TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS

TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUOSI 2013 HELMIKUU 2014

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 YLEISTÄ 1.1 Vastuuhenkilöt 4 1.2 Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet 4 1.3 Ympäristölupapäätös 5 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto 6 2.2 Polttoprosessi 7 2.3 Energian talteenotto 8 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet 8 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta 9 2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset 10 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2013 3.1 Laitoksella käsitellyt jätteet 13 3.2 Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet 13 3.3 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2013 14 3.4 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus 15 3.5 Seisokit, häiriötilanteet 18 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt 18 sekä hankinnat 3.7 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2013 19 4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2013 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset 20 4.2 Rinnakkaismittaukset 21 4.3 4.4 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote 21 21 4.5 Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu 22 5 YHTEENVETO 5.1 Laitoksen toiminta 23 5.2 Laitoksen vuosipäästöt 23 5.3 Laitoksella tehdyt toimenpiteet 23 5.4 Arvio laitoksen toiminnasta 24

LIITTEET 1. Jätteenpolttolaitoksen prosessikaaviot Liite 1.1 Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Liite 1.2 Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset ja Liite 1.3 Turun jätteenpolttolaitos, puhdistustuotteiden käsittely. 2. Vastaanotetut yhdyskuntajätteen määrät (kuukausittain ja kunnittain) vuonna 2013 3. Kaatopaikalle toimitettu arinakuona 4. Vuoden 2013 velvoitemittausten taulukkoyhteenvedot 5. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2013 6. Arinakuonan analyysitulokset vuosi 2013. Pohjakuonan laadunvalvontatutkimus: 3/2013, 6/2013, 10/2013 (12/2013 kesken) 7. Vuosipäästö linjakohtaisesti 8. Laitoksen vuosipäästö 2013. Vuosiyhteenveto, FTIR mittalaite

TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA 2013 1 YLEISTÄ Turun kaupungin yhdyskuntajätteen polttolaitos sijaitsee Koroisten - Niuskalan alueella, kaupungin omistamalla tontilla n. 4 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alun perin sveitsiläisen Von Roll AG:n toimittama laitos on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1975 (katso karttakuva alla, Kuva 1). Kuva 1. Jätteenpolttolaitos ja sen viereinen biolämpökeskus. Laitoksen kiinteistörekisteritunnus on 853-92-41-3. Jätteenpolttolaitoksen vieressä tontilla 2 sijaitsee Turku Energia Oy:n lämpökeskus. Turun ja Porin lääninhallituksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta antamassaan päätöksessä 30.11.1990 edellyttämä laitoksen mittava saneeraustyö toteutettiin vuosien 1994-1995 aikana. Saneeraustyön KVR- urakoitsijana toimi silloinen IVO International Oy. Jätteenpolttolaitos muodostuu jätteen vastaanottoasemasta (ml. vaaka), jätteen tyhjennyshallista, vastaanottosiilosta (jätebunkkeri), kahdesta arinakattilalinjasta, kahdesta jätelämpökattilasta, kahdesta sähkösuotimesta, molemmille polttolinjoille yhteisestä savukaasujen

1.1 Vastuuhenkilöt puhdistuslaitoksesta ja lopputuoteasemasta siiloineen sekä savukaasunpuhdistusjätteen siirtokuormausasemasta. Laitoksella käsitellään n. 50 % laitoksen toiminta-alueella muodostuvan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrästä. Jätteenpoltto tapahtuu laitoksen kahdessa rinnakkaisessa arinatekniikkaan perustuvassa polttolinjassa. Molempien polttolinjojen mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Laitos tuottaa kaukolämpöä noin 90-110 GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. Vuoden 2011 (1.1.2011) alusta jätteenpolttolaitoksen käyttö on ollut Turku Energia Oy:n vastuulla ja organisaatiossa. Turun Seudun Energiantuotanto Oy omistaa laitoksen. Polttolaitoksella käytönvalvojana laitoksen toiminnasta ja ylläpidosta vastaa ylikonemestari: Turku Energia Oy, yhdyskuntajätteen polttolaitos: Ylikonemestari Esa Grönroos Polttolaitoksenkatu 15 20380 TURKU puh. (02) 262 4821 Sähköposti: esa.gronroos@turkuenergia.fi 1.2 Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet Jätteenpolttoasetus Valtioneuvoston asetus (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta tuli voimaan 1.6.2003. Asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 362/2003) määritellään mm. laitosten toimintaa koskevat määräykset, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevesipäästöt. Asetuksen säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin 28.12.2005 lukien. Vuoden 2013 alussa, 14.2.2013, astui voimaan ja sovelletaan Valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta, VNa 151/2013. Tämä asetus korvaa aiemman vuonna 2003 annetun asetuksen, VNa 362/2003.

1.3 Ympäristölupapäätös Orikedon jätteenpolttolaitos haki uutta ympäristölupaa alkuvuodesta v. 2008. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut 30.9.2009 Orikedon jätteenpolttolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-275-111. Ympäristölupapäätöksessä annetaan mm. laitoksen yleistä toimintaa koskevia määräyksiä, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä määritellään poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lopputuotteiden käsittely. Em. päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen aiemman ympäristölupapäätöksen 28.3.2006, nro 22 YLO. Turun Jätteenpolttoliikelaitos ja eräät ympäristön asukkaat ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen 30.9.2009 annetusta ympäristönlupapäätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 17.11.2010, Nro 10/0292/1, hylännyt Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä 30.9.2009 tehdyt valitukset ja näin ollen em. lupapäätös ja sen määräykset ovat voimassa. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.5.2012, Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 Ympäristölupaa koskevista valituksista, jossa Vaasan hallinto-oikeuden yo. päätöstä ei muuteta.

2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto Jätteenpolttolaitokselle vastaanotettavan yhdyskuntajätteen laatu määräytyy alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti tapahtuvalla syntypaikkalajittelulla. Poltettavan jätteen vastaanotto ja valvonta polttolaitoksella Jätteenpolttolaitoksella vastaanotetaan jätteitä klo 6.15-21.15 välisenä aikana arkipäivisin ja satunnaisesti juhlapyhien aattoina (ei iltaisin). Muina aikoina jätettä ei tuoda laitokselle. Jäte tuodaan polttolaitokselle pääsääntöisesti ns. pakkaavilla jäteautoilla. Polttolaitokselle tuleva jäte punnitaan portilla autovaa'alla ja puretaan jäteautoista 5 000 m 3 7 000 m 3 tilavuiseen jätteen vastaanottobunkkeriin. Laitokselle tuleva jäte on pääsääntöisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Myös muissa kunnissa, joista jätettä tulee, on vastaavanlainen lajittelu. Jätteen vastaanoton yhteydessä henkilökunta valvoo jätteen laatua silmämääräisesti, ja jätenosturin käyttäjä poistaa tarvittaessa jätteen joukosta suurikokoiset tai muuten polttoa haittaavat esineet. Jätteen kuljettajille annetaan palaute määräysten vastaisesta jätteestä. Ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-111, mukaisesti jätteen laatua tarkkaillaan vähintään 20 kertaa vuodessa tehtävän näytteenoton perusteella. Näytteenotosta ja otettujen näytteiden tarkastuksesta vastaa Turun seudun jätehuolto Oy. Näytteenotto tapahtuu lähettämällä sattumanvaraisesti jätteenpolttolaitoksen vaa alta jätekuorma Topinojan kaatopaikalle tarkempaan analyysiin. Täällä jätekuorma levitetään maahan, ja siinä olevien polttoon soveltumattomien jakeiden laatu ja määrä merkitään lomakkeelle. Lomakkeet toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Vastaanotetun jätteen käsittely polttoon Vastaanotettua jätettä sekoitetaan jätebunkkerissa kahmarinosturin avulla. Jätebunkkeriin mahdollisesti joutuneet poltolle haitalliset suuret esineet nostetaan kahmarinosturilla erilleen poltettavasta jätteestä. Edelleen, suuret palavat jäte-erät voidaan pilkkoa polttoon soveltuviksi erillisellä bunkkerin ylätasolle sijoitetulla leikkurilla. Jätebunkkerista tasalaatuistettu jäte nostetaan ja siirretään kahmarinosturilla polttouunien syöttösuppiloihin.

2.2 Polttoprosessi Jätteen syöttö polttoon Jäte siirretään bunkkerista kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin. Syöttösuppiloista jäte putoaa vinossa olevien suppilokuilujen kautta uuneihin arinoille, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen lohkoon: syöttö/kuivaus/sytytysarina, polttoarina ja loppuunpalamisarina (kuva: Liite 1). Arinajärjestelmän ansiosta poltettava jäte joutuu tehokkaaseen nosto- ja kiertoliikkeeseen, jolloin palamisilma jakautuu tehokkaasti poltettavaan jätteeseen ja jätemassan loppuun palaminen tehostuu. Jätteen poltto Palamisessa tarvittava ilma otetaan osittain jätebunkkerista, osittain uunihallista. Palamisilma johdetaan esilämmitettynä polttoon arinalla olevan jätekerroksen läpi alhaaltapäin (primaari-ilma). Tulipesään puhalletaan toisioilmaa (sekundaari-ilma) ja syöttöarinan kynnykselle jäähdytysilmaa (Kuva 2 alla). Tulipesän lämpötila on jätettä poltettaessa n. 1000 o C 1100 o C. Loppuun palanut jäte (kuona) putoaa pääarinan jälkeen vesijäähdytteiseen kuonaaltaaseen, josta se siirretään kuljettimella kuonabunkkeriin. JÄTE SAVUKAASU PALAMINEN ILMA ILMA KUIVAUS PYROLYYSI/ KAASUTUS PALAMINEN SINTTERIN LOPPUUN- PALAMINEN ILMA POHJAKUONA Kuva 2. Palamisen vaiheet arinalla (periaatekaavio)

2.3 Energian talteenotto Jätelämpökattilat Arinakattiloissa muodostuvat savukaasut johdetaan paineiseen laatikkokattilaan ja kiertoleijutekniikkaan perustuvaan FluxFlow - jätelämpökattilaan eli kiertopetilämmönvaihtimeen. Täällä savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan, paineiseen veteen ja siirretään kahden kaukolämmönvaihtimen (2 x 11 MW) kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon. Kattilan petimateriaali, hiekka, erotetaan savukaasuista kattilan jälkeisissä sykloneissa ja johdetaan takaisin kattilaan tai poistetaan kierrosta sähkösuotimen lähettimille silloin, kun petimateriaalia vaihdetaan. Edelleen lämpöä otetaan talteen sähkösuodattimien jälkeen sijoitetuilla lisälämmönvaihtimella, ns. ekonomaisereilla. Kummankin jätteenpolttolinjan lämmöntalteenottokyky on noin 10 MW. 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet Sähkösuotimet Kiertopetikattilan jälkeen savukaasut kulkeutuvat kummallakin linjalla yksikammioiseen sähkösuotimeen. Sähkösuotimet, joiden pölyn erotuskyky on n. 98 %, toimivat savukaasujen sisältämien hiukkasten ja niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien esierottimina. Erotettu pöly johdetaan mekaanisesti sille varattuun siiloon. Savukaasupesuri Savukaasunpuhdistusyksikkö toimii kummankin polttolinjan yhteisenä savukaasun puhdistusjärjestelmänä. Savukaasunpuhdistus perustuu ns. puolikuivaan kalkkimaitoa väliaineena käyttävään tekniikkaan. Järjestelmässä savukaasut tulevat n. 220 C lämpötilassa reaktoriin, jossa kalkkimaito (CaO + H 2 O) sumutetaan savukaasuihin. Kalkkimaito absorboi savukaasujen happamia komponentteja: suolahappoa, fluorivetyhappoa ja rikkidioksidia. Kalkkimaidon annostelua ohjataan FTIR- savukaasuanalysaattorin avulla. Reaktorin jälkeen savukaasut ohjataan kanavareaktoriin, jossa tapahtuu aktiivihiilen lisäys, ja siitä edelleen letkusuodattimen ja savukaasupuhaltimen kautta 89 m korkean savupiipuun. Piipusta ulostulevien puhdistettujen savukaasujen lämpötila on n. 140 o C. Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan mekaanisesti sille varattuun lopputuotesiiloon.

Savukaasunpuhdistusjätteen kuivapurkausasema Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksesta syntynyt sekä sähkösuodattimen että letkusuodattimen erote lastataan varastosiiloista erillisen siirtokuormauslaitteiston kautta suljettuun kuljetustankkiin (kuivapurkausasema). Nämä prosessin lopputuotteet kuljetetaan ja käsitellään Ekokem Palvelut Oy:n toimesta yhtiön Porin käsittelykeskuksessa. 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta Automaatio Jätteenpolttolaitoksen toimintaa (poltto, lämmön talteenotto ja savukaasunpuhdistus) seurataan, valvotaan ja ohjataan valvomoon sijoitetun automaatiojärjestelmän avulla. Apuna käytetään samaan tilaan sijoitettua jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittely-yksikköä, joka antaa tietoa polton tehokkuudesta sekä savukaasupäästöjen tasosta. Polttoprosessi Jätteenpolttolaitoksen toimintaa seurataan ja ohjataan valvomosta, jossa sijaitsevat kummankin polttolinjan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet. Valvontahuone on miehitetty 24 h/vrk. Lisäksi laitoksella tehdään säännöllisiä tarkastuskierroksia, joiden yhteydessä suoritetaan tarpeelliset kunnossapitotoimenpiteet. Palamista ohjataan ensisijaisesti säätämällä poltettavan jätteen ja palamisilmojen (primaari-ilma ja sekundaari-ilma) määriä. Polton ohjaus perustuu lähinnä tulipesän lämpötilamittauksiin, kattilan menoveden lämpötilaan ja arinoiden alaosasta saatavaan väri-tv-kuvaan sekä jatkuvatoimisiin päästömittauksiin. Sähkösuotimet Sähkösuotimien toimintaa valvotaan jännite- ja virtamittarien avulla. Suotimien toimittaja tarkastaa ja huoltaa suotimet laitoksen vuosihuollon yhteydessä kerran vuodessa. Savukaasunpuhdistus Puolikuivan savukaasun puhdistuslaitoksen toimintaa ohjataan laitokselle tulevan savukaasuvirran mukaan. Kalkkimaidon syöttöä reaktoriin ohjaa HCl -analysaattori (FTIR - tekniikkaan perustuva monikomponenttianalysaattori), joka sijaitsee savukaasukanavassa ennen savupiippua. Aktiivihiilen syöttö savukaasuihin ohjautuu savukaasuvirran mukaan.

2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tarkkaillaan laitoksen polttoprosessin, savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta sekä yleisesti laitoksen toimintaa. Mittalaitteita on sijoitettu prosessien seurantaa varten laitokselle seuraavasti (Liite 1): Polttolinjat 1 ja 2 Polttoprosessin tehokkuutta tarkkaillaan kummallakin polttolinjalla mittaamalla jatkuvatoimisesti tulipesässä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta sekä savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasujen lämpötilamittaus tapahtuu tulipesästä kolmesta eri pisteestä. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus mitataan tulipesän esierottimen kohdalta. Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuuden mittaus tapahtuu sähkösuodattimen jälkeisestä kanavasta. Em. mittausten lisäksi savukaasukanavasta ennen sähkösuodatinta mitataan savukaasujen happipitoisuutta. Savukaasunpuhdistuslaitos Savukaasunpuhdistuslaitoksen yhteyteen letkusuodattimen jälkeen on toteutettu laitoksen varsinainen savukaasujen mittauspiste. Mittalaitekokonaisuus toteuttaa savukaasuille Valtioneuvoston asetuksen (VNa 362/2003 ja VNa 151/2013) jätteen polttamisesta asettamat velvoitteet ja määräykset. Savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti (FTIR - tekniikkaan perustuvalla mittalaitteella) mm. savukaasun hiukkas-, suolahappo-, fluorivetyhappo-, rikkidioksidi- ja kokonaishiilivetypitoisuutta sekä savukaasun typen oksidien ja hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasupitoisuuksien redusointia varten on samaan pisteeseen toteutettu jatkuvatoiminen happi- ja vesipitoisuuksien mittaus. Savukaasujen kloorattujen dioksiinien- ja furaanipitoisuuksien (PCDD/F) tarkkailu Savukaasujen kloorattuja dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 ja VNa 151/2013) määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Laitteisto, ns. DECS keräin, koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (Kuva 3 alla): näytteenkeruuyksikkö näyteabsorbenttiä sisältävä patruuna ja kontrolliyksikkö

Kiinteästi savukaasukanavaan asennettu laitteisto on täysin automaattinen näytteenkeräin, joka koostuu lämmitetystä näytteenkeräyssondista, lämmitetystä suodatinpatruunakotelosta, savukaasun jäähdytysjärjestelmästä, XAD-2 -näyteabsorbentista ja virtausmittauslaitteesta (Pitot -putki). Jotta kosteus ei kondensoidu linjoihin, käytetään näytteenotossa lämmitettyä suodinkoteloa ja lämmitettyä näytelinjaa. Kuva 3. Jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenottojärjestelmä (periaatekaavio) Laitteistolle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laitetoimittaja lähettää kerätyn näytteen analysoitavaksi joka toinen kuukausi. Analyysitulokset toimitetaan analyysikohtaisesti tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Piiput Kummassakin savukanavassa on savukaasujen tilavuusvirta- ja lämpötilamittaus. Melumittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen (Kuva 4 alla), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (raportointi kuukausittain). Melumittauslaitteisto koostuu seuraavista komponenteista: äänitasomittari Rion NL-21 (tarkkailuluokka 2) tietokone analysointiohjelma. Mittauslaitteisto kalibroidaan 3 kk:n välein laitetoimittajan toimesta (huoltosopimus).

Kuva 4. Meluaidatun laitosalueen ulkopuolelle (lounaispuolelle, n. 30 m) lyhtypylvääseen asennettu jatkuvatoimineen äänitasomittari (Rion NL 21) ja tiedonsiirtoyhteys Päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä Laitoksen valvomossa on päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla raportoidaan laitoksen jatkuvatoimiset mittaukset sekä suoritetaan lupaehtojen mukainen päästömittausten redusointi ja tehdään raportointiin tarvittava tulostus. Laitoksen prosessikaaviot on esitetty Liitteessä 1 seuraavasti: Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset

3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2013 3.1 Laitoksella käsitellyt jätteet Vastaanotetut jätteet vuonna 2013 Jätteenpolttolaitokselle otettiin vuonna 2013 vastaan jätettä 49 763 tonnia. Tästä määrästä polttoon ohjautui 49613 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä tai polttokelpoista erityisjätettä. Tilastot vastaanotetuista jätteistä on esitetty Liitteessä 2. 3.2 Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Yhdyskuntajäte Jätteenpolttolaitoksella syntyvä vähäinen määrä yhdyskuntajätettä poltetaan laitoksella. Arinakuona: Jätteenpolttouunien arinakuonaa muodostui vuonna 2013 yhteensä 7 724 tonnia ja se kuljetettiin Topinojan kaatopaikalle. Tilasto kaatopaikalle toimitetun arinakuonan määrästä on Liitteessä 3. Lopputuote: Ekokem Palvelut Oy:n kanssa v. 2013 solmitun käsittelysopimuksen mukaisesti toimitettiin yhtiön Porin käsittelylaitokselle v. 2013 savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta (sähkösuodin- ja pussisuodinerote) yhteensä 1 841 t. Jätevedet: Laitoksella syntyvät jätevedet saniteettitiloista johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2013 laskettiin viemäriverkkoon saniteettitilojen jätevesiä n. 5 000 m 3. Polttoprosessista tulevat kuona-altaan jätevedet ohjataan savukaasunpuhdistuslaitoksen prosessivedeksi. Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön.

3.3 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2013 Jätteen käsittelykapasiteetti Yhdyskuntajätettä poltettiin laitoksella keskimäärin 3,4 t/h/polttolinja. Käyttöaika Jätteenpolttolaitoksen yhteenlaskettu käyntiaika vuonna 2013 oli 14 592 tuntia (I-uuni 7 564 tuntia, II-uuni 7 028 tuntia). Lämpömäärä Laitoksella tuotettu, kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä vuonna 2013 oli 103 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t (netto). Lämmön talteenotto Lämmön talteenotossa käytetyn kiertopetihiekan määrä vuonna 2013 oli n. 1248 tonnia. Savukaasunpuhdistus: Savukaasunpuhdistuksessa käytetyn kalkin määrä vuonna 2013 oli n. 448 tonnia ja aktiivihiilen määrä n. 4 tonnia. Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti mm. seuraavien parametrien avulla: uunien ja pystykattiloiden lämpötila: 6 mittauspistettä/polttolinja primaari- ja sekundaari-ilman syöttö arinalle, virtausmittaus tuotettu kaukolämpöenergian määrän mittaus kattilaveden lämpötilan mittaus sähkösuotimet, virta- ja jännitemittaus pesuri, savukaasujen eri epäpuhtauksien pitoisuudet (FTIR tekniikka, katso kohta 3.4), savukaasumäärän virtausmittaus ja savukaasun lämpötilamittaus, kalkkimaidon virtauksen mittaus PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto jatkuvatoiminen ulkomelun mittaus jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet (FTIR tekniikka) TV kuva kummaltakin arinalta valvomossa Laitoksen käytön kannalta tärkeiden mittausten lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan tunnin väliajoin.

3.4 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus 3.4.1 Jatkuvatoimiset päästömittaukset Jätteenpolttolaitoksella jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston mittaus- ja näytteenottokohdat sijoittuvat seuraavasti: Polttouunit (molemmat linjat) lämpötilamittaus kolme pistettä/uuni esierotin O 2 -mittaus Savukaasukanava välittömästi sähkösuotimen jälkeen (molemmat hormit) hiilimonoksidi, CO happi, O 2 Savupiippu, taso +43,75 merenpinnasta (molemmat hormit) lämpötilamittaus savukaasun virtausmittaus 3.4.2 Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, FTIR - tekniikka FTIR -laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NO x rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan erikseen myös savukaasujen hiukkaspitoisuus happipitoisuus, O 2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys Laitoksen jatkuvatoimisten mittalaitteiden sijainnit on esitetty Liitteessä 1.2. Savukaasumittausten tulos on ympäristölupapäätöksen 30.9.2009, VNa 362/2003 ja VNa 151/2013 mukaisesti ilmoitettava pitoisuuksina kuivassa savukaasussa, normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen. Mittaustietojen redusoinnit tehdään laskennallisesti puolikuivan savukaasun puhdistuslait-

teiston jälkeen kaasujen lämpötila, happi- ja kosteusmittausten (kaasun vesipitoisuus) avulla (FTIR laite). 3.4.3 Ulkomelun mittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen (Kuva 4), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti. 3.4.4 PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 ja VNa 151/2013) määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) on tarkkailtu jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä 1.8.2010 alkaen (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Näytteenoton tulos raportoidaan tavoitteellisesti joka toinen kuukausi viranomaiselle. Huollot ja kalibroinnit Mittalaitteiden toimittaja on suorittanut huoltosopimusten mukaisesti (aiemmin asennetut laitteet, uudet laitteet) mittalaitteiden huollot, kalibroinnit ja säädöt, vähintään kerran kuukaudessa. Huoltojen yhteydessä on vaihdettu suodattimia, puhdistettu putkistoa ja vaihdettu muita kuluvia komponentteja. Kalibroinnit on tehty tarkastamalla 0-pisteet typellä ja alueet aluekaasuilla. FTIR- laitteiston kalibrointi tapahtuu automaattisesti kerran vuorokaudessa (laitteiston oma sisäinen kalibroituminen). Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat kattila 1 ja 2 laitteet sekä savukaasun puhdistuslaitoksen jälkeen olevat laitteet eli kaikki laitoksen kaasuanalysaattorit. Suoritettavat toimenpiteet perustuvat standardiin SFS-EN 14181 ja sen kohtaan AST, jonka mukaan kerran vuodessa on suoritettava seuraavat työt: näytteenkäsittelyn toiminnan tarkistus näytelinjan tiiveystesti nollan ja alueen tarkistus nollan ja alueen ryöminnän tarkistus lineaarisuuskalibrointi dokumentoinnin tarkistus. Jätteenpolttolaitoksen eri mittalaitteiden AST-mittaukset toteutettiin velvoitemittauksen 29.5.2013 yhteydessä. Tarkastusmittaukset koskivat SO 2 -, NO x -, CO-, TOC-, HCl-, savukaasun virtausta ja hiukkasmittauksia. Mittaukset tehtiin standardin SFS-EN 14181 mukaisesti.

Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot. Laitosmittaukset vuonna 2013 1. Polttolinjat Linjakohtaiset mittaukset ovat toimineet koko vuoden hyvin. Päästömittausten tiedonkeruun kuukausiraporttien pohjalta voi todeta, että mittalaitteet ovat toimineet pääsääntöisesti moitteettomasti. 2. Savukaasunpuhdistuslaitos Jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto toteutetaan FTIR - tekniikkaan perustuvalla laitteistolla. Laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 sekä VNa 151/2013 (14.2.2013) mukaisesti seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NO x rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan erikseen myös savukaasujen hiukkaspitoisuus ja happipitoisuus, O 2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys. Uusittu raportointikäytäntö noudattaa ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 sekä VNa 151/2013 (14.2.2013) asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. PCDD/PCDF näytteenkeräysjärjestelmälle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laite huolletaan ja tarkastetaan käyntien yhteydessä. FTIR -mittalaite huolletaan ja kalibroidaan kerran kuukaudessa mittalaitetoimittajan toimesta huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltojen yhteydessä on tarkastettu mittalaitteen toiminta ja näytteenottolinjojen toiminta. Huoltojen välillä laitoshenkilökunta seuraa laitteen toimintaa säännöllisesti.

FTIR - laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti koko vuoden 2013. 3. Piiput Velvoitemittauksen yhteydessä v. 2013 tarkastettiin lämpötila- ja virtausmittaukset ja niiden näyttämien todettiin olevan luotettavia. 4. Tiedonkeruujärjestelmä: Jatkuvatoimisten mittauslaitteistojen tiedonkeruu- ja raportointilaitteistoa sekä mittaustulosten raportointikäytäntöä on päivitetty vastaamaan ympäristöluvan 30.9.2009 vaatimuksia. Raportointikäytäntö noudattaa jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 sekä VNa 151/2013 (14.2.2013) asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. 3.5 Seisokit, häiriötilanteet Laitos on ollut pois käytöstä kesäseisokin ajan 23.6. 28.7.2013. Puolikuiva savukaasunpuhdistuslaitos on toimintavuoden aikana ollut pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana: Polttolinja 1: 8 h Polttolinja 2: 6 h Sähkösuodattimet ovat toimintavuonna olleet pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana seuraavasti: Polttolinja 1: 12 h Polttolinja 2: 38 h Savukaasunpuhdistuslaitos ja sähkösuodatin eivät ole olleet samanaikaisesti pois käytöstä. 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat Laitoksella on toimintavuonna 2013 tehty mm. seuraavat huolto- ja muutostyöt sekä hankintapäätökset: molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto savukaasunpuhdistuskokonaisuuden (sähkösuodin, kalkkireaktori, aktiivihiilen syöttölaitteisto, letkusuodin) tarkastus ja kunnostus kalkkireaktorin sulkusyöttimen vaihto

3.7 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2013 Polttolaitoksen vuosiyhteenvetoon (ympäristöhallinnon raportointipohjat) on kerätty keskeisiä laitoksen toimintaa koskevia tietoja. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on Liitteenä 5.

4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2013 Jätteenpolttolaitoksella toteutettiin viranomaisen ja ympäristölupapäätöksen määräämät (ulkopuolisen asiantuntijan suorittamina) vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset sekä laitoksen AST tarkastusmittaus Ramboll Analytics Oy:n toimesta 28. 29.5.2013 ja edelleen suppeammat velvoitemittaukset 18 19.11.2013. Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset viranomaisvelvoitemittaukset sekä rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittauksissa selvitettiin laitoksen ilmansuojeluilmoituksessa esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä. Rinnakkaismittausten avulla verrattiin laitoksen analysaattoreiden toimintaa mittausryhmän omiin analysaattoreihin. Laitoksen savukaasuanalysaattoreille tehtiin myös monipistekalibroinnit mittalaitteiden lineaarisuuden tarkistamiseksi. 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Mittaustulosten perusteella (Ramboll Analytics Oy) laitoksen päästöt alittavat VNa 362/2003 ja VNa 151/2013 sekä ympäristölupapäätöksen (30.9.2009) määrittelemät savukaasupäästöjen raja-arvot. Laitoksen jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston (FTIR - mittalaite) tulokset eri savukaasukomponenteille on ilmoitettu kuivassa savukaasussa normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen (O 2 ). Nämä mittaustulokset sekä velvoitemittauksissa analysoidut PCDD/PDCF yhdisteiden mitatut savukaasupitoisuudet sekä vertailu lupamääräyksiin on esitetty Liitteessä 4 seuraavasti: Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 28. 29.5.2013 sekä yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista sekä viipymäaikalaskelmista Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista 28. 29.5.2013. Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 18. 19.11.2013. PCDD/PCDF yhdisteiden savukaasupitoisuudet 18. 19.11.2013.

4.2 Rinnakkaismittaukset: Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattoreiden, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset sekä AST mittaukset suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta laitoksen vuosittaisten päästömittausten yhteydessä 28. 29.5.2013. Rinnakkaismittaustulosten perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa ja niiden tulokset ovat hyvin lähellä referenssimittalaitteita. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat erittäin pieniä, tasolla 1 mg/m 3 n tai sen alle, ja lähestyvät käytetyn tekniikan mittaustarkkuutta (manuaalinen näytteenotto, savukaasukanavaan asennettu jatkuvatoiminen hiukkasmittaus). Tulokset rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteen 4 taulukoissa. 4.3 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesässä savukaasujen lämpötilan on oltava yli 850 o C viimeisen ilmasyötön jälkeen, savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuuden vähintään 6 %. Viipymäaikalaskelmat perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin lämmönsiirtopintoihin. Yhteenveto molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteessä 4. 4.4 Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Vuosittaisen päästömittaustutkimuksen (Ramboll Analytics Oy) yhteydessä analysoitiin molempien polttolinjojen arinakuonan, lentotuhkan ja lopputuotteen kokoomanäytteistä PCDD/PCDF -yhdisteet, raskasmetalleista elohopea, kadmium ja lyijy sekä palava ainesosa. Yhteenveto tuloksista on esitetty Liitteessä 6. Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti arinakuonan, pohjakuonan, näytteenotto suoritetaan kolme - neljä kertaa vuodessa. Ympäristöluvan mukainen näytteenotto on aloitettu vuonna 2006. Näytteenottokertoja on ollut neljä vuoden 2013 näytteenottojaksolla seuraavasti: 1. 3/2013 2. 6/2013 3. 10/2013 4. 12/2013 (ko. joulukuun näyte on vielä analysoitavana)

Kaikista näytteistä tutkitaan kokonaishiilipitoisuus, TOC, mutta joka toisesta näytteestä tehdään sekä TOC:n määritys että kuparin, lyijyn, sinkin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys. Tulokset tehdyistä analyyseistä on esitetty Liitteessä 6. 4.5 Prosessivesien käsittely ja tarkkailu v. 2013 Vuoden 2008 laitoksen vuosihuollon yhteydessä tehdyn prosessimuutoksen seurauksena laitoksen prosessien kaikki jätevedet johdetaan jätteenpolttolaitoksen kuonabunkkeriin (per 1.8.2008). Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Tämän prosessimuutoksen jälkeen prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön, ts. prosessivesiä ei ole v. 2013 johdettu viemäriverkostoon.

5 YHTEENVETO 5.1 Laitoksen toiminta 5.2 Laitoksen vuosipäästöt Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella poltettiin vuoden 2013 aikana jätettä 49 763 tonnia. Kaatopaikalle toimitetun sekundaarijätteen määrät vuonna 2013 olivat: Arinakuona 7 724 tonnia, mikä on n. 15,5 % vastaanotetun jätteen määrästä Ekokem Palvelut Oy:lle on toimitettu 1 841 t savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta käsittelyyn. Laitoksella tuotettu kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä oli 103 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t jätettä. Laitoksen vuosipäästöt on laskettu Ramboll Analytics Oy:n 28. 29.5.2013 sekä edelleen 18. 19.11.2013 suorittamien vuosittaisten päästömittausten (velvoitemittausten) tulosten sekä laitoksen käyttötuntimäärien pohjalta. Vuosipäästöt on esitetty linjakohtaisesti Liitteessä 7. Edelleen vuosittaisten päästöjen laskennassa on käytetty FTIR laitteiston antamia mittaustuloksia. FTIR mittalaitteen vuosiyhteenveto (vuosi 2013) on Liitteenä 8. 5.3 Laitoksella tehdyt toimenpiteet Turun jätteenpolttolaitoksen ja jätteenpolton kehittämistä jatkettiin VNa 362/2003 sekä VNa 151/2013 (14.2.2013) ja ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 sekä KHO:n päätöksen 11.5.2012 pohjalta. Laitoksella on toimintavuonna 2013 tehty mm. seuraavat velvoitemittaukset, huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat: suoritettiin vuosittainen päästömittaustutkimus, velvoitemittaukset (kaksi näytteenottojaksoa, 28. 29.5.2013 ja 18. 19.11.2013). suoritettiin laitoksen päästömittauslaitteiden vertailumittaukset ja ASTmittaukset seurattiin jätteenpolttolaitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaa"

5.4 Arvio laitoksen toiminnasta tehtiin molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto jatkettiin henkilökunnan koulutusta vuoden 2013 aikana. kalkkireaktorin sulkusyöttimen vaihto Laitoksen toimintaa ohjataan kattavan prosessiautomaatiojärjestelmän pohjalta sekä laitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan" perustuen. Jätteenpolttolaitoksessa on vuonna 2013 poltettu yhteensä 49 613 tonnia yhdyskuntajätettä. Savukaasunpuhdistuslaitosta on ohjattu SO 2 - ja HCl- mittauksen antaman mittaustiedon pohjalta. Käytetyn kalkin määrä puhdistusjärjestelmässä v. 2013 oli 448 tonnia, joka on hieman suurempi kuin vuonna 2012 ja suhteessa poltettuun jätemäärään. Aktiivihiilen syöttö on olut aiempien vuosien tasolla eli n. 4 t/a. Tehtyjen vuosittaisten päästö- ja rinnakkaismittaustutkimuksen (velvoitemittaukset, 2 kpl) ja laitoksen käyttötietojen perusteella arvioituna Turun jätteenpolttolaitos täyttää ympäristölupapäätösten ja VNa 362/2003 sekä VNa 151/2013 (per 14.2.2013) vaatimukset. Laitosmittausten (FTIR) päästötietojen pohjalta on kuitenkin CO-päästöissä ollut vuoden 2013 aikana lupamääräysten ylityksiä. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.5.2012, Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 Ympäristölupaa koskevista valituksista, jossa Vaasan hallinto-oikeuden 30.9.2009 antamaa päätöstä ei muuteta.

LIITTEET 1 8

LIITE 1

LIITE 2

. VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT v. 2013 TURKU ENERGIA VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT 2013 1110 1390 2604 1400 1104 1120 Polttokelpoinen jäte Kaikki jätemäärät yhteensä Polttokelpoinen jäte Polttokelpoinen jäte Huonekalujen Polttokelpoinen Polttokelpoisen energiamurske erityisjäte jätteen tarkastus tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm krm Tammi 5308,24 1041 2 Helmi 4242,64 849 2 Maalis 4084,29 854 2 Huhti 5510,32 1041 2 Touko 4826,88 890 2 Kesä 1770,32 324 Heinä 633,18 113 Elo 5042,24 888 2 Syys 5089,32 843 2 Loka 4656,34 809 2 Marras 4357,68 786 2 Joulu 4241,56 733 2 Yht. 49763 9171 0,00 0 0 0 0,00 0 0,0 0 20

LIITE 3

KAATOPAIKALLE TOMITETTU ARINAKUONA v. 2013

LIITE 4

VUODEN 2013 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO VELVOITEMITTAUKSET 28. 29.5.2013 JA 18. 19.11.2013 MITTAUKSET 29.5.2013

VUODEN 2013 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO VELVOITEMITTAUKSET 28. 29.5.2013 JA 18. 19.11.2013 MITTAUKSET 19.11.2013

LIITE 5

LIITE 6

ARINAKUONAN ANALYSOINTITULOKSET v. 2013 (Ramboll Finland Oy) 1. JOHDANTO Turun jätteenpolttolaitoksesta muodostuu pohja- eli arinakuonaa kattiloiden arinoilta tippuvasta materiaalista. Arinakuona kuljetetaan Topinojan jätekeskukselle, missä kuonasta seulotaan metallikappaleet hyötykäyttöön. Loppuosa kuonasta sijoitetaan kaatopaikalle, sille varatulle vaarallisen jätteen kaatopaikan rakenteet omaavalle alueelle, jossa se ei ole alttiina muista jätteistä tuleville kaatopaikkavesille. 2. NÄYTTEENOTTO Pohjakuonan näytteenotto suoritetaan kuonabunkkerin kahmarista jätteenpolttolaitoksen henkilökunnan toimesta. Näytteenotto tehdään seuraavasti: Näytteenotto tehdään yhden päivän aikana kuudesta peräkkäisestä kuormaautokuormasta siten, että jokaisesta kahmarillisesta otetaan 3-4 kukkalapiollista näytettä ämpäriin Näytteenotto tehdään kolmena peräkkäisenä viikkona, jolloin otetuista osanäytteistä (a 30 kg) kootaan tutkittava kokoomanäyte (kokoomanäyte tehdään laboratoriossa) Näytteet on toimitettu VTT Prosessiin, jossa näytteistä tehdään yksi kokoomanäyte Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti näytteenotto suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteenotot on suoritettu seuraavasti: 1. Maaliskuu 2013 2. Kesäkuu 2013 3. Lokakuu 2013 4. Joulukuu 2013 (Joulukuun näyte on vielä analysoitavana) 3. ANALYYSIT Kaikista näytteistä tutkitaan TOC, mutta joka toisesta näytteestä tehdään lisäksi kuparin, lyijyn, sinkin, antimonin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys Cu, Pb, Zn, Sb ja DOC liukoisuusmääritys (kaksivaiheinen ravistelutesti: (EN 12457-3 kum. L/S 10)) TOC, EN 13137 4. TULOKSET Vuoden 2013 liukoisuustulokset on esitetty taulukossa 4-1 ja niitä on verrattu vastaavuusarvioihin, jotka ovat VNp 861/1997 esitetyt liukoisuusarvot tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle.

Taulukko 4-1 Taulukossa on esitetty vuoden 2012 näytteiden tulokset (DOC = liuennut orgaaninen hiili, TOC = kokonaishiilipitoisuus) Näyte 3/2013 mg/kg Näyte 6/2013 mg/kg Näyte 10/2013 mg/kg Näyte 12/2013 mg/kg Keskiarvo 2006-2013 mg/kg raja-arvo Vnp 861 tavanom. jäte raja-arvo ph 11,3 10,8 11 - - Vnp 861 Vaarallinen jäte Kupari 7 5,1 6,8 50 100 Lyijy 0,1 0,04 0,1 10 50 Sinkki 0,12 0,04 0,1 50 200 Antimoni 1,2 0,82 0,8 0,7 5 DOC 660 300 450 800 1000 TOC (%) 1,4 <0,5 0,9 -* 1,2 5 % 6 % *Joulukuun 2013 näyte on vielä analysoitavana Tulosten perusteella pitoisuudet alittavat selvästi vaarallisen jätteen kaatopaikalle esitetyt liukoisuusarvot ja antimonin pitoisuutta lukuun ottamatta myös tavanomaisen jätteen kaatopaikalle esitetyt liukoisuusarvot. Antimoninkin osalta pitoisuus on ollut lähellä tavanomaisen jätteen liukoisuusraja-arvoa. TOC pitoisuudet ovat olleet lähellä toisiaan jo useiden vuosien ajan, joten poltto-olosuhteet ovat olleet tulosten perusteella tasaiset. Myös muiden tarkkailtavien suureiden osalta pitoisuusvaihtelut ovat olleet pieniä useiden vuosien ajan. Kuonan kokonaispitoisuudet ovat mitattu vuosipäästömittausten yhteydessä otetusta näytteestä 29.5.2013 ja ne ovat esitetty taulukossa 4-2. Taulukko 4-2 Pohjakuonan kokonaispitoisuudet 2013 keskiarvo 2007-2013 keskiarvo 2002-2013 Dioksiinit ja furaanit (ng/g) 0,32 1,2 4,5 TCDD ekv WHO (ng/kg) 34,6 48,7 199 Elohopea (mg/kg) <0,1 <0,2 <0,2 Kadmium (mg/kg) 2,9 6,8 5,7 Lyijy (mg/kg) 540 501 1037 Hehkutushäviö (mg/kg) 8,9 7,2 6,7 Vuoden 2013 pitoisuudet ovat hehkutushäviötä ja lyijypitoisuutta lukuun ottamatta keskiarvoja pienemmät. Lyijyn ja kadmiumin osalta pitoisuudet ovat edellisvuosia matalammat. Kokonaispitoisuuksien vuosittaiset vaihtelut johtuvat todennäköisesti kertaluonteisesta näytteenotosta. Ramboll Finland Oy Eero Parkkola Ryhmäpäällikkö Kai Sormunen Projektipäällikkö

LIITE 7

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN SAVUKAASUJEN PÄÄSTÖT NORMAALITILANTEESSA VUONNA 2013 AINE yksikkö UUNI 1 UUNI 2 YHT EENSÄ Hiukkaset t/a 0,06 0,05 0,11 Pb, Cr, Cu, Mn kg/a 4,46 4,15 8,61 Ni, As kg/a 0,66 0,61 1,27 Hg kg/a 0,18 0,17 0,34 Cd kg/a 0,08 0,08 0,16 Co kg/a 0,04 0,03 0,07 Sb kg/a 0,05 0,04 0,09 Tl kg/a 0,04 0,03 0,07 Pb kg/a 1,77 1,64 3,41 V kg/a 0,04 0,03 0,07 CO, hiilimonoksidi t/a 6,58 6,11 12,69 TOC (Kokonaisorgaaninen hiili) t/a 0,94 0,87 1,81 HCl t/a 0,32 0,30 0,62 HF t/a 0,19 0,17 0,36 SO2 t/a 1,13 1,05 2,18 NOx NO2 :na t/a 21,05 19,56 40,61 PCDD/TCDD (I-TEQ) g/a 0,0014 0,0013 0,0027 TULOS= Käyttötunnit vuodessa * havaittu pitoisuus*savukaasun tilavuusvirta (kuiva kaasu, normaalitila)*yksikkömuutos

LIITE 8 (Liitteet 8.1 8.4)

PÄÄSTÖJEN VUOSIRAPORTOINTI - YHTEENVETO LIITE 8.1

LIITE 8.2

LIITE 8.3

LIITE 8.4