Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961
Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto IEC = International Electrotechnical Commission CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization 25.9.2007 2
Standardisointijärjestelmä Perustyö tehdään yleensä IEC:ssä 68 jäsenmaata, 178 komiteaa, yli 1000 työryhmää, n. 10 000 asiantuntijaa CENELEC käyttää hyväkseen IEC:n työtä 30 jäsenmaata, 73 komiteaa, 220 työryhmää 85 % standardeista perustuu IEC:n työhön SESKO edustaa Suomea IEC:ssä ja CENELECissä 21 jäsenyhteisöä, 44 komiteaa, yli 450 asiantuntijaa 25.9.2007 3
Sähköalan suomalaisten standardien valmistelu Lähes kaikki uudet suomalaiset standardit perustuvat CENELECin tai IEC:n standardeihin Standardeista vain pieni osa julkaistaan suomenkielisenä Kansallisten standardien käytöstä luovutaan ja käytetään kansainvälisiä ja eurooppalaisia 25.9.2007 4
IEC-standardien valmistelu 25.9.2007 5
Standardisoinnin aihepiirejä Lisätietoja www.iec.ch www.cenelec.org www.sesko.fi Horisontaaliset ja perusstandardit, esim. TC 1 Sanastot, TC 3 Dokumentointi, TC 16 Merkintöjen perusperiaatteet, TC 25 Suureet ja yksiköt, TC 111 Ympäristönäkökohdat Komponentit ja rakenneosat, esim. TC 15 Eristysmateriaalit, TC 40 Elektroniikan vastukset ja kondensaattorit, TC 51 Ferriittimateriaalit 25.9.2007 6
Standardisoinnin aihepiirejä Laitteet, esim. TC 2 Pyörivät sähkökoneet, TC 14 tehomuuntajat, TC 17 kytkinlaitteet, TC 20 Energiakaapelit, TC 23 Asennustarvikkeet, TC 48 Telekaapelit, TC 61 Kotitaloussähkölaitteet, TC 108 Elektroniikkalaitteiden turvallisuus Laitteistot ja asennukset TC 18 Laivojen sähköasennukset, TC 44 koneiden sähkötekniikka, TC 64 Pienjännitesähköasennukset, TC 99 Suurjännitesähköasennukset 25.9.2007 7
Standardisoinnin aihepiirejä Testausstandardeja, esim. TC 89 Palavuustestaus, TC 104 Ympäristöluokitus ja testaus Erityisalueita esim. TC 31 Räjähdysvaaralliset tilat, TC 65 Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus, TC 77 EMC, TC 81 Ukkossuojaus, TC 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka, TC 101 Staattinen sähkö 25.9.2007 8
Kuka valmistelee standardit Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja standardeja valmistelevat siitä kiinnostuneet tahot Yritykset, erityisesti laitevalmistajat Tutkimus- ja testauslaitokset Järjestöjen edustajat Viranomaiset, harvoin vetovastuussa Jopa yksittäiset asiasta kiinnostuneet henkilöt Ei tilastoja yksittäisten henkilöiden tehtävänkuvista 25.9.2007 9
Miten osallistutaan standardisointiin? Sähköalan standardisointiin voit osallistua SESKOn kautta liittymällä standardointikomiteaan tai seurantaryhmään Mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa kansainvälisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin standardeihin Paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa Osallistujilta peritään vuosittain 650 euron maksu, joka on yritykselle tuotekehityskustannusta 25.9.2007 10
Sähköasennusstandardien aiheet Pienjännite Suurjännite Sähkötyöturvallisuus Exasennukset SFS 6000 SFS 6001 SFS 6002 SFS-EN 60079, 61241 HD 384, 60364 IEC 60364 HD 637 IEC 61936 + EN 50XXX EN 50110 EN 60079 EN 61241 60079 25.9.2007 11
(Sähköasennus)standardien asema Varsinaiset määräykset annetaan säädöksissä Kun noudatetaan vahvistettuja standardeja, säädösten vaatimukset täytetään Standardit hyväksytty ja luetteloitu TUKESin ohjeessa S10 Vastaava menettely kuin New Approach direktiiveissä 25.9.2007 12
Sähköasennusstandardien muutokset SFS 6000 muutokset johtuvat pääosin kansainvälisten esikuvastandardien IEC 60364 ja CENELEC HD 60364 muuttumisesta IEC 60364 rakenne uudistettu vuonna 2001 Standardien tekniset vaatimukset ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina IEC- ja CENELEC-standardit valmistellaan rinnakkaismenettelyllä; CENELEC-standardien valmistelu nopeutunut Uudessa SFS 6000:ssa otettu huomioon IEC- ja CENELEC-standardit vuoden 2007 alkupuolelle saakka 25.9.2007 13
SFS 6000 uudistus Valmistelee SESKOn komitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset Käytännön työtä tekee työryhmä, jossa eri tahojen edustajia Puheenjohtaja Esa Tiainen STUL Sihteeri Tapani Nurmi SESKO 25.9.2007 14
SFS 6000 julkaiseminen ja käyttöönotto Uudet SFS 6000 standardit ja käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus ilmestyy lokakuussa Käsikirja sisältää kaikki 37 SFS 6000 standardia ja sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 Käyttöönotosta ja siirtymäajoista päättää TUKES Standardi otetaan mukaan S 10-ohjeeseen Sovelletaan uusiin asennuksiin 25.9.2007 15
SFS 6000 uusi rakenne Uusi otsikko Vanha tunnus SFS 6000 vanha otsikko Osa 1 Perusperiaatteet SFS 6000-1 Soveltamisala, käyttötarkoitus ja perusperiaatteet SFS 6000-2 Määritelmät SFS 6000-3 Yleisten ominaisuuksien määrittely Osa 4-41 SFS 6000-4-41 Suojaus sähköiskulta Suojausmenetelmät SFS 6000-4-47 Suojausmenetelmien käyttö Suojaus sähköiskulta SFS 6000-4-481 Suojaus sähköiskulta Osa 4-42 Suojaus lämmön SFS 6000-4-42 Suojaus lämmön vaikutuksilta vaikutuksilta SFS 6000-4-482 Palosuojaus Osa 4-43 Ylivirtasuojaus SFS 6000-4-43 Ylivirtasuojaus SFS 6000-4-473 Ylivirtasuojaus Osa 4-44 Suojaus SFS 6000-4-44 Ylijännitesuojaus sähkömagneettisilta ja SFS 6000-4-45 Alijännitesuojaus jännitehäiriöiltä (SFS 6000-5- 548) Tietotekniikan laitteistojen maadoitukset ja potentiaalintasaukset 25.9.2007 16
20 Määritelmät IEC 60364-sarjassa ei ole omaa osuutta sanastoille, vaan käytetään sanastostandardia IEC 60050-826. SFS 6000:ssa sanastostandardi sisältyy lukuun 20 Perussuojaus, suojaus sähköiskulta ilman vikaa (aik. kosketussuojaus) Vikasuojaus, suojaus sähköiskulta yhden vian olosuhteissa (aik. kosketusjännitesuojaus) Lisäsuojaus, perussuojauksen ja/tai vikasuojauksen lisäksi käytetty suojausmenetelmä 25.9.2007 17
Sähköiskulta suojauksen perussääntö SFS-EN 61140 Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa ja kosketeltavat johtavat osat eivät saa olla vaarallisesti jännitteisiä Normaaliolosuhteissa (aiotussa käytössä ja ilman vikaa, perussuojaus) Yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus tai lisätty suojaus) 25.9.2007 18
Osa 4-41 410 Johdanto 411 Syötön automaattinen poiskytkentä 412 Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys 413 Sähköinen erotus 414 Pienoisjännite SELV tai PELV 415 Lisäsuojaus 25.9.2007 19
Uusi osa 4-41 41 A Perussuojauksen menetelmät Jännitteisten osien peruseristys Suojukset ja kotelointi 41 B Esteet ja sijoittaminen kosketusetäisyyden ulkopuolelle 41 C Suojausmenetelmät, joita voidaan soveltaa vain kun asennusta valvoo ammattihenkilö tai opastettu henkilö Eristävä ympäristö Paikallinen maasta erotettu potentiaalintasaus Sähköinen erotus syöttämään useampaa kuin yhtä kulutuslaitetta 25.9.2007 20
Syötön automaattinen poiskytkentä Kaikilla korkeintaan 32 A ryhmäjohdoilla käytetään lyhyttä poiskytkentäaikaa (230 V~ 0,4 s) Muille piireille ja pääjohdoilla sallitaan 5 s poiskytkentäaika 25.9.2007 21
Lisäsuojaus Vaihtosähköjärjestelmissä pitää käyttää kohdan 415.1 mukaisesti lisäsuojana mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojaa: suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta. 25.9.2007 22
Lisäsuojausvaatimuksen poikkeukset Poikkeus lisäsuojausvaatimuksista voidaan tehdä: erityiselle määrätyn laitteen liittämiseen tarkoitetulle pistorasialle, tai pistorasioille, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Lisäohjeita liitteessä 41X 25.9.2007 23
44 Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä 442 Suurjänniteasennusten ylijännitteet 443 Ilmastolliset ja kytkentäylijännitteet 444 Sähkömagneettiset häiriöt 445 Suojaus alijännitteeltä 25.9.2007 24
Uusi 444 Sähkömagneettisten häiriöiden välttäminen TN-S-järjestelmän käyttö mahdollisimman aikaisessa vaiheessa PE- ja N-yhdistys vain yhdessä pisteessä Usean syötön tilanteiden käsittely Ohjeita häiriöiden välttämiseen 25.9.2007 25
Yhdistys vain yhdessä kohdassa Teholähde 1 Asennus Teholähde 2 AP E Jännitteelle alttiit osat 25.9.2007 26
Usean syötön käyttö a) Suora liitäntä maahan muuntajan nollanavasta tai generaattorin tähtipisteestä ei ole sallittu. b) Muuntajien nollapisteiden tai generaattorien tähtipisteiden välinen yhdistysjohdin on eristettävä. Tämän johtimen toiminta vastaa PEN:iä, sitä ei kuitenkaan saa liittää kulutuslaitteeseen. c) Vain yksi liitäntä teholähteiden yhdistettyjen nollapisteiden ja PE:n välillä. Tämä liitäntä on tehtävä pääkeskuksen sisällä. d) Asennuksessa voi olla PE:n lisämaadoituksia. a ) Teholähde 1 b) c) Syöttöjen maadoitus Jännitteelle alttiit osat Asennus Teholähde N Teholähde 2 a) L 1L 2 L 3N P E d) 25.9.2007 27
Osa 5-51 Sähkölaitteiden valinta- ja asentaminen - Yleiset vaatimukset Systemaattinen luokittelu ympäristöolosuhteille Ulkoiset olosuhteet luokat AA1... AS3 Henkilöt ja palovaara BA1... BE4 Rakenteet ja materiaalit CA1... CB4 25.9.2007 28
Esim. veden esiintyminen AD1 Mitätön IPX0 AD2 Vapaasti putoavat pisarat IPX1 tai X2 AD3 Sade IPX3 AD4 Roiskeet IPX4 AD5 Vesisuihku IPX5 AD6 Aallot IPX6 AD7 Ajoittainen upottaminen IPX7 AD8 Jatkuva upottaminen IPX8 25.9.2007 29
SFS 6000-5-54 Maadoitukset Uudisrakennuksiin suositellaan aina asennettavaksi perustusmaadoituselektrodi Yleensä suljetun renkaan muotoinen johtava osa, joka on upotettu maahan rakennuksen perustusten alle tai ensisijaisesti upotettu rakennuksen perustuksen betoniin. 25.9.2007 30
Maadoitusten kytkennät (SFS 6000/uusi IEC) 25.9.2007 31
Osa 6 Tarkastukset 61 Käyttöönottotarkastukset Aistinvarainen tarkastus ja testaus Testaus tehdään standardisarjan IEC 61557- sarjan mukaisilla laitteilla Eristysresistanssi verkkojännitteellä 1 MΩ Testataan myös kiertosuunta 25.9.2007 32
6 Tarkastukset 62 Kunnossapitotarkastukset Käyttäjän/haltijan tekemät tarkastukset määrävälein Liittyy määräysten vaatimukseen laitteiston kunnon tarkkailusta Ei koske KTMp mukaisia valtuutetun tarkastajan/laitoksen määräaikaistarkastuksia 25.9.2007 33
Uusi osa 7 Osan 7 rakenne ennallaan, annetaan muutokset ja lisävaatimukset osiin 1 6 Otsikointi muuttuu osien 1 6 otsikoinnin mukaan 25.9.2007 34
Osa 7 uudet ja muuttuneet 701 Kylpy- ja suihkutilat 702 Uima-altaat ja vastaavat 703 Saunat 704 Rakennustyömaat 705 Maa- ja puutarhatalouden rakennukset 706 Ahtaat johtavat tilat 708 Leirintäalueet 709 Venesatamat 710 Lääkintätilat 711 Näyttelyt, esitykset ja näyttelyosastot 712 Aurinkosähköiset järjestelmät 713 Kalusteet 714 Ulkovalaistusasennukset 715 Pienoisjännitteiset valaistusjärjestelmät 717 Liikkuvat tai siirrettävät laitteistot 740 Huvipuistot 753 Lämmitysjärjestelmät 754 Matkailuajoneuvot 25.9.2007 35
Uudet 7-osat yleispiirteitä Korostetaan lisäsuojausta 30 ma vikavirtasuojilla Usein kaikki ryhmäjohdot Myös 300/500 ma vikavirtasuojia palosuojauksen tai suojauksen varmistamisen takia Isot pistorasiat EN 60309 mukaisia teollisuuspistorasioita, pienet voivat olla kansallisia Yksityiskohtaisia asennusvaatimuksia 25.9.2007 36
Osa 8 (kansallinen) 801 Jakeluverkot 802 Korjaus-, muutos- ja laajennustyöt 803 Sähkökorjaamot ja -laboratoriot 804 Kuivat, kosteat ja märät tilat sekä ulkotilat 810 Jakokeskukset 812 Pistoliitinasennukset 813 Pistokytkimet (ennen 538) 814 Maakaapeliasennukset (ennen 522.15) 25.9.2007 37
Sähkötyöturvallisuuden huomioon ottaminen Sähkötyöturvallisuusvaatimuksia (SFS 6002) pitää noudattaa aina, myös vanhoissa asennuksissa Suunnittelulla voidaan helpottaa vaatimusten noudattamista Työskentely jännitteettömänä on ensisijainen työmenetelmä, jonka käyttö pitää olla helppoa 25.9.2007 38
Työskentely jännitteettömänä SFS 6002, kohta 6.2 Täydellinen erottaminen Jännitteen kytkemisen estäminen Jännitteettömyyden toteaminen Työmaadoittaminen Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Miten nämä voidaan toteuttaa helposti Vaihtoehtona turvallinen jännitetyö 25.9.2007 39
Kiitos mielenkiinnosta Kysymyksiä tai kommentteja? tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961