Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

Transkriptio

1 Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry

2 Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani Nurmi

3 Mikä on standardi? Standardin virallinen määritelmä SFS-EN konsensukseen perustuva, tunnustetun elimen hyväksymä normatiivinen asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä varten sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa HUOM. Standardien olisi perustuttava vakiintuneisiin tieteen, tekniikan ja kokemuksen avulla saatuihin tuloksiin, ja niiden tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttää yhteiskuntaa. Standardeja on myös muunlaisia esim. yrityksen oma standardi, muun järjestön tekemä standardi, epävirallinen de facto standardi yms. Näiden pohjalta voidaan myöhemmin tehdä virallinen standardi Tapani Nurmi

4 Miksi standardeja käytetään? Määrittely Tiedetään mistä puhutaan Yhteensopivuus Varmistetaan tuotteiden sopivuus toisiinsa Vaihdettavuus Mahdollista käyttää samaan tarkoitukseen usean valmistajan tuotteita Turvallisuus Yhteisesti sovittu turvallisuustaso, joka voi nousta ajan myötä Voidaan käyttää sitovien määräysten vaatimusten toteuttamiseen Ympäristönsuojelu Energiatehokkuus Tapani Nurmi

5 Standardointijärjestöt Tapani Nurmi

6 Sähköalan standardointijärjestelmä IEC International Electrotechnical Commission 83 kansalliskomiteaa (jäsenmaata) ja 83 liitännäisjäsentä Teknisiä komiteoita (TC/SC) 174 Työ- ja projektiryhmiä 1314 (vuonna 2014) Julkaisuja yhteensä 6933 (standardeja 6195) (2014) Uusia standardeja vuonna 2014: 418 kpl CENELEC - European Committee for Electrotechnical Standardization 33 jäsenmaata (EU, ETA, Turkki, Makedonia) standardeja (vuonna 2013) 6372, joista 75 % IEC-perustaisia SESKO ry Koordinoi Suomen osallistumisen kansainväliseen työhön 20 jäsenyhteisöä Kansallisia komiteoita 44, seurantaryhmiä 80 Noin 500 asiantuntijan verkosto SFS:n toimialayhteisö

7 Sähköalan standardit IEC-standardit (maailmanlaajuisia) IEC, CISPR, ISO/IEC Yhteensä n kpl Käytössä kaikkialla ja eurooppalaisen (ja kansallisen) työn pohja CENELEC-standardit (eurooppalaisia) EN (SFS-EN, DIN-EN, SS-EN jne.) ovat identtisiä kaikissa CENELECin jäsenmaissa, voivat olla yhdenmukaistettuja direktiivin mukaan, ristiriitaisia kansallisia standardeja ei saa olla HD (harmonisointiasikirjat) Voidaan vahvistaa kansallisiksi standardeiksi, ristiriitaisia kansallisia ei saa olla esim. sähköasennukset HD 60364, energiakaapelit 75 % perustuu IEC-standardeihin (EN 6xxxx) ja (EN 550xx), loput Euroopassa valmisteltuja (EN 5xxxx) ja (EN 13xxxx) SFS-standardit (suomalaisia) Sähköalalla yli 95 % identtisiä EN-standardien kanssa (SFS-EN) Vain n. 10 % on julkaistu suomeksi, muut ovat englanninkielisiä Muutkin standardit perustuvat useimmiten IEC/CENELEC työhön (esim. asennusstandardit SFS 6000, SFS 6001, SFS 6002))

8 Standardin rinnakkaisvalmistelu IEC CENELEC SESKO Ehdotus uudeksi työkohteeksi (NP) Äänestys NP-ehdotukseen Ylläpitomenettely Valmisteluvaihe Lausuntokierros (CD) IEC työryhmien WG tai ylläpitoryhmien MT kansalliset jäsenet Lausunnot ehdotukseen tarvittaessa Kansallinen lausuntokierros Y L L Ä P I T O J A K S O Äänestyskierros (CDV) Muodollinen loppuäänestys (FDIS) IEC-standardi Yhdistetty lausunto- ja äänestyskierros (UAP) Rinnakkaisäänestys BT:n ratifiointi EN-standardi Äänestykset (IEC & CENELEC) Lausunnot tarvittaessa (CENELEC) Äänestykset (IEC & CENELEC) SESKOn toimitusjohtaja SFS-EN-standardi

9 Standardoinnin aihepiirejä Lisätietoja Horisontaaliset ja perusstandardit, esim. TC 1 Sanastot, TC 3 Dokumentointi, TC 8 Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset, TC 25 Suureet ja yksiköt, TC 73 Oikosulkuvirrat, TC 111 Ympäristönäkökohdat Komponentit ja rakenneosat, esim. TC 15 Eristysmateriaalit, TC 40 Elektroniikan vastukset ja kondensaattorit, TC 51 Ferriittimateriaalit

10 Standardoinnin aihepiirejä Laitteet, esim. TC2 Pyörivät sähkökoneet, TC 7 Ilmajohtojen johtimet, TC 14 tehomuuntajat, TC 20 Energiakaapelit, TC 23 Asennustarvikkeet, TC 46 Telekaapelit, TC 61 Kotitaloussähkölaitteet, TC 108 Elektroniikkalaitteiden turvallisuus Laitteistot ja asennukset TC 11 Suurjänniteilmajohdot, TC 18 Laivojen sähköasennukset, TC 44 koneiden sähkötekniikka, TC 64 Pienjännitesähköasennukset, TC 99 Suurjännitesähköasennukset, TC 115 DC siirto

11 Standardoinnin aihepiirejä Energiantuotanto TC 4 Vesiturbiinit, TC 5 Höyryturbiinit, TC 21 Akut, TC 33 Tehokondensaattorit, TC 45 Ydintekniikan instrumentointi, TC 56 Luotettavuus, TC 57 Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja viestintä, TC 82 Aurinkoenergiajärjestelmät, TC 88 Tuuliturbiinit, TC 105 Polttokennotekniikka, TC 114 Aaltoenergia, TC 120 Sähköenergian varastointijärjestelmät Tapani Nurmi

12 Standardoinnin aihepiirejä Suojalaitteita, esim. TC 17 Suurjännitekytkinlaitteet ja -kojeistot, TC 32 Varokkeet, TC 36 Eristimet, TC 37 Ylijännitesuojat, TC 95 Suojareleet, TC 121 Pienjännitekytkinlaitteet ja - kojeistot Erityisalueita esim. TC 31 Räjähdysvaaralliset tilat, TC 65 Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus, TC 77 EMC, TC 81 Salamasuojaus, TC 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka, TC 101 Staattinen sähkö, TC 106 Ihmiseen kohdistuvat sähkömagneettiset kentät

13 Kuka valmistelee standardit Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja standardeja valmistelevat siitä kiinnostuneet tahot Yritykset, erityisesti laitevalmistajat Tutkimus- ja testauslaitokset, yliopistot Järjestöjen edustajat Viranomaiset, harvoin vetovastuussa Jopa yksittäiset asiasta kiinnostuneet henkilöt Pienyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä kannustetaan osallistumaan

14 Mistä standardeja saa? Standardit ovat maksullisia, koska niiden hinnalla maksetaan osa valmistelukustannuksista Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS Verkkosivuilla näkyvissä standardien soveltamisalat Suosituimmista standardeista tehdään edullisia käsikirjoja oppilaitoksille erityisalennukset Ilmaiseksi nähtävillä kirjastoissa, SFS:ssä Oppilaitoksilla voi olla On-line sopimuksia Tapani Nurmi

15 Sähköturvallisuussäädökset Sähkö on vaarallista ja sen takia sen käyttöä säädellään. Sitovat säädökset antavat vain perusvaatimukset

16 Sähköturvallisuuden toimijat Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laatii säädökset Säädökset uusitaan keväällä 2016, mutta perusperiaatteet säilyvät Standardointijärjestöt (SESKO) tekevät ohjeita, joiden mukaan toimittuna säädökset täytetään Alan toimijat ovat mukana standardien laadinnassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo Tarkastuslaitokset ja tarkastajat testaavat ja tarkastavat Yleensä todetaan vaatimustenmukaisuuden (standardien vaatimusten) noudattamista Tapani Nurmi

17 Sähköturvallisuuden säädökset Perussäädös on Sähköturvallisuuslaki (410/1996) Koskee sähkölaitteita, sähkölaitteistoja (asennuksia), hissejä ja sähkötöiden tekemistä Koskee sähköturvallisuutta ja sähkömagneettista yhteensopivuutta (Electromagnetic Compability EMC) Lisäsäädöksiä annetaan asetuksilla ja ministeriön päätöksillä Suomessa Sähköturvallisuuslaki 5 Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että: 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1 momentin edellytyksiä, sitä ei saa saattaa markkinoille eikä ottaa käyttöön. Tapani Nurmi

18 Sähkölaitteiden vaatimukset Sähkölaitteiden vaatimukset esitetään EU:ssa direktiiveillä, jotka kukin maa ottaa käyttöön lainsäädännössään Pienjännitedirektiivi 2006/95/EY (Low Voltage LVD) EMC-direktiivi 2004/108/EY (Electromagnetic Compatibility (EMC)) Räjähdysvaarallisten tilojen ATEX-direktiivi 94/9/EY (Equipment for explosive atmospheres) Lisäksi mm. Konedirektiivi 2006/42/EY (Machinery), Lääkintälaite 93/42 (Medical devices), vaaralliset aineet 2011/65/EY (Restriction of the use of certain hazardous substances (RoHS)), Raideliikenteen yhteensopivuus 2008/57 (Interoperability of the rail system) Tapani Nurmi

19 Direktiivit ja suomalainen lainsäädäntö EU:n direktiivit eivät ole suoraan voimassa jäsenmaassa kuten Suomessa, vaan niiden perusteella valmistellaan kansalliset säädökset kuten: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993) LVD Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007) EMC Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä (1698/1993) ATEX

20 Direktiivit ja standardit Uuden menettelyn (new approach) direktiiveissä annetaan vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ei yksityiskohtia Yhtenäistettyjen standardien mukaisesti toimittuna täytetään olennaiset turvallisuusvaatimukset Voit unohtaa direktiivit kun noudatat standardeja! Yhtenäistetyt (harmonisoidut) standardit on lueteltu EU:n virallisessa lehdessä Standardien käyttö ei ole pakollista, mutta muuten toimiminen on hankalaa

21 Uudet NLF-direktiivit EU on julkaissut huhtikuussa 2014 sarjan uusia NLF (New Legislative Framework) direktiivejä mm. pienjännitedirektiivi, EMC-direktiivi, ATEX-direktiivi Direktiivien rakennetta ja vaatimustasoa yhdenmukaistetaan, tekniset vaatimukset eivät muutu Standardien avulla täytetään vaatimukset Uudet direktiivit otettava käyttöön mennessä fi sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistus Sähköturvallisuuslaki ei ota huomioon nykyistä perustuslakia, joten myös se pitää uudistaa Tapani Nurmi

22 Sähköasennuksia koskevat Kansallisia säädöksiä säädökset Varsinaiset määräykset ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä KTMp sähköalan töistä 516/1996 lisäys 1194/1999 luku 4a Sähkötyöturvallisuus KTMp sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä 517/1996 KTMp Sähkölaitteistojen turvallisuudesta 1193/

23 Sähkölaitteistojen turvallisuutta koskeva päätös KTMP 1193/1999 (asennukset) Vastaava periaate kuin direktiiveissä Olennaiset turvallisuusvaatimukset Turvallisuusvaatimusten täyttäminen standardien avulla Virallisen standardointielimen vahvistamia teknisiä eritelmiä, jotka ovat julkisesti saatavissa SFS standardit TUKES vahvistaa standardiluettelon ohjeessa S10 Mm. SFS 6000, SFS 6001, SFS-EN 50341, SFS-EN Standardeista poikkeaminen on mahdollista, mutta vaatii selvityksen turvallisuustason täyttymisestä

24 Sähköalan työt ja standardit KTMp sähköalan töistä 516/1996 Sähkötyötä tekevän henkilön pitää olla aina perehtynyt tai opastettu Vain vähäistä vaaraa aiheuttavia töitä voi tehdä ilman koulutusta Vaatimukset itsenäisen tekijälle Sähköurakoitsijan töistä vastaa sähkötöiden johtaja ja käyttötöistä käytön johtaja Vastuuhenkilöillä pitää olla sähköalan koulutus ja pätevyystodistus Pätevyystodistuksen saamiseen vaaditaan Tukes ohjeen S5 mukainen turvallisuustutkinto, pääosin standardien sisällöstä Turvallisuusvaatimukset täyttyvät noudattamalla standardia SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Tapani Nurmi

25 Esimerkkejä standardeista Esimerkkejä tyypillisistä sähkötekniikan standardeista, aihepiireistä ja sisällöistä

26 Standardin tyypillinen sisältö 1. Soveltamisala 2. Velvoittavat viittaukset 3. Termit ja määritelmät 4. Yleisvaatimukset 5. Merkinnät 6. Rakennevaatimukset 7. Suorituskykyvaatimukset 8. Testausvaatimukset Tyyppitestit Kappaletestit Velvoittavat ja opastavat liitteet Kirjallisuusluettelo Eurooppalaiset liitteet Tapani Nurmi

27 Esimerkki laitestandardeista Pienjännitekytkinlaitestandardien SFS-EN tekninen sisältö on tehty IEC:ssä IEC sarja fi EN fi SFS-EN SFS-EN Pienjännitekytkinlaitteet Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN Katkaisijat SFS-EN Kytkimet, erottimet ja varokeyhdistelmät SFS-EN X Kontaktorit ja moottorikäynnistimet SFS-EN X Ohjauspiirin laitteet SFS-EN X Monikäyttölaitteet SFS-EN X Apulaitteet SFS-EN PTC-ohjauslaitteet Tapani Nurmi

28 SFS-EN Kytkimet, erottimet ja varokeyhdistelmät Varsinainen sisältö on IECstandardissa, joka on saatettu voimaan myös eurooppalaisena ENstandardina Eurooppalainen osuus CENELECin voimaansaattamisilmoitus Liite direktiivien vaatimusten täyttymisestä SFS-EN-standardi julkaistu englanninkielisenä Yleiset rakenne- ja testausvaatimukset sisältyvät perusstandardiin (osa 1) Osassa 3 annetaan poikkeukset ja lisäykset perusstandardiin Tapani Nurmi

29 Esimerkkejä kytkimen testeistä Lämmönkestävyys (hehkulankakoe) Soveltuvuus erottamiseen (syöksykestojännitekoe ja vuotovirtojen mittaus) Lämpeneminen Kytkentä ja katkaisukyky (eri käyttöluokille) Oikosulkuvirtojen sulkemis- ja katkaisukyky Mekaaninen toiminta EMC jne. Esimerkki testikytkennästä Tapani Nurmi

30 Sähköasennusstandardien SFS 6000 Uusittu 2012 HD IEC SFS 6001 Uusittu 2015 EN EN SFS 6002 Uusittu 2015 EN & -2 aiheet ja esikuvat Pienjännite Suurjännite Sähkötyöturvallisuus Ilmajohdot SFS-EN , Uusittu 2015 EN Tapani Nurmi

31 Sähköasennuksia koskevat standardit Myös olosuhteet vaikuttavat vaatimuksiin Esikuvat vähemmän sitovia HD-asiakirjoja HD fi SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset EN standardi sisältää kansallisia osuuksia EN ja -2 fi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus, EN ja -2-7 Suurjänniteilmajohdot Suomessa pyritään vaatimukset esittämään yhdessä julkaisussa fi EN EN = SFS 6001 Tapani Nurmi

32 Asennusstandardien suojausvaatimukset Sähköisku, maadoitus ja potentiaalintasaus Oikosulku ja maasulku Lämpeneminen ja palosuojaus Eristys, jännitekestävyys ja etäisyydet Standardin mukaisten laitteiden käyttö Ympäristön suojelu (eristysnesteet ja kaasut) Apu- ja ohjausjärjestelmät Häiriöt Tapani Nurmi

33 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 Esikuvastandardi IEC (ja HD) koskee ensisijaisesti rakennusten sähköasennuksia, mutta maat voivat halutessaan käyttää myös jakeluverkkoihin Suomessa kansallinen osuus jakeluverkoista IEC pohjaiset standardit käytössä laajasti, mutta kansallisella tunnuksella SFS 6000 (FI), SS : 2009 (SE), NEK 400: 2010 (NO), DIN VDE 0100 (DE), NFC (FR), BS 7671 (UK), CEI 64-8 (IT), NEN 1010 (NL) Poikkeamat johtuvat suurelta osin siitä mitä painosta esikuvastandardista on käytetty ja on kansallisia lisäosia Tapani Nurmi

34 SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset 1 Perusperiaatteet 4 Suojausmenetelmät 4-41 suojaus sähköiskulta (42 44) 5 Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen Tarkastukset 7 Erikoistilat (20 osaa) 8 Täydentävät vaatimukset (kansalliset lisäsosat) Jakeluverkot (7 osaa) Tapani Nurmi

35 Pienjännitesähköasennukset Yleensä pienjänniteverkko on TN-C-S verkko, jossa osassa verkkoa (jakeluverkko) käytetään PEN-johdinta ja osassa (rakennusten sisällä) erillisiä nolla- ja suojajohtimia Suomessa vaaditaan maadoituksia laajasti verkkoon Tapani Nurmi

36 Suojaus sähköiskulta Perussuojaus Suojaus sähköiskulta tilanteessa ilman vikaa (aik. kosketussuojaus) Vikasuojaus Suojaus sähköiskulta yhden vian olosuhteissa (aik. kosketusjännitesuojaus) Lisäsuojaus Perussuojauksen ja/tai vikasuojauksen lisäksi käytetty suojausmenetelmä Sähköiskulta suojauksen perussääntö SFS-EN Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa ja kosketeltavat johtavat osat eivät saa olla vaarallisesti jännitteisiä Normaaliolosuhteissa (aiotussa käytössä ja ilman vikaa, perussuojaus) Yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus tai lisätty suojaus)

37 Asennusten sähköiskulta suojausta koskevat vaatimukset SFS Perussuojaus Yleensä eristys tai kotelointi Vikasuojaus Tärkein menetelmä on syötön automaattinen poiskytkentä Suojamaadoitus ja suojaava potentiaalintasaus Syötön automaattinen poiskytkentä suojalaitteilla Luokan II laitteet kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Ei maadoitusta Pienoisjännite SELV tai PELV ( 50 V a.c. tai 120 V d.c.) Lisäsuojaus vikavirtasuojalla Tapani Nurmi

38 Syötön automaattinen Kun sattuu vika jännitteisen osan ja kosketeltavan osan välillä (peruseristys pettää), sulake tai katkaisija kytkee syötön pois niin nopeasti, ettei siitä aiheudu vaaraa 230 V jännitteellä ryhmäjohdoilla aika on 0,4 s Pääjohdoilla 5 s poiskytkentä Tapani Nurmi

39 Suojaus luokan II laitteella Kun peruseristys pettää, lisäeristys suojaa sähköiskulta Ei tarvitse (ei saa) käyttää maadoitusta Esimerkiksi muovikoteloidut keskukset ja suuri osa siirrettävistä sähkölaitteista Laitteissa tunnus Tapani Nurmi

40 Suojaus pienoisjännitteellä SELV ja PELV Jännite on niin pieni, ettei siitä aiheudu sähköiskun vaaraa (yleensä korkeintaan 60 V AC tai 120 V DC) Syöttö turvallisesta jännitelähteestä kuten suojajännitemuuntajasta tai akusta Turvallisin suojausmenetelmä Tapani Nurmi

41 Lisäsuojaus vikavirtasuojalla Vaihtosähköjärjestelmissä pitää käyttää lisäsuojana mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojaa: suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Poikkeuksena tiettyä laitetta (esim. pakastin) syöttävät pistorasiat. Tapani Nurmi

42 Oikosulkusuojaus liian suurelta lämpenemiseltä ja mekaanisilta vaikutuksilta Suojalaitteen pystyttävä katkaisemaan oikosulkuvirta sulake tai katkaisija Ylikuormitussuojaus liian suurelta lämpenemiseltä Suojalaite voi olla kytkin Voi olla myös johdon lopussa Ylivirtasuojaus Tapani Nurmi

43 Uusi aihepiiri sähköautojen lataus Sähköautot tulevat lisääntymään Sähköauton lataus on uudenlainen pistorasiaan liitettävä kuormitus Teho on suuri (I n 16 A) ja käyttöaika pitkä myös lämpimällä säällä fi normaali pistorasia ei sovellu (shuko pistorasia kestää pitkän aikaa vain 8 10 A virran) Kuormitusta pitää tasata (smart grid sovellus) Käytettävä erityistä pistorasiaa Tapani Nurmi

44 Lataustavan 3 (AC 63 A) pistokytkimet SFS-EN Tyyppi 1 Tyyppi 2 EU direktiivin mukainen Tyyppi 3 Latausjohdon auton pää (SAE J1772) Latauspisteeseen ja latausjohtoon Suomessa (voi olla myös autossa) Ei käytössä Suomessa Lataustavan 3 latausjohto (pistoke tyyppiä 1, pistotulppa tyyppiä 2)

45 Lataustavan 4 (DC pikalataus) pistokytkimet SFS-EN d.c. (Japani CHAdeMO) a.c./d.c. (Combo 1 USA) a.c./d.c. 200 A, 850 V (Combo 2 Eurooppa) Kuvat: Phoenix d.c. (Kiina) Audi, BMW, Chrysler, Daimler, Ford, GM, Porche, VW

46 SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset Uusi SFS 6001 on valmistunut vuonna 2015 EN Power installations exceeding 1 kv a.c. Part 1: Common rules IEC-pohjainen yleisvaatimusstandardi Lähtökohtana ollut HD 637 vaatimukset ja rakenne Maadoituksista vain yleisvaatimukset EN Earthing of power installations exceeding 1 kv a.c. Täydentää EN maadoitusvaatimuksia Standardit korvaavat yhdessä aikaisemman SFS 6001 esikuvan HD 637 Tapani Nurmi

47 SFS 6001 Sisällysluettelo Standardin luvut Liitteet 1 Soveltamisala 2 Viittaukset 3 Määritelmät 4 Perusvaatimukset 5 Eristys 6 Laitteet 7 Laitteistot 8 Turvatoimenpiteet 9 Apu- ja ohjausjärjestelmät 10 Maadoitusjärjestelmien suunnittelu 11 Siirtyvät jännitteet 12 Maadoitusjärjestelmien rakenne 13 Mittaukset 14 Tarkastukset ja testaukset 15 Käyttö- ja kunnossapito-ohjeet A Kosketusjännitteiden laskenta B Kosketusjännite ja kehon kautta kulkeva virta C Maadoituselektrodit D maadoitusjohtimien kuormitettavuus E Erityistoimenpiteet F Suurtaajuiset häiriöt G Maadoitusten yksityiskohdat H Kosketusjännitteiden mittaus I Reduktiokertoimet J Maadoitusjärjestelmien suunnittelun perusteet K Maadoitusten asentaminen L Maadoitusjärjestelmien mittaukset M Maadoitusjärjestelmien tarkastus ja dokumentointi N Betoniterästen käyttö maadoitukseen O Laaja maadoitusjärjestelmä Tapani Nurmi

48 Sallittu kosketusjännite SFS 6001 Kosketusjännitteen esiintyminen Sallittu kosketusjännite Tapani Nurmi

49 Maadoitusjännitevaatimukset yhteisessä maadoituksessa Maadoitusjännitevaatimukset Rasitusjännite c Pienjännitejärjestelmä a, b IT Maadoitusjännite Vian kestoaika t f 5 s TN EPR F U Tp d, e EPR V Suojamaadoitusjohtimet mukana verkossa Suojamaadoitusjohtimia ei ole mukana verkossa Kuten TN-järjestelmässä Ei sovellettavissa EPR V EPR V Vian kestoaika t f > 5 s EPR 250 V EPR 250 V EPR 250 V a b c d e Pienjännitejärjestelmät, katso HD Tietoliikennelaitteille tulisi noudattaa ITU:n suosituksia. Rajoja voidaan nostaa, jos käytetään soveliaita pienjännitelaitteita tai jos maadoitusjännitteen asemesta sovelletaan laskelmiin tai mittauksiin perustuvia paikallisia potentiaalieroja. Jos pienjännitejärjestelmän PEN- tai nollajohdin on maadoitettu vain suurjännitemaadoituksen yhteydessä, suureen F arvo tulee olla 1. U Tp saadaan kuvasta 4. HUOM. Tavallinen kertoimen F arvo on 2. Suurempia arvoja voidaan käyttää, jos PEN-johtimella on lisäyhdistyksiä maahan. Tietyissä maaperissä F:n arvo voi olla jopa 5. Harkintaa tulee käyttää, kun tätä sääntöä noudatetaan suuriresistiivisissä maaperissä, joissa pintakerroksen resistiivisyys on alla olevia kerroksia suurempi. Kosketusjännite voi tällöin ylittää 50% maadoitusjännitteestä. Tapani Nurmi

50 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Perustuu eurooppalaiseen standardiin EN Operation of electrical installations Esitetään säännöt turvalliselle työskentelylle Standardin mukaan toimittuna täytetään määräysten vaatimukset Standardin sisältö koulutetaan kaikille sähköalan työntekijöille Uusi painos julkaistu keväällä 2015 Tapani Nurmi

51 SFS 6002 työ jännitteettömänä The five safety rules 1. Täydellinen erottaminen 2. Jännitteen kytkemisen estäminen 3. Jännitteettömyyden toteaminen 4. Työmaadoittaminen 5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Tapani Nurmi

52 Lisätietoja standardeista Luettelo IEC-standardeista Preview ominaisuudella ja luettelo teknisistä komiteoista Eurooppalainen sähköalan standardisointijärjestö Luettelo SFS-standardeista verkkokaupan sivuilla Erityinen oppilaitossivusto Yleistietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista opetusaineistoa Tapani Nurmi