Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri



Samankaltaiset tiedostot
Tavoitteena cleantechin liikevaihdon tuplaus millä keinoin? Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Työpaja Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) tavoitteet ja. käsitteet, suuntaviivat kansallisella tasolla

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

BIOKAASUENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA

BIOKAASU PUHDAS LIIKENTEEN POLTTOAINE

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

BIOKAASUN NESTEYTYS JA MUUT AJANKOHTAISET KAASUHANKKEET

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Bioenergia ry

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Keski-Suomen energiatase 2016

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Energian tuotanto ja käyttö

Päästökauppa selkokielellä


Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Keski-Suomen energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Jyväskylän energiatase 2014

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Jyväskylän energiatase 2014

Kampanjan tavoitteet

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energian hankinta ja kulutus

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Energiatuki Kati Veijonen

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen EU-edunvalvontapäivä Joona Poukka

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian hankinta ja kulutus

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla pohjaa maailmanvalloitukseen Ympäristö Puhtaalla energialla saavutetaan kiristyvät päästötavoitteet P U H T A A N E N E R G I A N O H J E L M A 2

1. Vientimme sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat tarvitaan uutta otetta Suomen kauppatase 2011 oli heikoin 35 vuoteen Lähde: Suomen Pankki, *tammi-marraskuu 3

1. Kauppataseen heikentymisestä 2001-2011 yli kolmannes johtui tuontienergiasta 4

1. Nykyisellä energiapaletilla vaihtotase ei kestä öljyn hinnan jatkuvaa nousua Tuontienergian koostumus 2011 Öljy 5,36 mrd Maakaasu 1,05 mrd Sähkö 0,59 mrd Kivihiili 0,66 mrd Ydinpolttoaine 0,11 mrd Yhteensä 7,77 mrd 2011 vaihtotase olisi ollut tasapainossa jos vajaa 1/5 tuontienergiasta olisi korvattu kotimaisella. Eurokriisin yksi opetus on painavampi huomio vaihtotasevajeisiin. Todennäköisesti tuontienergia kallistuu jatkossakin vientituotteitamme nopeammin. Energiapolitiikka ei yksin ratkaise vaihtotasetta mutta ilman sitä on vaikea saada tasetta oikenemaan. 5

1. Tuontienergian vähentäminen tasapainottaa taloutta Tuontienergialasku 25-30% pienemmäksi (n. 2 mrd v. 2011 hinnoilla) 6

2. Puhtaan energian investoinnit kasvuruiske cleantech-klusterille Puhtaan energian ohjelman investoinnit* Inv, mrd * Ei sisällä jo päätettyjä/rakenteilla olevia (OL3, tuulivoima 6 TwH) Rakentamisen työllistävyys Ydinvoima >10 mrd 40 50 000 3 000 Tuulivoima, 9 TwH tavoite >2 mrd 10 000 15 000 Bioenergia n. 4 mrd 10 000 20 000 Energiatehokkuus (sis. teollisuus rakentaminen, suunnittelut) > 1 mrd 15 000 7 000 Aurinkoenergia 0,2 mrd 3 000 1 000 Sähköinen liikenne 3 mrd 5 000 2 000 Muu (T&K) 0,5 mrd 2 000 2 000 Tuotannon ja viennin työpaikat YHT: (karkea arvio) > 20 mrd > 80 000 htv 50 000 työpaikkaa Cleantech maailman nopeimmin kasvavia markkinoita (> 1600 mrd, kasvu >8 %/v) Suomella osaamista energiatekniikassa, kotimainen edelläkävijämarkkina puuttuu Investoinneilla luodaan kotimarkkina, joka ruokkii alan T&K:ta ja vientiä 7

3. Öljyn ja hiilen korvaaminen vähentää päästöjä Puhtaan energian ohjelmalla co 2 -päästöt -25-30% (vrt. 2011) Päästökauppasektorilla vapautuu rahanarvoisia päästöoikeuksia. Myös liikenteen ja rakennusten päästöjen vähentäminen auttaa Suomea etenemään kohti EU:n 2050 tavoitteita. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävintä on se, että kehitämme ja kaupallistamme Suomessa ratkaisuja, joita voidaan viedä kehittyviin talouksiin. Niiden kehitys ratkaisee globaalin päästökehityksen. 8

Miten? Puhtaan energian ohjelma: 2025-tavoitteiden suuntaviivoja (osana energia- ja ilmastostrategian päivitystä) ÖLJY: vähennetään n. 20% (nykyarvo n. 1 mrd /v) KIVIHIILI: voimalakäyttö syrjäytetään pääosin (nykyarvo n. 300 milj /v) SÄHKÖN TUONTI: syrjäytyy pääosin* (nykyarvo n. 600 milj /v) MAAKAASU: korvataan n.10% (nykyarvo n. 100 milj /v) Tieliikenne ratkaisee (3/4 vähennyksestä), loppu pääosin öljylämmityksen korvaamisesta. Lisätään panostusta kotimaisten biopolttoaineiden kehityshankkeisiin. Tuetaan uuden moottoritekniikan käyttöönottoa: infrastruktuuri sähköautoilulle, kannusteet auton ostajalle Syrjäytetään hiililauhde päästöttömällä sähköntuotannolla (ydinvoima, tuulivoima). Korvataan pääosa kaupunkien lämmöntuotannon hiilen käytöstä biovoimalla. Hyödynnetään lämpöpumppujen, aurinkolämmön ja kiinteistöjen lämpötehokkuuden mahdollisuudet. Varmistetaan kohtuuhintaisen kotimaisen sähkön saatavuus hyväksyttyjen uusien ydinvoimaloiden toteuttamisella ja tuulivoiman rakentamisella. Vuodelle 2025 korkeampi tuulivoimatavoite, n. 9 TWh. Kiinteistökohtaisen pientuotannon (aurinko- ja tuulivoima) ja kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisellä vähennetään ns. päivätuonnin tarvetta. Tuetaan biomassapohjaisia ratkaisuja (esim. metsäpohjainen biokaasun, bio-sng), jotka mahdollistavat tuontikaasun korvaamisen hyödyntäen nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia. *Huom. Huippukulutuksessa ja hyvänä vesivuonna Suomi toisi jatkossakin, vastaavasti kesällä ja huonona vesivuonna veisi sähköä. 9

Kiitos!