TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä Viite TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄS- TÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET 213

2 JÄTTEENPOLTTOLAITOS PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST- TARKISTUSMITTAUKSET 213 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Heikki Hoffren Asko Hannola Mittausraportti Viite Ramboll Analytics Kilterinkuja 2 16 VANTAA T F

3 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET 213 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 1. TEHTÄVÄ 2 2. MITTAUSPAIKAT 2 3. MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Päästömittaukset Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkistus Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattorien, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötila-antureiden rinnakkaismittaukset 4 4. PÄÄSTÖMITTAUSTULOKSET 4 5. PÄÄSTÖMITTAUSTULOSTEN EPÄVARMUUSTARKASTELU 5 6. PÄÄSTÖMITTALAITTEIDEN AST TARKISTUS- MITTAUKSET TUTKITTAVAT ANALYSAATTORIT AST TARKISTUKSET MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE LAATUJÄRJESTELMÄ REFERENSSIMENETELMÄT VIRHEARVIO JA TULOSTEN TULKINTATAPA AST MITTAUSTULOKSET 18 LIITTEET 1 SO 2 :n vaihtelevuustestin tulokset ja kalibroinnin pysyvyyden tarkistus 2 NO x :n vaihtelevuustestin tulokset ja kalibroinnin pysyvyyden tarkistus 3 CO:n vaihtelevuustestin tulokset ja kalibroinnin pysyvyyden tarkistus 4 Lineaarisuuden tarkistukset SO 2 :lle ja NO x :lle 5 Lineaarisuuden tarkistus CO:lle 6 Viipymäaikalaskelma dataa 7 Kopiot valvomopöytäkirjoista KUVAT 1-2 Uunien 1 ja 2 in-situ O 2 analysaattorien rinnakkaismittaukset 3-4 Uunien 1 ja 2 tulipesälämpötilojen rinnakkaismittaukset 5-6 Uunien 1 ja 2 O 2 /CO rinnakkaismittaustulokset sähkösuodattimen jälkeen 7-1 O 2 ja CO analysaattorien lineaarisuuden tarkistukset sähkösuodattimella Rinnakkaismittaustulokset savukaasun virtaukselle ja lämpötiloille piipussa 13 N 2 O ja NH 3 mittaustuloksia piipussa Rinnakkaismittaustulokset AST mittauksista

4 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Akkreditoidut suureet ja mittausalueet Hiukkaset,1 mg/m 3 n 5 g/m 3 n SO ppm NO x 1 5 ppm O 2,1-21 % CO 1 5 ppm CO 2,2 2 % TOC 1 1 mgc/m 3 n Kosteus 1 til.-% - kylläinen kaasu Virtaus 5 3 m/s HCl,1 5 ppm HF,1 15 ppm Tilaaja: Jätteenpolttolaitos TE Esa Grönroos Polttolaitoksenkatu TURKU Aika: Mittaajat: Ramboll Finland Oy Asko Hannola, Heikki Hoffren, Tuomo Salmikangas ja Petri Vuori TIIVISTELMÄ Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset päästömittaukset sekä rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittauksissa selvitettiin laitoksen ympäristölupapäätöksessä esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä. Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot. Uunien poltto-olosuhteiden ja viipymäajan mittauksissa tulipesän lämpötilat täyttivät niille asetetut vaatimukset. Vuosittaiset AST tarkistusmittaukset tehtiin standardin SFS-EN kuvaamalla tavalla. Tarkistusmittauksissa tarkasteltiin kalibrointisuorien avulla laskien kalibroinnin pysyvyyttä ja vaihtelevuustestillä arvioitiin mittaparien välisen hajonnan hyväksyttävyyttä SO 2 :lle, NO x :lle ja CO:lle. Viime vuona tehdyissä QAL2 kalibrointimittauksissa hiukkasten, hiilivetyjen (TOC), HCl:n ja HF:n pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niille voitu laskea kalibrointisuoran yhtälöä, siksi näille tehtiin normaalit vertailumittaukset. Laskennassa tarvittavien O 2 ja H 2 O analysaattorien tulokset olivat hyvien lähellä referenssimittauksia. Virtausmittaustulokset olivat käytännössä lähes vastaavia vertailumittausten kanssa.

5 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET TEHTÄVÄ Mittausten tarkoituksena oli tehdä päästömittaukset jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksessä esitetyille komponenteille, suorittaa molemmille uuneille rinnakkaismittaukset imupyrometrin avulla vaaditun polttolämpötilan tarkistamiseksi ja tehdä tarvittavat mittaukset ja laskelmat savukaasujen viipymäaikalaskelmia varten. Lisäksi tehtiin standardin SFS EN mukaiset AST tarkistusmittaukset laitoksen jatkuvatoimiselle FTIR analysaattorille ja hiukkasmittarille ja rinnakkaismittaukset polttolinjojen savukaasuanalysaattoreille, sekä piipussa oleville virtaus- ja lämpötila-antureille. FTIR analysaattorille tehtiin myös monipistekalibroinnit. Päästömittauksissa jatkuvatoimisesti mitatut kaasukomponentit olivat seuraavat: SO 2, NO x, TOC, O 2 ja CO N 2 O, NH 3, HCl ja HF Jaksottaisilla manuaalisilla näytteenottomenetelmillä mitattiin seuraavat komponentit: savukaasun hiukkaspitoisuus raskasmetallien (Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, As, Hg, Co, Sb, V ja Cd) pitoisuudet dioksiinit ja furaanit Rinnakkaismittaukset tehtiin seuraaville laitoksen jatkuvatoimisille analysaattoreille: molempien uunien O 2 -mittauksille ennen sähkösuodatinta molempien uunien CO- ja O 2 -mittauksille sähkösuodattimien jälkeen yhteisessä savukanavassa ennen savukaasupuhaltimia olevalle FTIR analysaattorin NO x -, SO 2 -, CO-, TOC-, H 2 O-, HCl-, HF- ja O 2 - mittauksille. sisäpiipuissa oleville hiukkas- ja virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittausten aikana kerättiin kokoomanäytteet molempien polttolinjojen arinakuonasta, lentotuhkasta ja puhdistuslaitoksen lopputuotteesta. Näytteenoton suorittivat laitoksen edustajat. 2. MITTAUSPAIKAT Tulipesän lämpötilamittaukset tehtiin kattiloiden keskikohdissa olleista vaakasuorista mittausyhteistä. Uunien O 2 - ja CO- vertailumittaukset tehtiin sähkösuodattimen jälkeen olleista mittausyhteistä. Rinnakkaismittaukset FTIR analysaattorille ja sisäpiipun hiukkasmittarille tehtiin pystysuorassa kanavassa olleista yhteistä ennen savukaasupuhallinta. Samasta kohdasta mitattiin myös savukaasun SO 2 -, TOC-, NO x -, CO-, HCl, HF ja O 2 -pitoisuudet. Sisäpiipuissa olleista mittausyhteistä mitattiin savukaasun sisältämien raskasmetallien ja dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia, sekä tehtiin vertailumittaukset savukaasun virtausmittareille ja lämpötila-antureille.

6 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Mittaukset tehtiin Ramboll Analyticsin laatujärjestelmän mukaan. Tämän lisäksi seuraavien suureiden mittaustulokset annetaan akkreditoituina: SO 2, NO x, TOC, O 2, CO, CO 2, HCl, HF,savukaasun hiukkaspitoisuus, savukaasun kosteus, savukaasun virtaus ja lämpötila. Akkreditointi ei koske seuraavia mittaustuloksia: N 2 O, NH 3, raskasmetallien pitoisuudet, orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet, sekä viipymäaika-laskelmat. Lisäksi kiinteistä näytteistä (arinakuona, lentotuhka ja puhdistuslaitoksen lopputuote) tehtyjä analyysituloksia ei anneta akkreditoituina. 3.1 Päästömittaukset NO x mittaukset tehtiin kemiluminesenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella analysaattorilla API 1 A. SO 2 mittauksissa käytettiin API 2 analysaattoria, jonka toiminta perustuu UV-fluoresenssiin. Näytteenottoon käytettiin EPM:n laimentavaa sondia, joka antaa tuloksen kosteissa kaasuissa. Happi (O 2 ) mittaus ABB 32 analysaattorilla perustuu hapen paramagneettisuuteen ja hiilimonoksidin (CO) mittaus NDIR tekniikkaan. Näytteenkäsittelyssä käytettiin M&C:n näytteenjäähdytintä. Hiilivetyjen (TOC) kokonaispitoisuudet mitattiin JUM 3-2 analysaattorilla, jonka toiminta perustuu liekki-ionisaatiodetektoriin (FID). Näytteenkäsittelyssä käytettiin lämmitettyä näytelinjaa ja analysaattori mittaa pitoisuudet kosteissa kaasuissa. Typpioksiduulin (N 2 O), ammoniakin (NH 3 ), HCl:n ja HF:n pitoisuudet mitattiin jatkuvatoimisella Gasmet FTIR analysaattorilla. Jatkuvatoimiset analysaattorit nollattiin ja viritettiin ennen mittausjaksoa, sekä kalibroitiin mittausjakson jälkeen kalibrointikaasuilla. Mahdollinen ryömintä on korjattu tuloksiin. Savukaasun hiukkaspitoisuus mitattiin standardin SFS-EN mukaan manuaalisella gravimetrisellä menetelmällä SICK Gravimat SHC 52 mittalaitteella. Mittauksissa tehtiin kuusi näytteenottoa mittauspäivän aikana. Raskasmetallien näytteenotossa käytettiin standardeja EN ja EN Menetelmissä näytekaasua johdetaan näytteenottolaitteiston avulla kaasunpesupullojen läpi, jossa oleviin liuoksiin tutkittavat metallit absorboituivat. Näytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Raskasmetalleista elohopea analysoitiin atomiemissiospektrometrillä ja muut alkuaineet plasmaspektrometrisesti (ICP-MS). Orgaanisten yhdisteiden näytteenotto tehtiin standardin SFS-EN mukaan. Menetelmässä näytekaasusta erotetaan hiukkaset titaanisondissa olevaan kvartsikuitusuodattimeen. Tämän jälkeen kaasun kosteus lauhdutetaan lasisen jäähdyttäjän avulla ja kaasu johdetaan XAD-2 hartsikolonnien läpi, johon kaasumaiset yhdisteet adsorboituvat. Mittausjakson aikana tehtiin yksi yli 6 tunnin pituinen näytteenotto. Näytteiden analysointi tapahtui Ramboll Analyticsin Ympäristölaboratoriossa akkreditoidulla menetelmällä kaasukromatografin ja massaspektrometrin avulla.

7 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkistus Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesän lämpötilan on oltava yli 85 C viimeisen ilmasyötön jälkeen, kaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuus vähintään 6 %. Tulipesän lämpötila-antureiden vertailumittauksessa käytettiin IFRF:n valmistamaa imupyrometriä. O 2 -pitoisuudet molemmilla uuneilla mitattiin M & C:n O 2 -analysaattorilla. Kaasujen viipymäaikalaskelmia varten kirjattiin arvot laitoksen prosessinäytöltä. Viipymäaikalaskelmat tehtiin vastaavasti kuin edellisellä kerralla ja ne perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin (Fortum Power and Heat Oy:n SOLVO laskentaohjelma) ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin lämmönsiirtopintoihin. Tulipesän viipymäaikalaskuissa käytetään hyväksi mittausdataa, mutta tietyt laskennan vaatimat lähtöarvot joudutaan arvioimaan. Tähän kuuluu mm. polttoaineen lämpöarvo, joka arvioidaan yhdyskuntajätteenpolttolaitoksille tyypillisenä keskimääräisenä arvona. Näillä laskentaparametreilla saadaan tulipesän lämpötilaksi laskennallinen, hetkellinen arvo. Polttoaineen tarkemman analyysin avulla saataisiin tarkempi laskennallisen lämpötila, mutta edustavan näytteen otto on käytännössä erittäin vaikea toteuttaa. Liitteessä 6 on esitetty tulipesän viipymäaikalaskelmat. Liitteessä 7 on kopiot valvomopöytäkirjasta mittausajankohdalta. 3.3 Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattorien, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset Uuneilla tehdyissä vertailumittauksissa käytettiin O 2 - ja CO-mittauksissa ABB EL 32 analysaattoria. FTIR analysaattorin ja hiukkasmittarin rinnakkaismittaukset tehtiin kohdassa 3.1 mainituilla mittalaitteilla. Mittaukset tehtiin pystysuorasta kanavasta ennen puhallinta. Molempien sisäpiippujen virtausmittareiden vertailumittaukset tehtiin Pitot-putken ja mikromanometrin avulla varsinaisen mittausjaksojen alussa ja lopussa. Sisäpiippujen lämpötila-antureiden vertailuun käytettiin K-tyypin termoelementtejä. 4. PÄÄSTÖMITTAUSTULOKSET Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 1-7. Kuvissa 1-6 ja on esitetty mittaustulokset graafisesti ja tulosten keskiarvot mittausajankohdalta. Kuvissa 7-1 ja liitteissä 4 ja 5 on esitetty tulokset monipistekalibroinneista. Vertailumittaustulosten ja monipistekalibrointien perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa. AST mittausten tulokset on esitetty taulukoissa 9 ja 1 sekä kuvissa FTIR analysaattorilla tarkastelun kohteena olleet SO 2 -, NO x -, ja CO- mittaukset ovat hyvin lähellä referenssimittaustuloksia, samoin päästöjen laskennassa käytettävän O 2 analysaattorin tulokset ja FTIR:n H 2 O tulokset. Virtausmittarien ja piipun lämpötilamittausten tulokset olivat lähes vastaavia referenssimittausten tulosten kanssa.

8 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET PÄÄSTÖMITTAUSTULOSTEN EPÄVARMUUSTARKASTELU Akkreditoitujen mittausten kokonaisepävarmuudet on esitetty tulosten yhteydessä (luottamusvälillä 95 %). Ne sisältävät sekä mittausjärjestelmän aiheuttamat epävarmuudet että pitoisuuksien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta aiheutuvat epävarmuudet. Jaksottaisella näytteenottomenetelmällä kerättyjen orgaanisten yhdisteiden (dioksiinit ja furaanit) pitoisuuksille ei voida antaa yksiselitteistä virhearviota, kuten standardin EN :23 liitteessä B mainitaan. Tulokseen vaikuttavat sekä satunnaiset että systemaattiset virheet, joita yksilöidään tarkemmin samassa liitteen kohdassa. Standardin mukaisesti toimittuna näytteenotossa, näytteenkäsittelyssä ja laboratorioanalyyseissä voidaan mittaustulosten epävarmuuden suuruusluokaksi arvioida 4 %. Yleisenä arviona raskasmetallien absorptionäytteenottomenetelmälle voidaan pitää ± 3 % ja silloinkin vain tasaisten prosessien kohdalla, jossa polttoaineen laadunvaihtelut ovat vähäisiä. Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko päästömittaustuloksista. Tulokset on redusoitu 11 % O 2- pitoisuuteen. Taulukossa akkreditoiduille suureille on arvioitu kokonaisepävarmuudet. Päivämäärä Raja-arvot (vrk keskiarvot) Mittauspaikka sisäpiippu Hiukkaset, mg/m 3 n,3 ± 1,4 1 Rikkidioksidi, SO 2, mg/m 3 n 6 ±15 5 Typen oksidit, NO x, mg(no 2 )/m 3 n 112 ± 3 2 Hiilimonoksidi, CO, mg/m 3 n 35 ± 7 5 Hiilivedyt, TOC mgc/m 3 n 5 ± 2 1 Raskasmetallit Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V yht., mg/m 3 n,21,5 Hg, mg/m 3 n,1,5 Cd + Tl, mg/m 3 n,1,5 HCl, mg/m 3 n 1,7 ±,4 1 HF, mg/m 3 n 1, ±,2 1, PCDD/PCDF (I-TEQ), ng/m 3 n,6,1

9 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Taulukko 2a. Yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista, sekä viipymäaikalaskelmista Päivämäärä Uunin tulipesämittaus laitosmittaus Ramboll 1) 2 s viipymäajan tulipesäalueella lämpötila C Ramboll Laskennallinen ja hetkellinen lämpötila C Uuni C > 85 C 893 C LT1 135 C LT2 962 C LT3 128 C Uuni C > 85 C 923 C LT1 135 C LT2 93 C LT3 952 C Taulukko 2b. Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, hiukkas- ja virtausmittareille ja lämpötilamittauksille. Taulukossa akkreditoidusti mitatuille suureille on arvioitu kokonaisepävarmuudet. Päivämäärä Mittauspaikka puhdistuslaitoksen jälkeen Laitosmittaus Ramboll O 2 -pitoisuus, til.-%, kuiva 11,5 11,7 1,2 CO-pitoisuus, ppm, kostea H 2 O-pitoisuus, til.-% 16,9 16,7 2,5 SO 2 -pitoisuus, ppm. kostea,9 2, 4 NO x -pitoisuus, ppm. kostea TOC-pitoisuus, mgc/m 3 n. kostea,2 2,6 1, HCl-pitoisuus, ppm, kostea, 1,,3 HF-pitoisuus, ppm, kostea,1,9,2 Hiukkaspitoisuus / mg/m 3,2,1 1,5 Mittauspaikka 1. sisäpiippu 2. sisäpiippu Savukaasun tilavuusvirta, m 3 n/h, kostea 1) Mittaus tehtiin yhdestä mittausyhteestä. Akkreditointi ei koske tulipesämittausta eikä viipymäaikalaskelmia. Mittauspaikka Uuni 1 Uuni 2 Laitosmittaumittaus Ramboll Laitos- Ramboll O 2 -pitoisuus uunin jälkeen, til.- %, kostea 9, 9,8 1, 7,7 9,,9 O 2 -pitoisuus sähkösuodattimen jälkeen, til.-%, kuiva 1,1 1,4 1,1 1,4 1,7 1,1 CO-pitoisuus sähkösuodattimen jälkeen, ppm, kuiva Laitosmittaus Ramboll Laitosmittaus Ramboll Savukaasun lämpötila, C

10 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Taulukko 3. Tulokset PCDD/PCDF yhdisteiden mittauksista. Tulokset on redusoitu 11 % happipitoisuuteen. Analyysit on tehty yhdistetyistä fraktioista (hiukkas- ja kaasufaasi). Päivämäärä Mittauspaikka 2. piippu Kellonaika PCDD/PCDF 2,3,7,8-TCDD <,1 1,2,3,7,8-PeCDD <,1 1,2,3,6,7,8-HxCDD <,1 1,2,3,4,7,8-HxCDD <,1 1,2,3,7,8,9-HxCDD <,1 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD,19 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD,53 Yhteensä PCDD,72 2,3,7,8-TCDF <,1 1,2,3,7,8-PeCDF <,1 2,3,4,7,8-PeCDF,7 1,2,3,6,7,8-HxCDF,9 1,2,3,4,7,8-HxCDF,7 1,2,3,7,8,9-HxCDF,6 2,3,4,6,7,8-HxCDF <,1 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF,19 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF <,1 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD,19 Yhteensä PCDF,67 Yhteensä PCDD+PCDF, ng/m 3 n,139 PCDD+PCDF pitoisuudet toksisuus-ekvivalentteina, I-TEQ, ng/m 3 n,6

11 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Taulukko 4. Savukaasun HCl, HF, N 2O ja NH 3-pitoisuuksia piipussa. Päivämäärä Kellonaika Typpioksiduuli, N 2 O, ppm, kuiva 1 Ammoniakki, NH 3, ppm, kuiva 31 Kloridi, Cl -, ppm, kuiva 1, ±,3 Kloridi, Cl -, mg/m 3 n, 11 % O 2 1,7 ±,4 Fluoridi, F -, ppm, kuiva,9 ±,2 Fluoridi, F -, mg/m 3 n, 11 % O 2 1, ±,2 N 2O ja NH 3 mittaukset eivät kuulu akkreditoinnin piiriin Taulukko 5. Raskasmetallien pitoisuudet savukaasuissa hiukkas- ja kaasufaasissa. Tulokset on redusoitu 11 % O 2-pitoisuuteen Päivämäärä Klo Raskasmetallit µg/m 3 n Hiukkasiin sitoutuneet Kaasumainen Yhteensä Arseeni <,1 <,1 <,2 Kadmium <,1,8,8 Kromi <,1 2,1 2,1 Kupari 1,3 <,1 1,3 Lyijy,1 9, 9,1 Mangaani <,1 2,8 2,8 Nikkeli <,1 5,6 5,6 Koboltti <,1 <,1 <,2 Vanadiini <,1 <,1 <,2 Tallium <,1 <,1 <,2 Antimoni <,1,3,3 Elohopea <,1,6,6 Taulukko 6. Arinakuonan, lentotuhkan ja puhdistuslaitoksen lopputuotteen raskasmetallipitoisuuksia, kuonan orgaaninen hiili sekä kuonan ja tuhkan hehkutushäviö. Päivämäärä Kokoomanäytteet arinakuona lentotuhka lopputuote Raskasmetallit mg/kg mg/kg mg/kg Elohopea, Hg <,1,39 12 Kadmium, Cd 2,9 16 1,5 Lyijy, Pb Orgaaninen hiili, p-% C 1,1 - - Hehkutushäviö, p-% 8,9 8,6 -

12 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Arinakuonan, lentotuhkan ja puhdistuslaitoksen lopputuotteen dioksiini- ja furaanipitoi- Taulukko 7. suuksia. Päivämäärä Kokoomanäytteet arinakuona lentotuhka lopputuote PCDD/PCDF ng/g ng/g ng/g 2,3,7,8-TCDD <,1,85,78 1,2,3,7,8-PeCDD,1 7,5 9,3 1,2,3,6,7,8-HxCDD,1 9,8 18, 1,2,3,4,7,8-HxCDD,1 12, 16, 1,2,3,7,8,9-HxCDD,1 16, 24, 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD,6 15, 92, 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD,9 16, 55, Yhteensä,19 356,15 215,8 2,3,7,8-TCDF <,1 3,8 4, 1,2,3,7,8-PeCDF,1 7,4 7,5 2,3,4,7,8-PeCDF,1 13, 1, 1,2,3,6,7,8-HxCDF,1 12, 8,2 1,2,3,4,7,8-HxCDF,1 13, 9,6 1,2,3,7,8,9-HxCDF,1 2, 14, 2,3,4,6,7,8-HxCDF <,1 7, 4,5 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF,4 34, 22, 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF,1 8,9 5,3 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF,3 27, 2, Yhteensä,13 146,1 15,1 Yhteensä PCDD+PCDF (ng/g),32 52,25 32,18

13 til.-%, kostea til.-%, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Uuni 1, vertailumittaus O2- pitoisuudelle ennen sähkösuodatinta Ramboll, O2- pitoisuus ennen SS. Ka. 9,8 til.-%, kostea Laitos O2- pitoisuus ka. 9, til.-%, kostea :39 9:44 9:49 9:54 9:59 1:4 1:9 Kuva 1. O 2-rinnakkaismittaus uuni 1:llä ennen sähkösuodatinta 2 Uuni 2, vertailumittaus O2- pitoisuudelle ennen sähkösuodatinta Ramboll, O2- pitoisuus ennen SS. Ka. 9, til.-%, kostea Laitos O2- pitoisuus ka. 7,7 til.-%, kostea :51 12:56 13:1 13:6 13:11 Kuva 2. O 2-rinnakkaismittaus uuni 2:lla ennen sähkösuodatinta

14 C C PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Kattila 1, vertailumittaus lämpötilalle Ramboll, imupyrometrin lämpötila ka. 984 C Laitos lämpötila T1, ka. 135 C Laitos lämpötila T2, ka. 962 C Laitos lämpötila T3, ka. 128 C 4 2 1:3 1:4 1:5 11: 11:1 11:2 11:3 Kuva 3. Tulipesän lämpötilojen rinnakkaismittaus uuni 1:llä 12 Kattila 2, vertailumittaus lämpötilalle Ramboll, imupyrometrin lämpötila ka. 974 C Laitos lämpötila T1, ka. 135 C Laitos lämpötila T2, ka. 93 C Laitos lämpötila T3, ka. 952 C 2 13:3 13:4 13:5 14: 14:1 14:2 14:3 Kuva 4. Tulipesän lämpötilojen rinnakkaismittaus uuni 2:lla

15 til.-%, kostea til.-%, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Kattila 1, vertailumittaus O2 ja CO- pitoisuudelle sähkösuodattimen jälkeen Ramboll, O2- pitoisuus ka. 1,4 til.-%, kuiva Laitos O2- pitoisuus ka. 1,1 til.-%, kuiva Ramboll, CO- pitoisuus ka. 34 ppm, kuiva Laitos CO- pitoisuus ka. 38 ppm, kuiva : 1:1 1:2 1:3 1:4 1:5 11: 11:1 11:2 11:3 Kuva 5. O 2- ja CO-rinnakkaismittaus uuni 1:n sähkösuodattimen jälkeen 2 Kattila 2, vertailumittaus O2- ja CO- pitoisuudelle sähkösuodattimen jälkeen Ramboll, O2- pitoisuus ka. 1,7 til.-%, kuiva Laitos O2- pitoisuus ka. 1,1 til.-%, kuiva Ramboll, CO- pitoisuus ka. 28 ppm, kuiva Laitos CO- pitoisuus ka. 28 ppm, kuiva :4 11:55 12:1 12:25 12:4 12:55 13:1 Kuva 6. O 2- ja CO-rinnakkaismittaus uuni 2:n sähkösuodattimen jälkeen

16 ppm % PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Uuni 1:n O2 analysaattorin lineaarisuuden tarkistus Servomex % Kuva 7. O 2 analysaattorin lineaarisuuden tarkistus uuni 1:llä 5 Uuni 1:n CO analysaattorin lineaarisuuden tarkistus Servomex ppm Kuva 8. CO analysaattorin lineaarisuuden tarkistus uuni 1:llä

17 ppm % PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Uuni 2:n O2 analysaattorin lineaarisuuden tarkistus % Servomex Kuva 9. O 2 analysaattorin lineaarisuuden tarkistus uuni 2:lla Uuni 2:n CO analysaattorin lineaarisuuden tarkistus Servomex ppm Kuva 1. CO analysaattorin lineaarisuuden tarkistus uuni 2:lla

18 C m3n/h, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Vertailumittaus savukaasumäärälle Laitos piippu 1, ka m3n/h, kostea Ramboll, piippu 1 ka. 282 m3n/h, kostea Laitos piippu 2, ka m3n/h, kostea Ramboll, piippu 2 ka m3n/h, kostea 5 8: 8:3 9: 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: 15:3 16: Kuva 11. Savukaasun virtausmittareiden rinnakkaismittaukset sisäpiipuissa 2 Vertailumittaus savukaasun lämpötilalle piipussa Laitos P1, lämpötila ka. 137 C Laitos P2, lämpötila ka. 138 C Ramboll, P1 lämpötila ka. 137 C Ramboll, P2 lämpötila ka. 137 C : 1:2 1:4 11: 11:2 11:4 12: 12:2 12:4 13: 13:2 13:4 14: Kuva 12. Savukaasun lämpötilojen rinnakkaismittaukset sisäpiipuissa

19 ppm, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Savukaasun ammoniakki- ja typpioksiduulipitoisuudet NH3, ka. 26 ppm N2O, ka. 8 ppm : 11:1 12:3 13:4 14:5 Kuva 13. Typpioksiduuli (N 2O) ja ammoniakki (NH 3) pitoisuuksia piipussa 6. PÄÄSTÖMITTALAITTEIDEN AST TARKISTUS- MITTAUKSET Tarkistusmittauksissa tarkasteltiin standardin SFS-EN kuvaamalla tavalla kalibrointisuorien avulla laskien kalibroinnin pysyvyyttä ja vaihtelevuustestillä arvioitiin mittaparien välisen hajonnan hyväksyttävyyttä SO 2 :lle, NO x :lle ja CO:lle. Viime vuona tehdyissä QAL2 kalibrointimittauksissa hiukkasten, hiilivetyjen (TOC), HCl:n ja HF:n pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niille voitu laskea kalibrointisuoran yhtälöä, siksi näille tehtiin normaalit vertailumittaukset. Vertailumittaukset tehtiin myös laskennassa tarvittaville apusuureille O 2 ja H 2 O. 7. TUTKITTAVAT ANALYSAATTORIT MKS MG 23 FTIR on monikaasuanalysaattori, joka mittaa savukaasupitoisuuksia kosteissa kaasuissa. Toimintaperiaate perustuu infrapuna-alueella tapahtuvaan optiseen analyysiin käyttäen spektrin tulkinnassa ns. Fourier muunnosta ja hyvin tarkkaa laskentaa. Tutkittavaa spektriä verrataan tietokoneen muistissa olevaan spektrikirjastoon ja mittaustulos analysoidaan näiden avulla. Analysaattori tekee automaattisen nollatason tarkistuksen määrävälein. Mittausalueet ovat - 4 ppm NO x, -15 ppm SO 2, -2 ppm CO, -4 mg/m 3 n TOC, -1 ppm HCl, -9 ppm HF, ja -3 % H 2 O. Oldham EP 1 on optinen savukaasun hiukkasmittari, joka perustuu laservalon absorption mittaamiseen savukanavan halkaisijalla. Mittausalue on -2 mg/m 3 (tositilassa). Servomex 49 mittaa savukaasun O 2 pitoisuutta kuivissa kaasuissa vanhemmassa laitekaapissa, josta sen ulostulosignaali on kytketty automaatiojärjestelmään. Mittausalue on -25 %.

20 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET Savukaasun virtaus mitataan molemmissa sisäpiipuissa Systecin keskiarvottavilla Pitot-putkilla mittausalueella -4 m 3 n/h, kosteissa kaasuissa. Laitoksen jatkuvatoimisten analysaattorien mittausviestit kerättiin laitekaapin riviliittimiltä tiedonkeruulaitteen avulla. Rinnakkain kerättyä mittausdataa verrattiin referenssimittausten tuloksiin. 8. AST TARKISTUKSET MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE Päästömittalaitteille on järjestetty hyvät olosuhteet savukaasun puhdistuslaitoksen välitasanteelle ja tila on suunniteltu hyvin niiden kalibrointia ja huoltoa ajatellen. Mittalaitteiden huoltomanuaalit ja huoltopäiväkirjat ovat kansioissa laitekaapissa. Niistä vastaa laitteen maahantuoja, jonka kanssa on huoltosopimus mittalaitteiden säännöllisestä kalibroinnista. Käytönaikainen mittalaitteiden laadunvarmistus (QAL3) toimii hyvin ja se lasketaan erillisessä PC-pohjaisessa mittausjärjestelmässä polttolaitoksen valvomossa. Monipistekalibroinnit tehtiin SO 2 :lle, NO:lle ja CO:lle (liitteet 5 ja 6). 9. LAATUJÄRJESTELMÄ Ramboll Analyticsin päästömittaustoiminta on FINASin standardin SFS-EN ISO/IEC 1725 vaatimusten mukaisesti akkreditoima testauslaboratorio T39. Päästömittaustoiminta täyttää myös kansainvälisen laatujärjestelmästandardin ISO 91 vaatimukset. 1. REFERENSSIMENETELMÄT Vertailumittauksissa NO x mittaukset tehtiin kemiluminesenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella analysaattorilla API 1 A. SO 2 mittauksissa käytettiin API 2 analysaattoria, jonka toiminta perustuu UV-fluoresenssiin. Happi (O 2 ) mittaus perustuu hapen paramagneettisuuteen ja hiilimonoksidin (CO) mittaus NDIR tekniikkaan. Näytteenkäsittelyssä käytettiin M&C:n valmistamaa näytekaasunkuivainta. Kalibrointisuoran pysyvyyden arvioinnissa ja vaihtelevuustestin laskennassa sekä lineaarisuuden tarkistuksissa on käytetty standardia EN-14181: Stationary Source Emissions: Quality assurance of automated measuring systems. Laskelmat on esitetty liitteissä VIRHEARVIO JA TULOSTEN TULKINTATAPA Akkreditoitujen mittausten kokonaisepävarmuudet on esitetty tulosten yhteydessä (luottamusvälillä 95 %). Ne sisältävät sekä mittausjärjestelmän aiheuttamat epävarmuudet, että pitoisuuksien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta johtuvat epävarmuudet. Epävarmuudet on laskettu akkreditoitujen menetelmäohjeiden laskukaavojen avulla. Rinnakkaismittauksessa mittaustulosten eroon vaikuttavat käytettyjen kalibrointikaasujen valmistustarkkuudet, analysaattorien mittausepävarmuus ja tärkeimpänä mittausten edustavuus. Edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus eli mittauksen kokonaisepävarmuus on laskettu kunkin vertailumittaustuloksen kohdalta erikseen.

21 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET AST MITTAUSTULOKSET Vuosittaisissa AST tarkistusmittauksissa arvioitiin ovatko kalibrointisuoran avulla lasketut mittaustulokset sallitun epävarmuusrajan sisäpuolella (vaihtelevuustesti) ja täyttyvätkö kalibroinnille asetetut tietyt ehdot. Vertailumittausten ja laskelmien perusteella SO 2, NO x, ja CO mittaukset täyttävät standardissa esitetyt vaatimukset näiltä osin. Mittaukset täyttävät myös monipistekalibroinnin lineaarisuusvaatimukset. Tulokset on esitetty liitteissä 1-5. Laitoksella on käytössä seuraavassa taulukossa esitetyt kalibrointisuorien yhtälöt: Taulukko 8. Yhteenveto kalibrointifunktiosta ja niiden pätevyysalueista Päästöparametrit Yksikkö ja tila Kalibrointifunktio Kalibroitu mitta-alue, kuiva kaasu 11 % O 2 SO 2 ppm, kostea y = -1,749 +,817 * x - 22 mgso 2/m 3 n NO x ppm, kostea y =,897 * x mgno 2/m 3 n CO ppm, kostea y = 2,5 +,973 * x 55 mg/m 3 n Muille jätteenpolttoasetuksessa mainituille tutkittaville kaasuille ei ole laskettu kalibrointisuorien yhtälöitä QAL2 mittauksissa liian pienien pitoisuuksien vuoksi. Laskentakaavat edellyttävät päästöraja-arvojen käyttöä AST laskennassa. Laitoksen päästöjen vuorokausi raja-arvot tutkittaville savukaasukomponenteille ovat: SO 2 5 mg/m 3 n NO x CO 2 mgno 2 /m 3 n 5 mg/m 3 n Redusoituna 11 %:n O 2 pitoisuuteen. Taulukko 9. Yhteenveto AST mittaustuloksista (raaka-arvot ilman kalibrointi korjausta) SO 2,ppm NO x, ppm CO, ppm Ramboll FTIR Ramboll FTIR Ramboll FTIR Taulukko 1. Yhteenveto apusuureiden rinnakkaismittaustuloksista O 2, % H 2 O, % Ramboll Servomex Ramboll FTIR ,7 1,2 11,5 16,7 2,5 16,9 Liitteessä 1 on esitetty SO 2 mittauksen vaihtelevuustestien tulokset, sekä kalibrointien pysyvyyden tarkistukset. Liitteessä 2 on esitetty NO x mittauksen vaihtelevuustestien tulokset, sekä kalibrointien pysyvyyden tarkistukset. Liitteessä 3 on esitetty CO mittauksen vaihtelevuustestien tulokset, sekä kalibrointien pysyvyyden tarkistukset. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty tulokset FTIR analysaattorin lineaarisuuden tarkistuksista. Liitteessä 6 on tulokset viipymäaikalaskelmista ja liitteessä 7 on kopiot valvomopöytäkirjoista päästömittauspäivältä.

22 ppm, kostea ppm, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET AST tarkistusmittaus savukaasun SO2 pitoisuudelle Ramboll, ka. 2, ppm FTIR, ka.,9 ppm : 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: Kuva 14. AST mittaukset SO 2:lle AST tarkistusmittaus savukaasun NOx pitoisuudelle Ramboll, ka. 51 ppm FTIR, ka. 54 ppm : 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: Kuva 15. AST mittaukset NO x:lle

23 ppm, kostea PÄÄSTÖMITTAUKSET JA PÄÄSTÖMITTAUSJÄRJESTELMÄN AST-TARKISTUSMITTAUKSET AST tarkistusmittaus savukaasun CO pitoisuudelle Ramboll, ka. 26 ppm FTIR, ka. 21 ppm : 9:3 1: 1:3 11: 11:3 12: 12:3 13: 13:3 14: 14:3 15: Kuva 16. AST mittaukset CO:lle Vantaalla 16. päivänä elokuuta 213 RAMBOLL FINLAND OY Ramboll Analytics Heikki Hoffren tutkimuspäällikkö Asko Hannola tutkija

24 Ramboll, ppm, kostea Liite 1 Turun jätteenpolttolaitos MKS FTIR (SO2) analysaattorin kalibroinnin tarkistus AMS SRM x y x korjattu ppm ppm ppm 1,4 1,2-1,4 2,4 1,2-1,4 3,4 1,3-1,5 4,4 1,7-1,4 5 2, 3,5 -,2 6 2, 3,4 -,1 SUM y ka. 2 ppm x ka. 1 ppm Vertailutaulukko mittausarvojen välillä 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,,, 1, 2, 3, 4, 5, FTIR, ppm, kostea Kalibrointisuoran yhtälö y= -1,749 +,817 * x Pätee alueella - 22 mgso2/m3n, red.11 % O2 Päästöraja-arvo on 5 mgso2/m3n, 11 % O2

25 Ramboll mg/m3n, 11 % O2 Liite 1 AMS = laitoksen mittalaite SRM = referenssimittalaite SO2 AMS AMS kosteus O2 AMS SRM kosteus O2 SRM x x korjattu 11 % O2 y 11 % O2 ppm ppm % % mgso2/m3n ppm % % mgso2/m3n ,6 12,3 1 15,5 11, ,1 11,3 1 15,5 11, ,3 1,4 1 15,5 11, ,1 11,9 2 15,5 12, ,3 11,6 3 15,5 11, ,1 11,6 3 15,5 11,7 13 AMS SRM Di Di-Dka (Di-Dka)2 11 % O2 11 % O2 SRM-AMS 11 % O2 11 % O2 mg/m3n mg/m3n mg/m3n mg/m3n ka 8 summa Vertailu laskettujen arvojen välillä FTIR mg/m3n, 11 % O2 Standardipoikkeama = 4,18 Vertailuarvo= 7,7 Standardipoikkeama on pienempi kuin vertailuarvo, joten analysaattori läpäisee testin Kalibrointifunktion pätevyys tarkastetaan seuraavan laskennan avulla D 8 t.95 (N-1) 2,15 sd 4,18 s 5,1 Kalibrointi on hyväksytty, jos D t.95 (N-1)* (sd/ N) + s 8< 2,15 * (4,18 6) + 5,1 8 < 9 => yhtälö toteutuu, joten kalibrointi on hyväksytty

26 Ramboll, ppm, kostea Liite 2 Turun jätteenpolttolaitos MKS FTIR (NOx) analysaattorin kalibroinnin tarkistus AMS SRM AMS x y x korjattu ppm ppm ppm SUM y ka. 51 ppm x ka. 53 ppm Vertailutaulukko mittausarvojen välillä FTIR, ppm, kostea Kalibrointisuoran yhtälö y=,897 *x Pätee alueella mgno2/m3n, red.11 % O2 Päästöraja-arvo on 2 mgno2/m3n, 11 % O2

27 Ramboll mg/m3n, 11 % O2 Liite 2 AMS = laitoksen mittalaite SRM = referenssimittalaite NOx AMS AMS kosteus O2 AMS SRM kosteus O2 SRM x x korjattu 11 % O2 y 11 % O2 ppm ppm % % mgno2/m3n ppm % % mgno2/m3n ,6 12, ,5 11, ,1 11, ,5 11, ,3 1, ,5 11, ,1 11, ,5 12, ,3 11, ,5 11, ,1 11, ,5 11,7 141 AMS SRM Di Di-Dka (Di-Dka)2 11 % O2 11 % O2 SRM-AMS 11 % O2 11 % O2 mg/m3n mg/m3n mg/m3n mg/m3n ka 9 summa Standardipoikkeama = 14, Vertailuarvo= 28,28 Standardipoikkeama on pienempi kuin vertailuarvo, joten analysaattori läpäisee testin Kalibrointifunktion pätevyys tarkastetaan seuraavan laskennan avulla D 9 t.95 (N-1) 2,15 sd 14 s 2,4 Kalibrointi on hyväksytty, jos D t.95 (N-1)* (sd/ N) + s 9 < 2,15 * (14,/ 6) + 2,4 9 < 32 => yhtälö toteutuu, joten kalibrointi on hyväksytty Vertailu laskettujen arvojen välillä FTIR mg/m3n, 11 % O2

28 Ramboll, ppm, kostea Liite 3 Turun jätteenpolttolaitos MKS FTIR (CO) analysaattorin kalibroinnin tarkistus AMS SRM x y x korjattu ppm ppm ppm SUM y ka. 27 ppm x ka. 21 ppm Vertailutaulukko mittausarvojen välillä FTIR, ppm, kostea Kalibrointisuoran yhtälö y= 2,5 +,973 *x Pätee alueella - 55 mg/m3n, red.11 % O2 Päästöraja-arvo on 5 mg/m3n, 11 % O2

29 Ramboll mg/m3n, 11 % O2 Liite 3 AMS = laitoksen mittalaite SRM = referenssimittalaite CO AMS AMS kosteus O2 AMS SRM kosteus O2 SRM x x korjattu (kuiva) 11 % O2 y 11 % O2 ppm ppm % % mg/m3n ppm % % mg/m3n ,6 12, ,5 11, ,1 11, ,5 11, ,3 1, ,5 11, ,1 11, ,5 12, ,3 11, ,5 11, ,1 11, ,5 11,7 33 AMS SRM Di Di-Dka (Di-Dka)2 11 % O2 11 % O2 SRM-AMS 11 % O2 11 % O2 mg/m3n mg/m3n mg/m3n mg/m3n ka 5 summa Standardipoikkeama = 3,16 Vertailuarvo= 3,54 Standardipoikkeama on pienempi kuin vertailuarvo, joten analysaattori läpäisee testin Kalibrointifunktion pätevyys tarkastetaan seuraavan laskennan avulla D 5 t.95 (N-1) 2,15 sd 3,16 s 5,1 Kalibrointi on hyväksytty, jos D t.95 (N-1)* (sd/ N) + s 5 < 2,15 * (3,16/ 6) + 5,1 5 < 8 => yhtälö toteutuu, joten kalibrointi on hyväksytty Vertailu laskettujen arvojen välillä FTIR mg/m3n, 11 % O2

30 MKS (NO) Liite 4 Turun jätteenpolttolaitos Lineaarisuuden tarkistus: MKS FTIR analysaattori Environics MKS MKS MKS keskiarvo Kaasu: NO,4,4 Lisänollat Alue: - 4 ppm , , , NO mittauksen lineaarisuuden tarkistus Environics 2 REF AMS Xi Yi Xi-Xz Yi(Xi-Xz) (Xi-Xz)² a = 111, Xz = 11, B = 1, A = a - B*Xz -, , , Summa c = mc = Yc,i = , , ,4,4,3 Summa 1, Yc =,32 69, 14,67 21,67 254,67 dc =,82-1,52 -,88 -,75 1,52 dc,rel =,2 % -,38 % -,22 % -,19 %,38 % => poikkeama on alle 5 %, joten laite läpäisee lineaarisuustestin

31 MKS (SO2) Liite 4 Turun jätteenpolttolaitos Lineaarisuuden tarkistus: MKS FTIR analysaattori Environics MKS MKS MKS keskiarvo Kaasu: SO2,4,1 Lisänollat Alue: - 15 ppm , , , SO2 mittauksen lineaarisuuden tarkistus Environics 2 REF AMS Xi Yi Xi-Xz Yi(Xi-Xz) (Xi-Xz)² a = 13, Xz = 12, B = 1, A = a - B*Xz, , , Summa c = mc = Yc,i = , , ,1,1,1 Summa, Yc =,13 11, 16, 21, 31, dc = -,18,37,21,5 -,26 dc,rel = -,12 %,25 %,14 %,4 % -,18 % => poikkeama on alle 5 %, joten laite läpäisee lineaarisuustestin

32 MKS (CO) Liite 5 Turun jätteenpolttolaitos Lineaarisuuden tarkistus: MKS FTIR analysaattori Environics MKS MKS MKS keskiarvo Kaasu: CO,4,2 Lisänollat Alue: - 2 ppm , , , NO mittauksen lineaarisuuden tarkistus Environics 2 REF AMS Xi Yi Xi-Xz Yi(Xi-Xz) (Xi-Xz)² a = 28, Xz = 27, B = 1, A = a - B*Xz, , , Summa c = mc = Yc,i = , , ,2,2 Summa Yc =,17 21,67 32, 52,33 67,33 dc = -,31,49,47,9 -,44 dc,rel = -,15 %,24 %,23 %,5 % -,22 % => poikkeama on alle 5 %, joten laite läpäisee lineaarisuustestin

33 Liite 6 VIIPYMÄAIKALASKELMAT ja Uuni 1 Kattilan kuorma 9,5 MW Lämpöpinta-ala 22,6 kw/m2 Mitattu savukaasun lämpötila tulipesässä 971 C Laskettu savukaasun virtaus normitilassa 8,1 Nm3/s Laskettu todellinen savukaasun virtaus tulipesässä 36,8 m3/s Savukaasun entalpia 971 C:ssa 1456,5 kj/nm3 Savukaasun energiasisältö kw Kattilan absorboima lämpö alueella kw Savukaasun energia sekundääri-ilmansyötössä kw Savukaasun entalpia sekundääri-ilmansyötössä 1563 kj/nm3 Vastaava savukaasun lämpötila 142 C Vaaditun viipymäaika-alueen 1 ja 2 tilavuus 74 m3 Kattilan absorboima lämpö alueella kw Savukaasun energiasisältö viipymäajan jälkeen 1826 kw Savukaasun entalpia viipymäajan jälkeen 134 kj/nm3 Vastaava savukaasun lämpötila viipymäajan jälkeen 893 C Uuni 2 Kattilan kuorma 9,6 MW Lämpöpinta-ala 22,9 kw/m2 Mitattu savukaasun lämpötila tulipesässä 998 C Laskettu savukaasun virtaus normitilassa 8,44 Nm3/s Laskettu todellinen savukaasun virtaus tulipesässä 39,3 m3/s Savukaasun entalpia 998 C:ssa 1497 kj/nm3 Savukaasun energiasisältö kw Kattilan absorboima lämpö alueella 1 87 kw Savukaasun energia sekundääri-ilmansyötössä 1359 kw Savukaasun entalpia sekundääri-ilmansyötössä 16 kj/nm3 Vastaava savukaasun lämpötila 167 C Vaaditun viipymäaika-alueen 1 ja 2 tilavuus 79 m3 Kattilan absorboima lämpö alueella kw Savukaasun energiasisältö viipymäajan jälkeen kw Savukaasun entalpia viipymäajan jälkeen 1384 kj/nm3 Vastaava savukaasun lämpötila viipymäajan jälkeen 923 C

34 Normitilavuusvirta 8.75 Nm3/s wet v-% H2O(g)13. SO2(g).15 Ar(g).822 N2(g) O2(g) 7.71 CO2(g) kw Air cooler C = w-% H = 4.71 w-% O = w-% N =.15 w-% S =.15 w-% A = w-% W = w-% Hu= kj/kg % Luvo Primary air Σ Secondary air Modified APTH APTH APTH Designed Checked Approved APTH kg/s C O:\Solvo\Projects\SolvoDesign\TurunJätteenpolttolaitos\213 - Case18 Viipymäaika\TURKU-Controllerit_v2.svf bar kj/kg Load 1 % turku.fls turku.sv Generator power District heating Boiler steam power Fuel power kw 952. kw MW Fortum Power Solutions SOLVO PLANT MODEL Turun jätteenpolttolaitos UUNI 1 5/7/213 1:9.3

35 Normitilavuusvirta Nm3/s wet v-% H2O(g)14.5 SO2(g).16 Ar(g).88 N2(g) O2(g) 6.75 CO2(g) kw Air cooler C = w-% H = 4.71 w-% O = w-% N =.15 w-% S =.15 w-% A = w-% W = w-% Hu= kj/kg % Luvo Primary air Σ Secondary air Modified APTH APTH APTH Designed Checked Approved APTH kg/s C O:\Solvo\Projects\SolvoDesign\TurunJätteenpolttolaitos\213 - Case18 Viipymäaika\TURKU-Controllerit_v2.svf bar kj/kg Load 1 % turku.fls turku.sv Generator power District heating Boiler steam power Fuel power kw kw MW Fortum Power Solutions SOLVO PLANT MODEL Turun jätteenpolttolaitos UUNI 2 5/7/213 1:9.19

36

37

38