puolustus ei tapahdu varuskunnissa on osin harhaanjohtava klisee. Vaikka puolustus ei varuskunnissa tapahdukaan, on niiden sijainnilla tärkeä merkitys sotilasjohtajien ja joukkojen tiedolle, taidolle sekä alueen tuntemiselle. Maastollisesti kaakonkulman alue on jaettavissa osakokonaisuuksiin, jotka eroavat selvästi toisistaan. Merialue saaristoineen voidaan nähdä sivustana, johon suuntautuu pienen maihinnousun tai meritse tapahtuvan koukkauksen uhka. Merellinen alue tarjoaa hyökkääjän ilmavoimille myös yhden toimintasuunnan lisää. Saariston merkitys puolustajalla korostuu tiedustelun ja valvonnan kautta. Valtatie 7 ja 6 suunnat ovat vetäviä hyökkäysuria. Valtatie 7 suunnassa puolustajalla on etuna pienehköt jokilinjat sekä peitteinen ja pienipiirteinen maasto ennen Kymijoen suistoaluetta. Valtatie 6 suunta on syvempi, mutta Salpausselän kapea harjualue suosii mekaanista joukkoa myös tiestön ulkopuolella. Operatiivista merkitystä näissä suunnissa omaavat teiden solmukohdat, kaksi lentokenttää ja Strategistisesti tärkeää Korian sillan aluetta pommitettiin usein viime sotiemme aikana - tuloksetta. 10

kaupunkien taajama-alueet. Valtateiden väliin jäävä alue on osin hyvin pienipiirteistä ja metsäistä, mutta sillä on runsas tieverkosto, osin metsäautoteiden takia. Lisäksi em. valtateitä yhdistää puolen tusinaa suurempaa tietä, joten joukkojen painopisteen vaihtaminen tiestön puolesta on hyvinkin mahdollista. Valtatie 6 pohjoispuolelta alkaa Suomen maastollisesti suurin yhtenäinen alue, Järvi - Suomi. Ennen kuin se saavuttaa alueelleen tyypillisen vesistörikkauden, metsäisen peitteisyyden ja vaikeakulkuisuuden on maakuntiemme pohjoisosassa lännestä itään (Jaala-Savitaipale) suuntautuva kangasalue tiestöineen, niin sanottu sisempi salpausselkä. Tämän ja Valtatie 6 väliin jää vielä idästä länteen laskeva Valkealan reitti eli Väliväylä. Oman kokonaisuutensa myös liikkeen estearvon vuoksi muodostaa Kymijoki suistohaaroineen ja siltoineen. Joen molemmin puolin on rakennettu hyväkuntoinen tiestö. Kymijoen länsipuolella aukeavat keskeisellä alueella laajat peltoaukeat, ns. Elimäen aukeat. Oman lisänsä maastolliseen kokonaisuuteen tuovat Kouvolan, Kotkan, Haminan, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien taajama-alueet. Oman kokonaisuutensa estearvon ja taistelunkestävyyden takia tarjoaa viime sotien aikana rakennettu Salpa-asema. Suomenlahden Kivijärven Saimaan välinen osa on kantalinnoitettu ja osa panssarivaunujen estekivistä on yhä paikallaan. Museollisen arvon lisäksi valmiuden kohottamisvaiheessa ja myös myöhemmin sen suoja-arvo joukoille on tiedostettava. Aseman syvyyttä lisää Virolahden alueella oleva toinen linja, ns. Salpalinjan oikaisu pallokorsuineen. Vaikka alueella ja maastolla ei tänä päivänä ole kaakonkulmallakaan enää yhtä suurta itseisarvoa kuin aiemmin, on se yhä otettava huomioon tärkeänä tekijänä koulutuksessa, alueen tuntemisessa, valmiuden kohottamisessa, välineistössä ja joukkojen käytössä. Tekninen kehittyminen ja asejärjestelmien ulottuvuus on merkinnyt niiden taktisen ja operatiivisen käytön välisen raja-aidan madaltumista. Yhä pienemmät joukot voivat käyttää nopeasti yhä suurempaa ja tarkempaa tulivoimaa syvällä alueella. Viimeaikaiset sodat osoittavat myös, että yllätys ajan, paikan, toimintatavan ja voiman suhteen on avain menestykseen strategisella, operatiivisella sekä taktisella tasolla. Tässä joukkojen operatiivinen ja taktinen aktiivisuus, itsenäinen ja omaleimainen alueen olosuhteiden hyväksikäyttö takaa parhaan lopputuloksen. Alivoimaisena ei kannata matkia suurvaltojen käyttöperiaatteita ja taistelutapoja, koska se johtaa vääjäämättä aloitteen menettämiseen ja tappioon. Tärkeintä on kuitenkin, että kaakonkulma muodostaa joukkojemme suorituskyvyn suhteen ennaltaehkäisevän kynnyksen. Toisin sanoen emme saa joutua enää sellaiseen tilanteeseen kuin viime sodissamme, missä päämääränä oli kansakunnan selviytyminen. Reserviläisistä rakentuva kenttäarmeijamme suoriutui kuitenkin ylivoiman edessä niin hyvin, että Suomi selviytyi. Kirjoittaja on prikaatikenraali ja on reservissä. V. 1944 rakennettu pallokorsu Salpa-asemassa Miehikkälän Kylmälän kylässä. Sisäänkäynti on jäänyt keskeneräiseksi. 11

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 V impelin koulussa vuonna 1917 alkaneella ja itsenäisen Suomen Reserviupseerikoulun perustamiseen vuonna 1920 johtaneella reserviupseerikoulutuksella on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Reserviupseerikoulutus onkin Suomessa eräänlainen instituutio. Varusmieskoulutuksessa parhaat johtajat valitaan ja koulutetaan joukkueenjohtajatasolle sekä reservin upseereiksi. Reserviupseerikoulu vastaa tästä maavoimallisesti koko valtakunnan alueella. Reserviupseerikoulu on kouluttanut jo yli 172 000 varusmiesjohtajaa vaativiin reservin upseerin tehtäviin. Mitä rukin kurssia olet? on usein kuultu kysymys keskusteltaessa johtajien kesken varusmiespalveluksesta. 12 RUK tänään RUK kouluttaa RUK kasvattaa! Reserviupseerikoulutus toteutetaan kolmen kuukauden mittaisena reserviupseerikurssina. Parhaillaan käynnissä oleva kurssi on numeroltaan 243 kurssinimeltään VAISTO. Kurssi valmistuu 23.1.2014, jonka jälkeen alkaa upseerikokelaiden viiden kuukauden mittainen johtajakausi. Tällöin harjaannutaan koulutus- ja johtamistehtävissä omissa joukko-osastoissa. Reserviupseerikurssi toteutetaan tänä päivänä kuudessa perusyksikössä, jotka ovat: 1. KOMPPANIA SISSIKOMPPANIA TULIASEMAPATTERI ILMATORJUNTAPATTERI PIONEERIKOMPPANIA ja VIESTIKOMPPANIA. Reserviupseerikoulu ei kouluta pelkästään perinteisellä reser- Joukkueenjohtajamista on harjoiteltava Joukkueenjohtajana toimiva upseerioppilas antamassa hyökkäyskäskyä alijohtajille maastolaatikolla ennen taisteluammuntaa kurssin 242 ampumaleirillä Pahkajärvellä kesällä 2013. Teksti: Timo Pöysti Kuvat: Puolustusvoimat viupseerikurssilla reservin upseereita, vaan nykyään on lisäksi neljä muuta tietä saada em. koulutus. Ns. jälkiruk:ssa voidaan kouluttaa soveltuvat palvelussitoumuksen tehneet aliupseerit. Täydennyskurssilla koulutetaan aliupseerista upseeriksi reservissä soveltuvia henkilöitä. Joukkueenjohtajakurssilla koulutetaan Kadettikouluun päässeitä aliupseereita joukkueenjohtajatasolle ennen kyseisen koulun alkua. Puolustusvoimien henkilökuntaa voidaan kouluttaa reservin upseereiksi sotilasjohtamisen kurssilla. Reserviupseerikoulu ei ole nimestään huolimatta vain reservin upseerien kouluttaja. Palveluk-

Reserviupseerikurssin 242 juhlava päättäjäistilaisuus. Eturivissä oikealta: RUK:n johtaja, eversti Timo Pöysti, Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa ja everstiluutnantti Olavi Eronen aviovaimonsa Irjan kera. seen astuu vuosittain noin 400 alokasta, jotka koulutetaan maavoimien joukkotuotantotehtävien mukaisesti. Alokkaat astuvat palvelukseen ja heidät koulutetaan nk. Joukkotuotantoyksiköissä, joita ovat JÄÄKÄRIKOMPPA- NIA ja KULJETUSKOMPPA- NIA. Reserviläisten koulutuksesta on puolustusvoimissa valitettavasti jouduttu viime vuosina tinkimään. RUK:n osalta tämä tarkoitti viime vuonna vain noin 400 reserviläisen kouluttamista. Koulutus on kohdennettu avainreserviläisiin. Tänä vuonna RUK:n osalta on nähtävissä pientä nousua suunnitellun reserviläisten koulutusmäärän ollessa noin 700 (n. 400 kertausharjoituksissa ja n. 300 vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettavaa). RUK vastaa luonnollisesti osana maavoimia operatiivisista tehtävistä Kaakonkulmalla sekä Haminan varuskunnan varuskunnallisista tehtävistä. Muita viranomaisia RUK tukee Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan käskemällä tavalla. Tavanomaisin tehtävä on sotilasräjähteiden raivaaminen, joita toteutetaan hieman toistakymmentä kertaa vuoden aikana. Puolustusvoimien kolmanteen tehtävään, sotilaallinen kriisinhallinta, RUK:n henkilöstöä osallistuu vajaa kymmenkunta vuoden aikana. Tärkeä maanpuolustustapahtuma Haminassa on joka toinen vuosi toteutettava kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo. Seuraava Tattoo on heinä-elokuun vaihteessa 2014. RUK:n suurimpana haasteena Haminassa on ennen kaikkea tilanhallinta. Sinällään historiallisen ja arvokkaan linnoitusmiljöön kehittäminen nykyajan varusmieskoulutuksen tarpeita vastaavaksi on haaste, joka ei poistu puolustusvoimauudistuksen myötä. Vaikka RUK:n päärakennuksen peruskorjaus saatiin vuonna 2011 toteutettua, kasarmien peruskorjausta tulee jatkaa. Suunnitelmissa onneksi on nykyisten jääkärikomppanian sekä nk. tykistökasarmin peruskorjaukset. Varusmiesten majoitustilat tulee saada kokonaisuutena 2010-luvulle! RUK PUOLUSTUSVOIMA- UUDISTUKSEN JÄLKEEN Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 Reserviupseerikoulu liitetään osaksi Maasotakoulua. Tämä ei vähennä Reserviupseerikoulun nykyisten tehtävien merkitystä ja toiminta Haminassa tulee jatkumaan. Oleellista uudistuksessa on, että ydintehtävät säilyvät. Henkilöstövähennykset Haminassa kohdistuvat erityisesti esikuntatehtäviin, jotka RUK:n esikunnan osalta puolittuvat nykyisestä. Kyseinen asia johtuu kahden joukko-osaston esikuntatehtävien yhdistämisestä. Suunnittelu voidaan toteuttaa lähtökohtaisesti Lappeenrannastakin. Sen sijaan esim. varusmiesten välittömät huolto- ja tukitoiminnot on toteutettava jatkossakin siellä missä varusmiehiä koulutetaan eli Haminassa. RUK:ssa on tällä hetkellä neljä henkilöä muutoksen kohteena eli heille ei ole vielä tehtävää vuoden 2015 jälkeisessä organisaatiossa. Lisäksi 18 henkilöä siirtyy Haminasta muualle. Pääosa henkilöstöstä kohdennetaan MAASK:n tehtäviin Lappeenrantaan sijoittuviin osiin sekä Karjalan prikaatiin. Kokonaisuutena on todettava, että RUK:n suunniteltu henkilöstökokoonpano vuonna 2015 vastaa tehtäviä. Kouluttajamäärää joukkuetta kohden saadaan laskennallisesti 13

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Reserviupseerikoulutus on instituutio. Kuvassa kolmen eri satakurssin edustajat. Vasemmalta kurssin 242 PIHKA priimus, upseerikokelas Johannes Heinonen, kummikurssin 142 KUHNURI edustaja, suurlähettiläs Ilkka Uusitalo ja kurssin 42 edustaja, sotaveteraani Pentti Hartikainen. nostettua kahdesta noin kolmeen ja puoleen. Reserviupseerikurssin organisaatiomuutos toteutetaan syksyllä 2014 kurssista 245 alkaen. Tämän hetken suunnitelman mukaan puolustusvoimauudistuksen jälkeinen viiden perusyksikön suunniteltu kokoonpano koulutustehtävineen on seuraavanlainen: KÄRKIKOMPPANIA (jääkärikoulutus ja tulenjohtokoulutus) TIEDUSTELUKOMPPANIA (tiedustelukoulutus ja tiedustelutulenjohtokoulutus) TULIPATTERI (kenttätykistökoulutus, kranaatinheitinkoulutus ja ilmatorjuntakoulutus) PIONEERIKOMPPANIA (pioneerikoulutus ja panssarintorjuntakoulutus) ESIKUNTA- JA VIESTI- KOMPPANIA (viestikoulutus, 14 huoltokoulutus ja sotilaspoliisikoulutus). Jatkossakin RUK:ssa koulutetaan laadukkaalla tasolla reservin upseereita. Koulutuksen sisältö suuntautuu entistä enemmän maavoimien uudistetun taistelutavan mukaisten joukkojen tuottamiseen. On myös muistettava, että operatiiviset tehtävät säilyvät ja Haminan rooli vahvistuu MAAVOIMIEN TUTKIMUS- KESKUKSEN sijoittuessa Haminaan. Maasotakoulun varusmieskoulutus keskitetään myös vuoden 2015 jälkeen Haminaan, joka tarkoittaa nykyisin Lappeenrannassa toimivan RAKUU- NAESKADROONAN siirtoa yhdeksi Reserviupseerikouluun kuuluvaksi joukkotuotantoyksiköksi JÄÄKÄRIKOMPPANIAN ja KULJETUSKOMPPANIAN rinnalle. RUK onkin kokonaisuutena Suomen suurin joukkoyksikkö vuoden 2015 jälkeen. Puolustusvoimauudistuksen toivotaan mahdollistavan kertausharjoitusten lisäämisen vuoden 2015 jälkeen. RUK:n osalta tämä todennäköisesti tarkoittaa joukkokohtaisten kertausharjoitusten lisääntymistä ja niiden toteuttamista osana Maasotakoulun toimintaa. Tärkeää on, että kertausharjoitusten määrää saadaan nostettua, jotta reservin joukkojemme suorituskyky ylläpidetään. RUK:n osallistuminen muiden viranomaisten tukemiseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan säilynee osana Maasotakoulua nykyisellä tasolla. Operatiivisten tehtävien, varuskunnallisten tehtävien, maanpuolustuksen tukitehtävien ei myöskään odoteta kovinkaan paljon muuttuvan nykyisistä. Varuskunnallisesti muodostetaan yhteinen Lappeenrannan-Haminan varuskunta, jonka päällikkö on Maasotakoulun johtaja. Varuskunnallisten tehtävien käytännön hoito toteutetaan Haminassa Maasotakoulun esikunnan kokoonpanoon kuuluvan komendantin, vartioston sekä muiden henkilöiden toimesta. Maasotakoulun huoltokeskuksesta osa toimii Haminassa ja tukee RUK:n toimintaa aivan samoin kuin tänäkin päivänä. RUK osallistuu tänä vuonna Maasotakoulun toimintakäskyn 2015 laadintaan, jolloin yksityiskohdat

hiotaan kohdalleen. RUK:n kokoonpanoon kuuluva Kymenlaakson aluetoimisto yhdistetään Lappeenrannan Etelä-Karjalan aluetoimiston kanssa Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi. Kaakkois-Suomen aluetoimisto toimii 1.1.2015 alkaen osana Karjalan Prikaatia sijoituspaikkanaan Kouvola. Haminan varuskuntakorjaamon osalta ei ole tätä kirjoitettaessa vielä tiedossa puolustusministerin mahdollisesti tekemää päätöstä kunnossapidon toteuttamisesta. Vaihtoehtoja on kaksi; oman toiminnan kehittäminen tai ulkoistaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korjaamon toiminnot organisoidaan joko osaksi Logistiikkalaitoksen Huoltorykmentin toimintaa tai osaksi MILLOG oy:tä. Ratkaisu asiassa saataneen pian. Kokonaisuutena puolustusvoimauudistuksen suunnittelu etenee hyvässä hengessä Maasotakoulun johdolla. Toki on todettava, että vaikka suuret linjat ovat selkeät, riittää yksityiskohdissa aivan riittämiin tarkempaa suunnittelua ja myöhemmin toteuttamista. Tämä on kuitenkin itsestään selvä tehtävä, jonka RUK on valmis ottamaan vastaan ja toteuttamaan osana vuoden 2015 jälkeisiä maavoimia! PERUSTEHTÄVÄT SÄILYVÄT Reserviupseerikoulun perustehtävissä ei tapahdu puolustusvoimauudistuksessa muutoksia. RUK kouluttaa ja kasvattaa vähintään yhtä hyvin kuin tänään! Yksi toiminnan mahdollistava ja sitä tukeva asia on muun yhteiskunnan ja sen toimijoiden tuki. Tämähän on eräs suomalaisen RUK:n koulutus tarkastuksen kohteena. Vasemmalta: puolustusministeri Carl Haglund, ministerin adjutantti, komentaja Anssi Munkki, RUK:n johtaja, eversti Pöysti ja Pioneerikomppanian päällikkö, yliluutnantti (nykyinen kapteeni) Juha Malinen seuraamassa Pioneerijoukkueen käskynantoa. maanpuolustuksen peruslähtökohtia. Reserviupseerikoululla on Haminassa perinteisesti ollut, ja on edelleen, muun yhteiskunnan toimijoiden erinomainen tuki. Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistys on tukenut tärkeällä tavalla koulun toimintaa jo yli 60 vuoden ajan. Seudulla vallitseva hieno, perinteitä kunnioittava vahva maanpuolustushenki on sellainen, jota ei voi rahalla tai millään muulla aineellisella tavalla korvata. Tämä takaa Reserviupseerikoululle hyvät toimintaedellytykset osana Maasotakoulua myös tulevaisuudessa. Haminan seudulla ymmärretään, että maanpuolustus on koko yhteiskunnan yhteinen asia! Kirjoittaja on eversti ja toimii Reserviupseerikoulun johtajana. 15

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 T Maasotakoulu Rakennamme yhdessä Maavoimien tulevaisuutta änä päivänä Maasotakoulu on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Vuonna 2015 Maasotakoulun vastuulle kuuluu lähes kaikkien maavoimien aselajien perusopetus upseerioppilaista sotatieteen maisterikurssilaisiin asti, ja vähän enemmänkin. Samalla Maasotakoulu on maavoimien tutkimus- ja kehittämiskeskus. Maasotakoulun pääprosessit ovat tutkimus, koulutus ja valmius. Näin me teemme maavoimien ja puolustusvoimien tulevaisuutta. Tutkimuksella hankitaan perusteita maavoimien johdon päätöksille, erilaisille hankkeille ja koulutukselle. Maasotakoulun koulutus taas antaa perusteet joukkotuotannon käytännön toteuttamiselle ja valmiudelle. Hieman yleistäen voisi sanoa, että maavoimien joukot taistelevat niin kuin maasotakoulussa on tutkittu ja opetettu. Maavoimien tutkimuskeskuksen perustaminen on Maasotakoulun 2015 suurin muutos. Maavoimien esikunta johtaa tulevaisuudessakin maavoimien tutkimusta. Nykyisin tutkimusja kehittämistoiminta on hajautettu useaan joukko-osastoon eri puolille Suomea. Kukin aselaji tai toimiala on pystynyt kehittämään omaa toimintaansa, mutta yhteistoiminta on ollut liian vähäistä. Nyt keskitytään siihen, että aselajit tukevat ja jopa sparraavat toisiaan jo tutkimus- ja kehitystöissään. Taktiikan tutkimuksessa tätä on tehty Maataistelukeskuksessa, hyvin tuloksin. Pääosat uudesta keskuksesta sijoitetaan Haminaan. Osa tutkijoista jatkaa työtään siellä, missä heidän tarvitsemansa kalustokin on koulutuksessa. Myös tutkimustulosten jalkauttamista käytännön koulutukseen kehitetään. Maasotakoulu eri kursseineen antaa tähän erinomaiset puitteet. Palkatun henkilöstön ja reservin upseerien koulutukselle luodaan paremmat edellytykset yhdistämällä nykyinen Maasotakoulu, Reserviupseerikoulu ja aselajikoulut yhdeksi joukkoosastoksi. Tavoitteena on saada maavoimallinen näkökulma kaikkeen toimintaan. Tämä ei vähennä aselajien merkitystä, mutta nykyaikana esimerkiksi jo jääkärijoukkueessa on kaikkien aselajien toimintaa. Aselajien ja toimialojen kiinteä yhteistoiminta on siis edellytys taistelun onnistumiseksi. Yhden joukko-osaston sisällä saadaan helposti parhaat osaajat opettamaan eri kursseille. Samoin voidaan keskittää koko koulun tuki kunkin kurssin pääharjoituksiin ja ruuhkahuippuihin. Myös materiaali, harjoitusalueet ja muut resurssit saadaan kaikkien käyttöön joustavasti. Tutkimustulosten hyödyntäminen on helppoa kun tutkijatkin ovat samaa joukkoa. Vastaavasti tutkijoilla pysyvät jalat tiukasti maan pinnalla, kun kenttämiesten kokemukset ovat saatavissa käyttöön läheltä, omasta joukosta. Työtaakkaa voidaan jakaa tasaisemmin. Esimerkiksi oppaiden ja käsikirjojen kirjoittaminen sekä varomääräystyöt voidaan jakaa nykyistä paremmin, hyödyntäen jälleen parhaita osaajia. Mahdollisuus taakanjakoon korostuu kun kertausharjoitusten Teksti: Kimmo Lehto Kaavio: Maasotakoulu määrässä päästään normaaliin rytmiin vuonna 2015. Edellä kuvattu toiminta edellyttää tietenkin myös rakenteellisia muutoksia verrattuna nykytilaan sekä joidenkin toimintojen siirtämistä paikkakunnalta toiselle. Valmiina on jo Rakuunasoittokunta Lappeenrannassa ja sen toiminta maavoimien soittokuntana. Jo vuonna 2014 Maasotakoulun esikunta suunnittelee ja valmistelee päätöksiä sekä palvelee henkilöstöä joka on sijoitettu viidelle paikkakunnalle: Lappeenrantaan, Haminaan, Niinisaloon, Hattulaan ja Riihimäelle. Toimintaa Maasotakoululla on tulevaisuudessa lähes koko Suoman alueella. Joukko-osaston ja sen osien johtaminen muuttuu merkittävästi. Kaikilla tasoilla työssä korostuvat ymmärrys kokonaisuudesta ja luottamus. Nykyisten joukkojen henkilöstössä tuota kokonaisuuden ymmärtämistä ja luottamuksen arvoista työtä olen nähnyt kiitettävästi jo uuden koulun valmistelun yhteydessä. Reserviupseerikoulu jatkaa toimintaansa Haminassa Suomen suurimpana joukkoyksikkönä. Kaikki nykyiset viisi tapaa tulla reservinupseeriksi säilyvät, eivätkä rukkilaiset päästä koulutuksen korkeaa tasoa laskemaan. Reserviupseerikurssien linjat pidetään viidessä yksikössä, joiden kokoonpanot on suunniteltu erityisesti yhteistoiminnan näkökulmasta. Joukkotuotanto, peruskoulutuksesta joukkokoulutuskauteen sekä aliupseerikurs- 16

sit, tehdään kolmessa yksikössä. Myös Rakuunaeskadroona siirtyy Haminaan kun tilat sen mahdollistavat. Vuodesta 2015 alkaen Koulutuskeskus vastaa pääosasta maavoimien palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta yhteistoiminnassa Maanpuolustuskorkeakoulun, Ilmasotakoulun (ilmatorjunta) ja Logistiikkakoulun (huolto) kanssa. Uuden Koulutuskeskuksen rakentamisen yhteydessä perustetaan Jalkaväkikoulu Lappeenrantaan ja keskukseen liitetään neljä muuta aselajikoulua. Pioneeri- ja Suojelukoulu siirretään Lappeenrantaan elokuussa 2014. Pioneeri ja suojelukoulutusta eri kursseille annetaan myös Porin prikaatissa (suojelu), Karjalan prikaatissa (raivaus) ja Kainuun prikaatissa (tienpito, ylimenon varmentaminen ja suluttaminen). Tykistökoulu, Panssarikoulu ja Viestikoulu jatkavat työtään nykyisillä sijoituspaikkakunnillaan. Tulevaisuudessa alueen asevelvollisuusasiat hoitaa Karjalan prikaatiin kuuluva Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa, kun Etelä-Karjalan aluetoimisto ja Kymenlaakson aluetoimisto lakkautetaan. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tuetaan jatkossa myös Lappeenrannassa ja Haminassa (esim. paikallispataljoonat). Samoin reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjä tuetaan edelleen molemmissa maakunnissa. On muistettava, että edellä kuvatun muutoksen tekevät ihmiset, eivät organisaatiot. Henkilöstö onkin ollut välillä aika tiukoilla, kun on pitänyt hoitaa nykyisen organisaation tehtävät ja samalla suunnitella ja valmistella uutta, Suomen suurinta sotakoulua. Monilla on edessään myös muutto toiselle paikkakunnalle. Henkilöstön työstä ja ilmeestä ovat kuitenkin heijastuneet koulumme arvot; ammattitaito, isänmaallisuus, yhteistyökyky ja luotettavuus. Olemme pystyneet menestyksellä rakentamaan uutta Maasotakoulua ja samalla niin maavoimien kuin koko puolustusvoimien tulevaisuutta. Kirjoittaja on eversti ja toimii Maasotakoulun johtajana. 17

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen osaksi Karjalan prikaatia A luetoimistojen myötä Karjalan Prikaatin kokoonpanoon liittyvät muuhun yhteiskuntaan tiiviisti verkottuneet asevelvollisuusasioiden asiantuntijatiimit. ALUETOIMISTOT PUOLUS- TUSVOIMAUUDISTUKSESTA Edellisen puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alussa osaksi maavoimia perustettiin aluetoimistot. Tuolloin perustetut aluetoimistot kuuluvat joko sotilasläänin esikunnan tai joukko-osaston esikunnan kokoonpanoon. Nyt käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä aluetoimistojen määrä supistuu 19:stä 12:een, ja ne kaikki organisoidaan sotilasläänien poistumisen myötä osaksi joukko-osastoja. Osaksi Karjalan Prikaatia liitetään Etelä-Savon aluetoimisto sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aluetoimistojen lakkauttamisen myötä perustettava Kaakkois-Suomen aluetoimisto (KASALTSTO). KAAKKOIS-SUOMEN ALUE- TOIMISTON TOIMIALUE, TEHTÄVÄT JA KOKOONPANO Teksti: Esa Hyytiäinen Aluetoimistot osana Karjalan prikaatia 1.1.2015 Kaakkois-Suomen aluetoimiston toimialue on vuoden 2015 alusta Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnat. Aluetoimiston toimipiste on suunniteltu sijoittumaan nykyisiin ISSLE:n tiloihin Kouvolan Kasarminmäelle. Nykytilassa aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen, jonka tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: määrättyjen tehtävin toimeenpano: mm. kutsunnat, kertausharjoituskäskytys ja muut asevelvollisia koskevat asiat ja hallinnolliset päätökset (esim. VAP-päätökset), en sodan ajan joukkojen henkilöstön palvelukseen käskemisestä, sen suunnittelu alueellaan, omaisyhteistyöstä sotilasläänin komentajan käskemällä tavalla, maanpuolustustyön ja koulutuksen suunnittelusta ja tukemisesta sekä yhteydenpidosta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen, alueensa veteraani- ja maanpuolustusjärjestöihin sekä reserviin. Tehtävät säilyvät uudistuksessa pääosin ennallaan. Asevelvollisuusasioihin liittyvän viranomaistehtävän ohjaus tulee jatkossa Maavoimien Esikunnasta. Muihin tehtäviin liittyvät vastuut Kaakkois-Suomen aluetoimistolle käskee Karjalan prikaatin komentaja tai apulaiskomentaja. Osana puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelua KASALTSTO:n kokoonpano on laadittu alla olevan mukaiseksi: - aluetoimiston päällikkö - asevelvollisuussektori (kaksi upseeria, yksi opistoupseeri ja kolme siviiliä) 18

- operatiivinen sektori (kaksi upseeria ja yksi opistoupseeri) Uudessa kokoonpanossa asevelvollisuussektorin henkilöstö on sijoitettu nykyisestä Kymenlaakson aluetoimistosta ja operatiivisen sektorin henkilöstö ISSLE:sta. Tehtäviin suunnitellun henkilöstön osaaminen varmistaa Kaakkois-Suomen aluetoimiston toiminnan käynnistymisen sujuvasti ja laissa määrättyjen asevelvollisuus asioiden häiriöttömän hoidon. PERUSTAMISEN VALMISTE- LUT HYVÄSSÄ VAUHDISSA Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustamisen valmisteluista vastaa nykyinen Kymenlaakson aluetoimisto. Aluetoimiston näkökulmasta valmistelut ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä eri osapuolten (KARPR, ISSLE, ISHRE, EKARALTSTO) kanssa. Aluetoimiston toiminnan aloittamisen kannalta tärkeiden asioiden (mm. Etelä-Karjalan asevelvollisten valvontavastuun vaihto, vuoden 2015 TRSS -suunnittelu, työjärjestykset, tilaratkaisut) suunnittelu on hyvässä mallissa, ja asiat saadaan tulevan vuoden aikana järjestettyä toiminnan käynnistämisen edellyttämälle tasolle. Tulevan KASALTSTO:n henkilöstölle on jo nyt syntynyt tunne, että he ovat tervetulleita Karjalan prikaatiin ja että prikaati on valmistautunut tukemaan aluetoimistoa sen tehtävien toimeenpanossa (esim. kutsunnoissa). Karjalan prikaatin syksyllä uudistuksen yhteydessä siirtyvälle henkilöstölle järjestämä tutustumistilaisuus prikaatiin ja Kouvolan kaupunkiin oli hyvin ajoitettu ja informatiivinen tapahtuma. Haminasta Kouvolaan siirtymään suunniteltu aluetoimiston henkilöstö osallistui tilaisuuteen lähes täysimääräisesti (5/6) ja piti tilaisuutta hyvin järjestettynä. Hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken tehdyt valmistelut luovat Kaakkois-Suomen aluetoimistolle hyvät edellytykset aloittaa toimintansa osana Karjalan prikaatia 1.1.2015. Kirjoittaja on everstiluutnantti ja toimii Kymenlaakson aluetoimiston päällikkönä. Kaakkois-Suomen aluetoimiston toimialue 2015 alkaen 19

Kymen Vartio nro 30 / 24.2.2014 Etelä-Karjalan aluetoimisto v. 2014 Aluetoimisto toimii täysipainoisesti Lappeenrannassa vuoden 2014 loppuun asti. Etelä-Karjalan aluetoimiston viimeinen toimintavuosi ei juuri näy ulkopuoliselle poikkeavana toimintana. Aluetoimisto toteuttaa kutsunnat aikavälillä 15.8.- 15.12.2014. Kutsuntoja on lähes jokaisella alueen paikkakunnalla, joista Lemi ja Luumäki on yhdistetty. Kutsuntatilaisuuksia on yhteensä 19 ja kutsunnan alaisia on noin 800 henkilöä. Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien valintatilaisuus järjestetään Lappeenrannassa pääsiäisen jälkeen. Vuosittain tilaisuuteen on osallistunut 20-30 naista. Lähes joka kuukausi toteutetaan aluetoimiston järjestämät tarkastukset erikseen kutsutuille tai määrätyille asevelvollisille. Kutsuntatilaisuuksissa tehdään asevelvollisten osalta kaksi merkittävää päätöstä, jotka ovat palveluskelpoisuusluokan sekä palveluspaikan määrääminen. Asevelvollinen voi parhaiten valmistautua kutsuntatilaisuuteen miettimällä mitä omalta armeijapalvelukselta haluaa. Tämän voi tehdä esimerkiksi tutustumalla puolustusvoimien internetsivuilla eri joukko-osastojen tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin. Itse palvelukseen kannattaa valmistautua reippaalla liikunnalla ja myös ennen palvelukseen astumista lähetettävän ennakkokyselyyn vastaamisen merkitystä ei voi kyllin korostaa. Muuten aluetoimiston vuoden 2014 rutiineihin kuuluu muun muassa reserviläisten ylennysesitysten valmistelut 4.6 sekä 6.12 liittyviin esittelyihin. Mittava ponnistelu on myös tukea 20 Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisten järjestämää alueellista maanpuolustuskurssia Lappeenrannassa 7.- 11.4. Reserviläiskoulutuksen osalta on näköpiirissä valoa tunnelin päässä. Vuosi 2014 nousu on vielä pientä, mutta vuonna 2015 reserviläisvuorokausiin on tulossa näillä näkymin reipasta lisäystä. Ehkä merkittävin tapahtuma kuluvana vuonna on uuden maavoimien taisteluunkin liittyvän paikallispataljoonan muodostaminen. Tämän joukon muodostamiseen Etelä-Karjalan alueella aluetoimisto osallistuu. Muita huomionarvoisia tapahtumia ovat 4.6 valtakunnallinen paraati Lappeenrannassa, johon reserviläiset osallistuvat sekä perinteinen rynnäkkökiväärikilpailu Taipalsaaressa 6.9.2014. Vapaaehtoisen maapuolustuksen saralla Maasotakoulun tuki jatkuu vuoden 2014 jälkeenkin vahvana, vaikka osa suunnittelusta tulee uuden aluetoimiston tehtäväksi. Puolustusvoimien tilaamaa koulutusta on suunniteltu 370 reserviläiselle, josta muodostuu lähes 950 reserviläisvuorokautta. Sotilaallista valmiutta palvelevaa koulutusta MPK on suunnitellut reippaalle 700 reserviläiselle. Lisäksi Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikkö (KOTUyksikkö) järjestää paljon muuta koulutusta eli ei kuin ilmoittautumaan koulutukseen. MPKry:n internetsivuilta saa lisätietoa kattavasta koulutustarjonnasta. Etelä-Karjalan aluetoimisto toimii osana Maasotakoulua ja vaikka puolustusvoimauudistus kohtelikin Maasotakoulua erittäin positiivisesti, niin aluetoimiston kohtalo on kuitenkin sulkea ovensa 31.12.2014. Näinä Teksti: Sami-Antti Takamaa kuutena toimintavuotena aluetoimisto on toiminut tuloksekkaasti ja vakiinnuttanut asemansa Etelä-Karjalan alueella. Miksi aluetoimisto sitten suljetaan - jääkö alueelle tyhjiö? Lakkauttamisen perussyy on varmastikin toimintojen tehostaminen. Alueelle ei jää tyhjiötä, vaan vuoden 2015 alussa Kouvolassa, Karjalan prikaatin alaisuudessa, aloittaa toimintansa Kaakkois-Suomen aluetoimisto, johon liitetään niin Kymenlaakson kuin Etelä-Karjalankin aluetoimistot. Jatkossa asioiminen asevelvollisuusasioissa tapahtuu siis fyysisesti Kouvolassa, mikäli paikanpäälle täytyy mennä. Monet asiathan voi jo nykyäänkin hoitaa joko puhelimitse tai verkossa. Tietysti myös posti kulkee perille. Ulkopuolinen tuskin havaitsee tätä muutosta esimerkiksi kutsuntoihin liittyen, jotka jatkuvat normaalisti voisiko sanoa, että tutulla kaavalla. Vuoden 2014 kutsunnoissa tullaan muistuttamaan, että yhteydenotot vuoden 2015 alusta pitää tehdä Kaakkois-Suomen aluetoimistoon. Etelä-Karjalan aluetoimisto panostaa siihen, että uuden aluetoimiston toiminta lähtee mahdollisimman jouhevasti käyntiin heti vuoden 2015 alusta. Se on meille kunnia-asia.

Haluan Etelä-Karjalan aluetoimiston koko henkilöstön puolesta esittää Kymen Vartion lukijakunnalle erittäin hyvää vuotta 2014 ja kiittää kaikkia siitä yhteistyöstä, mitä menneinä vuosina aluetoimiston kanssa olette tehneet. Muistakaa, että toiminta jatkuu. Kirjoittaja on everstiluutnantti ja toimii Etelä-Karjalan aluetoimiston päällikkönä. Etelä-Savon aluetoimiston toiminta vuonna 2014 O peratiivisen alan keskeisin työsarka liittyy vuoden 2015 operatiivisen suunnitelman laatimiseen. Suunnittelu toteutetaan FINGOP prosessin mukaisesti siten että ylempi johtoporras laatii suunnitelmansa vaiheittain ja alajohtoportaat liittyvät suunnitteluun kunkin vaiheen myötä. Etelä-Savon aluetoimiston sodan ajan johtoporras on paikallispataljoonan esikunta. Paikallispataljoonan esikunnan henkilöstöstä valtaosa on reserviläisiä. Pataljoona laatiikin omat suunnitelmansa paljolti reserviläisten voimin. Suunnitteluun liittyy vuonna 2014 useita kertausharjoituksia. Esikunnan vapaaehtoisessa harjoituksessa annetaan perusteet suunnittelun aloittamiseksi. Tämän jälkeen esikunnan suunnittelukeskuksen kahdessa kertausharjoituksessa laaditaan suunnitelma. Tämän lisäksi kertausharjoituksiin osallistuu paikallispataljoonan yksiköiden päälliköt sekä perustamiskeskuksen avainhenkilöstö. Suunnitelmia täydennetään virkamiestyönä aluetoimiston henkilöstön toimesta. HENKILÖSTÖALA Mikkelin kaupunki järjestää kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen pääjuhlan Mikkelissä 27.4. Juhlan teema on Kiitollisina kohti tulevaisuutta - Tacksamma emot framtiden. Puolustusvoimat tukee pääjuhlan järjestelyitä merkittävällä tavalla ja tilaisuus on siten yksi Etelä-Savon aluetoimiston vuoden 2014 merkittävimmistä ponnistuksista, vaikka pääosa puolustusvoimien asettamista resursseista tuleekin Karjalan prikaatista mm. varusmiestyövoiman ja kaluston muodossa. Etelä-Savon kutsuntojen järjestelyissä ei tapahdu vuonna 2014 merkittäviä muutoksia. Sulkavan ja Puumalan kutsunnat yhdistetään siten, että kutsuntatilaisuudet järjestetään vuorovuosin joko Puumalassa tai Sulkavalla. Vuonna 2014 kutsunnanalaiset kokoontuvat Sulkavalle. Hirvensalmen ja Pertunmaan kutsunnat on toteutettu samalla periaatteella jo useita vuosia ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Vuosi 2014 tulee olemaan Etelä-Savon Liikunta ry:n EUrahoitteisen Iskussa Inttiin -hankkeen viimeinen toimintavuosi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kunta ottaa vuonna 2015 vastuun toimintamallin jatkamisesta omin resurssein. Elämätapaneuvonnalla ja liikuntaan innostamisella on nuorison keskuudessa tarvetta. Kutsuntatilaisuudet muodostavat hyvän kanavan vaikuttamiselle. KOMENDANTIN TOIMISTO Komendantintoimiston tehtäväkenttä on laaja-alainen. Toi- Teksti: Heikki Saarento miston päätehtävä on tuottaa palveluja Mikkelin varuskunnan eri toimijoille. Palveluita ovat mm turvallisuustoiminta, kuljetuspalvelut, liikuntapalvelut mukaan lukien fyysisen kunnon testaaminen ja palvelusammunnat, ampumaratojen ylläpitäminen ja kehittäminen, osallistuminen rakennushankkeisiin, ympäristön suojelu ja kiinteistönhoitoon liittyvät toiminnot. Komendantintoimisto suunnittelee ja järjestää varuskunnallisia tilaisuuksia ja osallistuu suurempienkin tilaisuuksien järjestämiseen osana Etelä-Savon aluetoimistoa. Komendantintoimisto on tiiviisti mukana viranomaistoiminnassa Etelä-Savon alueella. VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS Etelä-Savossa, kuten useissa muissakin maakunnassa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja sen koulutusta kehittää yhteistoimintaryhmä. Etelä-Savossa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaryhmään 21