(9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 2015 Kone- j metlliln perustutkinto, V I m istustekn i i kn osm isl Koneistj Koneensentj Levyseppäh itsj ldittu: 27.05.2015 Psi Skntsi hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -l l-\ rehtori Purontus
stsällys 1 2 1 1 I 1 2 KONE. JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO I80 OSP 1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet 2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus... 3 Tutkinnon rkenne 4 Tutkinnon muodostuminen... AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 1 Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp 2.1.1 Asennuksen j utomtion perustyöt 15 osp... 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15osp... 2.1.3 Levytöiden j hitsuksen perustyöt, 15 osp... 2 2 Vlmistustekniikn osmisln pkollinen tutkinnon os, 30 osp... 2 2 2 2.2.1 Koneistus 30 osp (koneistj)...... 2.2.2 Levy- j hitsustyöt, 30 osp (levyseppähitsj)... 2.2.3 Koneensennus, 30 osp (koneensentj) 3 (Automtiotekniikn j kunnosspidon osmisln pkolliset tutkinnon ost, 60 osp). 4 (Vlimotekniikn osmisln pkolliset tutkinnon ost, 60 osp)... 5 Vlinnisettutkinnonost... 2.5.16 lw-hitsus, 15 osp 2.5.18 Levy- j teräsrkennetyöt, 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt, 1 5 osp... 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstörtojen vlmistus, 1 5 osp 2.5.27 CNC-sorvus, 1 5 osp...,.4..4 1.1. L4 L9 2L 2L 21, 24 28 31_ 31 35 38 4t 4L 41. 42 44 46 48 51 3 4 5 6 2.5.28 CNC-jyrsintä, 15 osp... 2.5.31 Mnulikoneistus, 1 5 osp... 2.5.43 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp 2.5.48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp 2.5.49 Työpi kkohjjksi vlmentutum inen, 5 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILOKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA. TYöSSÄOPPIMINEN 7 KANSAINVÄUSWS 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN.. LÄHTEET. 54 58 62 64 67 7t 72,.,'73...74...75...75...78
KONE. JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 180 OSP 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Kone- j metlliln koulutus on suunnttu erityisesti teknologiteollisuuden trpeisiin. Teknologiteollisuudell on keskeinen sem Suomen knsntloudess j ulkomnkupss. Sen työllistämät yli 250 000 osj edustvt lähes puolt koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiteollisuuden ulkomisiss tytäryrityksissä työskentelee smn verrn henkilöstöä. Yritysten tuotnnost noin 70 o/o menee vientiin, mikä on 60 Yo Suomen koko viennistä. Teknologiteollisuuden yritykset ovt voimkksti knsinvälistyneet j kilpilu teknologin kehittämisessä j mrkkinoinniss on kiristynyt. Hsteeseen on vstttu sillä, että teknologiteollisuus käyttää 75 o/o Suomen tutkimus- j kehityspnoksist. Kone- j metllituoteteollisuus työllistää yli 130 000 henkilöä. Heistä 70 000 on sellisi, jotk ovt suorittneet jonkin mmtillisen tutkinnon. Kone- j metlliln perustutkinnon on suorittnut 40 000. Kone- j metlliln perustutkinnon suorittneist lähes puolet työllistyy muiden toim ilojen tuotnto-, ylläpito- j kunnosspitotehtäviin. Kone- j metllituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovt koneistustyöt, levy- j teräsrkennetyöt sekä kokoonpno-, sennus- j kunnosspitotyöt. Al työllistää koneistji, hitsji, levyseppiä, koneensentji, hienomeknikkoj, työvälinevlmistji, utomtiosentji j kunnosspitosentji sekä vlji j vlumllinvlmistji. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin 30 000. Seurvksi eniten, noin 20 000 työntekijää, on levy-, hitsus- j teräsrkennetöitä tekeviä. Asennus- j kunnosspitohenkilöiden määrä on edellisiin verrttun pieni, mutt tulee todennäköisesti ksvmn tuotevlmistukseen liittyvän plvelul iiketoiminnn ksvun myötä.
Vientiin pinottuvn teollisuuden ln teknologiteollisuus on hyvin riippuvinen tuotteiden j plveluiden milmnljuisest kysynnästä. Kotimn korke kustnnustso j kysynnän pinopisteen siirtyminen ksvville mrkkin-lueille ovt jouduttneet ln knsinvälistymistä j tuotnnon siirtämistä muulle. Voimkkss kilpilutilnteess on entistä tärkeämpää huolehti ln kilpilukyvystä j korkest osmistsost. Teknologiteollisuuden trvitsemn henkilöstön määrä ei tule lähitulevisuudess Suomess ksvmn, mutt uutt mmttititoist työvoim trvítn erityisesti työntekijöiden ikärkenteest johtuvn poistumn vuoksi. Uuden työvoimn trve tulee olemn suurint levy- j hitsustöissä j koneistustehtävissä. Kokoonpno-, sennus- j kunnosspitotehtävien osuus tulee ksvmn. On tärkeää, että Suomest löytyy myös tulevisuudess henkilöitä, jotk osvt hienomeknist vlmistust j työvälinevlmistust. Am mttiln rvoperust Kone- j metllituoteteollisuuden toimint vikutt ihmisten jokpäiväiseen elämään, elinympäristön ltuun j turvllisuuteen, mn elinkeinoelämään j yhteiskunnn sosiliseen, tloudelliseen j kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tuotnnonlojen työturvllisuuteen j luonnon hyvinvointiin. Aln knnlt tärkeitä kehittämislueit ovt elinkeinoelämän j yhteiskunnn tehoks j ekologisesti j tloudellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jokpäivä isen elämänld un j turvllisuuden prntminen. Aln tuotnnon j plvelujen keskeisiä lähtökohti ovt tuotteiden kestävyys j toimintvrmuus, turvllisuus, trkoituksenmukisuus, helppokäyttöisyys, pieni energin kulutus j esteettisyys. Liiketoimint ohjvt plvelujen, työn j tuotteiden hyvä ltu, toiminnn tuottvuus j knnttvuus, yrittäjyys j innovtiivisuus sekä mmttitidon j osmisen rvostus. Kone- j metllituoteteollisuuteen liittyvä menestyksellinen j vstuullinen yritystoimint perustuu ihmisrvon j ihmisoikeuksien kunnioittmiseen, ts-rvoon, suvitsevisuuteen, rehellisyyteen, sikskeskeisyyteen, terveen kilpilun peritteiden noudttmiseen j siihen, että työyhteisössä huolehditn henkilöstön hyvinvoinnist j tuotteiden, plvelujen j työn sekä mmttitidon j ympäristön jtkuvst kehittämisestä.
Kone- j metlliln mmttilinen on om-loitteinen, yhteistyökykyinen, huolellinen, täsmällinen j luotettv. Hän rvost om j toisten työtä, noudtt sovittuj työelämän käytäntöjä j toimii työturvllisuusmääräysten mukisesti. Hän tuntee vstuuns j huolehtii työsuojelust j ympäristön suojelust. Hän toimii sikslähtöisesti j huolehtii työn ldust j mmttititons jtkuvst kehittämisestä. Kone- j metlliln perustutkinnon tvoitteet Kone- j metlliln perustutkinnon tvoitteen on, että tutkinnon suorittneell on ljliset perusvlmiudet teknologiteollisuuden vlmistustehtäviin, kone-, lite- j utomtiosennuksiin sekä kunnosspitotehtäviin. Lj-listen perusvlmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosminen johonkin työtehtävään j vlmíudet oppi uusi titoj työtehtävien mukn. Hänellä on mterilituntemust j hän tuntee koneiden j litteiden rkenteit j toimint. Hän os käyttää käsityövälineitä sekä vlmistuksess j kunnosspidoss käytettäviä koneit. Tutkinnon suorittnut os erilisi vlmistustekniikoit j koneiden j litteiden kokoonpnoss j sennuksess käytettäviä työmenetelmiä. Hän os tehdä työtehtäväkokonisuuksi työpiirustusten j työselitysten mukn, sovelt oppimin tietoj j titoj vihteleviss tyoelämän tilnteiss sekä toimi itsenäisesti j työryhmän jäsenenä. Hän os toimi ltujärjestelmien mukn j tehdä ldunvlvontn j kunnosspitoon liittyviä mittuksi. Tutkinnon suorittnut os käyttää tietotekniikk tiedonhnkinnss j viestinnässä. Hän os käyttää NC-ohjttuj koneit j hänellä on vlmiudet tvllisten käyttö- j kunnosspitojärjestelmien käyttöön j ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksi, työselityksiä j työohjeit sekä os lti yksinkertisi työpiirustuksi käsivrisesti j CADohjelmll. Tutkinnon suorittnut os työhönsä liittyvän suullisen j kirjllisen viestinnän. Trvittess hän selviytyy viestinnästä j vuorovikutustilnteist myös toisell kotimisell j yhdellä vierll kielellä.
Tutkinnon suorittnut noudtt työturvllisuusmääräyksiä, käyttää koneit j litteit turvllisesti j hänellä on työturvllisuuskorttiin j tulityökorttiin edellytettävät tiedot j tidot. Hän huolehtii työsuojelust j henkilökohtisest suojutumisest, jätteiden käsittelystä j ympäristönsuojelust. Hän ymmärtää j ott huomioon omn työnsä vr- j kuormitustekijät j niiden vikutukset itseensä j työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tvll. Hän käyttää in trvittess henkilönsuojimi, huolehtii terveydestään, toimintkyvystään j omlt osltn työpikn työhyvinvoinnist. Hänellä on vlmius ensivun ntoo n s i r uskohtus- j työtptu rmti lnteíss. Tutkinnon suorittneell on sisäistä yrittäjyyttä toimi orgnistion ltutvoitteiden mukisesti j kustnnustehokkuutt j tuloksellisuutt edistävällä tvll. Hänellä on käsitys siitä, miten osmist voidn tuotteist, j hän kykenee osllistumn omn toimilns liittyvään liiketoiminnn j sen kehittymisen rviointiin. Tutkinnon suorittnut os sovelt oppimns tieto työtehtävissä sekä rvioid j jäsentää sitä. Hän os rvioid om työtään j oppimistn. Hän tiedost oppimistrpeens, oppimisprosessins j -tyylinsä. Hän os rtkist työssään esiin tulevi ongelmi sekä tehdä vlintoj j päätöksiä. Tutkinnon suorittneell on vlmiudet toimi työyhteisössä j siksplveluss. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustvsti j rkentvsti sekä kohtelee muit tsvertisesti. Hän noudtt työyhteisön käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj sekä toimii vuorovikutustilnteiss eri tilnteiden vtimll tvll. Hän os toimi vuorovikutteisesti j kommunikoid sinmukisesti työtilnteiss. Hän os kerto sins ymmärrettävästij ilmist mielipiteensä selkeästi, rkentvstij luottmust herättävästi. Tutkinnon suorittnut tekee työtään sovitull tvll, huolellisesti, trksti j vstuuntuntoisesti sekä noudtt työikoj. Hän työskentelee mmttikäytäntöjen j ltuvtimusten mukisesti sekä rvost om j muiden työtä. Hän on suvitsevinen j toimii toisi kohtn oikeudenmukisesti j ts-rvoisesti. Omll toiminnlln hän edistää työssä
viihtymistä sekä yhteistyötä j voimuutt työyhteisössä. Hän noudtt vitiolovelvollisu utt, tietosuoj j ku I uttj nsuojsäädö ksiä. Tutkinnon suorittnut tuntee työturvllisuusmääräykset j noudtt niitä. Hän pitää työpikkns siistinä j järjestyksessä j puuttuu ktiivisesti työssään j työympäristössä hvitsemiins epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojimi j työkoneiden turvlitteit työturvllisuusmääräysten j ohjeiden mukisesti. Hän os käsitellä pinvi kppleit sekä vro tärinää, melu j hengitysilmn epäpuhtuksi. Tutkinnon suorittnut huolehtii omst terveydestään j toimintkyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä j työkykyä edistävällä tvll Hän käyttää terveellisiä työtpoj j ergonomisesti oikeit työsentoj. Hän tunnist työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj sekä os torju j suojutu niiltä. Tutkinnon suorittnut sennoituu työhönsä niin, että toimii kikiss tilnteiss työyhteisön prhksi j edistää toiminnlln setettujen tvoitteiden svuttmist j työnntjn toiminnn knnttvuutt. Hän on om-loitteinen j ktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovtiivisesti j yritteliäästi. Hän os tehdä työtpvlintoj työn kokonistloudelliset seikt huomioon otten j rvioid omn työhönsä liittyviä plkk-, mterili- j työkustnnuksi. Tutkinnon suorittnut käyttää mterilej säästeliäästi j työskentelee niin, että jätteitä syntyy mhdollisimmn vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- j toiminttpoj j rk-ineit sekä mhdollisuuksien mukn kierrätettäviä mterilej. Hän tunnist o ngel mjätteet j käsitte lee syntyvät jätteet trko itu ksenm u k isesti. Tutkinnon suorittnut työskentelee tietoisen siitä, että tuotteen ulkonäöllä j viimeistellyllä työjäljellä on rtkisev merkitys lopputuloksess. Hän tunnist kuniit muodot j rkenteet sekä tiedost viisteiden j pyöristysten merkityksen.
Tutkinnon suorittnut os peruslskutoimitukset sekä os käyttää suhdelukuj j lske työhön liittyviä lskutehtäviä, kuten kulmi, pint-loj j tilvuuksi. Hän os luke työtehtävissä esille tulevi mtemttisi mllej, kuvji j tilstoj sekä sovelt mtemttisesti kuvttuj rtkisumllej ongelmtilnteiss. Tutkinnon suorittnut tuntee metllien j muovien ominisuuksi j kevytmetlli- j teräsltujen merkintöjä. Hän tietää tvllisimpien mterilien ominispinot j lämpöljenemísen suuruusluokkin sekä lumiinin j tvllisimpien teräsltujen käyttäytymisen työstettäessä j hitsttess. Hän tietää lämmön tuonnin vikutuksen teräksen rkenteeseen j tietää, mitä tphtuu teräksen krkisuss j päästössä. Tutkinnon suorittnut os käyttää erikoistumislueens mukisen numeerisesti ohjtun koneen ohjelmointiohjelm ti jotin käyttö- j kunnosspitojärjestelmän tiedonhllintohjelm. Hän os käyttää tietotekniikk tiedon hnkinnss j tltioinniss sekä rportoinniss j viestinnässä. Tutkinnon suorittnut osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti. Hän kunnioitt ihmisoikeuksi j ts-rvo kikess toiminnssn. Hän noudtt yhdenvertisuuslin peritteit j kohtelee muit tspuolisesti sukupuolest, iästä, etnisestä tustst ti vmmisuudest riippumtt. Hän os toimi sillisesti j luontevsti eri etnisestä tustst ti kulttuuripiiristä tulevien ihmisten knss j os käyttää kieli- j viestintätitojn. Vlmistustekniikn osmisln suorittnut os kone- j metlliln vlmistustekniikoit monipuolisesti. Koneistj os tehdä työpiirustusten mukn porus-, sorvus-, jyrsintäj hionttöitä sekä mnulisill että numeerisesti ohjtuill työstökoneill. Koneensentjll on sennus- j kokoonpnotitojen lisäksi vlmistusteknistä perusosmist koneistuksest j levy- j hitsustöistä. Levyseppähitsj os tehdä levytöitä, hitst j tehdä erilisi metllirkennetöitä. Hienomeknikko os hienomeknisten koneistus- j liitostekniikoiden lisäksi sähkötekniikk niin, että selviytyy myös elektroniikk sisältävien litteiden kokoonpno- j korjustöistä. Työvälinevlmistj os vlmist työpiirustusten
mitt-, muoto- j sijintitolernssien mukn trksti j monipuolisi työstötpoj käyttäen erilisi työvälineitä, usein erikoistyöstökoneit j erikoismterilej käyttäen. Vlmistustekniikn osmisln keskeistä osmist ovt myös ldunvlvontn liittyvät konepjtekniset mittukset j mittlitteiden klibroinnit. Automtiotekniikn j kunnosspidon osmisln suorittneell on konepjtekniset perusvlmiudet j koneensennustidot yhdistettynä joko utomtiotekniikn ti kunnosspidon erikoisosmiseen. Automtiosentj os sovelt mekniikk, hydruliikk j pneumtiikk työskennellessään utomtiolitteiden priss. Lisäksi hän voi ost vrsin ljstikin tehdä utomtioon liittyviä sähkötöitä. Kunnosspitosentj os toimi huolto- j kunnosspitotehtävissä. Hän os suoritt voiteluhuollon toimenpiteitä j käytön j kunnonvlvonnn mittuksi sekä käyttää kunnosspitojärjestelmää j toimi sen mukn. Hän os tehdä koneiden j litteiden sennuksi j korjuksi. Vlimotekniikn osmisln suorittnut os kone- j metlliln perusteiden lísäksi yleistä vlimotekniikk, j hänellä on erityisosminen joko kertmuottitekniikkn, kestomuottitekniikkn ti vlumllitekniikkn. Vlumllinvlmistjll voi oll myös puuln perustutkinnon kutt hnkittu perusosminen. Osmisln suorittnut tuntee toimiln rkennett sekä pääpiirteet vlutuotteen vlmistusprosessin eri viheist rk-ineist sikklle sti. Vlumllinvlmistj os vlumllien j keernltikoiden vlmistuksen eri mllimterileist. Kertmuottitekniikkn erikoistunut vlj os vlmist kertmuotin sekä sultt, vl j jälkikäsitellä vlukppleen. Kestomuottitekniikkn erikoistunut os käyttää kestomuottitekniikss käytettäviä vlulitteit sekä sultt j jälkikäsitellä vlukppleen. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksi j yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtkoopintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tieto j j titoj. (L630/1998, 5 $ (muutos 787t2014 )).
Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen on tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.2 EIinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk.
Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksí. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä i mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisestij vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott mediineistoj.
Mtemtii kk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysíikn j kemin linlisuuksii n perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknologi j tietoteknii kk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekn i i kk mon i puo I isesti m mtiss n j knsl isen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. Opiskelijn terveydentil koskevt vtimukset mmtillisess peruskoulutuksess perustuvt Opetushllituksen määräykseen 91/01 112014 (Opetushllitus 2014). Kone- j metlliln perustutkinnoss ei ole määritelty erityisiä terveydentilvtimuksi. Mikäli opiskelun ikn ilmenee sellisi terveydellisiä opiskelun esteitä, joit ei void poist, selvitetään mhdollisuus hkeutu muuhun koulutukseen, jonk opiskelijksi ottmisen edellytykset hän täyttää. Opetushllituksen määräyksen tulukoss 1 on lueteltu tutkintokohtiset terveydentilvtimukset mmtillisiss perustutkinnoiss koulutusloittin j tutkinnoittin (Opetushllitus 201 4).
1.3 Tutkinnon rkenne KONE. JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp 2.1.1 Asennuksen j utomtion perustyöt, 15 osp (KM2.1.1.p)1 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp (KM2.1.2.p) 2.1.3 Levytöiden j hitsuksen perustyöt, 15 osp (KM2.1.3.p) 2.2 Vlmistustekniikn osmisln pkollinen tutkinnon os, 30 osp Tutkintonimikekohtisesti pkollinen tutkinnon os Koneistj 2.2.1 Koneistus, 30 osp (KMk2.2.1.p) Levyseppähitsj 2.2.2Levy- j hitsustyöt, 30 osp (KMh2.2.2.p) Koneensentj 2.2.3 Koneensennus 30 osp (KM2.2.3.p) Työvälinevlmistj 2.2.4 Työvälinevlmistus 30 osp Hienomeknikko 2.2.5 Hienomekninen vlmistus 30 osp 2.3 Automtiotekniikn j kunnosspidon osmisln pkolliset tutkinnon ost, 60 osp Osmisln pkollinen tutkinnon os 2.3.1 Sähkömekniset sennukset 30 osp Tutkintonimikekohtisesti pkollinen tutkinnon os Automtiosentj 2.3.2 Automtiosennus 30 osp 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll
Kunnosspitosentj Vlittv toinen seurvist tutkinnon osist 2.3.3 Kunnosspito 30 osp ti 2.3.4 CNC{yöstökoneiden j robottien kunnosspito 30 osp 2.4 Vlimotekniikn osmisln pkolliset tutkinnon ost, 60 osp Osmisln pkollinen tutkinnon os 2.4.1 Ylimotekniikn perustyöt 1 5 osp Tutkintonimikekohtisesti pkollinen tutkinnon os Vlj Vlittv toinen seurvist tutkinnon osist 2.4.2 Kerlmuottivl u k ppleen vlm istus 45 osp ti 2.4.3 Kestomuottivlukppleen vlmistus 45 osp Vlumllinvlmistj 2.4.4 V lumllinvlmistus 45 osp Kun tutkinto suoritetn tutkintonimikkeellä vlumllinvlmistj, kikille pkolliset tutkinnon ost voidn korvt puuln perustutkinnon pkollisill tutkinnon osill (yhteensä 45 osp). 2.5 Vlinniset tutkinnon ost Opiskelijn on vlittv tutkinnon osist 2.5.1-2.5.52: - Vlmistustekniikn osmislll 60 osmispistettä - Automtiotekniikn j kunnosspidon osmislll 30 osmispistettä - Vlimotekniikn osmislll 30 osmispistettä. Opiskelij voi vlit vlinnisten tutkinnon osien sijn vlitsemttomi pkollisi tutkinnon osi: - Vlm istustekn i i kn osm islll tutki n non osi 2.2.1-2.4.4 - Automtiotekniikn j kunnosspidon osmislll tutkinnon osi 2.2.1-2.4.1
- Vlimotekniikn osmislll tutkinnon osi 2.2.1-2.3.4 Tutkinnon ost 2. 5.45-2.5.47 ovt keskenään vihtoehtoisi Tutkinnon ost 2.5.45 j2.5.46 vstvt 30 osmispistettä mmtillisess peruskoulutuk- SESSA. Tutkinnon os2.5.47 vst 15 ti 30 osmispistettä sen mukn, mitä on määritelty luvun 2 kohdss 2.5.47. 2.5.1 Automtioverkkosennukset, 1 5 osp 2.5.2 Koneutomtion sennus, 1 5 osp 2.5.3 Elektroniikn kokoonpnotyöt, 15 osp 2.5.4 Hydruliikk-sennukset, 1 5 osp 2.5.5 Koneiden j litteiden korjus, 30 osp 2.5.6 Logiikkohjuksien sennukset, 15 osp 2.5.7 Mikromekninen vlmistus, 15 osp 2.5.8 Ohjusjärjestelmien sennus 15 osp 2.5.9 Pneumtiikk-sennukset 1 5 osp 2.5.10 Sähkösennus 30 osp 2.5.11 Putkilinjojen vlmistus 1 5 osp 2.5.12 Hienomekninen CNC-koneistus 15 osp 2.5.13 Alumiinin j ruostumttomn teräksen hitsus 15 osp 2.5.14 Asennushitsus 15 osp 2.5.15 Hitsus 15 osp 2.5.16 lw-hitsus, 1 5 osp (KM2.5.16.v) 2.5.17 Levy- j hitsusln CNC-vlmistus, 15 osp (KM2.5.17.v) 2.5.18 Levy- j teräsrkennetyöt 1 5 osp (KM2.5.18.v) 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp 2.5.20 Meknisoitu j utomtisoitu hitsus 15 osp 2.5.21 NC-trkkuussärmäys 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp (KM2.5.22.v) 2.5.23 Rkennusten teräsosien vlmistus 15 osp 2.5.24 Rkennusten teräsrkenteiden sennus 15 osp
2.5.25 CAD/CAM-2D-työstörtojen vlmistus 1 5 osp (KM2.5.25.v) 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstörtojen vlmistus 1 5 osp 2.5.27 CNC-sorvus 15 osp (KM2.5.27.v) 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp (KM2.5.28.v) 2.5.29 Hiont 15 osp 2.5.30 FMS-järjestemien käyttö 15 osp 2.5.31 Mnulikoneistus 1 5 osp (KM2.5.31.v) 2.5.32 Konepjmittus 15 osp 2.5.33 Monikselinen vlmistus 15 osp 2.5.34 Trkkuuskoneistus 15 osp 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneell 15 osp 2.5.36 Työvälineiden vlmistus j kunnosspito 15 osp 2.5.37 CADiCAM-suunnittelu j -vlmistus, 15 osp (KM2.5.37v) 2.5.38 Kertmuottivlun perustyöt 15 osp (ei voi vlit, jos on vlittu tutkinnon os2.4.2) 2.5.39 Kestomuottivlun perustyöt 15 osp (eivoi vlit, jos on vlittu tutkinnon os2.4.3) 2.5.40 Muovimllin vlmistus 15 osp 2.5.41 Vlimoutomtion ohjus 1 5 osp 2.5.42 Vlumllinvlmistuksen perustyöt 15 osp (ei voi vlit, jos on vlittu tutkinnon os 2.4.4) 2.5.43 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp (V42.15.1 00.v) 2.5.44 Tutkinnon ost mmtillisest perustutkinnost (Luku 2, koht 2.5.44) (KM2J5.101.v) 2.5.45 Tutkinnon os mmttitutkinnost (Luku 2, koht 2.5.45) (KM2.15.102.v) 2.5.46 Tutkinnon os erikoismmttitutkinnost (Luku 2, koht 2.5.46) (KM2.15.103.v) 2.5.47 Tutkin non os mmttikorkekoul uopi nnoist (KM2. 1 5. 1 04.v) 2.5.48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (V42.15.105.v) 2.5.49 Työp i kkohjjksi vlmentutumi nen, 5 osp (V A2.15. 1 06.v) 2.5.50 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (KM2.15.107.v) 2.5.51 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 15 osp (KM2.15.108.v) 2.5.52 Tutkinnon ost vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (KM2.k15.109.v) 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, ll osp (Y3.1) Pkolliset I osp Vlinniset 3 osp
3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 5 I 0-3 0-3 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 3.2.1 Mtemtiikk (Y3.2. 1.p) 3.2.2 Fysäkk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3. p) 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) 3.3.1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3. 3.2 Työelämätidot (Y3.3.2. p) 3. 3. 3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3. 3. 3. p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3.3.4. p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (ß.4.2.v) 3.4.3 Eti kk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3...v) 3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.11-3.3.4 fi3.4.6.v) 2 0-3 6 osp 3 osp 3 2 1 0-3 0-3 0-3 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rvioi ntikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti.
4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi ti mmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon ose (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YL5.v) 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuvioss 1 on hvinnollistettu perustutkinnon muodostumist moduleittin (KUVIO 1). Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tutkinnon osittin. Symbolit kertovt, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö.
Modulikvio 2015-16 Kone- metllil Liikunt, terv 3 Jkso 3 Jkso 4 15 Kome A Mtemtiikk L Englnti dinkieli t. Yrit. Työeläm. Mtemtiikk Fysii kk 2 3 3 L 3 Liikunt, terv 3 15 Kome B Mtemtiikk t Englnti inkieli Yrit. Työeläm Mtemtiikk Fysi i kk 2 3 3 1 3 Mtemtiikk perüst, 5 L 14 Kon Mnulikoneistus 4 10 14 Lehi Hitsus 4 Hitsus 6 15osp CNC -sorvus 3 13 Kon Mnulikoneistus 2 Mnulikoneistus 2 CNC -sorvus Mnulikone L 3 15osp 15osp 13 tehi räsrken 5 Teräsrkenn 5 Teräsrkennetyöt 5 Hitsus 3 Hitsus 2
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp 2.1.1 Asennuksen j utomtion perustyöt l5 osp ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä o suoritettu toisess mmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seur ntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisestitutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen lleki rjoitusti l nteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskel ij osoitt osm isens m mttiosm isen näytössä tekemällä tutki n non osn m mttititovti m u ksi i n kuu I uvi työtehtäviä työpikk-
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT näytön kuvus j toteutus olosuhteiss ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj ki rj mmttiosm isen näytön rvioin nin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön ryosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn in perustelut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioin ni n yhteydessä.
Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä ikisempi suorituksi. Teori- ti verkko-opintoj j käytännön hrjoituksi. Oppimisympäristö j menetelmät: Trvittvt teoriopinnot j koulull tehtävät hrjoitukset/si kstyöt. Verkko-opin not / teoriopinnot. Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet. luke sennus- j kokoonpnopiirustuksi. luke sähköisiä, pneumttisi j hydrul isi kytkentäkvioit. luke työohjeit sekä käyttöhuolto- kokoonpno-ohjeit. koneiden j toimilitteiden toimintperitteit, rkenteit j koneenelimiä. käyttää käsityövälineitä turvllisesti j huolehtii niiden kunnost. tehdä litesennusm ittuksi rull- j työntömitll j os käyttää konevesivk. selvittää tvllisimmt kierteet mittmll j tulukoiden vull sekä os tehdä kierteitä mnulisesti. tehdä vierintälkerien sennuksi j ketju- j hihnsennuksi sekä os sent tiivisteitä. pneumtiikn j hydruliikn peruskom ponentit, niiden toiminnn, ohjustvt j piirrosmerkit sekä tietää hydruliikk- j pneu mtiikkjärjestel m ien toim intperitteet. pineilmn tuottmisen perussit, kuten suodttmisen, kuivmisen j pineen säädön. vlit komponentit j rkent yksinkertisen jotin toim into mllintvn pneumttisen järjestelmän. sähköiset perussuureet sekä niiden mtemttiset j fysikliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lin j perussit ts- j vihtovirrst. yleistä sähköturvllisuutt koskevien määrävsten koneit i Piirustukset j kviot Käsityövälineiden käyttö. Mittminen Lkerit j tehonsiirto. Pneumtiikk j hydruliikk. 1. Työikojen noudttminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely j käyttäytyminen 3. Piirustusten lukeminen 4. Käsityövälineiden käyttäminen 5. Mittus- j piirrotustyöt 6. Koneenelinten sennukset 7. Pneumtiikk- j hydruliikktyöt.
litteit j niiden sähkösennukst koskevt perussit. tiedollisesti j tidollisesti perussit sähkötyöturvll isuusstndrdin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvl lisu uskoulutu ksest. perussit sähköjärjestelmistä j instrumentoinnist. suoritt sähkötekniikn perusm ittuksi yleismittrill. vrmist työkohteen jännitteet tömyyden j suojmdoituksen. tehdä yksinkertisi sähkömeknisi ohjuksi kvioiden perusteell. tiedollisesti j tidollisesti EA1:tä vstvn ensivun nnon. ltujärjestelmien mukisen toim innn j ldunvlvonnn peritteet sennu ksess. Sähkötekniikk j turvllisuus. Ensipu 8. Sähkötekniikn j - turvllisuuden hllint 9. EA-kurssi 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, l5 osp ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osm - sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä suoritettutoisessmmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonositt n / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet mää ritetään opiskel ijkohtisestitutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT tphtuvn opiskelun rviointi ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteevseu rntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen lleki rjoitusti lnteess. Opiskel ij ohjv työpikkol't j käy opiskelijn knss keskustel u työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä vlmistmll jonkin koneistettvn osn. Työn vlmistmisess trvitn kärkisorvi, jyrsinkonett j porkonett. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitet Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti m mti I I isess peruskoulutuksess koul utuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj m mttiosm isen näytön rvioin n i n perustel ut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn ryosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn in perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Oppi l itoksen ko neist mo/työssäoppim isp ikk Menetelmät: Lä hiopetus/työssäoppi mi ne n Am mttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu. piirtää yksinkertisen koneenpiirustuksen. teknisen piirustuksen stndrdit, hllitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt j mitoitt piirtämänsä koneenpiirustuksen. koneenpiirustuksen mittkvt. piirtää leikkuskuvnnon. porkoneen, sorvin j jyrsinkoneen rkenteen. eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet j os nimetä ne eri koneistusmenetel m ille. tietää työstöterätyypit j terämterilit sekä niiden käytön j merkityksen työstötp htu mss. lske työstörvot pikteräs- j kovmetlliterille sekä terien pintoien, särmien i kulmien Noudtettvt työjt Koneenpiirustus Työstökoneiden rkenne j liikkeet Terät j lstumisrvot 1. Työikojen noudttminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely j käyttäytyminen 3. Koneenosien piirtäminen j lukeminen 4. Työstökoneiden peruskäyttö 5. Terien j lstumisrvojen vlint
määrittelyn perusteet. sorvt lieriöpintoj j viisteitä, joiden trkkuusvtim ukset ovt vähäisiä. käyttää keskiö- j kierukkpor, kierretppi j kierreleukoj sor- VISSA. vlit työstötilnteeseen oiket työstörvot j terät sekä os sett terän oikein sorviin. sett jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen j kiinnittää siihen koneistettvn kppleen niin, ettei se vhingoitu. jyrsiä jyrsinkoneell tsopintoj. vlit jyrsinkoneeseen työstötilnteeseen oiket työstörvot j terät sekä os sett terän oikein. käyttää erilisi porkoneit j porustyökluj. mitoitt j piirrott työpiirustuksen mukiset reikien pikt levylle. kiinnittää porttvn kppleen koneruuvipuristimeen. tunnist eri kierretyypit j os kierteittää reikiä työpiirustu ksen mukisesti. vlit porkoneeseen työstötilnteeseen oiket työstörvot j terät sekä os sett terän oikein. teroitt käsivrisesti porn hiomkoneell. vlmist kierteitä kierretpill j kierrepkll. vlit oiken pornterän kierrereikään. viimeistellä vlmistmns kppleen. mitt rullmitll, työntömitll j mikrometrillä. tiedollisestij tidolf isesti työturvllisuuskortti vstvt sit niin, että hänellä on vlmius työturvll isuuskortin suorittm i- seen. Sorvminen Jyrsiminen Porminen j kierteittäminen Kppleiden käyttökelpoisuus j viimeisteleminen Työturvllisuus 6. Koneistminen 7. Mittminen j viimeistely 8. Työturvllisuus
2.1.3 Levytöiden j hitsuksen perustyöt, 15 osp ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist o ikisempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettu toisess mmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss eiole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisestitutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteeuseu rnt kohteet käydään yhdessä läpi työp ikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen lleki rjoitusti lnteess. Opiskel ij ohjv työpikkohj käy opiskelij n k nss keskustel u työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löl I inen kuv us näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä vlmistmll ohutlevytyökokonisuuden ti kokonisuuksi, joss osi liitetään liimmll, juottmll j hitsmll. Minituist liitostvoist khden osminen voidn osoitt ohutlevytyökokonisuudest erillisinä levyjen liitoksin. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT vst kttvsti tutki nnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj ki rj mmttiosm isen näytön rvioin nin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n in perustelut kirjt n m mttiosm isen näytön rvioinn i n yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä ikisempi suorituksi. Teori- ti verkko-opintoj j käytännön hrjoituksi Oppim isym päristö j menetelmät: Trvittvt teoriopinnot j koulull tehtävät hrjoituksevsikstyöt. Verkko-opinnot / teoriopinnot.
Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet 1. Työikojen noudttminen j nnettujen työtehtävien suorittminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely j käyttäytyminen. luke levykppleiden työpiirustuksi, hhmott kppleen kuvnnoist j ymmärtää m itoitusmerkinnät j tvlliset hitsusmerkinnät. piirtää kuvntoj yksinkertisist levyosist, os projektioiden käännöt sekä os piirtää leikkuskuvntoj j m itoitt. piirrott j os keskeisimmät piirrottmiseen liittyvät m ittus- j piirtämistekniset rtkisut, kuten jnn puolittminen, kohtisuorn piirtäminen sekä kulmn j ympyrän jkminen osiin. leikt levyjä kuhunkin työhön prhiten soveltuvill levysksill, kuvioleikkureill j nkertjill piirrotusmerkintöjen m ukisesti. leikt levyjä suuntusleikkurill; tehdä perussäädöt sekä levyjen setukset j kiinnitykset mittojen mukn. kulmt j pyöristää levyihioit. käyttää erilisi hiom- j porkoneit yleisimmissä hiont-, ktkisu- j porustöissä. tehdä työstettyjen kppleiden viimeistelytyöt sekä käsityökluill että koneill. käyttää pylväs- ti säteisporkonett j port levyihin reikiä. tehdä ruuvi- j vetoniittiliitoksr. polttoleikt levyjä käsivrisesti piirrotusten mukn. hitst ksuhitsusprosessill. hitsuksen perusteet puikko Koneenpiirustus j piirrottminen Levytyöt. Polttoleikkminen o Ksuhitsus 3. Piirtäminen 4. Levytyöklujen j käsityöklujen käyttö 5. Polttoleikkus 6. Ksuhitsus
hitsusprosessill. hitsuksen perusteet MAGhitsusprosessill. levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä. mitt pituus- j kulmmittoj 12. tiedollisesti j tidollisesti tul itöiden turvllisuuteen liittyvät sit niin, että hänellä on vlmius tul ityökortin suorittm iseen. Puikkohitsus. MAG-hitsus. 7. Puikkohitsus 8. MAG-hitsus 2.2 Vlmistustekniikn osm sln pkollinen tutkinnon os, 30 osp 2.2.1 Koneistus 30 osp (koneistj) ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnoss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisestitutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteevseur ntkohteet käydään yhdessä lä pi työpi kkoh-
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT jjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemm in vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen lleki rjoitusti lnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rviointi päätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens metlliln yrityksessä ti muuss mhdollisimmn hyvin sen olosuhteit vstvss pikss koneistmll yhden tí usemmn kppleen, näyttöön kuuluu työsuunnitelmn ltiminen. Näyttö- j työpikll tulee oll työelämää vstvt olosuhteet. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvstitutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä: Mn u likoneistus, CNC-sorv us, CN C-jyrsi ntä. Osminen osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluss Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj (t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Am mttiosm isen näytön rvos n n päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettjt toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj m mttiosm isen näytön rvioi nn in perustel ut rviointikeskustelun yhteydessä.
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wi I mn khden viikon kuluess rvioinn i n suorittmisest. Arvioin n i n perustelut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Tutkinnon os sisältää työssäoppimist vähintään yhden kuukuden jn koneistustöissä. Koneistuksen perustöiden on oltv suoritettun Teori- ti verkko-opintoj j käytännön hrjoituksi. Oppimisympäristö j menetelmät: Koneistustöitä tekevä yritys ti vstv ympäristö, trvittvt teoriopinnot j koulull tehtävät h rjoitukset/sikstyöt. Verkko-opinnot / teoriopinnot. Opinnot sisältävät työssäoppimist 15 osp koneistustöissä. Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu. ymnàttätà koneenpürus tuks en proj ektioit, leikkuskuv ntoi, mitoituksi sekä nühin lüttyviä tolernssej j pintmetkkejä. koneenpiìrustuksen CADohjelmll. CNC-teknükn perusteet Noudtettvt työjt Koneenpiirustus CNC-ohjelmt 1. Työikojen noudttminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely j käyttäytyminen 3. Koneenpiirustusten lukeminen j piirtäminen 4. CNC-ohjelmien ltiminen
. mteriliteknükn j terästen lämpökäsitteþ penrsteet. vlft pürustuksen mukisen mtenzltn j työvnt sekà màärittää oiken työstöj ätj estyksen. kàyttä,à erilisi mittvälineitä sekä ttkst j s ett mittväiine en ennen käyttöä ' käyttää kätkisorvi, yleisjytsinkonett, tsohiomkonettâ j erllltsi porkoneit turvllisesti suojvrusteit käyttäen. kännittää koneistettv n kppleen nän, ettäkppzleen muoto- j mitttrkkuus sekä pinnnltu säilyvät pürustuksen mukisin. tehdä trvittv t pukoneistuks et künnitystä vrten. mäànttãã tloudelliset työstörvot eri tedlle j edlisille rk-inellle o sorvt kppleit, joiss on monimuotoisi ulko- j sisäpuolisi koneistettvi ptntojz: tso-, liedöj krtiopintoj, vüsteitä, pyöristyksiä j sorvttvi kieteitä. ktiopintoihin lüttyvä à rr;'ter:rtükk j mittusteknükk ' kunnost teràt j tekee twittess piktetäsmuototeriä. vlmist jyrsimàllà monimuotoisi kppleit, joiss on tsopintoj, olkkeit, vüsteitä, kjitun j teikiä. kellott künnittimiä. kày ttàã j yrsinkonee s s jkop ààt'à. tehdä porkoneell trl<kmittist retklà j upotuksi ' kunnost piktetäspott porzntetoituskoneen vull ' kàyttàä koneklvint sonriss, jyrsinkoneess j potkoneess sekä lmä,ànttä' ty öv rt koneklvint vârteri. käyttää hiomkonett j tuntee yleisimmät likktyypit. vlmist hiomll tsoptttoj j vüsteitä sekä tuntee pyöröhionnn pedtteen. künnittää hiomlikn oikein j vlitsee liklle oiken pyörimisno- Oiket työstömenetelmät j kiinnitykset Työtekniikt työstökoneill 5. Piirustusten mukisten kppleiden vlmistminen tloudellisesti j turvllisesti 6. Erilisten muotojen vlmistminen