Ikääntyminen alkaa jo kohdussa



Samankaltaiset tiedostot
Aktiivisen ikääntymisen edellytykset Ikääntyminen meillä ja muualla- globaalia ikäpolitiikkaa Vappu Taipale

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

Hyvinvoinnin näköalat nyt ja tulevaisuudessa Tulevaisuus ja hyvinvointi-seminaari Lohja Vappu Taipale

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

muutos *) %-yks. % 2017*)

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

*) %-yks. % 2018*)

muutos *) %-yks. % 2016

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Julkiset hyvinvointimenot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

Sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden sidokset. Bruno Sarlin -seminaari Helsinki

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Talous ja työllisyys

Mihin digin rima asetetaan?

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

YSI Yksin osana elinkaarta

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

Miten rahat riittävät inhimillisesti kestäviin vanhuspalveluihin?

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

Elämää PISA:n varjossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari Eduskunnan kansalaisinfossa

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Erkki Moisander

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA - ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Janne Aaltonen, HUS-konserni

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, Antti Karisto: Ikää asumisesta

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

High Participation System (HPS) of Higher Education -Tutkimuksen tavoitteita ja haasteita Jussi Välimaa

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Transkriptio:

Ikääntyminen alkaa jo kohdussa Mihin kulkee hyvinvointi vanhusväestön kannalta? Vappu Taipale 2010 Hyvän ikääntymisen edellytyksiä luodaan koko elämän aikana Yhteisölliset edellytykset tärkeitä Lapsena ravinto, kasvu ja kehitys, oppimisedellytykset Nuorena liikunta, toinen mahdollisuus Aikuisena elämäntavat, alkoholi, liikunta, työstressi Entä ikäihmisenä? Vappu Taipale 2010 1

VANHENEMINEN ON MEGATRENDI Mikään ei voi enää kääntää ikääntymisen suuntaa. Suomi on sen pilotti - me näytämme esimerkkiä 2

30 25 20 15 10 5 0 65+ Population 1900-2040 (Source : Statistics Finland 2004) 65+ (%) 1900 1950 1990 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2010 2020 2030 2040 YK:n ikääntymisohjelma: Madrid Plan of Action Kaikki maat sitoutuneet tekemään toimintasuunnitelman ja raportoimaan siitä säännöllisesti YK:n Euroopan alueen ikäpolitiikkojen arviointia: www.monitoringris.org Itävallan hallituksen rahoittama arviointi- ja indikaattorityö Marin & Zaidi: Mainstreaming Ageing. Indicators to Monitor Sustainable Policies. Ashgate 2007 Vappu Taipale 2010 3

Suomi/muu maailma? Meitä pidetään mallina Kaukoitä on erilainen, vai onko? Japani ikääntyy vauhdilla, Kiina huolestuu kehityksestään Afrikassa elämä on mummojen varassa Australia näyttää eurooppalaiselta Latinalainen Amerikka on vasta heräämässä Millainen tilanne Euroopassa on nyt? sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä on kuilu työurien pidentäminen ei onnistu teknologiaa ei osata käyttää hyväksi korkeatasoista pitkäaikaishoitoa ei kyetä järjestämään Vappu Taipale 2010 Marin ja Zaidi 2007 Vappu Taipale 2010 4

Vapaaehtoinen, korvaukseton, yksilöiden varaan rakentuva hoiva, jota perheet ja tutut tarjoavat, on koko Euroopassa yleisintä 80% kaikesta hoivasta koskettaa 16-44% kaikista perheistä laajalti myös laittomia siirtolaisia hoivaajina Eurobarometer 2002 Millaisia olisivat hyvät strategiat? Työuran pidentäminen (eläkkeiden taso) Elämänlaadun lisääminen vuosiin (promootio) Itsenäisen suoriutumisen edistäminen (preventio) Palveluihin innovatiivisia uudistuksia Kustannusten hallinta Siis laaja-alaista politiikkaa! Vappu Taipale 2010 Vappu Taipale 2010 5

Olemme keskellä globaalia finanssikriisiä ja lamaa EU ja WHO pyrkivät vähentämään kriisin psykososiaalisia seurauksia Viestinä on, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeintä Vanhat ovat hankalassa asemassa pienine tai olemattomine eläkkeineen Opimmeko mitään edellisestä lamasta? Sosiaaliturvaa? Suurin osa maailman kansalaisista elää ilman sosiaaliturvaa YK:n Sosiaalisen kehityksen Toimikunta 2010 : mailla ei ole enää varaa toimia ilman sosiaaliturvaa Kaikille perusturvan elementit: - pienet eläkkeet - pienet lapsilisät - perusterveydenhuolto - puhdas vesi, sanitaatio Vappu Taipale 2009 6

Mikä on Suomen ikäihmisten tilanne? väki ikääntyy tietoyhteiskunta muuttaa elämää yksin asuminen lisääntyy kunto kohenee koulutustaso nousee muistisairaudet lisääntyvät eläkkeet kohentuvat? parisuhteen merkitys kasvaa hoivan tarve lisääntyy kustannusten hallinta tärkeää Muutamia äskettäisiä uutisia.. Vappu Taipale 2009 7

Telepalvelujen käytössä sukupolvien välinen kuilu 22.01.2010 Laajakaista- ja lankapuhelinliittymien osuus vaihtelee merkittävästi ikäluokittain Kotitalouksien telepalvelujen käyttö on painottunut eri lailla eri ikäluokissa. Alle 45-vuotiaista noin 90 prosentilla on laajakaistaliittymä kotonaan, mutta lankapuhelin on vain kymmenellä prosentilla. Vastaavasti yli 65-vuotiailla vain joka neljännellä on laajakaista, sen sijaan noin joka toisella on yhä lankapuhelin käytössään. Eläketurvakeskus 22.1.2010 Sukupuolten välinen köyhyysriskin ero johtuu Suomessa suurelta osin 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinasumisen yleisyydestä. Tämän ikäiset naiset asuvat yksin lähes kolme kertaa yleisemmin kuin miehet. Yksin asumisen lisäksi sukupuolten välisiin toimeentulon eroihin vaikuttaa olennaisesti se, asuuko samassa taloudessa muita joko eläke- tai ansiotuloa saavia. EU-maiden vertailu osoitti, että iäkkäiden naisten köyhyysaste on Suomessa korkea ja lisäksi selvästi korkeampi kuin miehillä 8

Yksin asuminen lisääntyy kaikkialla Suomessa 60% yli 65-vuotiaista asuu yksin Yksin asuminen ei merkitse yksinäisyyttä Se tuo kuitenkin omat erityispiirteensä elämään: kontaktien tarve on olemassa miten hoidetaan avun saaminen on hankalampaa ystävät harvenevat ympäriltä omaiset asuvat kaukana Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitäisi olla kaikkien intressissä- vanhojen itsensä, kuntien, järjestöjen, yritysten ja valtion Rakenteet puuttuvat! On monitoimijuutta, yli hallintokuntien tapahtuvaa Kunta on horisontaalinen, valtio vertikaalinen Vappu Taipale 201 Vappu Taipale 2010 9

Age-adjusted prevalence of good and fairly good selfreported health Percentage of people without difficulties in ADL,1978-80 and 2000-01 Women Men % 100 80 2000-01 2000-01 60 1978-80 1978-80 40 20 (Source: Aromaa & Koskinen 2004) 0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 1978-80 2000-01 * Dressing/undressing, getting in/out of bed, moving around in the house (Martelin et al 2004) Age 10

Kuka meitä hoitaa? Palvelujen henkilöstö ikääntyy keski-ikä nousee eläköityminen runsasta, 70 000 työntekijää siirtyy eläkkeelle tulevien kymmenen vuoden aikana julkinen ja yksityinen kilpailevat samasta ammattiosaajien joukosta palvelujen houkuttavuus työpaikkana?? Vappu Taipale 2010 11

Yli miljoona suomalaista auttaa perheenjäseniään eri tavoin 280 000 henkilöä toimii omaisensa pääasiallisena auttajana 26 000 auttaa omaistaan välttämättömissä toimissa päivittäin ja 160 000 auttaa vähintään kerran viikossa 60 000 auttaa päivittäin perusaskareissa apua tarvitsevaa omaistaan ja 100 000 ainakin kerran viikossa 30 000 hoivaa ympärivuorokautisesti omaistaan ja 60 000 ainakin kerran viikossa Olemmeko taakka? Kustannukset Kuntien kustannukset lisääntyvät palvelujen tuottamisessa Suomessa kotitaloudet maksavat jo nyt kohtuuttoman paljon itse Kansainvälisesti verraten emme tuhlaa. Päinvastoin! Voimmeko vähentää kustannuksia? Vappu Taipale 2010 12

Arvio terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenoista ja sairauspäivärahoista ikäryhmittäin 2002 250 Kuvio 3. Toimeentulon jakautuminen 1966-2002 35,0 200 30,0 25,0 Gini MEUR yhteensä 150 100 20,0 15,0 10,0 5,0 Suurituloisin desiili Pienituloisin desiili 50 0,0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Vuosi 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Ikäryhmä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Sv:n korvaama hoito Muu terveydenhuolto Sairauspäivärahat Markku Pekurinen 2004 Stakes 13

50 Terveydenhuollon rahoitusuosuuksia (%) 1980-2002 The share of health and welfare services of GDP, Finland 1990-2050, % Osuus (%) rahoituksesta 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Valtio Kunnat Kela Kotitaloudet 16 16 14 12 Yhteensä 14 12 10 10 8 8 6 4 Terveys Koulutus 6 4 2 Sosiaalipalvelut 2 0 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 14

Social protection expenditure as a share of GDP in the EU countries, 2000-2005, % Social protection expenditure per capita in the EU countries in 2005, PPP 35 30 25 20 15 10 Euro area Italy Austria Finland Sweden United Kingdom 6226 6833 6884 7005 8044 8268 8529 12946 Italy Finland Euro area EU 15 France Austria Sweden Luxemburg 5 0 0 5000 10000 15000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Source: Eurostat Source: Eurostat 15

Hospital productivity in Nordic countries in 2002 Kuinka paljon talous ohjaa kuntien päätöksentekoa? Efficiency score Denmark (54 hospitals) Sweden (49 hospitals) Finland (38 hospitals) Norway (43 hospitals) suomalainen järjestelmä on erityisen kilpailukykyinen kansainvälisesti kansallisesti nyt tärkeää korostaa pitkäjänteisyyttä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia ja tulevia haasteita kuntien toiminta vaikuttaa meihinvaikutammeko me kuntien päätöksiin? 16

Yksityisten palvelujen osuus kasvaa Suomessa Viimeisin laskenta osoitti 2009, että sosiaalipalveluista yksityiset palvelut muodostavat jo kolmanneksen Yksityiset palvelut = yhteisöjen ja yritysten tuottamat palvelut Mitä vanha ihminen tarvitsee? Mielekkyyttä elämään - sosiaalista pääomaa Tarpeellisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia Hyviä harrastusmahdollisuuksia Riittävän toimeentulon- ravintoa ruumiille, hengelle ja sielulle Yhteydenpidon mahdollisuuksia Esteettömän ympäristön Itsenäisen suoriutumisen tukea Hyvää teknologiaa Hoivaa ja hoitoa, kun sen aika tulee Mitä muuta? Vappu Taipale 2009 17

Eli millaista yhteiskuntapolitiikkaa? Hyvää Asuntopolitiikkaa Eläkepolitiikkaa Liikennepolitiikkaa Innovaatiopolitiikkaa Koulutuspolitiikkaa Osallisuuspolitiikkaa.jne Koko maailman arvostukset vievät laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi yhteiskuntien ja palvelun tarjonnan kehittämisessä! Vappu Taipale 2009 18

Selviämme parhaiten, kun Lopetamme voivottelun ja pessimismin Tartumme toimeen Nyt on kasvun aika, taloudesta huolimatta vanhojen tarpeet ovat olemassa ja niihin on vastattava Rohkeutta tarvitaan, mutta sitä oli meidän edeltäjilläkin 19