EKOKEM OYJ:N ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 RIIHIMÄKI

Transkriptio

1 EKOKEM OYJ:N ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 RIIHIMÄKI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Polttolaitosten kuvaukset Korkealämpötilapoltto, Polttolinja Voimala Voimala Laitoksen toiminta vuonna Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi Polttolaitosten toiminta Muut laitokset Ympäristöntarkkailu Vuoden 2015 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit Päästöt ilmaan Jätteenpolton lauhdevedet Häiriötilanteet ja seisokit Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Yhteenveto ilman laadun tarkkailusta ja ympäristön tilan seurannasta v

3 1. Johdanto Ekokemin Riihimäen tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan rajalla osoitteessa Kuulojankatu 1, Riihimäki. Ekokem käsittelee vaarallisia jätteitä mm. korkealämpötilauunissa. Jätteiden pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Epäorgaanisia, vaarallisia jätteitä käsittellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin siihen tarkoitetulla laitoksella. Laitosalueella on myös nykyaikainen prosessi loisteputkien käsittelemiseksi ja niiden lasin ja metallien erottelemiseksi ja ohjaamiseksi teollisuuden raaka-aineiksi. Kaikista laitoksella käsitellyistä jätteistä sijoitetaan loppusijoituspaikkaan vain sellaiset jätteet, joille ei ole olemassa hyödyntämismahdollisuutta. Ekokem tuottaa Riihimäen tuotantolaitoksissaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Energiantuotanto vastaa kaikesta Riihimäen ja noin kaksi kolmasosaa Hyvinkään kaupungin tarvitsemasta kaukolämmön peruskuormasta. Arinatekniikkaan perustuvissa voimaloissa hyödynnetään energiaksi syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätteitä. Voimala 1 otettiin käyttöön vuonna 2007 ja Voimala 2 vuoden 2012 lopussa. Vaaralliset jätteet käsitellään korkealämpötilapoltossa rumpu-uunitekniikalla. Niiden poltosta syntyvä energia on hyödynnetty kaukolämpönä jo vuodesta 1984 laitoksen toiminnan alusta alkaen. Energiantuotannossa hyödynnetään jätevirtoja, joita ei voida kierrättää, ja jotka käsittelemättöminä päätyisivät kaatopaikoille. Kun kierrätykseen kelpaamattomalla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään samalla myös kasvihuonekaasupäästöjä. Ekokemin laitosalueen päästöjen ja ympäristötarkkailu koostuu pinta- ja pohja- sekä jätevesien laadun seurannasta sekä polton päästömittauksista. Lisäksi laitosalueen ympäristön tilaa tutkitaan vuosittain otettavilla bioindikaattorinäytteillä ja mahdollisia hajupäästöjä seurataan hajuraadin säännöllisin kierroksin. Ympäristöntarkkailu toteutetaan hyväksytyn ja voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesesti. Riihimäen laitoksen jätetiedot on tallennettu TYVI-järjestelmään. 1

4 2. Polttolaitosten kuvaukset 2.1 Korkealämpötilapoltto, Polttolinja 1 Savukaasujen pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Polttolämpö, 20 MW, otetaan kattilassa talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. Polttolinjan savukaasut puhdistetaan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Kaasunpuhdistuksen toimintoja ovat jäähdytys pesuriliuosvedellä, partikkelien poisto kaksikenttäisellä sähkösuodattimella, happamien kaasujen pesu kahdessa pesurissa, dioksiinin ja metallisen elohopean poistoon käytetyn kemikaalin syöttö ja sen poisto kuitusuodattimella sekä savukaasun veden lauhduttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa, joka sijaitsee reilun 20 metrin korkeudessa. 2

5 2.2 Voimala 1 Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon lajiteltu jäte puretaan. Bunkkerista tasalaatuiseksi sekoitettu jäte siirretään kahmarilla syöttösiilosta tulipesään. Viisivaiheisella porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Laitoksen polttoaineteho on 55 MW. Typen oksidien pelkistämiseksi tulipesään syötetään ammoniakkivettä. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin Ekokemin höyryverkossa. Savukaasujen puhdistuslinja koostuu sumutuskuivaimesta, sähkösuodattimesta, lämmönvaihtimesta, suolahappo- ja rikkidioksidipesureista, kuitusuodattimesta ja savukaasun lauhduttimesta, jolla vesihöyryn energia saadaan kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. 3

6 2.3 Voimala 2 Voimala 2:ssa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jäte puretaan. Bunkkerista jäte siirretään automaattikahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Tasalaatuiseksi kahmarilla sekoitettu jäte työnnetään syöttösiilosta tulipesään, jossa porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Arina on 60 m2 suuruinen ja polttoaineteho 35 MW. Arinavyöhykkeistä kaksi on vesijäähdytteisiä ja kaksi ilmajäähdytteisiä. Polttoilma puhalletaan arinalevyjen alta ja lisäilmaa syötetään tulipesän seinälle. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin Ekokemin höyryverkossa. Savukaasunpuhdistus käyttää kemikaalina sammutettua kalkkia, joka syötetään reaktoriksi kutsuttuun kanavanosaan. Sitä ennen on annosteltu aktiivihiiltä, joka pidättää elohopeaa ja dioksiineja. Kaasumaiset happamat yhdisteet reagoivat pölymäisen kalkin kanssa matkalla kuitusuodattimeen, jolla haitalliset aineet poistetaan. Savukaasupuhaltimen jälkeen on piipun alaosassa märkäpesuri, joka varmistaa puhdistustuloksen. Puhdistuksen ohella saadaan savukaasun lämpöenergiaa talteen kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. 4

7 3. Laitoksen toiminta vuonna Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi Vastaanotetut jätteet yhteensä Muualle Suomeen toimitetut jätteet Ulkomaille toimitetut jätteet t t t 5

8 3.2 Polttolaitosten toiminta Poltolinja 1 Voimala 1 Voimala 2 Vuonna 2015 Polttolinjan 1:n sekä Voimala 1:n ja Voimala 2:n päästöt ovat ympäristöluvan ja jätteenpolttoasetuksen mukaisia. Päästöjen vertailut raja-avoihin ovat esitetty tämän raportin sivuilla 9 ja 10 sekä raportin lopussa olevassa liitteessä 1. Polttolinja yhden toimintavuosi oli hyvä ympäristönsuojelullisesti, laitos saavutti sille asetetut ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Tuotannollisesti vuosi oli suunniteltua huonompi johtuen muuttuneesta markkinatilanteesta jätemarkkinoilla joka näkyi ajoittain vähentyneenä käsiteltävänä jätemääränä. Laitoksen toiminnan kannalta merkittävä muuttuja vuonna 2015 oli OPCW toimittamien jäte-erien loppuun käsittely, käsittely valmistui kesäkuussa. Voimala 1:n tekninen toimintavarmuus ylitti suunnitellun joka näkyi suunnitellun ylittäneenä käsittelynä ja ympäristönsuojelun tavoitteiden täyttymisenä. Vuoden 2015 suurin investointi oli kaasunkäsittelyn sähkösuotimen uusinta. Voimala 2:n toiminta oli vuonna 2015 varmaa ja tehokasta. Laitos saavutti sille asetetut tavoitteet. Jätteenkäsittely polttolaitoksilla Energiantuotanto 2015 Jäte Kuona Tuhka Käyttöaste Polttolinja t t t 83,4 % Voimala t t 5883 t 91,42 % Voimala t t t 94,7 % Yhteensä t t t Jätteistä tuotetaan kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle sekä sähköä omaan käyttöön. Kaukolämpö Sähköntuotanto 456,8 GWh 60,8 GWh 6

9 3.3 Muut laitokset Fysikaalis-kemiallinen laitos t Haihdutuslaitos t Laitosvastaanotto, pakattu jäte t Loppusijoituspaikka 525 t Vesilaitos, sade- ja prosessivedet m 3 Viemäröitävä vesi Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon m 3 Vesilaitoksella käsittellään alueella muodostuvat jätevesiä ja kerättäviä vesiä kierrätys- tai viemäröintikelpoisiksi. Prosessissa kierrätettiin alueelta kerättyjä vesiä, joista valmistettiin höyrykattiloiden lisävettä. Jätevesistä 98 % oli sade-, suoto- ja prosessivesiä ja loput saniteettivesiä. 4. Ympäristöntarkkailu 2015 Toteutettu tarkkailu savukaasujen päästömittaukset (Voimala 1 ja 2 sekä polttolinja 1) Lauhdevesien sekä viemäröitävien vesien laadun ja määrän seuranta pohjavesitarkkailu Ulkopuoliset tutkimuslaitokset tekemät selvitykset pinta- ja pohjavesitarkkailu kasvistotutkimukset viemäröitävien vesien tarkkailu 7

10 4.1 Vuoden 2015 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit SAVUKAASUMITTAUKSET 1. Polttolinja 1 Vuosipäästömittaukset 2015 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset ja tiivistelmä 2. Voimala 1 Päästömittaukset 2015 ja päästömittareiden ASTtarkistusmittaukset ja tiivistelmä 3. Voimala 2 Päästömittaukset 2015 ja ja päästömittareiden QAL2 kalibrointimittaukset ja tiivistelmä Ramboll Finland Oy POHJA- JA PINTAVESITUTKIMUKSET 4. Ekokem Oyj, Riihimäki, pohjavesitarkkailu Ekokem Oyj:n Riihimäen pintavesitarkkailu 2015 Ramboll Finland Oy, Ramboll Analytics Oy KASVISTO- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET Ekokem Oyj Bioindikaattoriseuranta 2014 Rambol Finland Oy JÄTEVEDET 7. Jätevesien velvoitetarkkailu v Ramboll Finland Oy, Ramboll Analytics Oy MUUT SELVITYKSET 8. Ekokem Oyj:n laitosalueen hajuhaittojen tarkkailu Ekokem Oyj /2015 Hajuraati 8

11 4.2 Päästöt ilmaan Polton päästövaatimusten toteutuminen Jätteenpolton kokonaispäästöt olivat kokonaisuutena alhaisia eikä vuorokausipäästöylityksiä ollut (liite 1). Lyhytaikaisten ylitysten (30 min keskiarvo) määrä: Voimala 1 Voimala 2 PL 1 14 kpl 2 kpl 0 kpl Savukaasujen mittaustuloksista lasketut pitoisuuden vuosikeskiarvot alittivat lupaehtojen ohjearvot. Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet sekä vuosipäästöt polttolinjoittain esitetään alla olevassa kahdessa taulukossa Savukaasujen keskimääräiset pitoisuudet 2015 Komponentti Yksikkö PL1 Voimala 1 Voimala 2 Vrk raja-arvo CO *) mg/m3n 4,9 3,4 0,9 50 SO 2 *) mg/m3n 9,8 9,2 4,6 50 NO 2 *) mg/m3n 134,6 180,7 171,1 200 TOC *) mg/m3n 2,26 1,63 0,63 10 HCl *) mg/m3n 0,33 0,61 0,03 10 HF *) mg/m3n 0,07 0,03 0,04 1 Hiukkaset *) mg/m3n 0,30 0,65 0,30 10 NH 3 *) mg/m3n 0,03 0,79 0,31 - O 2 *) % 9,8 9,0 7,8 - CO 2 *) % 8,4 9,8 11,3 - H 2O *) % 19,2 19,1 24,6 - Hg *) mg/m3n - 0,0002 0,0026 0,05 Hg **) mg/m3n 0,0019 0,0030 0,0008 0,05 Cd + Tl **) mg/m3n 0,0006 0,0021 0,0021 0,05 Muut metallit **) ***) mg/m3n 0,01 0,03 0,04 0,5 TCDD/F ****) ng/m3n 0, , , ,1 *) Käyttötunneilla painotetuista kuukausikeskiarvoista lasketut vuosikeskiarvot; jatkuvatoiminen mittaus **) vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ***) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V; vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ****) näytteenkeräysajoilla painotettu keskiarvo, min 6 kpl näytteitä/a; jatkuvatoiminen näytteenotto 9

12 Polton kokonaispääästöt 2015* Komponentti Yks. PL1 Voimala 1 Voimala 2 Kokonaispäästö CO t/a 1,6 2,6 0,5 4,7 SO 2 t/a 3,1 7,1 2,5 12,8 NO 2 t/a 42,9 139,7 92,8 275,5 TOC t/a 0,72 1,26 0,34 2,3 HCl t/a 0,10 0,48 0,02 0,6 HF t/a 0,02 0,02 0,02 0,1 Hiukkaset t/a 0,10 0,50 0,16 0,8 NH 3 t/a 0,01 0,61 0,17 0,8 CO 2 t/a Hg kg/a 0,60 2,34 0,45 3,4 As kg/a 0,14 1,07 9,82 11,0 Cd kg/a 0,01 0,51 0,67 1,2 Cr kg/a 0,18 2,34 1,24 3,8 Co kg/a 0,17 1,50 0,50 2,2 Cu kg/a 0,54 8,20 1,50 10,2 Mn kg/a 0,48 1,36 2,69 4,5 Ni kg/a 0,21 1,31 1,78 3,3 Pb kg/a 0,28 1,80 1,17 3,3 Sb kg/a 0,17 1,89 0,50 2,6 Tl kg/a 0,17 1,12 0,50 1,8 V kg/a 0,27 0,67 0,82 1,8 TCDD/F g/a 0, , , ,00667 *Taulukon tulokset on esitetty kuivissa savukaasuissa. Päästötulokset on laskettu tarvittaessa mittausmenetelmän alarajaa käyttäen. 4.3 Jätteenpolton lauhdevedet Jätteenpolton lämmöntalteenotossa syntyvien lauhdevesillä on omat raja-arvot ennen vesienkäsittelyä Ylitykset Kiintoaine Raskasmetallit 0 kpl 0 kpl Kiitoainepitoisuus on tutkittu päivittäin. Lupamääräyksen mukaisesti vähintään 95 %:ssa näytteistä kiintoainepitoisuuden tulee alittaa 45 mg/l. 10

13 4.4 Häiriötilanteet ja seisokit Häiriötilanteista ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Vuoden 2015 seisokkitunnit: Polttolaitos h Voimala h Voimala h 4.5 Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Jatkuvatoimiset päästömittarit ovat toimineet luotettavasti. Luotettavuus tarkistettiin ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä AST-tarkistusmittauksillaLupa-asiat Päätökset Ympäristölupa: Riihimäen Ekojalostamo nro 248/2015/1, dnro ESAVI/8546/ Ympäristölupa: Toiminnan muutso hulevesien käsittelyn osalta nro 273/2015/1, dnro ESAVI/8988/

14 5. Yhteenveto ilman laadun tarkkailusta ja ympäristön tilan seurannasta v Päästöt ilmaan Jätteenpolton kokonaispäästöt olivat kokonaisuutena alhaisia eikä vuorokausipäästöylityksiä ollut. Lyhytaikaisten ylitysten (30 min keskiarvo) määrät: Voimala 1 Voimala 2 PL 1 14 kpl 2 kpl 0 kpl Hajupäästöt Hajupäästöjen seurantaan on perustettu hajuraati, joka teki vuoden aikana 19 kierrosta Riihimäen laitoksen ja Hausjärven teollisuusjätekeskuksen alueella. Hajujen tarkkailua tehostettiin syksyn aikana siten, että hajuraadin kierroksia tehtiin viikoittain. Hajuihin liittyviä ympäristötiedusteluja tuli vuoden aikana 11 kpl. Pääosa tiedusteluista liitty Hausjärven teollisuusjätekeskuksen alueen toimintaan. Jätevedet Vuonna 2015 ei todettu pitoisuus- tai kuormitusraja-arvojen ylityksiä Viemäriin johdettiin vettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 400 m 3 /vrk (v. 2014: m 3 ja 335 m 3 /vrk). Kuormitus samalla tasolla kuin vuonna 2014 Pohjavedet Vesinäytteitä otettiin vuonna 2015 Ekokem 1 kerta/kk 31 havaintopisteestä Ulkopuolinen 2 kertaa/a 48 havaintopisteestä Näytteissä ei todettu merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna; pitoisuudet samalla tasolla Laitosalueella tehtiin pohjaveden suojapumppausta 11 pumppauspisteestä, joista pohjavettä pumpattiin yhteensä n m 3 (vuonna 2014: m 3 ). Pintavedet Näytteitä otettiin vuonna 2015 Vesinäytteitä kolmesta ojapisteestä 2-4 kertaa/a (yksi ojapiste kuiva) Sedimenttinäytteet yhdestä ojapisteestä 1 kerta Vesi- ja sedimenttinäytteissä ei todettu merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna; pitoisuudet samalla tasolla 12

15 Bioindikaattoritutkimukset Vuonna 2015 tutkittiin yhteensä 20 näytealaa, joista 17 on laitosalueen ympäristössä ja 3 kauempana olevia tausta-aloja. Näytteet otettiin samalista ja jäkälistä elokuussa. Sammalista analysoitiin metallipitoisuudet (As, Hg, Cd, Pb) ja jäkälistä PCB- ja PCDD/F-yhdisteet Korkeimmat pitoisuudet näytealalla 11 (laitoksen kaakkoispuolella), jossa aikaisemminkin todettu korkeimpia pitoisuuksia PCB-pitoisuudet hyvin pieniä; vain 2 näytealalla määritysrajan ylitys (näytealat 9 ja 37) PCDD/F-pitoisuudet selvästi pienempiä kuin vuonna 2014 todetut Timo Kantola ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Ekokem Oyj 13