BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 2: Sähköturvallisuussäännökset 15.1.2012 Tero Kaipia 1
Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa Sähköturvallisuus muodostuu vaaratilanteiden tunnistamisesta ja torjunnasta (Lähde: V-P Nurmi, 2001) Ennen vuotta 1928 jokainen alan toimija huolehti itse Sähkötarkastuslaitos ry. 1928 1980 Kauppa- ja Teollisuusministeriön valtuutuksella 10-vuotiskausittain Alan oma järjestö Sähkötarkastuskeskus ry. 1980-1995 Jatkoi toimintaa samoin periaattein kuin edeltäjänsä 1995 TUKES (EU-jäsenyyden myötä) 1995-2010 Turvatekniikan keskus 2011- Turvallisuus ja kemikaalivirasto Ministeriön suorassa alaisuudessa oleva virasto viranomaisorganisaatio, alasta riippumaton organisaatio STUL (sähkö- ja teleurakointiliitto) julkaisee vuosittain päivitettävää Sähköalan säännökset kirjaa, jossa kootusti esitetään sähköalan voimassa olevat säännökset Lähde: Tukes 10/2002, Aarrevaara Tero Kaipia 2
Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa Sähköturvallisuuden hallintaa voidaan edistää kolmen eri mallin mukaan 1. Henkilömalli Korostaa yksilön kykyä valita turvallisen ja turvattoman toiminnan väliltä ja sähkötyöntekijöiden omaa ammattitaitoa Sähkönkäyttäjien tietoisuus sähkön vaaroista ja laitteiston oikeasta käyttötavasta Työturvallisuuden lähestymistapa sähkötyöntekijöiden pätevyys 2. Teknologiamalli Korostaa turvallisuuden rakentamista osaksi laitteita ja järjestelmiä Sähkölaitteiden ja asennusten suojaustekniikka suojaaminen sähköiskuilta ja palovaaralta 3. Organisaatiomalli Korostaa ennakoivia toimia ja prosessien jatkuvaa kehittämistä Organisaatioiden kehittymisen ohjaus mm. vaatimukset sähkötyöntekijöiden ammattitaidosta, työnohjauksesta ja käytön johdosta Sähköturvallisuus on yhteiskunnalle niin merkittävä tekijä, että sitä pyritään edistämään kaikilla em. malleilla Lähde: V-P Nurmi, 2001 Lähde: Tukes 10/2002, Aarrevaara Tero Kaipia 3
Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa Sähköturvallisuutta edistetään Kehittämällä säännöstöä ja lainsäädäntöä EU-direktiivit Kansallinen lainsäädäntö Muut viranomaismääräykset ja ohjeet (esim. TUKES) Kehittämällä standardointia Kansainväliset standardit IEC CENELEC (EN-standardit, HD-harmonisointiasiakirjat) Kansalliset standardit SESKO (SFS-standardit) Alan yhdistysten omilla ohjeistavilla suosituksilla ST-kortisto STUL (sähkö- ja teleurakointiliitto ry.) suositukset ET/Sener (Energiateollisuus ry.) verkostosuositukset Alan omat ohjeet pyrkivät pääsääntöisesti tiedon jalkauttamiseen Tero Kaipia 4
SÄHKÖLAITTEIDEN JA SÄHKÖNKÄYTÖN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Sähköturvallisuuslaki 410/1996 Sähköturvallisuusasetus 498/1996 (uusin muutos: 402/2008) KTMp Sähkölaitteistojen turvallisuudesta 1193/1999 (uusin muutos: 517/2011) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (EMC-asetus) 1466/2007 KTMp Sähköalan töistä 516/1996 (uusin muutos: 518/2011) KTMp Sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä 517/1996 (uusin muutos: 335/2004) KTMp Sähkölaitteiden turvallisuudesta 1694/1993 (uusin muutos: 29/2003) Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä 917/1996 KTMp Räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä 918/1996 (uusin muutos: 345/1998) Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Laki eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta 145/196 KTMp Hissien turvallisuudesta 564/ 97 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköllä toimivien hissien käyttöönotosta ja käytöstä 663/1996 Lähde: STUL / FINLEX Tero Kaipia 5
SÄHKÖLAITTEIDEN JA SÄHKÖNKÄYTÖN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Sähköturvallisuutta koskevat säännökset annetaan sähköturvallisuuslain (410/1996) nojalla Sähköalaa koskevat tekniset määräykset on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) / Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) asetuksissa Tärkein sähköturvallisuusasetus (498/1996) Sähkölaitteita koskevat määräykset perustuvat ensisijaisesti eurooppalaisiin pienjännite- (LVD 2006/95/EY) ja EMC-direktiiveihin (EMC 2004/108/EY) Sähkölaitteistoja koskeva KTM-asetus 1193/1999 on puhtaasti kansallinen Teknisten määräysten osalta käytössä on EU:ssa omaksuttu yhtenäinen menettelytapa, jonka mukaan sitovissa teknisissä viranomaismääräyksissä esitetään ainoastaan olennaiset turvallisuusvaatimukset, joiden tulee aina toteutua, eikä niistä voi poiketa Sähköasennusten ja -laitteiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että sähkölaitteet tai -asennukset eivät saa aiheuttaa käytössä sähköiskun vaaraa tai palovaaraa Helpoin tapa täyttää vaatimukset on noudattaa vahvistettuja sähköasennuksia tai -laitteita koskevia standardeja. Lähde: Sähköala.fi Tero Kaipia 6
SÄHKÖNJAKELUUN JA ENERGIAHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Sähkömarkkinalaki 386/95 KTMp Liittymisehdoista ja sähkönmyyntiehdoista 781/95 Arvonlisäverolaki 1501/93 (lyhennysote) Laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten 168/28 Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta 1129/2003 Valtioneuvoston asetus sähkön alkuperän varmentamisesta 1357/2003 Lähde: FINLEX Tero Kaipia 7
TYÖTURVALLISUUTEEN JA TYÖSUOJELUUN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Työturvallisuuslaki 738/2002 Laki nuorista työntekijöistä 998/93 Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä VNp Henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/93 VNp Henkilösuojaimista 1406/93 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/ 2003) VNp Työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/98) VNp Koneiden turvallisuudesta 1314/94 Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä 621/2001 (Muutos 953/2006) Valtioneuvoston asetus henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista 253/2002 SosTMp Henkilökuljetukseen käytettävien yksiköysiratojen turvallisuusmääryksistä 437/88 VNp Työturvallisuuslain soveltamisesta riipputelineisiin ja niiden tarkastukseen 769/82 VNp Henkilökuljetuksiin käytettävistä rakennushisseistä ja niiden tarkastuksesta 982/80 VNp Henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla 793/99 VNp Rakennustyön turvallisuudesta 629/94 (Muutos 702/06) SosTMp Työtelineiden ja putoamien estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä 156/98 VNp Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 410/86 KTMp Kaivosten turvallisuusmääräyksistä 921/75 Säteilylaki 592/91 VNp PCB:n JA PCT:n käytön rajoittamisesta 1071/89 TyösuojeluHp Hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 231/90 VNp Alusten lastauksessa ja purkamisessa noudatettavista järjestysohjeista 915/85 Muita työturvallisuuteen liittyviä säädöksiä VNp Laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta 472/85 VNp Suurtaajuuslaitteista ja niiden tarkastuksesta 473/85 VNp Työturvallisuuslain soveltamisesta pulttipistooleihin ja niiden tarkastukseen 862/97 Lähde: STUL Tero Kaipia 8
VALVONTAORGANISAATION TIEDONANNOT JA OHJEET Sähkötarkastuskeskus ry:n A-sarja soveltuvin osin Osa ohjeista korvattu uudemmilla Tukes-ohjeilla ja sisällytetty korvaaviin SFS-EN standardeihin TUKES-ohjeet S1 EMC-direktiiviin liittyvät yhdenmukaistetut standardit S3 Valtuutetut tarkastajat S4 Sähkölaitteistot ja käytön johtajat S5 Sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnot S6 Hissien tarkastus S7 Sähkötöitä koskeva toimintailmoitus S8 Hissien huolto S9 Sähköurakoitsijan oman työn varmennusoikeus S10 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit Lähde: STUL Tero Kaipia 9
Keskeiset säännökset sähköturvallisuudesta, sähkölaitteista ja -asennuksista Tero Kaipia 10
Kurssin opintomateriaaliksi luettavat säännökset (opiskellaan itsenäisesti) Pienjännitedirektiivi (LVD 2006/95/EY) ja sen soveltamisohje EMC-direktiivi (EMC 2004/108/EY) Sähköturvallisuuslaki (410/1996 ja muutokset) Sähköturvallisuusasetus (498/1996 ja muutokset) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996 ja muutokset) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996 ja muutokset) TUKES-ohjeet S1 EMC-direktiiviin liittyvät yhdenmukaistetut standardit S3 Valtuutetut tarkastajat S4 Sähkölaitteistot ja käytön johtajat S5 Sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnot S7 Sähkötöitä koskeva toimintailmoitus S9 Sähköurakoitsijan oman työn varmennusoikeus S10 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit
Kuluttajaturvallisuuslaki Lain tarkoitus on 1. varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus; 2. ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja; 3. 2 kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua; 4. turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta; 5. osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä Lakia sovelletaan: 1. kulutustavaroihin, joita valmistetaan, pidetään kaupan, myydään tai muutoin luovutetaan taikka tuodaan maahan, viedään maasta, kuljetetaan Suomen kautta tai välitetään; 2. kuluttajapalveluihin, joita tarjotaan, suoritetaan, pidetään kaupan, myydään tai muutoin luovutetaan; 3. CE-merkintään tai sen puuttumiseen, jollei muualla lainsäädännössä tästä tarkemmin säädetä. Tero Kaipia 12
Kuluttajaturvallisuuslaki Määrää kulutustavaroiden ja kuluttajamarkkinoiden palveluiden vaatimuksenmukaisuudesta Määrittää eri aloille valvovat viranomaiset Määrää tavaroiden merkitsemisestä CE-merkinnällä 3 8. momentti CE-merkinnällä merkintää, jolla valmistaja osoittaa, että tuote on merkinnän kiinnittämistä koskevassa EU:n yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen siten kuin tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 säädetään. 5 määrittää: Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit. Tero Kaipia 13
Kuluttajaturvallisuuslaki Vaatimustenmukaisuus 11 : arviointi Kulutustavaraa tai kuluttajapalvelua ei pidetä terveydelle tai omaisuudelle vaarallisena siltä osin kuin se on sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukainen Kulutustavaran tai kuluttajapalvelun vaarallisuutta arvioitaessa valvontaviranomaiset kiinnittävät lisäksi huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. muut kuin 1 momentissa tarkoitetut turvallisuuskysymyksiä käsittelevät kansainväliset tai kansalliset standardit; 2. Euroopan komission suositukset, jotka sisältävät tuoteturvallisuuden arviointia koskevia ohjeita; 3. valvontaviranomaisten ohjeet ja suositukset; 4. tuoteturvallisuutta koskevat käytännesäännöt; 5. nykyinen tieto ja tekniikka. 12 CE-merkintää koskeva vaatimus Kulutustavaraa, jossa ei ole lainsäädännön edellyttämää CE-merkintää, ei saa saattaa markkinoille Tero Kaipia 14
Kuluttajaturvallisuuslaki Valvonta 13 : Turvallisuus- ja kemikaalivirasto - Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten noudattamista sekä suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävänä on myös huolehtia yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY 11 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista Euroopan komissiolle Tero Kaipia 15
Sähkömarkkinalaki Lakia sovelletaan sähkömarkkinoihin, joilla tarkoitetaan sähkön tuotantoa, tuontia, vientiä, siirtoa ja myyntiä Säännöksiä sovelletaan luvanvaraista sähköverkkotoimintaa harjoittavaan yhteisöön tai laitokseen Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain sähkömarkkinaviranomaisen antamalla luvalla (sähköverkkolupa) Lupa myönnetään toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Lupa voidaan myöntää yhteisölle tai laitokselle Luvanvaraista ei ole: 1. sähköverkkotoiminta, jossa yhteisön tai laitoksen hallinnassa olevalla sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähkönjakelua 2. sähköverkon suunnittelu Sähköverkkolupa myönnetään, jos luvanhakijalla on tekniset, taloudelliset ja organisatoriset edellytykset huolehtia sähköverkkotoiminnastaan. Tero Kaipia 16
Pienjännitedirektiivi 2006/95/EY Pienjännitedirektiivin tarkoituksena on taata sähkölaitteen turvallisuus valmistajan tarkoittamassa käytössä Direktiiviä sovelletaan sähkölaitteelle, joka on suunniteltu toimivaksi vaihtovirralla nimellisjännitealueella 50 V-1000 V ja tasavirralla nimellisjännitealueella 75 V-1500 V Nimellisjännitealueilla tarkoitetaan sähkölaitteen syöttö- tai lähtöjännitettä; ei laitteen sisäisiä jännitteitä Direktiivi käsittelee terveys- ja turvallisuusriskejä ja sitä sovelletaan kaikkiin sähkölaitteen käytöstä aiheutuviin vaaroihin Terveyteen vaikuttavat sähkömagneettisten kenttien emissiot kuuluvat myös pienjännitedirektiivin alaisuuteen Pienjännitedirektiivin mukaisuus osoitetaan testaamalla tuote sille soveltuvien yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien mukaisesti ja antamalla EMC-direktiivin mukainen vaatimuksenmukaisuusvakuutus Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm Soveltamisohje: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/electrical/files/lvdgen_en.pdf Katso myös: http://www.tukes.fi/fi/toimialat/sahko-jahissit/sahkolaitteet1/sahkolaitteiden-vaatimukset/lvd-sahkoturvallisuus/ Tero Kaipia 17
EMC-direktiivi 2004/108/EY Laitteen tai järjestelmän tulee toimia: Siinä ympäristössä mihin se on tarkoitettu Häiritsemättä muita laitteita ja ympäristöä Häiriintymättä muista laitteista ja ympäristöstä aiheutuvista häiriöistä Direktiivi koskee sekä laitteita että kiinteitä asennuksia (järjestelmiä) Laitteeseen tulee liittää vaatimustenmukaisuusvakuutus ja merkitä laite CEmerkillä. Kiinteille asennuksille ei vaatimustenmukaisuusvakuutusta eikä merkintää Oletetetaan että jos järjestelmä koottu vaatimukset täyttävistä komponenteista noudattaen järjestelmää koskevaa standardointia, täyttää myös valmis järjestelmä sille asetetut EMC-vaatimukset Ei koske esim. telepäätelaitteita, ilma-aluksia ja radioamatöörilaitteita. Lähde: Sesko / Sorri, E., 2009 Tero Kaipia 18
EMC-direktiivi 2004/108/EY Tero Kaipia 19
Sähköturvallisuuslaki Sähkölaitteen ja -laitteiston käytön pitämiseksi turvallisena ja sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitallisten vaikutusten estämiseksi sekä sähkölaitteen tai -laitteiston sähkövirran tai magneettikentän välityksellä aiheuttamasta vahingosta kärsineen aseman turvaamiseksi laissa säädetään sähkölaitteille ja -laitteistoille asetettavista vaatimuksista, sähkölaitteiden ja -laitteistojen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja vaatimustenmukaisuuden valvonnasta, sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkölaitteen ja -laitteiston haltijan vahingonkorvausvelvollisuudesta. Lakia sovelletaan käytännössä kaikkiin sähkölaitteisiin ja järjestelmiin julkisesta jakelusta kuluttajalaitteisiin Tero Kaipia 20
Sähköturvallisuuslaki Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että: 1. niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2. niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3. niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1 momentin edellytyksiä, sitä ei saa saattaa markkinoille eikä ottaa käyttöön. Tero Kaipia 21
Sähköturvallisuuslaki Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: 1. töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (töiden johtaja); 2. itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä 3. käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Sähkölaitteiden turvallisuuden varmentaminen (luku 4): Sen, joka Suomessa pitää kaupan tai luovuttaa toiselle sähkölaitteita, on voitava osoittaa, että ne ja niiden valmistus täyttävät laissa määrätyt vaatimukset Sama koskee sitä, joka vie maasta sähkölaitteita, jos Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa sitä edellytetään vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa voidaan käyttää tarkastuslaitosten suorittamia testejä, tarkastuksia ja muita vaatimustenmukaisuuden varmentamismenettelyitä VNp 1466/2007 ja direktiivin 2004/108/EY määräysten mukaisesti Tero Kaipia 22
KTMp 516/1996 Sähköalan töistä Määritellään sähkötyö ja erilaiseen sähkötyöhön vaadittavat pätevyydet Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä sekä niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä. Tero Kaipia 23
KTMp 517/1996 Sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä Päätös koskee sähkölaitteiston tarkastuksia, huoltoa ja kunnossapitoa Määritetään milloin ja mille laitteistoille on tehtävä käyttöönotto- ja varmennustarkastukset Sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain (410/96) 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, pois lukien tietyt poikkeukset Sähköturvallisuuden varmistamiseksi sähkölaitteistolle on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus. Varmennustarkastus on tehtävä myös laitteistojen muutostöille tietyin poikkeuksin Poikkeukset ja säännökset kokonaisuudessaan: www.finlex.fi Tero Kaipia 24
Standardit ja muut määräykset lainsäädännön näkökulmasta Sähköturvallisuuslain ja -asetuksen perusteella Lakiin liittyvät sitovat määräykset antaa työ- ja elinkeinoministeriö (kauppa- ja teollisuusministeriö) Sähköturvallisuusviranomainen eli Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES) antaa soveltavia teknisiä ja hallinnollisia ohjeita KTMp 1193/1999 4 : Sähköturvallisuusviranomainen vahvistaa olennaisia turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luettelon sähköturvallisuuden neuvottelukunnan lausunnon perusteella ja pitää luetteloa saatavilla. Yksityiskohtaiset ohjeet on esitetty standardeissa Ohjeellisten julkaisujen avulla helpotetaan standardien vaatimusten täyttämisessä Ohjeellisista julkaisuista poikkeaminen on mahdollista eikä erillistä viranomaisten poikkeuslupia tarvita tällöin Tero Kaipia 25
Standardit Kansainväliset IEC-, CENELEC (EN/HD)- ja kansalliset SFS-standardit pääsisällöltään yhteneväisiä IEC-standardit sisältävät kaikille yhteiset yleismääritelmät sekä ohjeet EN-standardeissa ja harmonisointiasiakirjoissa (HD) tarkennukset IEC standardeihin Euroopan talousalueelle (myös omia standardeja) Kansallinen standardointi sovittaa IEC- ja EN-standardit sekä Eurooppalaiset harmonisointiasiakirjat Suomen toimintaympäristöön Maakohtaiset määräykset Yksityiskohtaisin taso Luentajärjestys: SFS EN/HD IEC Tero Kaipia 26
Lainsäädännön ja standardoinnin rooleista Lainsäädäntö tähtää kaikkien osapuolten syrjimättömään kohteluun ja turvallisuuden varmistamiseen Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan (liittämisvelvollisuus). 410/1996 Sähkömarkkinalaki 9 Standardointi tarjoaa työkalut teknisten tavoitteiden saavuttamiseen kansallinen SFS yhdenmukaistettu SFS-EN Eurooppalai nen EN Kansainvälin en IEC ETA-alueen sovellettavissa oleva, esim. VDE Jollei ole olemassa laitetta koskevaa Euroopassa yhdenmukaistettua standardia, valtiollista standardia tai maailmanlaajuista standardia, katsotaan laitetta koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyvän, jos se on valmistettu noudattaen ETA-alueeseen kuuluvan valtion kansallisia määräyksiä KTMp 1694/1993, 8, 9, 10 Muut ohjeet rinnastettavissa standardointiin vain jollei standardia ole olemassa Tero Kaipia 18.9.2012 27
Standardeista poikkeaminen Perustuu KTM:n päätökseen 1193/1999 5 ja päätökseen 1194/1999 29 : Turvallisuusvaatimusten täyttämisestä on laadittava kirjallinen selvitys. Selvitystä voi täydentää sähköturvallisuuslain 23 :ssa tarkoitetun sähkölaitteiston tarkastukseen valtuutetun laitoksen tai tarkastajan lausunnolla Selvitys liitetään (jos kyse ei työturvallisuuteen liittyvästä poikkeamasta) laitteiston käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan Tero Kaipia 28
Valvonta Tukes valvoo säännösten toteutumista Valvonta toteutettu valtuutettujen tarkastuslaitosten, arviointilaitosten, valtuutetun tarkastajan ja varmennusoikeuden saaneiden sähköurakoitsijoiden toimesta Tarkastus- / arviointilaitokset nimeää Työ- ja Elinkeinoministeriö toimijoiden hakemusten perusteella Hakemusten sisällöstä säädetty sähköturvallisuusasetuksessa Tukesilla oikeus antaa valtuudet laitteiston käyttöönotto ja varmennustarkastuksiin urakoitsijalle tai tarkastajalle Tero Kaipia 29
TUKES Hallinnolliset määräykset ja ohjeet Turvallisuuden täyttymiseen liittyvät menettelytavat Sähköturvallisuussäädösten (laki, asetus, ministeriön määräys) määrittelemiin menettelytapoihin liittyviä käytännön ohjeita Säädöksissä on kirjattu menettelytapoja mm.: sähkölaitteiden markkinoille saattamiseksi, sähköurakointiin, sähkölaitteistojen käytönjohtamiseen, sähkölaitteistojen ja hissien huoltamiseen ja tarkastamiseen sekä viranomaisvalvontaan Tekniset määräykset ja ohjeet (vanha toimintamalli, sähkötarkastuskeskus, osin vielä voimassa/yhdistetty SFS standardeihin) Sähkölaitteiden rakenne Sähkölaitteiden testaus Sähkölaitteiden asennus Tero Kaipia 30
TUKES Tukes vahvistaa sovellettavat standardiluettelot SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Saatavissa: http://tukes.fi/fi/palvelut/tukes-ohjeet/1sahko-ja-hissit/s10-11-sahkolaitteistojenturvallisuutta-ja-sahkotyoturvallisuutta-koskevat-standardit/ Tero Kaipia 31
SFS 6000-sarja Standardisarjan SFS 6000 on valmistellut SESKOn standardisoimiskomitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset Standardisarja koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on korkeintaan 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä. Standardisarja perustuu pääosin eurooppalaisiin harmonisointiasiakirjoihin CENELEC HD 60364 Low-voltage electrical installations ja vastaavaan kansainväliseen standardisarjaan IEC 60364. Standardia sovelletaan asuin- ja liikerakennuksiin, julkisiin rakennuksiin, teollisuusrakennuksiin, maa- ja puutarhatalouden rakennuksiin, tehdasvalmisteisiin rakennuksiin sekä matkailuajoneuvoihin ja niiden paikoitusalueisiin, rakennustyömaihin, näyttelyiden ja muihin tilapäisiin asennuksiin, pienvenesatamiin, ulkovalaistusverkkoihin ja pienjännitesähkönjakeluverkkoihin. Myös televiestintään ja merkinantoon kuuluvien piirien asennukset, muutostyöt ja ne yli 1000 voltin piirit, joita syötetään alle 1000 voltin asennuksista. Standardia ei sovelleta mm. ajojohdinlaitteistoihin, laivoihin, lentokoneisiin, sähköaitauksiin tai ukkossuojaukseen. Tero Kaipia 32
SFS 6000-sarja sisällön pääkohdat A) TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄ SUOJAUS Ihmisten, kotieläinten ja omaisuuden suojaamiseksi Suojaus sähköiskulta Suojaus lämmön vaikutuksilta Vikavirtasuojaus Ylijännitesuojaus B) SUUNNITTELUOHJE Varmistaa edellisen kohdan Varmistaa, että asennus toimii tarkoitetulla tavalla Tero Kaipia 33
SFS 6000-sarja sisällön pääkohdat C) SÄHKÖLAITTEIDEN VALINTA Laitestandardien mukaisuus Laitteen sovittava sähköasennuksen ympäristöön, erityisesti virta, jännite, taajuus, teho Ulkoiset tekijät otettava huomioon Laite valittava siten, ettei se aiheuta haittaa muille laitteille D) SÄHKÖASENNUSTEN TOTEUTTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO Asennukset saa tehdä vain ne, joilla on siihen tarvittava ammattitaito Asennukset saa tehdä käyttäen sopivia materiaaleja Johtimien tunnistaminen ja liittäminen Sähköasennukset on testattava ja tarkastettava ennen käyttöönottoa, jotta ne voidaan todeta standardin mukaisesti tehdyksi. Tero Kaipia 34
Knoppitieto: SFS 6000 Johdinjärjestelmän värit SFS 6000 sisällön tarkastelu jatkuu seuraavilla luennoilla Tero Kaipia 35