KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille painopistealueille. 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia ja materiaalit 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Kaupunkiseudun innovaatioekosysteemi kasvustrategian ytimenä
STRATEGIAKARTTA 16 strategista päämäärää, 4 kriittistä
KASVUSOPIMUSHAKU Kolme tunnistettua kasvun lähdettä: 1. Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus, teemana symmetrinen kaupunki 2. Osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä kasvu 3. Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla. Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKAohjelmassa.
SYMMETRINEN MAANTIETEELLINEN SIJAINTI - RAJAN AVAUTUMISEN KASVUMAHDOLLISUUDET Panostetaan luonteviin yhteyksiin Venäjälle ja luodaan Joensuun seudusta portti Venäjälle. Joensuun maantieteellistä asemaa voidaan vahvistaa avautumalla Venäjälle; Venäjän vaurastuminen, liikenneyhteyksien kehittyminen ja mahdollinen viisumivapaus moninkertaistavat rajanylitysmäärät. Venäjän kasvuvaikutukset (näissä ei huomioitu viisumivapautta): rajanylitykset +15 % / v tax free+15 % / v matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys on varovaisesti arvioituna noin 100 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä Venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys merkitsee arviolta vähintään 15 000 k-m2 lisätarvetta erikoiskauppaan.
YDINKAUPUNKISEUDUN SYMMETRIA - KOLME KASVUSUUNTAA Seututasolla tavoitellaan yleiskaavaan kirjatun ydinkaupunkiseudun kasvun toteuttamisen suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja palvelurakenteen hallintaa. Kärki on kuntien toimintatapojen muodostamisessa ja toiminnan yhdensuuntaistamisessa. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Varuskunta-alue/Kontiolahti-kaupunki vyöhyke Ylämylly - Marjala - Lentoväylä Symmetrinen, tasapainoinen, suunnitelmallinen ja hallittu kasvu ydinkaupunkiseudulla. Pohjana Joensuun seudun yleiskaava 2020 Skarppaus kehittämistoimien ja toteutuksen suunnitelmallisuuteen (=symmetriaan).
JOENSUUN YDINKESKUSTAN SYMMETRIA - JOKI KESKELLE KAUPUNKIA Ydinkeskustan hankkeet vuoteen 2030 mennessä ovat yhteensä runsaat miljardi euroa. Kaupungin hankkeita tästä on 106 milj. euroa, yksityisten hankkeita lähes 800 milj. euroa. Keskustan osalta kasvusopimuksella käynnistetään noin 1 mrd. euron suuruiset kehityshankkeet vuoteen 2030 saakka. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuun ydinkeskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Kaupunkikeskustasta syntyy symmetrinen, jossa joki siirtyy keskelle kaupunkia.
SYMMETRISEN KAUPUNGIN HANKKEITA Asuminen ja työ limittäin: hiilijalanjäljen ja liikennemäärän pienentäminen Investoinnit vuoteen 2030 mennessä; kaupunki 110 m, valtio 121 me, yksityinen 796 m Nikolaintori, 47 m : elävä piazza, liikerakentamista, kahviloita, asumista, joukkoliikenteen ja ihmisten kohtaamispaikka 2 uutta siltaa joen yli, 20 m Penttilän Yrityspuisto: vaihe I toteutuksessa Kylpylä 50 m Musiikkitalo? Luovan talouden ja kulttuurin toimija- ja yrityspuisto: veturitallit? SmartCity Penttilänranta: taideperiaate, luovat valaistusratkaisut, älykäspysäköinti, innovatiiviset julkiset hankinnat Penttilänrannan Timber Tower (14 kerroksinen puurakennus): inka- kehitysalusta Taidemuseon korttelin laajennus Puutalokorttelin 48 uudet rakenteet Kevyen liikenteen kehätie Kaupan kasvu vuoteen 2020 runsaat 140 m
KAUPUNKIRAKENNEOHJELMA
KASVUSOPIMUS VALTION KANSSA 20.12.2013 STRATEGISET PAINOPISTEET Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen TOIMENPITEET Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja BIO-ICT-fotoniikka rajapintojen innovaatioiden edistäminen Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity Joensuun ydinkeskustan laajamittaisten investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen
INNOVATIIVISET KAUPUNGIT -OHJELMA Viisi keskittymää valittiin kansalliseen vetovastuuseen viidelle temaattiselle painopisteelle Joensuulla kansallinen vetovastuu Biotaloudesta vuosina 2014-2020 Kumppaneina Jyväskylä ja Seinäjoki Muut painopisteet: Tulevaisuuden terveys (Oulu), Kestävät energiaratkaisut (Vaasa), Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere), Kyberturvallisuus (Jyväskylä).
Vihreän kasvun Sampo 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa 6000 työpaikkaa 1,7 mrd liikevaihtoa Toimenpiteitä 1. Metsäbiotalouskeskus 2. Bio-Ict-Fotoniikka rajapintojen innovaatiot 3. Pietariin metsäbiotalous-hub