HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA 2014 2020 HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA Hevostalouden nykytilanne Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman 2007-2013 toteutuminen Hevosalan mahdollisuudet 2014-2020 LUONNOS 16.10.2013
SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Suomen kasvava hevosala... 4 3 Mahdollisuuksien hevonen valtakunnallinen kehittämistoiminta... 5 4 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa tänään... 6 5 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman toteutuminen 2007 2013... 11 5.1 Seurannan toteutus... 11 5.2 Pohjois-Pohjanmaan hevosalan palvelut... 11 5.3 Hevostalouden julkisuuskuva... 12 5.4 Tiedotus hevosalalla... 13 5.5 Yhteistyö hevosalalla... 14 5.6 Pohjois-Pohjanmaan hevostoiminnan uhkatekijät... 15 5.7 Kehittämishankkeet, investoinnit ja rakentamisprojektit... 15 6 Hevostalouden kehittämistoiminta Pohjois-Pohjanmaalla... 17 6.1 Maakunnalliset kärkihankkeet... 18 7 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa 2014 2020... 20 7.1 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden keskeiset kehittämistarpeet lähitulevaisuudessa... 20 7.2 SWOT, Pohjois-Pohjanmaan hevostalous... 22 7.3 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa 2014-2020... 22 8 Ohjelman toimeenpano... 28 8.1 Organisointi... 28 8.2 Ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi... 28 8.3 Resurssit... 28 8.4 Ohjelman seuranta... 29 Lähteet... 30
1 Johdanto Pohjois-Pohjanmaalla hevostalouden kehittämistarpeet kartoitettiin Hevosten Pohjois- Pohjanmaa hevostalouden kehittämisohjelmaa laadittaessa vuonna 2008. Merkittävimmiksi Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämistarpeiksi nousivat tuolloin: Alan imagon kohentaminen Toimitilojen ja toimintaympäristöjen parantaminen Eläinsuojelu- ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen Hevoselinkeinotoiminnan kehittäminen Hevostalouden palvelutuotannon kehittäminen Yhteistyön lisääminen Koulutuksen ja neuvonnan tehostaminen Kehittämisohjelmassa määriteltiin Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden visio sekä kehittämistarpeista johdetut strategiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset hevostalouden tulevaisuudelle. Esitetyt toimenpiteet olivat tarvittavilta panostuksiltaan ja vaikuttavuudeltaan erisuuruisia. Osaa on voitu toteuttaa osana yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden normaalia toimintaa, osa taas paikallisin voimavaroin esimerkiksi yhteisinä projekteina. Laajempia kehittämistoimia varten on ollut tarpeen käynnistää paikallisia tai maakunnallisia hankkeita, joihin on voitu hakea erillistä rahoitusta esimerkiksi EUrahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen. Hevosten Pohjois-Pohjanmaa hevostalouden kehittämisohjelma on luettavissa: http://www.proagriaoulu.fi/files/hevosagro/hevostaloudenesiselvitysloppuraportti.pdf ProAgria Oulu ry:n hallinnoima HevosAgro II Kehittäen kärkeen hanke toteutti vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman seurannan ja päivityksen. Seurantakyselyjen ja Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisseminaareiden työpajatyöskentelyn tuloksista on koostettu tämä Hevosten Pohjois-Pohjanmaa hevostalouden kehittämisohjelma 2014-2020. 3
2 Suomen kasvava hevosala Hippoksen rekisteritietojen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli hevosia 74 100 ja näistä eniten, 25 450 oli lämminverisiä ravihevosia. Suomenhevosia oli 19 700, ratsuhevosia 18 800 ja poneja 10 150. Hevosten kokonaismäärän arvioidaan olevan lähes 80 000 rekisteröimättömät hevoset mukaan lukien. Hevostalleja arvioidaan olevan 16 000.(Hippos 2013.) Suomen hevosmäärän on arvioitu kasvavan noin tuhannella hevosella vuodessa. Vuonna 2012 varsoja syntyi yhteensä 3680, joista 1420 oli lämminverisiä ravihevosia, 1260 suomenhevosia, 600 poneja ja ratsuja 400. Hevosia tuotiin maahan vuonna 2012 yhteensä 1795, ja niistä suurin osa 1200 oli ratsuhevosia, ja loput ravihevosia 295 ja poneja 300. (Hippos 2013.) Hevosala työllistää arviolta 5000 henkilöä kokoaikaisesti ja 10 000 henkilöä osa-aikaisesti. Arviolta kahdeksan hevosta työllistää yhden henkilön. Hevosalan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä ja yrittäjyyden edellytysten parantuessa se voi kasvaa vielä huomattavasti. Hevostalouden kasvun seurauksena syntyy myös tuotannollista toimintaa maaseudulle. Yhden hevosen tarvitsema rehuala vuodessa on 1-1,5 hehtaaria, joten hevosrehun tuotantoon tarvitaan 75 000 112 500 peltohehtaaria. Hevostalous on merkittävä maatalouden sivuelinkeino, mutta myös noin 2000 tilan päätuotantosuunta. (Hollmen & Laitinen 2012, 4.) Talleista noin 75 % (n. 11 250 kpl) sijaitsee maatilan yhteydessä ja 25 % (n. 3 750 kpl) on yrityksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yritystä. Yhdelle hevoselle ostetaan paikallisia palveluita noin 1 200-1400 eurolla vuodessa. Hevosenomistajien määrä on noin 35 000 (Hollmen & Laitinen 2012, 4.) Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista ja se onkin toiseksi seuratuin urheilulaji maassamme. Suomessa on aktiivisia ravihevosharrastajia 50 000. Yleisöä raviradoilla oli vuonna 2012 noin 718 000. Ammattivalmentajia on 160 ja harrastevalmentajia noin 7 000. Raviurheilun nuorisotoiminnassa on mukana 3 000 lasta tai nuorta (SRL 2012.) Ratsastuksen harrastajia Suomessa on n. 160 000 ja ratsastusyritystoimintaa harjoitetaan noin tuhannella tallilla, joista arviolta puolet tarjoaa ratsastuksenopetusta ja loput hevosten täysihoitopalveluja ja ratsastusvalmennusta. (Hollmen & Laitinen 2012, 4.) Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 2010 perusteella ratsastuksen 3-18-vuotiaiden harrastajien määrä oli kasvanut 63 000 harrastajaan, mikä oli 10 000 enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa neljä vuotta aiemmin 2005 2006. Ratsastus oli lasten ja nuorten lajeista suosiossa 12. tilalla. Ratsastuksen suosio on jatkanut kasvuaan myös 19 65 -vuotiaiden harrastuksena. Aikuisia lajin harrastajia oli liikuntatutkimuksen mukaan 81 000. Kasvua oli aikuisissa neljässä vuodessa 17 000 eli 21 %. Potentiaalisten lajin harrastajien määrä eli aikuisten, jotka ilmoittavat halukkuutensa alkaa harrastaa lajia oli 67 000, kun vastaava luku neljä vuotta aiemmin oli 57 000 (SRL 2012.) Hevostalouden vuosittainen rahavirta Suomessa on arviolta 830 M. Tästä summasta hevosten ja tallien hoito on 375 M. Hevospelitoiminnan vuosittainen rahavirta on 260 M. Lisäksi erilaiset hevostapahtumat muodostavat 195 M rahavirran. Tämän lisäksi hevosalan toimintaympäristön investointeihin sijoitetaan vuosittain arviolta 23 M : 4
hevosiin investoidaan 7 M ja 16 M investoidaan infrastruktuuriin (Hevosalankatsaus 2011.) 3 Mahdollisuuksien hevonen valtakunnallinen kehittämistoiminta Hevosalan valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä valmistunut Mahdollisuuksien Hevonen -Hevosalan kehittämisohjelma sisältää hevosalan valtakunnalliset haasteet 2010-luvulla. Hevosalan kehittämisohjelma on jatkoa vuonna 2004 valmistuneelle Hevosalan haasteet julkaisulle, jossa ensimmäisen kerran kuvattiin hevosalan yhteisiä päämääriä. Mahdollisuuksien Hevonen Hevosalan kehittämisohjelmaan on koottu seuraavat keskeisimmät painopistealueet, joihin alan järjestöt haluavat yhteistyössä vaikuttaa: EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen Hevoskasvatus ja jalostustoiminta Hevosten hyvinvointi Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Hevosalan rahoitusmahdollisuudet Verotus Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Hevosyrittäjien hyvinvointi Hevosalan tutkimus, koulutus ja neuvonta Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä Hevosalan nuorisotyö Hevosalan valtakunnallisten järjestöjen, alueellisten yhdistysten, kehittäjien ja oppilaitosten yhdessä laatiman Hevosalan hankeohjelman 2014-2020 tavoitteena on edistää elinvoimaista hevosalan yritystoimintaa sekä ohjata hankerahoitus ja alan kehittämistoimenpiteitä yhdessä määriteltyjä päämääriä kohti. Hevostalouden kehittämisenkohteina ovat sekä monipuolinen elinkeinotoiminta että laaja harrastustoiminta. Kehittämisen tavoitteena on turvata hevosalan yleiset toimintaedellytykset, yritysten kilpailukyky ja hevosten hyvinvointi. Hankeohjelma on apuväline hevosalan valtakunnallisten, alueiden välisten ja alueellisten kehittämistoimien suunnitteluun. Mahdollisuuksien hevonen: www.hippolis.fi/userfiles/hippolis/file/mahdollisuuksien_hevonen/mahdollisuuksien%20he vonen_2012.pdf 5
4 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa tänään Pohjois-Pohjanmaalla oli Suomen Hippos ry:n ylläpitämän rekisterin mukaan yhteensä 6111 hevosta kesäkuussa 2013. Pohjois-Pohjanmaan hevosista rekisterin mukaan on lämminverisiä 2141, suomenhevosia 2045, poneja 649, ratsuja 706 ja muita 570. Hevosen omistajia Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensä 3603. Taulukosta 1 ilmenee Pohjois- Pohjanmaan hevosmäärät ja hevosenomistajien määrät kunnittain. TAULUKKO 1. Hevosten ja hevostenomistajien määrät Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Kunta Lämminveriset Suomenhevoset Ponit Ratsut Muut Yht. Omistajia Alavieska 26 38 19 2 10 95 51 Haapajärvi 70 76 19 9 14 188 112 Haapavesi 51 96 29 24 11 211 123 Hailuoto 7 8 5 2 3 25 14 Ii 75 69 16 25 20 205 118 Kalajoki 155 119 24 12 20 330 170 Kempele 75 42 14 27 11 169 123 Kuusamo 51 40 31 14 12 148 96 Kärsämäki 15 9 4 3 3 34 25 Liminka 88 47 24 24 21 204 115 Lumijoki 38 28 3 13 3 85 42 Merijärvi 7 21 26 0 4 58 26 Muhos 119 124 32 21 8 304 173 Nivala 52 93 28 15 15 203 116 Oulainen 48 72 14 11 7 152 93 Oulu 478 380 116 345 230 1549 1069 Pudasjärvi 73 61 13 13 16 176 81 Pyhäjoki 13 29 9 3 4 58 41 Pyhäjärvi 40 39 5 9 12 105 55 Pyhäntä 13 7 3 0 1 24 18 Raahe 151 137 38 19 28 373 225 Reisjärvi 32 27 10 2 4 75 44 Sievi 44 59 20 4 6 133 73 Siikajoki 80 140 21 56 37 334 150 Siikalatva 103 77 68 25 43 316 111 Taivalkoski 31 20 3 1 1 56 41 Tyrnävä 60 65 10 5 5 145 96 Utajärvi 11 22 9 0 2 44 23 Ylivieska 135 100 36 22 19 312 179 Yht. 2141 2045 649 706 570 6111 3603 * Rekisteritiedoissa ei näy rekisteröimättömien hevosten osuus, osaltaan rekisterissä on jonkin verran jo kuolleiden hevosten tietoja. 6
Kasvatus ja jalostus Pohjois-Pohjanmaalla toimii kaksi siittolaa / oriasemaa: Vimparin Oriasema Muhoksella sekä Keskisen oriasema Ylivieskassa. Molemmat oriasema toimivat myös sperman vastaanottajana ja lähetysasemana Vuonna 2012 rekisteröitiin ja tunnistettiin hevosia/poneja seuraavanlaisesti Pohjois- Pohjanmaan alueella. TAULUKKO 2. Vuonna 2012 rekisteröidyt ja tunnistetut hevoset Pohjois-Pohjanmaalla. Tunnistettu: Suomenhevosvarsoja 85 Lämminverivarsoja 87 Ratsuvarsoja 27 Ponivarsoja 18 Tuonti lv-hevosia 24 Tuontiratsuja ja poneja 106 Muita 1 Yhteensä 348 Ratsastuskoulutoiminta Suomen Ratsastajain liiton hyväksymiä ratsastuskouluja on Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä yhdeksäntoista ja niistä yhdeksän on Oulun seudun kunnissa ja Iissä. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii runsaasti myös SRL:n ulkopuolisia talleja, jotka tarjoavat ratsastuspalveluita. Ravitoiminta Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee kaksi Suomen maakunnallisista raviradoista: Oulun Äimäraution ravirata ja Ylivieskan Keskisen ravirata. Vuoden 2013 aikana ravikilpailuja Oulun raviradalla järjestetään 44, joista 23 on lounasraveja. Ylivieskan Keskisessä ravataan kaudella 2013 yhteensä 13 ravipäivää. Kesäratoja on vastaavasti kaksi: Kalajoella ja Haapajärvellä. Vuonna 2013 Haapajärvellä ravataan kahdesti ja Kalajoella kolmesti. Vuoden 2012 aikana järjestettiin Pohjanmaan Hevosjalostusliiton vuosikertomuksen mukaan paikallisraveja Haukiputaan, Kuusamon, Oulaisten ja Pudasjärven raviradoilla. Paikallisravien järjestämisinnokkuus on noussut nyt, kun hevoset pääsevät niihin mukaan ilman koelähtöä. Totoraveja pidettiin yhteensä 58 ja liiton valvomia paikallisraveja oli neljät. Harjoitusraveja järjestettiin Haukiputaan, Muhoksen, Oulun (8), Piippolan (2) ja Raahen (2) raviradoilla. Harjoitusraveja pidettiin yhteensä 14. Pohjois-Pohjanmaan alueella on kaikkiaan seitsemäntoista harjoitusravirataa, jotka ovat kuuluneet Suomen Hippoksen kahden vuoden väliajoin myöntämän kunnossapitoavustuksen piiriin. 7
Matkailu- ja ohjelmapalvelut, vaellusratsastus Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti matkailu- ja ohjelmapalveluihin erikoistuneista talleista useimmat löytyvät Koillismaalta, Kuusamosta ja maakunnan eteläisistä osista, kuten Kalajoen ympäristöstä. Tallit tarjoavat pääasiassa maasto/vaellusratsastusta. Myös eri puolilla maakuntaa useiden ratsastuskoulujen tarjontaan kuuluu lyhyemmät maastoratsastukset. Ohjelmapalveluja, kuten talutusratsastusta, reki- tai kärryajeluja jne. ratsastuskoulut tarjoavat usein muun toiminnan ohessa resursseista riippuen. Suomen Vaellustallien liittoon kuuluu ainoastaan yksi talli Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Muu hevostaloustoiminta Pohjois-Pohjanmaalla toimii muutamia ratsastusterapeutteja Oulun seudulla, Kuusamossa ja Raahessa, jotka toteuttavat kuntouttavaa ratsastustoimintaa. Sosiaalipedagogisen hevostoimintayhdistyksen hyväksymän koulutuksen on käynyt kuusi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan palveluntarjoajaa Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Suurin osa heistä toimii Oulun eteläpuolella. Sosiaalipedagogisia hevospalveluita tarjoavat myös useat muut palveluntarjoajat, jotka eivät ole käyneet Sosiaalipedagogisen hevostoimintayhdistyksen hyväksymää koulutusta. Hevosalan koulutus Pohjois-Pohjanmaalla Hevostalouden ammatillista koulutusta tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä viisi oppilaitosta: Ruukin maaseutuopisto, Oulun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö, Haapajärven ammattiopisto, Haapaveden ammattiopisto ja Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Ruukin maaseutuopistossa voi suorittaa kolmivuotisen hevostalouden perustutkinnon, joka antaa valmiudet toimia alalla yrittäjänä tai työntekijänä. Hevostalouden koulutusohjelmasta valmistuu hevostenhoitajia. Keväällä 2013 Ruukin maaseutuopistoon haki ensisijaisesti 16 hakijaa. Yhteensä hakijoita oli 66. Hevosopiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä 66 Ruukin maaseutuopistossa. Lue koulutuksesta lisää: http://www.rmo.fi/ Oulun seudun ammattioppilaitoksen Pudasjärven yksikössä on mahdollista opiskella hevostalouden koulutusohjelmassa (120 ov), jossa suuntautumisvaihtoehtoina on ratsastuksenohjaaja ja hevostenhoitaja. Oulun seudun ammattioppilaitoksen Pudasjärven yksikköön haki keväällä 2013 kaiken kaikkiaan (1-5 hakutoivesijat) peruskoulupohjaiseen koulutukseen 67 hakijaa (18 aloituspaikkaan) ja ylioppilaspohjaiseen 17 hakijaa (2 aloituspaikkaan). Tällä hetkellä opiskelijoita hevosalalla on 70 opiskelijaa. Lue koulutuksesta lisää: http://www.osao.fi/index.php?2201 Haapajärven ammattiopistossa hevostalouden opetus on osa maatalouden koulutusta. Oppilaitoksessa suoritettavan maatalousalan perustutkinnon toinen suuntautumisvaihtoehto on hevostalous. Vuonna 2012 hakijoita oli 6 ja valmistuneita 3. Lue koulutuksesta lisää: http://www.jedu.fi/haapajarvi 8
Haapaveden ammattiopistossa matkailualan perustutkinnon opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua vaellusratsastuspalvelujen tuottamiseen. Vuonna 2012 hakijoita oli 17 henkilöä ja valmistuneita oli 15 henkilöä. Lue koulutuksesta lisää: http://www.jedu.fi/haapavesi Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikössä voi opiskella maaseutuyrittäjäksi (120 ov), jolloin voi perehtyä myös hevosten hoitoon. Lue koulutuksesta lisää: https://www.luovi.fi/paikkakunnat/yksikot/muhos/ Pohjois-Pohjanmaan hevosurheilualueet Pohjois-Pohjanmaalla on viisi maakunnallisesti merkittävää hevosurheilukeskusta, joista Äimärautio Oulussa ja Keskinen Ylivieskassa ovat kehittyneet maakuntaraviratojen ympäristöön ja Pudasjärvi ja Ruukki (Pohjois-Suomen hevosurheilukeskus) hevostalousoppilaitosten ympäristöön. Kuivasjärven alue Oulussa on hevosurheilualueeksi kaavoitettu alue kaupungin kupeessa, jonne on keskittynyt erityisesti ratsastuskoulu- ja ratsutallitoimintaa. Virpiniemen alue Oulun Haukiputaalla on paikallisen harjoitusraviradan ympäristössä ja alueelta löytyy sekä ravi- että ratsutallitoimintaa ja ratsastuskoulu. Kattava harjoitusraviratojen verkosto antaa Pohjois-Pohjanmaalle hyvän lähtökohdan kehittää paikallisia hevosurheilualueita. Paikallisesti merkittäviä hevosurheilualueita onkin useiden harjoitusraviratojen yhteydessä. Kehityskelpoisia paikallisia hevosurheilualueita ovat mm. Kalajoen Särkkien alue, Raahen Hummastinvaaran alue, Alavieskan ja Nivalan raviratojen alueet sekä Oulun läheisyydessä sijaitseva Hämeenjärven raviradan alue. Alueet on vaihtelevasti kaavoitettu hevosurheilualueiksi. Pohjois-Pohjanmaalla on muutamia virallisia hevosurheilureittejä lähinnä hevosurheilukeskusten yhteydessä. Pohjois-Suomen hevosurheilukeskuksen yhteydessä Ruukissa on 3,5 km:n reitti, Pudasjärvellä noin 10 km:n reitti ja Kalajoen Särkkien alueella noin 15 km:n reitistö. Iissä Ylirannan Ratsutilan läheisyydessä sijaitsee Iin hevosharrastajien ja Ylirannan Ratsutilan yhteistyössä toteuttamat noin 15 km virallistetut hevosreitit. Nivalan raviradalta alkaa noin 10 km hevosreitti, joka on toteutettu kehittämishankkeen avulla. Oulun seudulla on tällä hetkellä kolme virallista hevosurheilureittiä. Toinen käytössä oleva virallinen reitti on Kuivasjärvellä, Oulussa. Ns. Aaltokankaan reitti on pituudeltaan noin 4 km. Äimärautiolla on 4,5 km pituinen hevosreitti, josta on pääsy myös hevosten kahluupaikalle. Pikkaralassa on noin 2 km pituinen valaistu ulkoilureitti, josta puolet on varattu hevosella liikkumiseen. Hevostalouden palvelut Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalla on kaksi hevosklinikkaa Oulussa, Äimärautiolla ja Ylivieskassa, Keskisessä. Kuntien eläinlääkäripäivystyspalvelut ovat hyvin myös hevosten saatavilla koko maakunnassa. 9
Maakunnassa ammatikseen hevosia kengittävien ja hierovien henkilöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta haastattelujen perusteella sekä kengitys- että hierontapalveluja on tarvittaessa saatavilla koko maakunnassa. Varsinaisia hevostarvikeliikkeitä on ainoastaan Oulussa, mutta hevostarvikkeita myydään tavarataloissa ja maatalousmyymälöissä eri puolilla maakuntaa sekä raveissa käyvissä varusteautoissa ja myös joidenkin tallien yhteydessä. Hevostarvikkeita on hyvin ostettavissa myös internetin välityksellä. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii myös useampia varusteiden korjauspalveluita tuottavia yrittäjiä, sekä lisäksi maakunnan alueella liikkuu muutamia satula-autoja. Järjestötoiminta Suomen Hippoksen jäsenyhdistyksiä toimii Pohjois-Pohjanmaalla 21 kpl. Yhdistyksissä on jäseniä yhteensä 2962 henkilöä. Suomen Ratsastajainliiton jäsenseuroja on Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 34 kpl. Koko Pohjois-Suomessa SRL:n jäsenseuroja on 55 kpl Mm. Pohjois-Pohjanmaan hevosurheilualueista, järjestötoiminnasta ja hevosalan oppilaitoksista voi lukea lisää Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvitysraportista osoitteessa www.proagriaoulu.fi/hevosagro. 10
5 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman toteutuminen 2007 2013 5.1 Seurannan toteutus Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman 2007 2013 toteutumista kartoitettiin seurannalla. Seurannan ensimmäisessä vaiheessa maaliskuun 2013 aikana toteutettiin kyselyt hevostalousyrittäjille, harrastajille ja seuroille. Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää mitä tavoitteita ja toimenpiteitä hevostalouden kehittämiseksi on toteutunut viimeisten neljän vuoden aikana alan eri toimijoilla. Lisäksi selvitettiin hevostalouden uusia haasteita ja mahdollisuuksia tulevalle ohjelmakaudelle 2014-2020. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisseminaarit järjestettiin viikolla 16 Oulussa ja Kuusamossa. Alueellisissa kehittämisseminaareissa keskusteltiin paikallisista hevostalouden kehittämistarpeista, esiteltiin seurantakyselyn tuloksia ja työstettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisen suuntaviivoja. 5.2 Pohjois-Pohjanmaan hevosalan palvelut Kyselyn tulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan hevosalan palveluista selvästi parhaiten saatavilla ovat ratsastuskoulupalvelut, raviradat sekä harjoitusradat/hiittisuorat. Taulukosta 2 ilmenee, minkälaiseksi hevosalan eri palveluiden saatavuus koetaan Pohjois- Pohjanmaalla kyselyn tulosten perusteella. Seurannan aikana kävi ilmi, että eläinlääkäripalveluiden, erityisesti päivystyksen ja erikoistuneiden eläinlääkäreiden klinikkapäivien, tarjontaan kaivattiin lisäystä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Useampi yrittäjä toisi myös kilpailutusmahdollisuuden. TAULUKKO 3. Hevosalan palveluiden saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla Hyvä Kohtalainen Huono ratsastuskoulut hevosten koulutus/ratsutus teurastuspalvelut raviradat ratsastusvalmennus kuljetuspalvelut harjoitusradat vuokrakarsinat/hoitopalvelut vaellus-/maastoreitit hiittisuorat eläinlääkäri ravivalmennus/ajo-opetus kengitys varsapihatto/-talli fysioterapia/hieronta varusteiden korjauspalvelu ratsastuspalvelut maneesi laidunpaikat heinän/rehuntuottaja hevostarvikkeet ja varusteet hevosalan koulutus ja kurssit hevosalan neuvonta 11
5.3 Hevostalouden julkisuuskuva Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hevostalouden julkisuuskuva on parantunut vähän viimeisten neljän vuoden aikana. Kaaviosta 1 ilmenee, että suurin osa vastaajista koki julkisuuskuvan olevan tällä hetkellä myönteinen tai neutraali. Kenenkään mielestä alan julkisuuskuva ei ollut erittäin myönteinen tai erittäin negatiivinen. KAAVIO 1. Hevostalouden julkisuuskuva vuonna 2013 Vastaajien määrä (kpl) 35 30 25 20 15 10 5 0 Erittäin myönteinen Myönteinen Neutraali Kielteinen Erittäin kielteinen Yhteenvetona vastaajien kommenteista hevosalan julkisuuskuvasta ja tiedotuksesta voidaan todeta, että hevosala koetaan naisvaltaiseksi, erityisesti ratsastus on äitien ja tyttöjen harrastus. Raviurheilu on puolestaan koettu enemmän miesten lajiksi. Vastauksista käy ilmi myös, että ratsastusharrastuksen julkisuuskuvaa pidetään jossain määrin elitistisenä. Vastaajien mielestä hevosalan julkisuuskuva on kuitenkin parantunut viimeisten vuosien aikana ja parempaan suuntaan ollaan jatkuvasti menossa. Median nostamat epäkohdat ja asiavirheet lehtijutuissa vaikuttavat negatiivisesti alan julkisuuskuvaan. 12
5.4 Tiedotus hevosalalla Hevosalan tiedotusta eri tiedotusvälineissä pidettiin liian vähäisenä. Kaaviosta 2 ilmenee aiheet, joista vastaajat kaipaavat lisää tiedotusta. KAAVIO 2. Hevosalan tiedotuksen lisäämisen tärkeimmät painopisteet Vastaajien määrä (kpl) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tiedotusta kaivattiin lisää eniten hevosten hoidosta ja hyvinvoinnista, harrastustoiminnasta ja mahdollisuuksista sekä toimintaympäristöistä, alueista ja rakenteista. Tiedotusta kaivattiin myös nuorisotoiminnasta, alan yrittäjyydestä ja palveluista sekä este- ja koulukilpailuista. Seurat ja harrastajat kaipasivat lisää tiedotusta myös kilpailutoiminnasta ja tuloksista. 13
5.5 Yhteistyö hevosalalla Kaaviosta 3 ilmenee, että suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyötä tehdään yhtä paljon kuin ennenkin tai yhteistyön tekeminen on lisääntynyt hieman viimeisimpien vuosien aikana. KAAVIO 3. Yhteistyön tekemisen kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosien 2009 2013 välillä. 35 30 25 20 15 10 5 0 Lisääntynyt merkittävästi Lisääntynyt hieman Ei muutosta Vähentynyt Hevostalousyrittäjät pyrkivät tekemään yhteistyötä aktiivisesti ensisijaisesti muiden hevosalan yritysten ja seurojen/järjestöjen kanssa. Kolmasosa vastanneista yrittäjistä pyrkii tekemään yhteistyötä myös muiden alojen yritysten, kuntien ja muiden sidosryhmien ja oppilaitosten kanssa. Hevosalan yrittäjien yhteistyö hevosalan ulkopuolisten tahojen kanssa ei ole juuri lisääntynyt viime vuosina. Yrittäjistä valtaosa on pettyneitä tai erittäin pettyneitä siihen miten hevosharrastus, -yrittäjyys ja tallien pito otetaan huomioon kuntien päätöksenteossa, kuten maankäytönsuunnittelussa, liikuntapaikkarakentamisessa, ympäristömääräyksissä jne. Hevosalan yrittäjien, harrastajien ja seurojen välisiä yhteistyöelimiä/verkostoja on viime vuosina muodostunut melko vähän. Yhteisiä tapahtumia on järjestetty yrittäjien, seurojen ja harrastajien kesken. Lisäksi yhteisiä seuroja/järjestöjä on muodostettu ja yhteisiä tapahtumia on pidetty, mutta hyvin vähäisessä määrässä. Kyselyyn vastanneista seuroista kaikki (3 seuraa) pyrkivät tekemään yhteistyötä aktiivisesti hevosalan yritysten, muiden hevosseurojen/-järjestöjen ja harrastajien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden alojen yritysten, seurojen ja kuntien ja sidosryhmien kanssa. Vastanneista hevosharrastajista valtaosa on osallistunut kilpailuiden järjestämiseen viimeisten neljän vuoden aikana. Yli puolet harrastajista on ollut mukana myös koulutusten/kurssien järjestämisessä. Kolmasosa harrastajista on osallistunut perheille/yleisölle suunnattujen tapahtumien järjestämiseen. Vähäisemmissä määrin harrastajat ovat osallistuneet myös tallien avoimien ovien päivien ja näyttelyiden järjestämiseen sekä talkoisiin, yhdistysten kokouksiin ja pikkujouluihin sekä valmennustoiminnan kehittämiseen. 14
Viimeisten neljän vuoden aikana hevosharrastajat ovat osallistuneet innokkaimmin erilaisiin koulutuksiin/kursseihin, kilpailuihin ja perheille/yleisölle suunnattuihin tapahtumiin. Lisäksi harrastajat ovat osallistuneet hieman vähäisemmissä määrin tallien avoimien ovien päiviin, erilaisiin näyttelyihin ja messuihin sekä järjestötoimintaan. 5.6 Pohjois-Pohjanmaan hevostoiminnan uhkatekijät KAAVIO 4. Pohjois-Pohjanmaan hevostoiminnan merkittävimmät uhkatekijät Vastaajien määrä (kpl) 35 30 25 20 Heikko kannattavuus, rahoituksen puute Asutuksen leviäminen / ristiriidat naapuristossa Kuntien/päätöksen tekijöiden neg. asenne alaan Hevostaloudelle varattujen alueiden/toimipaikan pinta-alan rajallisuus Hevosten huono kohtelu 15 10 5 0 Yrittäjien työssä jaksaminen Toimintaympäristön ja/tai rakenteiden heikko laatu Lainsäädännön vaatimukset, byrokratian lisääntyminen Hevosenomistajien / harrastajien / yrittäjien osaamattomuus ja tiedon puute Pohjois-Pohjanmaan hevostoiminnan merkittävimpinä uhkatekijöinä pidettiin heikkoa kannattavuutta ja rahoituksen puutetta, asutuksen leviämistä ja ristiriitoja naapuristossa, kuntien/päätöksen tekijöiden negatiivista asennetta alaa kohtaan sekä hevostaloudelle varattujen alueiden/toimipaikkojen pinta-alojen rajallisuutta ja hevosten huonoa kohtelua. Kaaviossa 4 mainittujen uhkatekijöiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hevostoiminnan uhkatekijöinä pidettiin vähäisemmissä määrin ravikilpailujen huonoja palkintoja, liikennettä, kaavoitusta, maksukykyisten asiakkaiden puutetta sekä harmaata taloutta. 5.7 Kehittämishankkeet, investoinnit ja rakentamisprojektit Kehittämishankkeisiin, investointeihin ja rakentamisprojekteihin liittyvät kysymykset suunnattiin yrittäjille ja seuroille. Vastauksia saatiin 11 yrittäjältä. Toteutuneet investoinnit näkyvät kaaviossa 5. Vastanneiden investoinnit eivät luonnollisesti sisällä kaikkia 15
maakunnassa tehtyjä investointeja, mutta kertonee sen, että yleisesti ottaen alalla investoidaan edelleen merkittävästi. Toimintaansa kehittävät ja aloittavat yritykset parantavat voimakkaasti omia toimintaympäristöjään. KAAVIO 5. Yritysten investoinnit 2009-2013 Pohjois-Pohjanmaalla (Kpl) 3 2 1 0 Uusi Vanhan rak. tallirakennus peruskorjaus Maneesi Kenttä Hiittisuora, harjoitusrata Tarhojen kunnostus Pihatto Ei uusia investointeja Uutta teknologiaa yritykset ovat hyödyntäneet/ottaneet käyttöön hyvin vähän, ainoastaan yksi vastaaja kertoi ottaneensa käyttöön vesikiertolämmityksen tallissansa. 16
6 Hevostalouden kehittämistoiminta Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu ohjelmakaudella 2007 2013 kevääseen 2013 mennessä yhteensä 13 hevostalouden kehittämiseen liittyvää hanketta. Ratsastus- ja ravirata-alueiden sekä reitistöjen rakentamiseen ja kunnostukseen liittyviä hankkeita on ollut yhteensä 10. Niiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio oli yhteensä 754 246. Lisäksi on toteutettu yksi tiedonvälityshanke (kokonaiskustannusarvio 398 050 ), koulutushanke (kokonaiskustannusarvio 51 500 ) ja elinkeinojen kehittämishanke (kokonaiskustannusarvio 357 050 ). Leader-ryhmien rahoittamia yritystukia on maksettu kahdelletoista hevosalan yritykselle Pohjois-Pohjanmaan alueella Pohjois-Pohjanmaan hevostaloutta on tutkittu ja kehitetty myös muiden projektien ja selvitysten sekä useiden opinnäytetöiden yhteydessä. Ohjelmakaudella 2007 2013 toteutuneita hevostalouden kehittämiseen liittyviä hankkeita: Histamiini / Hevososaamista nuorille - Koulutushanke - Hallinnoija: Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä - Hankkeen tarkoituksena on opettaa nuorille ja heidän vanhemmilleen hevosen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä asioita mm. ruokinta, lääkintä, kengitys, turvallisuus sekä eläinsuojelulliset näkökohdat. Oikealla tiedon saannilla vältytään tietämättömyydestä johtuvista hoitovirheistä ja vältytään onnettomuuksilta - myös hetken mielijohteesta tapahtuva hevosen hankinta saattaa jäädä tekemättä. Virpiniemen eläinurheilukeskuksen reitistöt - Investointihanke - Hallinnoija: Virpiniemen hevosystävät ry. - Hankkeen tavoitteena oli rakentaa maastoratsastus / kärryrata 10 metriä leveälle alueelle metsään (ratsastajien ja kärryhevosten ura erotetaan penkalla), jolloin alueen vetovoimaisuus lisääntyy, turvallisuus lisääntyy, alueen käyttö järkevöityy. Ratsastuskilpailuinfraa Pohjois-Suomeen; - Investointihanke - Hallinnoija: ABC-Ratsastajat ry. - Hanke sisältää tuomaritilan ja äänentoistolaitteiston uusinnan sekä estekaluston lisäosia. Hankkeen tavoitteena on tarjota Pohjois-Suomessa kilpailumahdollisuuksia ratsastuksen harrastajille. Este- ja kouluratsastuskaluston hankinta; - Investointihanke - Hallinnoija: Talliremmi ry. - Hankkeen avulla pyritään rahoittamaan este- ja kouluratsastuskaluston hankinta Oulujokivarren suuren hevosharrastajajoukon käyttöön. PyRa:n Kawio-Woima; - Investointihanke - Hallinnoija: Pyhäjokilaakson Ratsastajat. - Hankkeessa rakennetaan ratsastuskenttä. Maastoesteradan rakentaminen; - Investointihanke - Hallinnoija: Iin Hevosharrastajat ry. 17
- Iin hevosharrastajat ry rakentaa maastoesteradan. Hankkeessa suunnitellaan ensin reitti ja esteet, sitten tehdään maansiirtotyöt ja rakennetaan esteet. Tyrnävän Kuoman Ratsastuskenttä; - Investointihanke - Hallinnoija: Tyrnävän Hevosjalostusyhdistys ry. - Hankkeen tavoitteena oli rakentaa monipuoliseen harrastus- ja ammattikäyttöön soveltuva ratsastuskenttä. Hilipan potku; - Investointihanke - Nivalan Ravirata Oy. - Hankkeen tavoitteena on kerätä yhteen paikallisia hevosharrastajia kunnostamaan aluetta yhdessä ja sitä kautta lisätä alueen käyttöä ravien, ratsastuskilpailuiden ja muiden tapahtumien kautta. 6.1 Maakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityksessä nostettiin esille ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi. Kärkihankkeet ovat toteutuneet suunnitellusti, hevosmatkailuhanketta lukuun ottamatta, ohjelmakaudella 2007 2013. Hevostietoa toiminnan tueksi sekä kehittämistoiminnan koordinoimiseksi Toteutettu: HevosAgro I -hanke - Tiedonvälistyshanke - Hallinnoija: ProAgria Oulu ry - Hankkeen ensisijaiset tavoitteet olivat välittää yleistä hevosalaa koskevaa tietoa, parantaa alan ja sidosryhmien tietotasoa, edistää tiedonkulkua ja verkostoitumista sekä aktivoida paikallisten yhteistyö- ja kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä. HevosAgro toteuma hankeaikana 1.1.2010 31.12.2012 Esittelytapahtumien ja -tilaisuuksien määrä (tavoite 24, toteutunut 24) Järjestettyjen kohtaamistilaisuuksien määrä (tavoite 16, toteutunut 11) Järjestettyjen infotilaisuuksien ja vierailujen määrä (tavoite 22, toteutunut 21/27) Pidettyjen tietoiskujen ja luentojen määrä (tavoite 16, toteutunut 11) Tilaisuuksien osallistuneiden määrä (tavoite 780 henkilöä, toteutunut 1100 henkilöä + infopisteillä vierailleita noin 1025 henkilöä) Laadittujen esitteiden määrä (tavoite 4, jakelu 2000, toteutunut 3 kpl + postikortit ja julisteet sekä ympäristöohjeet, jakelu tuotteita yhteensä yli 5000 kpl) Laadittujen lehdistötiedotteiden määrä (tavoite 14, toteutunut 13) Medianäkyvyys (tavoite 40 mediahavaintoa, toteutunut 36) Oulun Äimäraution hevosurheilualueen kehittäminen Toteutettu: Oulun Kuninkuusravit 2010: Oulun kautta aikojen merkittävimmän hevosmatkailutapahtuman toteutus ja markkinointi 2008 2010, Pohjolan Hevosystävät ry o Kuninkuusraveihin liittyvä tiedotus ja markkinointi, Toteutettu/meneillään: Äimäraution hevosurheilukeskuksen ympäristön ja rakenteiden perusparannus, Pohjolan Hevosystävät ry o Ravirata-alueelle laaditun ympäristösuunnitelman mukaiset viherrakennus ja maisemointi työt 18
o Ravirata-alueen käyttöön liittyvien rakenteiden perusparannus, mm. katsomoalueet, parkkialueet, voittajakehä, valaistus, opasteet. Toteutettu: Äimäraution hevosurheilukeskuksen ympäristön perusparannus ja reitistöt; Oulu kaupunki o hevosurheilureitistöjen rakentaminen o valumavesien uudelleen ohjaus o maisemalaiduntaminen Toteutettu: Oulun Ratsastajat ry:n maneesin ratsastuspohjan perusparannus, Oulun Ratsastajat ry Hevosmatka hevosmatkailun kehittämishanke Hevosmatka hevosmatkailun kehittämishanke, jonka ensisijainen tarkoitus oli sekä tutkia hevosmatkailun mahdollisuuksia että edistää hevosmatkailutuotteiden ja yritysten syntyä ja yhteistyötä muiden matkailupalveluyritysten kanssa, ei ole toteutunut ohjelmakaudella 2007 2013. Hevosalan yritystoiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen Toteutettu/meneillään: HevosAgro II hanke - Elinkeinojen kehittämishanke - Hallinnoija: ProAgria Oulu ry - Hankkeen ensisijainen tarkoitus on parantaa hevosalan yritysten kannattavuutta ja tarjontaa ja kehittää hevosalan elinkeinotoimintaa sekä nostaa olemassa olevien yritysten toiminnan tasoa sekä parantaa hevosalan palveluiden saatavuutta ja kehittää palveluntarjoajien elinkeinotoimintaa. - Hankkeeseen sisällytettäviä toimenpiteitä: o Hevostalousyritysten verkostoituminen, ml. verkostoituminen muiden yritysten kanssa. o Olemassa olevien ja uusien hevostalousyritysten neuvonta ja ohjaus erityisesti liiketoimintaosaamisessa. o Uusien hevostaloustuotteiden tuotteistaminen (mm. sosiaalipedagoginen hevostoiminta, terapia ja vammaisratsastus, kasvatus ja jalostus ja sen oheispalvelut, harrastajien palvelut, mm. ratsastusvalmennus) o Hevostalousyrittäjien työssäjaksamisen parantaminen, mm. lomitusjärjestelyt kuntoon. o Rehuntuotannon kehittäminen, laatuheinärengas, yhteismarkkinointi, sopimustuotanto o Laidunpalveluiden tarjoajien kartoitus, hevonen maisemanhoitajana selvitys, maisemanhoitajien ja hevosihmisten yhteistyön käynnistäminen o Kuiviketarjonnan selvittäminen, uusien kuivikeratkaisujen tutkiminen (esim. olki-turve/kutteri) o Lannankäsittelyn paikallisten vaihtoehtojen kartoittaminen, lannan energiahyötykäytön mahdollisuuksien selvittäminen o Muiden palvelutarjoajien kartoitus / koulutus (kengittäjät, hierojat yms.) - Tuloksena Pohjois-Pohjanmaan hevostalousyritystarjonnan monipuolistuminen ja hevostalouden vahvistuminen elinkeinona sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen ja palveluntarjoajien elinkeinon kehittyminen sekä uusien yhteistyömuotojen käynnistyminen. 19
7 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa 2014 2020 7.1 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden keskeiset kehittämistarpeet lähitulevaisuudessa Kyselyiden ja kehittämisseminaareiden perusteella hevosalan merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat: - Hevosten hyvinvointi - Yhteistyön lisääminen alalla - Hevosalan rahoitusmahdollisuudet - Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka - Hevonen ihmisen hyvinvoinnin kehittäjänä - Hevostalousyrittäjyyden kehittäminen - Harrastus- ja virkistystoiminta - Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Hevosalan yritystoiminnan tärkeimmät kehittämiskohteet (kysytty vain yrittäjiltä): - Erikoistuminen ja tuotteistaminen, eri alojen osaamisen yhdistäminen (esim. lomituspalvelut) - Laatuajattelu - Hevosalan kannattavuuskirjanpitojärjestelmän kehittäminen - Asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta Seuraavaksi esitellään tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelmassa 2014-2020 esille nostetut kahdeksan painopistettä, joiden kehittäminen on koettu tärkeimmäksi maakunnassa. Hevosten hyvinvoinnista huolehtiminen on kaiken hevosalan toiminnan perustana. Kaikki hevosten ruokinnasta muuhun hoitoon ja käsittelyyn sekä olosuhteisiin, valmennukseen ja kilpailemiseen vaikuttaa hevosen hyvinvointiin. Hyvien hevosmiestaitojen ylläpitämistä ja opettamista uusille harrastajille ja hevosten omistajille pidetään hevosyrittäjien ja harrastajien keskuudessa tärkeänä. Yhteistyön lisääminen koetaan hevosalan toimijoiden keskuudessa erityisen tärkeäksi. Ala kaipaa erityisesti yhteistyön lisäämistä valmennuksiin, koulutuksiin ja tapahtumiin/tilaisuuksiin liittyvissä järjestelyissä. Yleinen näkemys oli se, että yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Tällä hetkellä aktiiviväen määrä koetaan vähäiseksi, jonka vuoksi talkootoimijoiden voimavarat eivät ole riittävät osallistua aktiivisesti talkootoimintaan. Talkootoimintaan kaivattiin uusia malleja ja toimintatapoja, joilla turvattaisiin nykyisten vastuuhenkilöiden jaksaminen ja mm. paikallisravi- ja ratsastuskilpailutoiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä kaivattiin myös palveluiden, tapahtumien ja tilaisuuksien markkinoinnissa. Ratkaisuna yhteismarkkinointiin voisi olla Pohjois-Suomen tapahtumakalenteri, johon kaikki yksityiset henkilöt pääsisivät lisäämään tietoja ajankohtaisista tapahtumistaan. Näin alueen tapahtumat saataisiin koottua yhteen paikkaan, joka palvelisi koko Pohjois-Suomen alueen toimijoita. Hevosalan rahoitusmahdollisuudet. Maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa voimakkaasti kasvava hevostalous eri toimintamuotoineen on 20
merkittävä mahdollisuus, jonka vuoksi on huolehdittava siitä, että hevosalalla on käytettävissä ja käytetään julkista rahoitusta toimialan sisäisten rahavirtojen lisäksi. Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka. Hevosalan huomioiminen kuntien maankäyttöpolitiikassa vaatii hevosalan toimijoiden keskinäistä sekä viranomaisiin suuntautuvaa aktiivista yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Myös kaavoitus- ja ympäristöviranomaisia on informoitava hevosalaa koskevista erityispiirteistä ja toimintaympäristöistä. Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä. Hevosella on rooli niin suomalaisten fyysisen kuin psyykkisen kunnon edistäjänä. Hevosta käytetään monin eri tavoin virkistys-, liikunta-, hyvinvointi- sekä sosiaali- ja kuntoutuspalveluissa. Hevonen voi auttaa mm. syrjäytyneitä nuoria pääsemään takaisin yhteiskuntaa. Hevosen mahdollistamia käyttömuotoja, kuten mm. ratsastusterapiaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa, pitää tukea ja edistää. Hevostoiminta on Suomessa Green Care toiminnan edelläkävijä. Hevostalousyrittäjyyden kehittäminen vaatii edelleen Pohjois-Pohjanmaalla panostusta niin olemassa olevien yritysten laadun parantamiseen kuin uuden yritystoiminnan kehittämiseen. Kysyntää tarjontaa enemmän tällä hetkellä tuntuu olevan erityisesti hevosten kengitys-, hieronta-, ja teurastuspalveluille. Paikkakuntakohtaisesti pulaa on myös täyshoitopaikkoja tarjoavista yrittäjistä. Pohjois-Pohjanmaan hevosalan yritystoiminnan tärkeimpien kehittämiskohteiden todettiin olevan yritysten erikoistumisen ja tuotteistuksen sekä laatuajattelun. Tärkeänä pidetään myös hevosalan kannattavuuskirjanpitojärjestelmän kehittämistä. Yrittäjät haluavat kehittää omaa asiakaspalvelua ja asiakkuuksien hallintaa sekä markkinointia ja viestintää. Hevostalousyritysten kannattavuuteen vaikuttaa negatiivisesti harmaa talous, jota alalla edelleen ilmenee. Harmaa talous vaikuttaa suoraan niihin, jotka tekevät työtään laillisina yrittäjinä. Harmaan talouden pois kitkemistä alalta pidetään tärkeänä. Harrastus- ja virkistystoiminta Hevosharrastusten, niin ravi kuin ratsastus, suosio lisääntyy jatkuvasti. Hevosten kanssa toimiessa on helppoa siirtää ajatukset pois arkipäivän rutiineista. Pelkästään hevosen läsnäolo ja eläimen hoitotyöt ovat tehokasta stressinpoistoa. Hevosella on myös merkittävä rooli suomalaisten kunnon edistäjänä. Yhteiskunnan tulisi tunnustaa hevostoiminnan vaikuttavuus ja tukea harrastuspaikkojen rakentamista sekä toimintaa tasavertaisesti muiden harrastusmuotojen rinnalla. Hevosalaa koskeva tukipolitiikka. Maatalouden tukipolitiikkaa uudistettaessa hevostalous on otettava huomioon tasavertaisena muiden tuotantosuuntien ja toimialojen kanssa. Päätöksiä tekevien tahojen tulkintoja on myös yhdenmukaistettava. Hevosalan toimijat pitävät tärkeänä, että hevosalaa koskevasta tukipolitiikasta on saatavilla ajantasaista tietoa helposti. 21
7.2 SWOT, Pohjois-Pohjanmaan hevostalous Vahvuudet Hevosia, harrastajia, hevosyrittäjiä ja potentiaalisia uusia harrastajia runsaasti Oppilaitokset (Pudasjärvi, Ruukki, Haapavesi, Haapajärvi) Kattavasti harjoitusraviratoja ja raviratoja Hyvät harrastusmahdollisuudet (ratsastuskoulujen määrä) Hinta/laatusuhde kohdallaan maakunnassa Kimppahevoset, joilla saatu julkisuutta ja alan julkisuuskuvaa parannettua Hevosurheilukeskittymät: Virpiniemi ja Äimärautio Viskaalin teurastamo (toiminta käynnistyy syksyllä 2013) -> teurastuksen helpottuminen Hevostaito-osaamisen kurssien ja koulutusten tarjonnan määrä Palvelut ja osaaminen maakunnassa Alan palveluiden kysynnän kasvu Mahdollisuudet Kasvavan asiakaspotentiaalin hyödyntäminen Alan imagon kohentaminen tarjoamalla positiivista tietoa Koulutus Laaja-alainen yhteistyö, verkostoituminen Hevosurheilukeskittymien (Äimärautio ja Virpiniemi) toiminnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen alueiden sisällä, esim. koneiden ja laitteiden yhteishankinta Uusille palveluntuottajille kysyntää, erityisesti kengittäjät, hierojat ja tallipaikkojen vuokraajat Tilaa toimia Maaseudun ja kaupunkien erilaiset tarpeet Heikkoudet Palveluiden saatavuus: erityisesti teurastus-, varusteiden korjaus-, hevostenkuljetus-, ajoopetuspalvelut Palveluiden markkinointi, esim. hierojien ja kengittäjien löydettävyys huono Yhteisten markkinointikanavien puute Rahoituksen (tukien) hakemisen työläys Aktiiviväen vähyys Sijainti kilpailuiden suhteen -> pitäisi olla paremmat palkinnot, jotta saataisiin porukkaa etelästä pohjoiseen Yhteistyön vähyys kuntien kanssa Vaellus-/maastoreittien puuttuminen/vähäinen määrä Neuvonta (hevosten hyvinvointi, ruokinta- ja jalostusasiat) Yhteistyön tekemisen vähäinen määrä Uhat Heikko kannattavuus/rahoituksen puute Kuntien/päätöksen tekijöiden negatiivinen suhtautuminen alaan Yrittäjien työssä jaksaminen Yhteistyön puute alalla Asutuksen leviäminen/ristiriidat naapuristossa Kaavoitus Harmaa talous Asiakkaiden valmius maksaa palveluista Sisäpiirit -> huono ilmapiiri talleilla Asiakkaan painostus kausikortteihin (ratsastuskoulut) Tallien uudet tilavaatimukset, jos ei varaa investoida 7.3 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa 2014-2020 7.3.1 Visio Hevosmyönteisessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa hevonen on hyvinvoiva ja elää hyvässä ympäristössä tuoden mahdollisuuden vetovoimaiseen harrastukseen sekä 22
merkittävään elinkeinon lähteeseen. Hevostaloutta ja harrastusta harjoitetaan laadukkaissa ja turvallisissa toimintaympäristöissä toimijoiden aktiivisessa yhteistyössä. 7.3.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelmaan on kirjattu tavoitteita ja toimenpide-esityksiä esille nousseisiin painopisteisiin liittyen. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tarvittavilta panostuksiltaan ja vaikuttavuudeltaan erisuuruisia. Osa on tarkoitettu toteutettavaksi osana yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden normaalia toimintaa. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa paikallisin voimavaroin esimerkiksi yhteisinä projekteina. Painopiste 1. Hevosten hyvinvointi Tavoite Toimenpide-ehdotukset Lisätään ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksiin ja hevosten hyvinvointiin liittyvää tietoisuutta Saatetaan maakunnan tallit ja toimintaympäristöt vaatimuksia vastaavalle tasolle Tiedotetaan keskitetysti ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksista sekä hevosten hyvinvoinnista toimijoita ja sidosryhmiä Panostetaan hevosten hyvinvointiin peruskorjaamalla tallirakennukset ja niiden ympäristöt (ulkotarhat, lantalat, pihojen siisteys, eläinsuojelu, tallien rakenteet, ilmanvaihto) vastaamaan eläinsuojelu- ja ympäristövaatimuksiin Tehostetaan neuvontaa ja valvontaa sekä laajennetaan valvonta myös pieniin talleihin Kohdennetaan rahoitusta tallien rakenteisiin kohdentuvien investointien osalta myös tilojen peruskunnostuksiin. Painopiste 2. Yhteistyön lisääminen alalla Tavoite Toimenpide-ehdotukset Lisätään paikallista, alueellista ja seudullista yhteistyötä hevostalousyrittäjien, seurojen ja harrastajien välillä. Järjestetään paikallisia, alueellisia ja seudullisia kohtaamistilaisuuksia hevosihmisille. Muodostetaan paikallisia ja alueellisia hevosalan yrittäjien, harrastajien ja järjestöjen yhteistyöelimiä/verkostoja, joiden tavoitteena on yhdistää alueen talleja, yrityksiä ja seuroja, tiedottaa ajankohtaisista hevosasioista, toimia yhteistyössä kunnan ja muiden alueella toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa sekä toteuttaa yritysten yhteismarkkinointia 23
Kehitetään järjestötoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa: nuoret, harrastavien lasten vanhemmat, miehet ja pojat mukaan toimintaan ja päätöksen tekoon, etsitään uusia talkootoiminnan muotoja, parannetaan seurojen välistä yhteistyötä ja yhdistetään tapahtumia Hyödynnetään hevostalousoppilaitoksia mm. koulutusten, tapahtumien ja lyhytkurssien järjestelyissä. Kehitetään nuorisotoimintaa sekä ratsastus- että raviharrastuksessa. Lisätään yhteistyötä kuntien, muiden yritysten ja seurojen kanssa Käynnistetään yhteisiä kehittämishankkeita Lisätään yhteistyötä hevosalan ulkopuolisten tahojen kanssa (koiraharrastajat, muut urheilujärjestöt, muut yritykset, kunnat) Lisätään ja tuetaan paikallisia, alueellisia ja seudullisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita tarjoamalla tiedotusta hankkeiden käynnistämiseen sekä verkostoitumiseen Hyödynnetään valtakunnallisten organisaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia ja lisätään yhteistyötä niiden kanssa (mm. SRL, Hippos, Hippolis ry, Hevostietokeskus) Painopiste 3. Hevosalan rahoitusmahdollisuudet Tavoite Toimenpide-esitykset Tallien näkeminen ja tukeminen Hevosalalla on käytettävissä ja käytetään julkista yritystoimintana ja maatilan rahoitusta toimialan sisäisten rahavirtojen lisäksi (sivu)elinkeinona, yritysten kehittämis- ja investointirahoituksen turvaaminen Kohdennetaan rahoitusta, ml. liikuntapaikkarakentaminen, paikallisten hevosurheilualueiden kehittämiseen. Painopiste 4. Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Tavoite Toimenpide-esitykset Hevosala huomioidaan Hevosalan toimijoiden keskinäinen ja viranomaisiin maankäytöllisessä ja suuntautuva aktiivinen yhteydenpito ja yhteistyö ympäristöpoliittisessa lainsäädännössä sekä vaatimuksien ja ohjeistuksien suunnittelussa ja valmistelussa. Informoidaan kaavoitus- ja ympäristöviranomaisia hevosalaa koskevista erityispiirteistä ja toimintaympäristöstä 24
Hevosala huomioidaan kuntien maankäytön suunnittelussa Lisätään kuntien ja sidosryhmien tietoisuutta hevostalouden ja maankäytön yhteensovittamisesta ja reitistöjen toteuttamisesta Etsitään kunnista hevosharrastukseen ja tallien pitoon soveltuvat alueet ja otetaan ne huomioon kuntien maankäytön suunnittelussa. Painopiste 5. Hevostalousyrittäjyyden kehittäminen Tavoitteet Toimenpide-ehdotukset Lisätään olemassa olevien ja Panostetaan laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja alalle pyrkivien omaan osaamiseen (hoitotallit, ratsastuskoulut, hevostalousyrittäjien osaamista valmennuspalvelut), ml. liiketoimintaosaaminen Kehitetään hevosalan elinkeinotoimintaa ja yhteistyötä alalla: verkostoituminen, erikoistuminen, yhteismainonta ja markkinointi esim. yhteinen tapahtumakalenteri Huolehditaan hevostalousyrittäjien jaksamisesta Panostetaan hevostalouden elinkeinotoiminnan uusien muotojen, kuten esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja terapiaratsastus, kehittymiseen. Tarjotaan ammatillista (jatko)koulutusta ja lyhytkursseja hevostalousyrittäjille. Tuotetaan alan neuvontapalveluja Hyödynnetään uutta teknologiaa myös hevosalalla: videoinnit, etäopetus, ruokinta-automaatio Edesautetaan hevostalousyrittäjien työssäjaksamista, mm. lomitusjärjestelyt kuntoon Tuotteistetaan ja kehitetään uusia hevostaloustuotteita (mm. sosiaalipedagoginen hevostoiminta, terapia ja vammaisratsastus, kasvatus ja jalostus ja sen oheispalvelut, harrastajien palvelut) Painopiste 6. Harrastus- ja virkistystoiminta Tavoitteet Toimenpide-ehdotukset Vahvistetaan paikallisten Selvitetään kehittämiskelpoisten paikallisten hevosurheilualueiden hevosurheilualueiden (ravi- ja harjoitusratojen alueet, merkitystä yhteisinä alueina tallikeskittymät) kehittämistarpeet, lisätään yhteistyötä ja toteutetaan kehittämishankkeita hevosurheilualueilla Hyödynnetään yhteisien tapahtumien, kilpailuiden, koulutusten, kurssien yms. järjestelyissä yhteisten hevosurheilualueiden tarjoamia tiloja ja puitteita. 25
Kohdennetaan rakenteiden ja ympäristön perusparannustoimenpiteitä alueellisten ja paikallisten hevosurheilukeskusten ja harrastuspaikkojen kehittämiseen Kehitetään maakunnallisia raviratoja keskeisinä ja monipuolisina kilpailu- ja valmentautumispaikkoina. Toteutetaan paikalliset reitistöjen tarvekartoitukset, suunnitellaan ja toteutetaan reitistöt tarpeen mukaisesti hevosurheilualueiden ja tallikeskittymien yhteyteen Lisätään hevosharrastuksen myönteistä julkisuuskuvaa Esitellään yritys- ja harrastustoimintaa suurelle yleisölle, kuntien viranhaltijoille ja päättäjille (esittely vihko kunnan hevostoiminnasta, tietoiskut, avoimien ovien päivät, kutsut talleille, raveihin, kisoihin) Painopiste 7. Hevonen ihmisen hyvinvoinnin kehittäjänä Tavoitteet Lisätään tietoisuutta hevosen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin Toimenpide-ehdotukset Tiedotetaan hevosen merkityksestä virkistys-, liikunta- ja hyvinvointipalveluissa Tiedotetaan hevosen merkityksestä Green Care - toiminnassa Vahvistetaan hevostoiminnan asemaa sosiaali- ja kuntoutuspalveluissa Panostetaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian kehittymiseen ja käyttöön Painopiste 8. Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Tavoitteet Toimenpide-ehdotukset Hevosala huomioidaan maaseudun kehittämisohjelmassa Maatalouden tukipolitiikkaa uudistettaessa hevostalous on otettava huomioon tasavertaisena muiden tuotantosuuntien ja toimialojen kanssa 26
Hevosalaa koskeva tukipolitiikka on selkeää hevostalousyrittäjille Maatalouden ja pienyritysten investointitukien sekä muiden rakennetukien kohdentumista hevostalouteen on selvitettävä Päätöksiä tekevien tahojen tulkintoja on yhdenmukaistettava Tietoa ja neuvontaa on yrittäjille helposti saatavilla 27
8 Ohjelman toimeenpano 8.1 Organisointi Ohjelman toimeenpano edellyttää aktiivista ja kehittämismyönteistä otetta kaikilta hevosalan yrittäjiltä, harrastajilta ja seuroilta. Ilman paikallista omaa aloitteellisuutta eivät toimenpiteet alan kehittymiseksi voi käynnistyä. Kuntien tulee löytää oma myönteinen roolinsa hevostalouden kehittämisessä. Hevoset rikastuttavat kunnan maisemaa ja kohottavat imagoa. Hevosyritykset tuovat oman lisänsä kunnan elinkeinoelämään. Hevostoimijoilla ja kunnilla tulisi olla katse samaan suuntaan. 8.2 Ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi 1. Hevosalan kehittäminen Alan elinkeinoelämän tukeminen ja kehittäminen: hevostalousyrittäjien neuvonta, liiketoimintaosaamisen edistäminen, palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, ammattiosaamisen lisääminen Kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen tukeminen: paikallisten kehittämishankkeiden neuvonta ja ohjaus. Tiedonvälitys yrittäjyydestä, hevosten hyvinvoinnista, tallirakentamisesta, rahoitusmahdollisuuksista jne. 2. Virpiniemen eläinurheilualueen kehittäminen Alueen kehittäminen maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeäksi valmennus ja kilpailupaikaksi 3. Hevosmatka kehittämishanke hevosmatkailun, creen care -toiminnan ja hevosten käytön virkistys- ja vapaaajan palveluissa kehittäminen. 8.3 Resurssit 8.3.1 Toimijoiden (yritykset, seurat, järjestöt) oma rahoitus ja panostus Yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden normaalin toiminnan osana olevat toimenpiteet rahoitetaan toimijoiden omalla rahoituksella ja osana normaalia työpanosta. Toimenpiteet voivat olla toteutettavissa kohtuullisin voimavaroin, kun kyseessä on toimintatapojen muuttaminen tai uusien toimintamallien käyttöönotto esimerkiksi yritys- tai järjestötoiminnassa. Moni tiedotukseen, yhteistyöhön tai alan imagon kohentamiseen liittyvä tärkeä toimenpide on toteutettavissa ilman merkittävää rahallista panostusta, mutta edellyttää toimijoilta aikaresurssia, kansalaisaktiivisuutta ja osallistumista. Oman yrityksen kehittämiseen ja toimintaympäristöön investoimiseen liittyvät toimenpiteet vaativat myös taloudellista panostusta. Mittavampien paikallisten yhteistyö- ja kehittämishankkeiden käynnistyminen edellyttää osallistuvilta yrityksiltä ja järjestöiltä myös hankkeiden rahoitusosuuksiin sitoutumista. 28