kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2014 Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen: Toimitila sinetöi fuusion s. 15 > Työmaatarkastuksissa paljastui paljon puutteita s. 6 > Tj. Jari Sarjo:»Ajamme asiakkaiden etua» s. 8 > TE-toimistot konseptoitiin uuteen aikaan s. 10
teos ja minä Teksti Tuija Holttinen Kuva Rami Marjamäki Positiivisesti päin seiniä Kylmäkosken vankila sai viime kesänä taidetta samanaikaisesti sekä sisätiloihin että pihalle. Aaron Heinon Situated-niminen teräsveistos pääsisäänkäynnin edessä kuvaa taiteilijan oman näkemyksen mukaan ihmisenä olemista sekä ulkoisena että sisäisenä kokemuksena. Aulassa puolestaan henkilökunnalle ja vierailijoille tarjoaa väriä ja mielenkiintoa Tarja Pitkänen-Walterin Päin seiniä -maalaussarja, joka nimensä mukaisesti kiipeilee porrasaukon seinillä.»upea ja näyttävä teos», vankilan apulaisjohtaja Asko Shemeikka toteaa.»itselleni oli yllätys, että kokonaisuus on noin laaja, odotin paljon pienempää teosta. Mutta maalaussarja sopii tähän ympäristöön mainiosti ja kun aulassa on valot, hieno taide näkyy hyvin myös ulos.» Ala-aulassa kerrosten välistä kattoon ulottuva iso teos on kaikkien kävijöiden nähtävillä, ja se tuo väriä ja positiivista energiaa vankilan sisääntuloon. Apulaisjohtajan esteettistä silmää miellyttää taiteessa selkeys ja näyttävyys.»pidän itse juuri tällaisesta, rohkeasta ja yllättävästäkin taiteesta. Ei mitään pientä piperrystä, vaan kokoa ja näköä. Ei taiteeseen tarvitse suhtautua niin vakavasti.» Asko Shemeikka arvostaa sitä, että tänä päivänä kaikissa uusissa vankiloissa on taidetta.»ihan tervetullut suuntaus. Taiteesta ei liene haittaa kenellekään. Tykkään itsekin tehdä käsillä, ja nuorempana haaveilin puutyöstä ammattiakin. Päädyin kuitenkin kaupalliseen koulutukseen ja vankilaan töihin. Mutta mukavana harrastuksena puutyöt edelleen ovat.» Oikeanlaisen taiteen tuominen niihin sopivaan tilaan lisää rakennuksen arvoa, uskoo Kylmäkosken vankilan apulaisjohtaja Asko Shemeikka. 2 kontrahti 1/2014
Kylmäkosken vankila Kylmäkosken kunnassa, Tampere Turkutien varressa sijaitseva Kylmäkosken vankila on 113-paikkainen suljettu laitos, jossa rangaistustaan suorittavat pirkanmaalaiset vankeus-, tutkinta- ja sakkovangit. Vankilassa työskentelee noin 80 henkilöä. Tarja Pitkänen-Walter: Päin seiniä»teos koostuu seinäpinnoille asennetusta ja osin suoraan seinään toteutetuista maalauksista. Värilliset vaakaraidat seuraavat ikkunoiden ruudukon rytmiä värittäen ruudukon heittovarjoja seinällä. Yläosassa on maaliin liimatut miesten 45-kokoiset lenkkitossut. Seinä ei ole muodostunut esteeksi kulkemiselle, vaan sitä pitkin on muina miehinä ja ihmeen kannattelemana jatkettu matkaa ylös asti. Este on muuttunut mahdollisuudeksi. Huoli ja uhka on hävinnyt ja tilalle on tullut pikemminkin huumori.» kontrahti 1/2014 3
Tässä numerossa 6 Työmailla on vielä paljon petrattavaa 8 Tj. Jari Sarjo:»Ajamme asiakkaiden etua» 10 TE-toimistot konseptoitiin uuteen aikaan 15 Kilpailu- ja kuluttaja virasto saman katon alle Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat Mirkka Laukkanen ja Kasper Fabritius (oik). keskustelevat KKV:n Veli-Matti Pullin kanssa fuusiosta. 18 Monimuotoinen tila innostaa työntekoon Senaatti-kiinteistöjen väki puurtaa Lintulahdenkadulla nyt niin kuin se opettaa. 23 Pasilan rakennus hankkeet etenevät 24 Senaatti-kiinteistöjen erikoiset Rooman Villa Lante 26 Työhyvinvointi Ujo suomalainen jyrää konflikteissa. 28 Tarinoiden talot Ainola siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuoden alussa. Jean ja Aino Sibeliuksen lapsenlapset Severi Blomstedt ja Aino Porra muistelevat aikoja Ainolassa. 31 Lyhyesti 34 Resumé 15 18 28 Kuva Matti Immonen Kuva Jari Härkönen Kuva Jari Härkönen 4 kontrahti 1/2014
pääkirjoitus kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2014. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin 0205 811 356 Toimituskunta: Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m 2 Kannessa: Juhani Jokinen Kansikuva: Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Elämme niin kuin opetamme Työympäristöä voidaan kehittää muuttamalla tilaratkaisut koppikonttorista monitilaympäristöksi, uudistamalla toimintatapoja ja hyödyntämällä täysipainoisesti uutta teknologiaa. Tällaiset muutokset ovat isoja, mutta silti selkeitä: vuokrasopimus muotoutuu monenlaiseksi, teknologiaan tutustuu opiskelemalla ja käyttämällä, betonikin taipuu helposti. Mutta miten saada ihmiset muutosten taakse ja toimimaan tehokkaasti organisaationa niiden jälkeenkin? Kyseessä on iso oppimisprosessi sen tajusimme Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorin työympäristömuutoksen yhteydessä. Yksi suurimmista opetuksista meille oli ymmärtää muutoksen systemaattisuuden merkitys. Muutosta pitää johtaa järjestelmällisesti alusta loppuun. Ilman sitä uudenlaiseen työympäristöön jää turhia työhyvinvointia jäytäviä jännitteitä ja toiminnallista tyhjäkäyntiä. Oma työympäristömuutoksemme haastoi meidät myös perin pohjin miettimään uudistuksiin sisältyviä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Pitkässä prosessissa pitää käsitellä lukuisia asioita, muun muassa monitilaympäristöön sisältyvää vapautta ja vastuuta valita sopivin paikka tehdä työtä. Keskusteluja työympäristön kehittämisestä olemme jo kauan käyneet asiakkaidemme kanssa. Omakohtainen kokemus kuitenkin konkretisoi asioita ja antaa uudenlaista pontta puheille ja teoille. Voimme nyt sanoa elävämme niin kuin opetamme. Samalla olemme entistä vahvempia auttamaan asiakkaitamme Valtionhallinnon pitää pikaisesti saada hallintaan budjettivaje, pidemmällä tähtäimellä myös kestävyysvaje. Valtion kokonaisetu vaatii valtionhallinnon virastoilta ja organisaatioilta työn tuottavuuden tehostamista. Vähemmällä tulee saada entistä enemmän aikaiseksi ilman kaiken kaatamista yhä harvempien niskaan. Tietä tavoitteeseen viitoittaa hyvin johdettu työympäristön kehittäminen. Jorma Heinonen toimialajohtaja kontrahti 1/2014 5
Työmailla on vielä paljon petrattavaa Työmaatarkastusten tavoitteena on torjua talousrikollisuutta sekä tähdätä myös parempaan laatuun ja turvallisuuteen urakoissa. Senaatti-kiinteistöjen ohjeet talousrikollisuuden torjumiseen: Vaadimme tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikilta urakoitsijoilta. Tehostamme valvontaa ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Vaadimme urakoitsijoilta RALA-pätevyyden tai vastaavan. Edellytämme urakoitsijoilta liittymistä tilaajavastuu.fi-palveluun tai toimittamaan erikseen lain edellyttämät selvitykset. Sopimusten vastaisista urakoiden ketjuttamisista tai muista laiminlyönneistä seuraa sopimussakko. 6 kontrahti 1/2014
Senaatti-kiinteistöjen työmaatarkastuksissa paljastui melkoisesti puutteita. Vain muutamalla työmaalla tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja työmaalla työskentelevien kirjaukset olivat täysin kunnossa. Teksti Olli Manninen Kuva Getty Images senttikäytännön sijasta. Se on selkeämpi kaikkien kannalta», Riikonen sanoo. Kaj Sojakka lisää, että myös urakoitsijoiden sopimuspykäliä on täydennetty.»lähtökohtamme mukaan ainakin kaikilla suuremmilla työmailla pitäisi olla käytössä sähköinen kulunvalvontajärjestelmä. Se helpottaisi puolin ja toisin tarvittavien tietojen dokumentointia. Tällä hetkellä vain muutama urakoitsija hyödyntää laadukasta sähköistä kulunvalvontaa työmaillaan», Sojakka sanoo. Tehokkaimmin toimivilla urakoitsijoilla sähköinen kulunvalvontajärjestelmä on yhteydessä tilaajavastuulain edellyttämään Luotettava Kumppani -palveluun, joka toimittaa reaaliaikaista tietoa sopijapuolen tilaajavastuulain mukaisten asiakirjojen voimassaolo- ja muista tiedoista. Tiedonantovelvollisuus verottajalle tuo lisätöitä Tämän vuoden heinäkuusta voimaanastuva verotusmenettelylain muutos edellyttää rakennusalalta entistä tarkempaa säntillisyyttä asioiden dokumentoinnissa. Senaatti-kiinteistöjen investointiyksikön johtaja Jukka Riikonen ja sisäinen tarkastaja Kaj Sojakka kävivät viime vuonna 11 työmaalla tekemässä tarkastuksia, joiden tavoitteena on torjua rakennushankkeissa esiintyvää talousrikollisuutta. Vain kaksi tarkastetuista työmaista sai puhtaat paperit.»muilta työmailta löysimme paljon puutteita, ei sinänsä mitään kohtalokasta, mutta useita esimerkkejä siitä, etteivät urakoitsijat ole vielä omaksuneet systemaattisia toimintatapoja miten dokumentoida tiedot työmaan urakoitsijoista, aliurakoitsijoista tai sivu-urakoitsijoista», kertoo Riikonen. Ristiintarkastamalla työmaiden henkilöluettelot, urakoitsijaluettelot, työmaan perehdyttämiskoulutukseen osallistuneet ja kulunvalvontalistat, tuli esiin runsaasti epätarkkuuksia, jotka Riikosen mukaan olivat kuitenkin todennäköisesti tahattomia.»aliurakoitsijan tiedot saattoivat olla kunnossa, mutta urakoitsija ei ollut hyväksyttänyt tietoja tilaajalla», Riikonen sanoo. Myös työmaapöytäkirjoista ja ulkomaalaisten työntekijöiden asioissa löytyi epätarkkuuksia. Työmaatarkastuksista saadun palautteen perusteella Senaatti-kiinteistöt on täsmentänyt omia sopimusehtojaan niiltä osin, missä eteen on tullut epätäsmällisyyksiä.»olemme muuttaneet sanktiokäytäntömme europerusteiseksi aiemman provollisuus koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia.»ilmoittamisvelvollisuus tuo suuria haasteita urakoitsijoille, joiden työmailla väki vaihtuu nopeasti. Manuaalisesti näiden dokumentoitavien tietojen hallinnointi on erittäin vaativaa», Riikonen sanoo.»tiedonantovelvollisuus tulee lisäämään hierarkiaa työmailla ja edellyttänee pääurakoitsijalta uuden ihmisen palkkaamista vaadittavien tietojen hallinnointiin», Sojakka arvioi. Senaatti-kiinteistöissä on aloitettu yhteistyössä Verohallinnon, RALA:n ja urakoitsijoiden kanssa pilottihanke, jossa tiedonsiirtoa harjoitellaan etukäteen, jotta siirtymä käytäntöön onnistuisi mutkattomasti. Nyt keskiössä kunnossapidon urakat Tänä vuonna Senaatti-kiinteistöt järjestää noin 40 työmaatarkastusta. Aiempaa suurempi lukumäärä johtuu tarkastustoiminnan organisoimisesta alueelliseksi. Jokaiselle neljälle kiinteistöalueelle on nimetty oma vastuuhenkilö työmaatarkastuksia varten.»nyt keskitymme ylläpitotöihin, kun viime vuonna tarkastukset kohdistuivat investointikohteisiin», Sojakka sanoo. Senaatissa panostetaan myös henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden koulutukseen, jotta talousrikollinen toiminta pystytään paremmin estämään Senaattikiinteistöjen työmailla. Henkilöstöä kouluttavat omien asiantuntijoiden lisäksi Verohallinnon, Tilaajavastuun, Pöyryn ja RALA:n asiantuntijat. Sekä Riikonen että Sojakka ovat huolissaan, miten urakoitsijat ja aliurakoitsijat ovat osanneet ennakoida verotusmenettelylain ja työturvallisuuslain muutoksen. Se astuu voimaan tämän vuoden heinäkuussa ja koskee sekä rakentamispalvelujen tilaajia että urakoitsijoista. Heinäkuusta lähtien jokainen rakennuspalvelujen tilaaja ilmoittaa kuukausittain suoraan Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Rakennusurakoista on ilmoitettava Verohallinnolle työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoja, muun muassa sopimusosapuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Urakkatietojen lisäksi kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta. Tiedonantovelkontrahti 1/2014 7
»Ajamme asiakkaiden etua» Senaatti-kiinteistöt haluaa pienentää valtion toimitilakustannuksia asiakkaidensa hyödyksi. Kuvat Matti Immonen Valtion virastojen taistelu pienenevistä budjettivaroista on nostanut myös valtion toimitilakustannukset julkiseen keskusteluun.»joidenkin virastojen on vaikea suoriutua tehtävästään annetuilla määrärahoilla varsinkin, kun niiden toimitilakustannukset kasvavat edelleen pakollisten investointien seurauksena», sanoo Senaattikiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Sarjo ymmärtää hyvin asiakkaitaan ja sanoo, että kiperäänkin tilanteeseen löydetään yleensä kustannuksia alentava ratkaisu aina, kun Senaatti-kiinteistöt saa riittävästi aikaa suunnitella tilakysymyksiä yhdessä asiakkaan kanssa.»joskus on kuitenkin tilanteita, joissa joku valtion toiminto on sijoitettu paikkaan, jossa ei ole lainkaan kiinteistömarkkinoita. Tällöin on vaarana, että valtiolle jää käsiin vaikeasti hyödynnettävää omaisuutta», hän huomauttaa. Rakennemuutos haastaa vuokrajärjestelmän Jari Sarjo pitää vuodelta 1995 peräisin olevaa valtion vuokrajärjestelmää rakenteeltaan terveenä ja edelleenkin hyvin toimivana jopa kansainvälisellä mittapuulla mitattuna.»norjan kollegaorganisaation uusi pääjohtaja kävi helmikuun alussa tutustumassa meidän järjestelmäämme, koska sitä pidetään eräänlaisena esikuvana Euroopassa», hän kertoo. Toimitusjohtaja Jari Sarjo pitää valtion vuokrajärjestelmää rakenteeltaan terveenä.»voimakkaassa rakennemuutostilanteessa pitää kuitenkin etsiä uusia joustavampia toimintamalleja valtion kokonaisedun näkökulmasta.» 8 kontrahti 1/2014
Vuokrajärjestelmä on toiminut hyvin kun kansantalous on kasvanut ja on jatkuvasti rakennettu uutta.»pienenevä julkinen sektori ja merkittävät rakennemuutokset haastavat tänään vuokrajärjestelmää. Tulee kuitenkin muistaa, että ei ole vuokrajärjestelmän vika, että rahat ovat vähissä.» Vajaat kaksi vuotta Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana toiminut Sarjo kertoo yllättyneensä kuinka paljon Senaattikiinteistöt neuvottelee vuokrasopimuksia uusiksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tärkein keino kustannusten alentamisessa on kuitenkin työympäristö- ja toimitilaprojektit, joita pyritään käynnistämään niin, että vuosittain niitä on aktiivisena vähintään sata. Viime vuonna toteutetut kehittämisprojektit tuovat Senaatin asiakkaille yli neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt tilakustannuksissa. Senaatti-kiinteistöt pyrkii elämään niin kuin opettaa ja toteutti vastaavan kehittämishankkeen omissa tiloissaan. Rakennemuutos valtionhallinnossa on kuitenkin niin voimakas, että Senaattikiinteistöissä pohditaan tosissaan, miten toimintaa saataisiin vielä joustavammaksi rikkomatta toimivaa järjestelmää.»olemme aloittaneet strategiamme päivittämisen. Olennaisia kysymyksiä ovat valtion kokonaisedun toteutuminen ja asiakkaidemme tukeminen muutostilanteissa. Pyrimme löytämään uusia menettelytapoja, joilla voimme nopeammin reagoida asiakkaiden muutostarpeisiin» Sarjo kertoo. Valtion vuokrajärjestelmän hyötyjä Hinnoittelu ei aina aukea helposti Sarjo kertoo havainneensa, että Senaattikiinteistöjen vuokrien hinnoittelu on loogista, mutta sen kertomisessa selkokielellä asiakkaille ei ole aina onnistuttu.»olen kritisoinut käyttämäämme kieltä. Käytämme muun muassa termejä, jotka eivät aukea asiakkaillemme ja tämä on aiheuttanut joukon väärinkäsityksiä», Sarjo pahoittelee ja toteaa että vaikka Senaatti-kiinteistöjen käyttämät investointilaskelmat ovat yliopistotasoa, tulee ne voida esittää ymmärrettävästi.» Vuokra määräytyy kahdella tavalla. Silloin kun tilalle on osoitettavissa markkinahinta, määräytyy vuokra sen mukaisesti. Vuonna 2013 Senaatti-kiinteistöjen vuokrat olivat tutkitusti 6,3 prosenttia vastaavia markkinavuokria alhaisemmat. Käyttäjäsidonnaisten kiinteistöjen vuokrissa käytetään hinnoittelumallia, joka rakentuu kolmesta komponentista: pääomakustannuksista eli investoitavan pääoman korosta, kiinteistön kulumista vastaavista poistoista sekä tilojen vajaakäyttöön ja arvonalennuksiin sisältyvistä riskeistä. Välillä on esitetty epäilyjä siitä, että Senaatti-kiinteistöillä olisi käyttäjäsidonnaisissa tiloissa korkeat vuokrat. Sarjon mukaan tilanne on pikemminkin päinvastoin. Luopuminen vanhoista,»halvoista» kiinteistöistä ja investoiminen uusiin moderneihin erityistiloihin nostaa vääjäämättä tilakustannuksia, jos tilatehokkuutta ei samassa yhteydessä pystytä merkittävästi parantamaan. Senaatti-kiinteistöjen vuokrat olivat 6,3 prosenttia vastaavia markkinavuokria alhaisemmat 2013 * Vertailukelpoiset vuokrat omien ja ulkopuolisten tilojen kesken. Keskitetyt ostot hankinnoissa tuovat merkittävää skaalaetua. Tiloista vapautuminen joustavampaa kuin yksityisillä kiinteistömarkkinoilla. Helpottaa merkittävästi tilojen uudelleenkäyttöä. Kiinteistöihin liittyvän asiantuntijaosaaminen keskittyy. * KTI Kiinteistötieto Oy Senaatti-kiinteistöjen uudessa työympäristössä ei Jari Sarjollakaan ole nimettyä paikkaa, joten kaikki oleellinen pitää säilyttää lokerossa.»vuokraustoimintamme sijoitetun pääoman tuotto on jo pitkään ollut alle neljä prosenttia ja viime vuonna vain kolme prosenttia. Yksityissektorin vastaavat sijoitetun pääoman tuotot ovat merkittävästi korkeammalla tasolla», Sarjo toteaa. Sarjon mukaan tilanne on edelleen vaikeutumassa muun muassa siksi, että hinnoittelulaskelmissa olevat oletukset valtioasiakkaiden sopimusten jatkuvuudesta eivät enää pidä paikkaansa kiinteistöjen käyttöikä on jatkuvasti lyhentynyt. Panostuksia tilojen laatuun on lisätty Senaatti-kiinteistöt on perinteisesti panostanut kunta- ja yksityissektoria enemmän perusparannuksiin ja vuosikorjauksiin. Viime vuonna vuosikorjauksiin käytettiin ennätykselliset 64 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa sisäilmakorjauksiin. Investointeihin käytettiin viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa, joista 124 miljoonaa euroa peruskorjauksiin. Tämän lisäksi on laadittu investointiohjelma, jonka lähtökohtana on nollatoleranssi sisäilmaongelmille.»vaikka ongelmakohteita suuresta massasta löytyy aina, ovat valtion kiinteistöt tutkimusten mukaan keskimäärin erittäin hyvässä kunnossa verrattuna esimerkiksi kuntien kiinteistöihin», Sarjo huomauttaa. kontrahti 1/2014 9
TE-toimistot konseptoitiin uuteen aikaan Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) uudistettu palvelumalli tarvitsee tuekseen modernit toimitilat. Uudellamaalla osa toimipisteistä on jo kokenut muodonmuutoksen ja henkilöstö päässyt muutosvalmennuksen kautta työskentelemään viihtyisiin tiloihin. Teksti Minna Saano Kuvat Jari Härkönen 10 kontrahti 1/2014
TE-toimistojen organisaatioja palvelumalli on uudistettu. Nyt asiakkaita palvellaan yhä enemmän puhelimitse ja verkossa, minkä seurauksena varsinaiset asiakaskäynnit TE-toimistoissa vähenevät. Myös TE-toimistojen valtakunnallista verkostoa tiivistettiin niin, että jokaisen TE-toimistoja ohjaavan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) alaisuuteen jäi yksi TE-toimisto toimipisteineen. Verkoston ja palvelumallin muutoksen yhteydessä lähdettiin uudistamaan TE-toimistojen tiloja valtakunnallisen konseptin mukaisesti tukemaan uutta työn tekemisen mallia. Konsepti laadittiin vuonna 2012. Samana keväänä Senaatti-kiinteistöt ja Uudenmaan ELY-keskus tekivät sopimuksen Uudenmaan TE-toimiston toimipisteiden tilauudistuksesta. Vastaavanlaisia sopimuksia on tehty myös muilla paikkakunnilla.»sopimuksen mukaisesti etsimme toimipisteille tarvittaessa uudet tilat käyttämällä ensisijaisesti valtion tiloja, mutta jos niitä ei ole tarjolla, kilpailutamme sopivat kohteet ja teemme edelleenvuokrauksen Senaatti-kiinteistöjen kautta. Tilahakujen lisäksi suunnittelemme konseptin mukaiset ratkaisut ja sisustussuunnittelun sekä valvomme muutostyöt. Asiantuntemustamme on myös käytetty monipuolisesti, esimerkiksi sisäilma-asioissa», kertoo Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija Sonja Nybonn.»Haluamme olla samassa veneessä asiakkaamme kanssa tähtäimenä paras mahdollinen lopputulos», hän korostaa. Tehokasta yhteistoimintaa Tilojen muutosprosessia varten perustettiin ohjausryhmä, jossa edustettuina ovat Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto sekä Senaatti-kiinteistöt.»Ohjausryhmämenettely on selkeyttänyt ja helpottanut asioiden käsittelyä ja nopeuttanut päätösten tekemistä. Jos olisi Asiakastilat ovat valoisat ja viihtyisät. Entiset konttorihuoneet on muutettu lasiseinin varustetuiksi asiakashuoneiksi. jollakin muulla tavalla yritetty toimia, niin luulen, että se olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Nyt kaikissa hankkeissa on päästy ripeästi etenemään», kertoo Uuden maan ELY-keskuksen hallintojohtaja Janne Kesälahti. Organisaation, toiminnan ja toimitilakonseptin muutos sekä muutto uusiin tiloihin on ollut iso prosessi TE-toimiston työntekijöille. Ohjausryhmässä nähtiinkin tarpeelliseksi järjestää henkilöstölle muutosvalmennus, jota Senaatti-kiinteistöt lähti toteuttamaan. Tässä vaiheessa valmennus on pidetty Järvenpäässä, Raaseporissa ja Pasilassa.»Muutosvalmennus on koettu aiheelliseksi ja saatu palaute voidaan hyödyntää muiden toimipisteiden suunnittelussa», sanoo Kesälahti ja toteaa yhteistyön Senaatti-kiinteistöjen kanssa sujuneen kaikin puolin onnistuneesti. Myös Senaatti-kiinteistöjen puolelta kiitellään yhteistyötä.»projektissa on toiminut aito kumppanuus ja luottamus», Nybonn sanoo. Ohjausryhmä jatkaa edelleen työtään. Meneillään ovat Porvoon ja Itäkeskuksen toimipisteiden uudistukset ja jatkossa Vantaan ja Espoon tilojen muutostyöt. Tähän mennessä valmistuneiden toimipisteiden tilatehokkuus on parantunut niin, että se on nyt noin 21 m²/henkilö. Vuosittaisia vuokrasäästöjä valmistuneista kohteista kertyy lähes 500 000 euroa. kontrahti 1/2014 11
»Nykyaikaista ja tyylikästä», toteaa Marja Kyytsönen muutoksen kokeneista työtiloista. Seija Isopahkala valmistelee kahdenkeskistä tapaamista asiakkaan kanssa asiakashuoneessa.»asiakassoittoja on uusissa tiloissa pystytty tekemään aiempaa enemmän», iloitsee Eila Turtola. Selkeä tilajako yleiseen ja yksityiseen puoleen TE-toimistojen uutta palvelumallia varten suunniteltiin valtakunnallinen konsepti. Konseptin laadinnan pohjana käytettiin palvelumuotoilua, jossa asiantuntijana on toiminut Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen johtava asiantuntija Anne Sundqvist. Palvelumuotoilun havaintojen perusteella toimistotila on jaettu kahteen vyöhykkeeseen, julkiseen asiakastilaan ja henkilöstön yksityisiin taustatyötiloihin. Julkisessa tilassa palvellaan asiakasta infotiskillä tai loositilassa yhdessä virkailijan kanssa. Asiakas voi myös omatoimisesti käyttää tilan tietokoneita. Tarvittaessa asia kas ja virkailija voivat keskustella kahden kesken ennalta varatussa huoneessa. Yksityinen alue käsittää henkilökunnan monimuotoiset työtilat sisältäen yksilötyöalueita, vetäytymishuoneita, kokoustiloja ja työkahvilan. Vyöhykkeistämällä tilat ja varustamalla vastaanottotilat lasiseinin on henkilöstön turvallisuutta lisätty.»konsepti on perusta, jonka mukaisesti muutostöihin lähdetään, mutta aina myös tehdään toimipistekohtaisia 12 kontrahti 1/2014
Uudet toimitilat tukevat vahvasti uutta palvelumalliamme. Palvelupäällikkö Sari Kanerva sovellutuksia kustannusnäkökulmasta ja rakennuksen asettamista reunaehdoista johtuen», muistuttaa Sonja Nybonn. Valoisaa ja viihtyisää työnhakua Järvenpäässä TE-toimiston asiakkaat ovat onnitelleet henkilökuntaa uusista tiloista. Toimiston työntekijät kiittelevät tiedon kulun sujuvuutta ja opettelevat uusia työtapoja niitä tukevassa monitilassa.»eräs asiakas kertoi ihmetelleensä, tuliko hän oikeaan paikkaan ollenkaan, kun näkymä oli niin skandinaavisen tyylikäs», kertoo palvelupäällikkö Eila Turtola. Ollaan Järvenpään TE-toimiston julkisessa tilassa, johon asiakkaat hissistä astuttuaan saapuvat. Tila on valoisa, värit vaaleita, helmen harmaita ja vihreitä, huonekalut selkeälinjaisia sohvia ja monikulmaisia raheja. Aulan keskipisteenä on vaalea infotiski. Seinillä ei näy ilmoitustauluja täynnä lippuja, lappuja, monisteita tai mainoksia. Niin sanotulle motivointiseinälle asennetaan tv-monitorit, joista välitetään työnhakijoille ajankohtaista tietoa. Lasiovien kautta kuljetaan julkisesta tilasta työtekijöiden yksityiseen, avoimeen työtilaan, jossa vihreät sermit erottavat työpisteet toisistaan. Täällä palvellaan työnhakijoita puhelimitse ja verkon välityksellä.»uudet tilat ovat olleet hyvä tuki palvelumuutoksessamme; kun ei ole entisiä huoneita, on pakko kontaktoida uuden tapamme mukaisesti», toteaa palvelupäällikkö Sari Kanerva. Suurimmat muutokset entiseen toimistotilaan verrattuna ovat työskentely avotilassa sekä oman vakituisen työpöydän puuttuminen. Oma paikka valitaan aamulla ja päivän päätteeksi kukin korjaa paperinsa ja tavaransa ja vie ne yön ajaksi omaan kaappiinsa.»osa asiantuntijoista pääsi kokeilemaan tämän tyyppistä tapaa jo väistötiloissa, ja se on toiminut ihan ok.»»jotkut kokevat tavaroiden siirtelyn hieman aikaa vieväksi, mutta työtilat pysyvät todella siisteinä», toteaa Kanerva. Asiantuntija Marja Kyytsönen istuu ikkunan vieressä palvelemassa puheli- Konseptin mukaisesti tilat on jaettu asiakkaiden käytössä olevaan julkiseen tilaan ja henkilökunnan yksityiseen taustatyötilaan. Uusi työn malli, uudet tilat Järvenpään TE-toimiston uusissa tiloissa on nyt työskennelty pari kuukautta.»aika tyytyväisiä olemme olleet. Esimerkiksi tässä asiakkailta suljetussa tilassa positiivista on, että vierekkäin kun istutaan, kulkee tieto nopeasti. Jos taustamelu häiritsee tai on tehtävä keskittymistä vaativa puhelu, on mahdollista siirtyä vetäytymistilaan», kertoo Turtola. kontrahti 1/2014 13
TE-toimistojen työympäristön kehittäminen Yhteensä kymmenessä toimipisteessä, joista 5 toteutettu. Konseptinsuunnittelu yhteistyössä Worspacen kanssa. Järvenpäässä hankkeessa mukana Arkkitehdit Kaivos Oy. Palvelut Senaatti-kiinteistöistä: toimitilaprojektin koordinointi toimitilojen haku ja sopimusneuvottelut väistötilojen järjestelyt muutostyöt ja niiden ohjaus sisustussuunnittelu muutosvalmennukset käyttäjäpalvelut (osassa kohteita) Ennen väistötiloista siirtymistä takaisin uusittuihin tiloihin, henkilökunta kävi Senaatti-kiinteistöjen järjestämän muutosvalmennuksen. Päivän aikana laadittiin käytössäännöt työyhteisössä toimimiseen sekä uusien tilojen pelisäännöt, miten missäkin tilassa menetellään.»tilaisuus suunniteltiin hyvin ja meidän toiveemme otettiin huomioon. Minulle jäi tunne, ettei henkilöstömme kokenut ulkopuolisten sanelevan, miten tiloissa ollaan ja työskennellään, vaan saimme itse muokata mallit ja säännöt.»»kun valmennuksessa nostettiin kissa pöydälle, eli puhuttiin hankalistakin asioista, esimerkiksi kuinka joillakin on kantava ääni, niin nyt tuntuu helpommalmitse työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan asiakkaita.» Tykkään tästä uudesta tilasta, ilme on nykyaikainen ja tyylikäs.» Kyytsönen kertoo itse työskentelevänsä taustatilassa istuen, mutta monet työkaverit käyttävät sähköisten työpöytien säädettävyyttä hyväkseen ja tekevänsä töitä välillä seisten.»se on hyvä mahdollisuus ja nykyäänhän suositellaankin välttämään pitkään istumista.» Henkilöstö mukana tilasuunnittelussa Järvenpään TE-toimiston tilojen muutosprosessi alkoi vuoden 2013 alussa. Ensimmäisessä palaverissa Senaatti-kiinteistöjen kanssa keskusteltiin asioista yleisesti ja tutkittiin arkkitehdin hahmotelmia tilojen uudesta ilmeestä.»muistan heti ajatelleeni, että tässä on siemen muutoksellemme», kertoo Turtola. TE-toimiston palvelut on jaettu kolmeen linjaan: työnvälitys-, yrityspalveluosaamisen kehittämisen palvelu- ja tuetun työllistymisen palvelulinjaan. Tiedonvaihto on nopeaa, kun samaan linjaan kuuluvat istuvat lähekkäin. Palaveria seurasivat tapaamiset urakoitsijoiden kanssa ja siirtyminen viideksi kuukaudeksi väistötiloihin. Matkan varrella henkilöstö sai esittää näkemyksiään tilojen toimivuuden suunnittelussa sekä olla mukana värien ja kalusteiden valinnoissa. Muutosvalmennuksen kautta uuteen ta tarpeen tullen pyytää työkaveria puhumaan hiukan hiljempaa», lisää Turtola. Kokemukset jakoon Uusien työtilojen muutosprosessi on nyt käyty läpi monine vaiheineen. Millaisia kokemuksia on jaettavaksi niille, jotka ovat vastaavanlaisen muutoksen kynnyksellä?»yllättävän paljon tämä prosessi on vienyt aikaa. Vaikka me esimiehet emme ole olleetkaan vastuullinen taho, niin paljon on meillekin tullut päätettävää.»»epävarmuutta tilojen muutoksen aikana täytyy myös sietää», huomauttaa Turtola.»Paljon oli asioita, joista emme tienneet, voimmeko vaikuttaa niihin vai emmekö voi.» Muutosvalmennusta molemmat palvelupäälliköt pitävät erittäin tärkeänä. On hyvä pysähtyä, käsitellä muutosta ja antaa henkilöstön sanoa oma kantansa.»hirveän tärkeää on ottaa henkilöstö mukaan vaikuttamaan kaikkeen mahdolliseen. Sitä ei voi korostaa liikaa», Kanerva toteaa. 14 kontrahti 1/2014
Kun kahdesta tulee yksi, uusi kokonaisuus on erilainen kuin osiensa summa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston eli KKV:n muutto uusiin toimitiloihin viimeisteli kahden organisaation fuusion. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Toimitila sinetöi fuusion Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät yhdeksi organisaatioksi vuoden 2013 alusta alkaen. Fuusion tavoitteena oli lisätä kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöjen yhteiskäytäntöjä, vahvistaa kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa sekä tehostaa hallintoa. Yhdistäminen ei merkinnyt viranomaisten lakisääteisiä tehtävien muuttumista eikä henkilöstön määrän vähentämistä. Uusi organisaatio haluttiin mahdollisimman nopeasti saman katon alle. KKV:n johto näki tärkeäksi päästä pikaisesti lisäämään henkilöstön ja yksiköiden vuorovaikutusta. Muita projektille asetettuja tavoitteita olivat toimitilakustannusten ja toimitilojen aiheuttaman hiilikuorman pienentäminen.»yksi virasto, yhteinen hallinto, tukitoiminnot ja tietojärjestelmä saavutettavissa oli monia synergiaetuja», sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston eli KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen. Senaatti-kiinteistöjen vahva tuki tila- ja työympäristöasioissa oli Kilpailu- ja kulutajavirastolle suureksi avuksi, jotta se pystyi keskittymään vaativan fuusion muihin projekteihin, sanovat KKV:n Vesa-Matti Pulli (vas.) ja Juhani Jokinen. kontrahti 1/2014 15
Senaatti-kiinteistöt etsi tilat, hoiti vuokrasopimukset ja kehitti työympäristöä.»haasteena oli tarve supistaa tiloja. Se herätti henkilöstössä paljon keskustelua ja uteliaisuutta, mutta myös epäluuloja. Siksi tarvitsimme hankkeeseen henkilöstön sitouttamista, modernia tilasuunnittelua ja toimivia työpisteitä», lisää hallintojohtaja Veli-Matti Pulli. Aikataulu mittaa osaamisen»kuulimme virastojen yhdistämishankkeesta jo runsas puoli vuotta ennen sen julkistamista. Hyvä niin, sillä fuusioitumiset aiheuttavat monia muutoksia toimitila- ja työympäristötarpeisiin», kertoo Senaatti-kiinteistöjen Toimitilat-ratkaisun päällikkö Kasper Fabritius.»Uusien toimitilojen hakeminen ja suunnittelu eivät kuitenkaan käy hetkessä. Erityisesti uuden organisaation strategiaa ja toimintaprosesseja tukevan työympäristön toteuttamiseen ja henkilöstön työtyytyväisyyden varmistamiseen täytyy varata aikaa», toteaa toimitilaasiantuntija Mirkka Laukkanen, joka työskenteli KKV:n toimitilahankkeessa Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkönä. Sopimus yhteistyöstä Senaatti-kiinteistöjen ja tulevan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tehtiin syyskuussa 2012. Samana syksynä Senaatti-kiinteistöt toteutti Kilpailuvirastossa ja Kuluttajavirastossa työympäristön kehittämisprojektin. Siinä selvitettiin tavoitteita, toimintatapoja, työprofiileja sekä yksiköiden ja yksilöiden välisiä vuorovaikutustarpeita. Projekti kartoitti myös henkilöstön tuntemuksia tulevien toimitilojen suhteen. Vaikka uusi organisaatio ei vielä ollut toiminnassa eikä sen johtoa nimitetty, työympäristön kehittämisprojekti edisti osaltaan fuusiota. Se vahvisti vuorovaikutusta mahdollistamalla erillään toimineiden virastojen henkilöstön ja johdon osallistumisen yhteisiin työpajoihin. Uudet tilat tutuilta kulmilta Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto toimivat kahdessa toimipaikassa Helsingissä Hakaniemen ja Sörnäisten alueella, vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan. Samalta suunnalta alettiin etsiä uutta yhteistä toimitilaa.»halusimme helpottaa henkilöstön tulevaa arkea pysymällä tutuilla kulmilla», Pulli muistuttaa. Senaatti-kiinteistöjen tekemä täsmähaku toi ensin kymmenkunta mahdollista kiinteistöä. Niistä tarkempaan tarkasteluun päätyi kolme kiinteistöä, jotka sekä 16 kontrahti 1/2014
Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat että asiakkaan edustajat arvioivat. Parhaaksi ratkaisuksi valikoitui kiinteistö Hakaniemen torin laidalla osoitteessa Siltasaarenkatu 12. Siellä oli kolmessa kerroksessa jäämässä tyhjäksi toimitilaa, josta valtion joka tapauksessa piti maksaa vuokraa vuoteen 2016 asti.»valtion toimitilastrategia edellyttää kiinnittämään huomiota valtion kokonaisetuun. Tässä se oli selkeästi nähtävissä», Fabritius toteaa. Remontti tiukan talouden mukaan Heti kun KKV:n tulevan toimitilan sijainti oli valittu, Senaatti-kiinteistöt ryhtyi Työympäristön kehittäminen alkoi jo ennen uuden organisaation varsinaisen toiminnan käynnistymistä. Tämä helpotti kokonaisuuden suunnittelua. Hankkeessa olivat vahvasti mukana Senaatti-kiinteistöjen Kasper Fabritius (vas.), KKV:n Vesa-Matti Pulli ja Juhani Jokinen sekä Senaatti-kiinteistöjen Mirkka Laukkanen. asiak kaan kanssa selvittämään, mitä tiloille täytyisi tehdä.»työympäristön kehittämisprojektissa esiin tulleita seikkoja voitiin vain osittain toteuttaa, sillä taloudelliset reunaehdot tulivat vastaan. Tavoitteeksi oli asetettu 10 prosentin säästö toimitilakustannuksista», Fabritius kertoo. Remontti toki täytyi tehdä. Kolmen kuukauden aikana kaadettiin ja maalattiin seiniä sekä lisättiin neuvottelutiloja. Tiloihin viriteltiin viihtyisä sisustus ja hankittiin mobiilit kalusteet. Eri kerroksiin rakennettiin monitilaympäristöjä, joissa nyt työskentelevät KKV:n hallinto ja viestintä, Euroopan kuluttajakeskus ja valmismatkaliikkeiden valvonta. KKV:n toimitilan remontin teetti rakennuksen omistaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Senaattikiinteistöt valvoi remontin toteuttamista. Yksi huoli vähemmän Senaatti-kiinteistöjen ja KKV:n yhteinen ohjausryhmätyöskentely luotsasi toimitilaprosessia alusta loppuun. Tiivis vuorovaikutus lukuisine kokouksineen ja keskusteluineen takasi henkilöstön, viraston johdon ja muiden avainhenkilöiden pysymisen kartalla koko ajan. Kaikki päätökset Senaatti-kiinteistöt ja asiakas tekivät yhdessä.»yhteistyö toimi saumattomasti ja saimme hyvin konkreettista apua. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen säästi meidän aikaamme muihin fuusioitumisen vaatimiin isoihin projekteihin», Pulli arvioi.»pääsimme silti vahvasti vaikuttamaan lopputulokseen.» KKV:lle tarjotun toimitila-asiantuntemuksen lisäksi Senaatti-kiinteistöt toimi myös neuvonantajana vuokrasopimuksiin liittyvissä asioissa. Senaatti-kiinteistöt huolehti vanhojen sopimusten irtisanomisista ja neuvotteli uudesta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Draivia uudelle virastolle KKV muutti Hakaniemen laidalle tammikuun puolivälin jälkeen.»uudet tilat toimivat hyvin, ainoastaan sähköpuolelle täytyy tehdä vielä jotain viilauksia», Pulli mainitsee. Myös pääjohtaja Jokinen vakuuttelee tyytyväisyyttään.»toimipaikan valinta ja remontti onnistuivat erinomaisesti. Pidän tällaisesta nykyaikaisesta toimistotyylistä, joka antaa draivia uudelle virastolle.» Toimitilojen valmistuttuakin Senaattikiinteistöt huolehtii asiakkaastaan. Koko vuokrasopimuksen ajan KKV:n käytettävissä on kiinteistöpäällikkö, joka valvoo käyttäjäpalveluita sekä tilojen pysymistä vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimitilat Ennen: Kahdessa osoitteessa Helsingin Hakaniemessä ja Sörnäisissä 4 961 m² 147 henkilöä Tilatehokkuus 33,7 m²/henkilötyövuosi Nyt: Yhdessä osoitteessa Helsingin Hakaniemessä 3 250 m² 147 henkilöä Tilatehokkuus 22,1 m²/henkilötyövuosi Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalvelut KKV:lle: Työympäristön kehittäminen Toimitilakartoitus Muutostöiden valvonta Sisustussuunnittelu Edelleenvuokraus Käyttäjäpalvelut kontrahti 1/2014 17
Senaatti-kiinteistöjen tilamuutos Osa 1. Lähtökohta ja tavoitteet Osa 2. Mitä muutos vaatii? Osa 3. Millainen työympäristöstä tuli? x Monimuotoinen tila innostaa työntekoon Työympäristön uudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöt elää nyt niin kuin opettaa. Tilatehokkuudessa mentiin jo askeleen edelle valtion tavoitteita, ja uusi ympäristö tarjoaa aiempaa monipuolisempia tapoja tehdä töitä. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen»Tilat ovat viihtyisät. On energiaa antavaa aamulla sijoittua uuteen työpisteeseen.» 18 kontrahti 1/2014
Monitilaympäristön toimivuus perustuu siihen, että on erilaisia paikkoja työskennellä. Vetäytymistilat sopivat erityistä työrauhaa vaativien tehtävien tekemiseen. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorilla Lintulahdenkadulla työskentelee 180 työntekijää. Työympäristön kehittämishankkeessa lähtökohtana olivat muuttuvat tavat tehdä töitä. Koska ison siivun työajasta haukkaavat palaverit ja tapaamiset asiakkaiden kanssa, kiinteistä työpisteistä päätettiin pääosin luopua. Vuokraamalla kokonainen kerros ulkopuoliselle saatiin tilatehokkuus jopa alle valtion toimitilastrategian tavoitteen, joka peruskorjatuissa tiloissa on 18 neliötä henkilötyövuotta kohden. Senaatti-kiinteistöillä luku on työympäristöuudistuksen jälkeen vajaat 15 neliötä. Fyysinen muutos tehtiin ripeään tahtiin viime syksyn aikana. Väistötilat löytyivät omasta talosta, ja paikan vaihtaminen antoi ensimmäisen oppitunnin paperittomuuteen siirtymisestä. Roskalavat täyttyivät, eikä entiseen mappiaikaan ollut enää paluuta. Alkuvuosi on harjoiteltu jatkuvaa työpisteiden vaihtamista. Vaikka muutos alkaa pääosiltaan olla valmis, pientä säätöä vielä riittää. Henkilökunnalta on tullut asiantuntija Juha Ritan mukaan kehittämisideoita, joita työstetään parhaillaan. Tiloissa viihdytään kuitenkin pääsääntöisesti hyvin.»vaatii tietenkin vielä totuttelua pistää näyttöpiuhat paikoilleen ja kantaa tavaroita mukana. Toisaalta on tullut palautetta siitä, miten kivaa on aloittaa työ aina puhtaalta ja paperittomalta pöydältä», Juha Rita kertoo. Mobiilivyöhyke soveltuu vaikkapa tiimityöskentelyyn.»kiva kun jengi sekoittuu.» kontrahti 1/2014 19
2013 2014 Ennen: Lintulahdenkadun sisääntuloaula ennen muutosta. Nyt: Lasiseinän taakse on tehty työskentelyalue, jota voivat käyttää sisään kirjautuneet vieraat. Ennen: Suuri ruokatila oli pääosin käytössä vain lounasaikaan. Nyt: Tekstiilimatto vähentää hälyä, ja kivannäköiset tilat houkuttelevat työntekoon pitkin päivää. Ennen: Avokonttorissa jokaisella oli oma pieni tilansa. Nyt: Valtaosa työpisteistä on nimeämättömiä. Paperittomuus näkyy työpöytien siisteytenä. 20 kontrahti 1/2014