BL10A3000 Sähköturvallisuus

Transkriptio

1 BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 11: Sähkötyöturvallisuus Tero Kaipia 1

2 Sähkötyöturvallisuus Standardin SFS 6002 mukaisesti Standardi sisältää kansainvälisen EN-standardin EN :2004, Operation of electrical installations sekä suomalaiset kansalliset lisäykset standardin EN :1996 vaatimusten mukaisesti Kansallisissa lisäosissa on kahden tyyppisiä lisäyksiä: kansallisia lisävaatimuksia, jotka ovat velvoittava osa standardia, ja opastavia tietoja Opastavat tiedot antavat lisäohjeita standardin soveltamisesta suomalaiseen käytäntöön, ja ne perustuvat pääasiassa Suomessa aikaisemmin noudatettuihin käytäntöihin (vanhan sähkötarkastuskeskuksen ohjeen A5:n sisältö muutamin muutoksin) Opastavia tietoja ei huomioida arvioitaessa standardinmukaisuutta Yleinen työturvallisuuslaki otettava myös huomioon Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (KTMp516/1996) 351/2010 Lisäys sähkötyöturvallisuudesta, KTMp 1194/1999, Katso 4a luku Tero Kaipia 2

3 SFS 6002 Standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä Kaikki jännitetasot pienoisjännitteistä suurjännitteisiin sähkön tuottamiseen, siirtämiseen, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön liittyvät laitteistot Pysyvät ja kiinteät sekä tilapäiset ja siirrettävät sähkölaitteistot rakennusten sähköasennukset, tilapäiset rakennustyömaiden sähköasennukset, liikkuvat ja siirrettävät sähkölaitteistot (sähköajoneuvot/työkoneet) Vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskentelyyn Vaatimukset koskevat kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa, kaikkea sähkötyötä sekä muuta sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuvaa työtä (esim. työskentely ilmajohtojen läheisyydessä) Vaatimukset koskevat ainoastaan ammattilaisia, ei maallikoita, jotka käyttävät sähkölaitteistoja ja laitteita, jotka täyttävät niitä koskevien standardien vaatimukset, ja jotka on suunniteltu ja asennettu maallikoiden käytettäväksi Tero Kaipia 3

4 SFS 6002 Kansallisella määräyksellä standardia sovelletaan myös seuraaviin EN standardin ulkopuolisiin erikoissovelluksiin: lentokoneet ja ilmatyynyalukset, jotka liikkuvat omalla voimallaan (näitä koskevat kansainväliset ilmailulait, jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön) merellä omalla voimallaan tai ulkopuolisessa ohjauksessa kulkevat alukset (näitä koskeva kansainväliset merilait, jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön) elektroniset televiestintä- ja tietojärjestelmät elektroniset instrumentointi-, säätö- ja automaatiojärjestelmät kaivokset kansainvälisen merilain alaiset meritekniset asennukset ajoneuvojen sähkölaitteet sähköratajärjestelmät kokeelliset sähköiset tutkimustyöt Tero Kaipia 4

5 SFS 6002 verrattuna vanhempiin määräyksiin (esim. A5) Standardi korostaa kirjallista sopimista, luvan antoa toimenpiteisiin, ilmoituksia ja kuittauksia sekä vastuunjakomäärittelyjä Tärkeitä etenkin suurissa verkoissa/järjestelmissä (teollisuus, julkinen sähkönjakelu) Yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus on uusittava vähintään 5 vuoden välein ja koulutus tai muu vastaava perehdytys on dokumentoitava Sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnot uusittava määrävuosi, muuten sähköpätevyystutkinto ei enää voimassa Tavoitteena ammattitaidon ylläpito toimintaympäristön muuttuessa Pienjännitteellä jännitetyöhön liittyvän välittömän läheisyyden mitta on 200mm niin sanotun ergonomisen osatekijän johdosta Tämän takia entistä useammassa työssä on otettava huomioon työskentelyä jännitteisten osien läheisyydessä tai jännitetöitä koskevat vaatimukset Standardi edellyttää monissa tapauksissa täydentäviä ohjeita Tero Kaipia 5

6 Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset Käyttötoimenpiteet Toimenpiteet, joilla muutetaan sähköistä tilaa, käytetään laitetta, kytketään, erotetaan, käynnistetään tai pysäytetään laite. Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten. Maallikko voi suorittaa, jos laitteisto kosketussuojattu toimenpiteen ajan, esim. johdonsuoja- tai vikavirtakytkimen palautus. Opastettu henkilö voi suorittaa käyttötoimenpiteitä osittain kosketussuojatuissa rakenteissa. Toiminnan tarkistukset Mittauksia saa suorittaa ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt tai ammattitaitoisen valvomana Kosketussuojaamattomissa kohteissa ammattitaitoiset Testaus Testauksia saa suorittaa ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt ammattitaitoisen valvomana. Opastettu saa tehdä yksin testauksia joiden tekotapa on suunniteltu etukäteen Maallikko vain testauksia, joissa käytetään maallikolle sallittuja toimenpiteitä. Tero Kaipia 6

7 Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002: Kaikille sähkötöitä tekeville henkilöille on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus Koulutukseen kuuluu vähintään Sähkön vaarat ja tapaturmat Keskeiset säännökset ja SFS 6002 Koulutuksesta on annettava kirjallinen todistus Kuulustelulla tai vastaavalla tavalla varmistetaan, että koulutukseen osallistuneet henkilöt tuntevat ja ymmärtävät koulutuksen sisällön Turvallisuustutkintoja ja koulutusta järjestävät Tukesin valtuuttamat sähköalan oppilaitokset Valmennuskoulutusta antaa myös mm. STUL (Sähköinfo Oy) Tero Kaipia 7

8 Vastuut sähkötöissä - SFS 6002 mukaan Työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaan työnantaja vastaa työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (516/1996) 2 mukaan toiminnan harjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja ja sähkölaitteiston haltijan on nimettävä tietyissä tapauksissa käyttötöitä varten käytön johtaja. 5 mukaan sähkötöiden johtajan on huolehdittava, että sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä. Käytön johtajan on huolehdittava, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä. Sähköalan töissä, joissa ei tarvita sähkötöiden johtajaa, esim. sähköalan oppilaitoksissa ja testauslaboratorioissa, työstä vastaava henkilö on nimettävä erikseen kirjallisesti. Koulutusta ja opastusta koskeva vastuu kuuluu suomalaisen lainsäädännön mukaan yleisesti työnantajalle. Sähköalan töiden osalta vastuu kuuluu myös sähkötöiden johtajalle ja käytön johtajalle. Työturvallisuuslain 16 mukaan työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan sijainen) hoitamaan työnantajan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä. Tero Kaipia 8

9 Töiden johtajuus KTMp 516/1996 mukaan Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja. Sähkötöiden johtajaa ei kuitenkaan vaadita sähkötöissä, joista ei edellytetä ilmoitusta sähköturvallisuusviranomaiselle (maallikolle sallituista töistä) Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja, 1) jos sähkölaitteistoon kuuluu yli voltin nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta enintään voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja, tai 2) jos sähkölaitteiston liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli kilovolttiampeeria. Tero Kaipia 9

10 Vastuut sähkötöissä - SFS 6002 mukaan Lähde: SFS 6002 Tero Kaipia 10

11 Vastuut/velvollisuudet sähkötöissä Sähkötyön johtaja (/ käytön johtaja) Henkilö Juridinen ( = oikeudellinen ) vastuu Yritys Yritys, LY-tunnus ( voi olla toiminimi ) Taloudellinen vastuu ( = vahingonkorvaukset ) Tero Kaipia 11

12 Vastuut/velvollisuudet sähkötöissä Ennen sähkötöiden aloittamista on toiminnasta tehtävä ilmoitus TUKESille Myös yksittäisistä urakoista (esim. oman talon sähköasennusten uusiminen, pl. vähäiset ja maallikolle sallitut työt) Toiminnanharjoittajalla tulee olla palveluksessaan sähköturvallisuudesta huolehtiva sähkötöiden johtaja Jokaisessa työkohteessa pitää olla sähköturvallisuudesta vastaava henkilö (sähköturvallisuustoimen johtaja), tämän henkilön tulee olla itsenäiseen sähkötyöhön kykenevä (riittävä sähköpätevyys) voi olla eri henkilö kuin sähkötöiden johtaja Sähkötöiden johtajalla tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus (riittävä sähköpätevyys) ja hänen asemansa urakointiyrityksessä tulee olla sellainen, että hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia tehtävistään ja valta vaikuttaa vastuullaan oleviin asioihin. Tero Kaipia 12

13 SFS 6002 Työnantaja (työnantajan sijainen), sähkötöiden johtaja ja käytön johtaja huolehtivat yleisesti, että sähkötöissä ja sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan työturvallisuuslakia, sähköturvallisuuslakia ja niiden perusteella annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja voi hoitaa tähän liittyviä tehtäviä itse tai huolehtia siitä, että on olemassa järjestelmä, jonka mukaan toimittuna vaatimukset täyttyvät. Jokaista työtä varten tulee olla nimetty työstä vastaava henkilö tai käytöstä vastaava henkilö, esim. työnjohtaja, jos sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja ei itse suoraan johda töiden tekemistä. Tero Kaipia 13

14 Sähkötöiden perusjako 1. Jännitteettömänä työskentely 2. Jännitteisten osien läheisyydessä työskentely 3. Jännitetyö Tero Kaipia 14

15 Työskentely jännitteettömänä Työkohteena oleva sähkölaitteisto on erotettava jännitteettömäksi. Sähkölaitteisto katsotaan jännitteettömäksi (1194/ f) 1) Työkohde erotetaan luotettavasti käyttöjännitteestä jokaisesta jännitteen syöttösuunnasta; 2) Jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn aikana estetään luotettavasti; 3) Työkohteen jännitteettömyys todetaan luotettavasti; 4) Työkohde työmaadoitetaan asianmukaisilla välineillä, jos sähkölaitteiston nimellisjännite on yli 1000 volttia taikka kyseessä on avojohto tai suurivirtainen sähkökeskus 5) Työkohteen läheisyydessä olevat sähkölaitteiston jännitteiset osat eristetään luotettavasti alueesta, jolla työskennellään tai johon työtä tehtäessä voidaan ulottua ottaen huomioon työvälineet ja tarvikkeet. Jännitteen saa kytkeä työkohteena olleeseen sähkölaitteistoon vasta, kun kaikki työt on lopetettu, työmaadoitukset on purettu ja on muutenkin varmistuttu kytkemisen turvallisuudesta. Tero Kaipia 15

16 Työskentely jännitteettömänä Proseduuri, 6002:ssa (*:llä merkityt on lueteltu KTMp 1194/1999): 1. Määritellään työkohde 2. Täydellinen erottaminen, kaikki syöttösuunnat * 3. Jännitteen kytkemisen estäminen * 4. Jännitteettömyyden toteaminen * 5. Työmaadoittaminen * 6. Lupa töiden aloittamiseen annetaan 7. Suojaus lähellä olevia jännitteisiä osia vastaan * Luvan työn aloittamiseen antaa sähkölaitteistosta vastaava työstä vastaavalle Työn tekijä ammattitaitoinen tai opastettu edellisen valvomana Tero Kaipia 16

17 Työskentely jännitteettömänä Työmaadoittaminen Tarkoituksena on estää jännitteelliseksi tuleminen erehdyksen, eristyksen pettämisen, johtimien keskinäisen koskemisen tai muun syyn vuoksi. Ilmajohdoissa muu syy on esimerkiksi ukkonen tai vierekkäisestä johtimesta indusoitunut jännite. Työmaadoittaminen voi olla tarpeetonta pien- ja pienoisjännitteillä. Aina kuitenkin tehtävä jos I N > 1000 A. Jos laitteisto mutkikas, varasyöttöjä, varavoimaa, harkittava työmaadoitustarve ja tapa. Nykyisin syytä harkita myös pienjännitelaitteistoissa jos on olemassa vaara, että laitteistoon on kytketty pientuotantolaitos ilman lupaa tai jos pientuotantolaitosta ei saada erotettua riittävällä varmuudella Pienjännitelaitteistojen työmaadoitus tehdään yhdistämällä äärijohtimet toisiinsa ja PEN- tai suojajohtimeen. Jos TN-S järjestelmässä käytetään 4-napaista kytkintä, on myös nollajohdin yhdistettävä suojajohtimeen. Suurjännitteillä: Paljaat ilmajohdot ja paljaat johtimet työmaadoitettava kaikilta suunnilta työalueeseen nähden. Vähintään yksi nähtävissä työalueelta. Jos johtimia ei katkaista, riittää yksi työmaadoitus. Eristetyille johdoille kaikista syöttösuunnista erotuskohtien paljaissa osissa tai mahdollisimman lähellä näitä. Tero Kaipia 17

18 Työskentely jännitteettömänä jännitteisten osien läheisyydessä Suojaus lähellä olevia jännitteisiä osia vastaan Jännitetyö on työtä jota tehdään jännitteisellä laitteistolla (tai yleensäkin jännitetyöalueen sisällä) Jännitetöitä voivat tehdä ainoastaan ammattitaitoiset henkilöt asianmukaisin työ- ja suojeluvälinein, kun työskentely jännitteettömänä on mahdotonta, vaikeaa tai taloudellisesti raskasta. Välittömällä läheisyydellä tarkoitetaan tilaa, joka ulottuu standardoidulle etäisyydelle suojaamattomasta jännitteisestä osasta. Alueet jännitteisten osien läheisyydessä jaetaan jännitetyöalueeseen ja lähialueeseen. Lähialueella työskentely on jännitteettömänä työskentelyä, jossa toteutetaan varotoimia kuten suojaus jännitteisiä osia vastaa suojuksin, vaaditaan, että molemmat kädet ovat vapaina, työstä vastaavan on annettava opastus varotoimista jne. Tero Kaipia 18

19 Jännitteisten osien läheisyydessä työskentely Etäisyydet: Jännitetyöalue D L Lähityöalue D v Jännitteetön työskentely > D L Ammattihenkilö Työskentely > D V Maallikko Suojukset Lähde: SFS 6002 Tero Kaipia 19

20 Jännitteisten osien läheisyydessä työskentely Jännitetyöalue Lähde: SFS 6002 Tero Kaipia 20

21 Jännitteisten osien läheisyydessä työskentely Lähityöalue Etäisyydet, kun tehdään töitä sähkölinjan lähellä esim. kaivinkoneella Lähde: SFS 6002 Tero Kaipia 21

22 Työskentely jännitteettömänä Työalueen merkitseminen SFS 6002: työalue määriteltävä selkeästi. Tarvittaessa ulkona tehtävissä töissä pääsy työalueelle merkittävä selkeästi Vaaroista varoitettava standardien mukaisilla kilvillä. Lähde: SFS 6002 Tero Kaipia 22

23 Työskentely jännitteettömänä Työmaadoitusvälineet (menetelmät) Eristävä sauva (L >turvallinen etäisyys), eristävät käsineet Varoituskyltit -TYÖMAADOITETTUsekä työskentelystä varoittavat kilvet -ÄLÄ KYTKE Työ käynnissä- Työ kohteen potentiaalissa ympäristöstä eristettynä Lähde: SFS 6002 Kuvat: AEG Finland Tero Kaipia 23

24 Työskentely jännitteettömänä Työmaadoitusvälineet (menetelmät) Ilmaeristeinen maadoituserotin (keskijännite) Täyttää vaatimukset työmaadoituksesta / luotettavasta erotusvälistä Pienjännitteellä erotusvaatimuksen täyttää esim. sulakkeen poistaminen Kuva: Finnelectric Tero Kaipia 24

25 Jännitetyö Tehdään kun työtä ei voida tehdä jännitteettömänä tai se on hyvin vaikeaa Jännitetyön tekemisen aikana työntekijät ovat kosketuksessa paljaiden jännitteisten osien kanssa tai ulottuvat jännitetyöalueelle joko itse tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Jännitetyö voidaan toteuttaa vasta kun on poistettu palo- ja räjähdysvaara Työn tekijällä pitää olla vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet vapaiksi. Henkilökunnan pitää käyttää riittäviä ja sopivan kokoisia henkilösuojaimia, eikä heillä saa olla metallisia esineitä kuten koruja, jos tästä voi aiheutua vaaraa. Jännitetyössä pitää käyttää suojausmenetelmiä, joilla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki eri potentiaalit (jännitteet) työalueen ympäristössä pitää ottaa huomioon. Työn laadusta riippuen tällaisissa oloissa työskentelevien henkilöiden pitää olla opastettuja tai ammattitaitoisia ja lisäksi heillä pitää olla erikoiskoulutus lukuunottamatta eräitä tarkoin määrättyjä töitä. Tero Kaipia 25

26 Jännitetyö Koulutuksesta annettava todistus Ammattitaitoisille tai opastetuille henkilöille on laadittava erikoiskoulutusohjelma, jonka avulla he saavuttavat ja pystyvät säilyttämään valmiuden tehdä jännitetyötä. Tämän ohjelman pitää sisältää jännitetyön erikoisvaatimusten opettamisen. Siihen pitää kuulua teoreettista koulutusta ja käytännön harjoittelua. Koulutuksen ja harjoittelun pitää vastata töitä, joita koulutuksen jälkeen tehdään tai jos itse työ on erilaista, koulutuksen pitää perustua samoihin periaatteisiin. Hyväksytysti suoritetusta kurssista tulee antaa todistus, jossa vahvistetaan koulutuksen sisältö ja taso. (SFS ) Suositellaan, että työnantaja pitää yllä tiedostoa, jossa on tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen tasosta Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan tarkistettavaksi kerran vuodessa Tero Kaipia 26

27 Jännitetyö Työmenetelmät Sauvamenetelmä - etäisyys jännitteisiin osiin ylläpidetään eristävän sauvan avulla Käsinemenetelmä - työskentely eristävien tai kumikäsineiden avulla Jännitetyö kohteen potentiaalissa - Jännitetyömenetelmä, jossa henkilö siirretään eristävin välinein kohteen potentiaaliin, jossa hän on sähköisessä yhteydessä jännitteisiin osiin eristettynä ympäristöstä. Työvälineet Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFSEN ja SFS-EN Hanskat, maskit, sauvat, työkalut Tero Kaipia 27

28 Jännitetyö Esimerkki PJ-jännitetyöstä Tero Kaipia 28

29 Jännitetyö Kansallinen lisävaatimus Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö, jolla on erikoiskoulutus jännitetyöhön. Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty sähköturvallisuustoimien valvojaksi. Jännitetyön suorittamisen aikana henkilön, joka ei suorita asennustyötä, on seurattava tarkoin työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn suorittajaa vain turvallisuuteen liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Myös avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän mukaisia suojavarusteita. Tero Kaipia 29

30 Jännitetyö Kansallinen lisävaatimus Pienjännitelaitteistoissa voidaan työskennellä myös yksin. Edellytyksenä mm. henkilö pystyy arvioimaan riskit riittävän hyvin ja seuraavat ehdot täyttyvät: Jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt tekemään vastaavia töitä jännitteettömässä laitteistossa Jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada toisen sähköalan ammattihenkilön apua. Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin edellytetään lisäksi seuraavia ominaisuuksia: Työskentelyalue sijaitsee laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa Työskentelyaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 16 A tai (63 A ja työkohteessa on vähintään IP2X tai IPXXB kosketussuojaus) Tero Kaipia 30

31 Jännitetyö Esimerkki jännitetyökelpoisesta kojeistosta IP 2X koteloitu yli 63 A kojeisto, jossa työhön opastettu saa tehdä jännitetöitä (Puistomuuntamon PJ-keskus) IP 2X kosketussuojattu L-kiskosto IP 2X kosketussuojatut liittimet IP 3X Kosketussuojatut jonovarokekytkimet MEB-kisko (päämaadoituskisko) PEN-kisko Tero Kaipia 31

32 Jännitetyö Esimerkki jännitetyökelpoisesta kojeistosta Yksityiskohta ed. sivun kojeistosta Pienjännitejakokaappi IP 2X-suojatuilla kiskoilla Tero Kaipia 32

33