VUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2012 Geologian tutkimuskeskus

Taina Järvinen, GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus... 4 Toimintavuosi 2012...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto... 8 Energiahuolto ja ympäristö...10 Maankäyttö ja rakentaminen...12 Kansainvälinen toiminta...14 Geotiedon jakelu...15 Vuosi 2012 lyhyesti...16 Johtokunnan tervehdys...18 Organisaatio ja johto...19 Yhteystiedot Tadžikistanin presidentti Emomali Rahmon vieraili GTK:n Espoon toimipaikassa 25.10.2012. Vientituotteena suomalainen geo-osaaminen Ulkoasiainministeriö (UM) rahoittaa hallitusten välisiä kehitysyhteistyöhankkeita (IKI-hankkeet). Nämä hankkeet täydentävät perinteisiä geologisia kartoitushankkeita. Hankkeisiin liittyy aina myös UM:n läpileikkaavien teemojen edistäminen, joilla on tärkeä vaikutus hyvän hallinnon kehittämiseen. Hankkeet tukeutuvat GTK:n aloitteeseen Minerals for Development (M4D), joka tarjoaa toimintamuodon köyhyyden poistamiseen ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen mineraalirikkaissa köyhissä maissa. Tällä hetkellä GTK osallistuu 14:ään IKI-projektiin. Tadžikistaniin suuntautuva IKI-projekti on osa ulkoasiainministeriön Keski-Aasian hankekokonaisuutta, jossa GTK osallistuu tietohallintokapasiteetin päivittämiseen ja geo-osaajien kouluttamiseen tavoitteena siirtää nykyinen paperimuotoinen geologinen tieto digitaaliseen muotoon. Hankekokonaisuuteen osallistuu kolme naapurimaata, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan. Projektin tulokset lisäävät kansainvälisten rahoittajien mielenkiintoa sijoittaa maiden kaivannaissektorien kehittämiseen. Tämä luo pohjaa taloudellisen kehityksen avulla parantaa yhteiskuntia myös laajempina kokonaisuuksina. Vuonna 2011 aloitettu projekti päättyy 2014. Kannen kuva: Tutkimusassistentti Juha Vuohelainen ja geologi Markku Tiainen tutkivat kairasydännäytettä GTK:n kairasydänarkistossa Lopella. Kuva: GTK Tämä vuosikatsaus on painettu Maxi offset-paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki rek. nro FI/11/001. 2

2012 GTK lyhyesti VISIo Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. ToImINTa-aJaTuS Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin 1885. gtk NumeroIN 2012 2011 Bruttomenot, M 55,3 56,7 Kokonaistulot, M 13,1 14,0 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 9,0 9,9 Henkilöstö, henkilötyövuodet 609 622 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 50,2 48,3 TuLoT asiakasryhmittäin VuoNNa 2012 STraTegISeT TaVoITTeeT 2012 2017 Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Muut 0,7 M Tulot EU:lta 0,8 M Vientiprojektit 3,6 M Muu elinkeinoelämä 2,8 M 28% Valtionhallinto 6% 5% 2 M 15% Kuntasektori 7% 0,9 M 21% 18% Kaivannaisteollisuus 2,3 M arvot 1 asiakaslähtöisyys Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. 2 yhteistyö Arvostamme henkilöstöja asiakasyhteistyötä. 3 LuoTTamuS Ja VaSTuuLLISuuS Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 3

Pääjohtajan katsaus GTK GTK on kehittyvän geoalan ytimessä GTK:n toiminta keskittyi edelleen strategian mukaisesti kolmelle tulosalueelle, jotka ovat mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. KASVAVA KAIVOSALA HYÖDYNTÄMÄÄN YMPÄRISTÖ YSTÄVÄLLISIÄ TEKNIIKOITA Kaivannaisteollisuudessa eletään globaalia nousukautta. Väestönkasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja elintason nousu ovat johtaneet metallien, mineraalien ja kiviainesten kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Kaivostoiminnan nopea kasvu Suomessa on luonut yhtäältä suuria odotuksia mahdollisuuksista ja menestyksestä ja toisaalta pelkoja kasvukivuista ja virheistä. Suomessakin on saatu todeta, että kaivostoiminnasta aiheutuu merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja innovatiivisen osaamisen maaksi. GTK työskentelee aktiivisesti tämän valtakunnallisen tavoitteen saavuttamiseksi. GTK:n aloitteesta saatu Tekesin Green Mining -ohjelma on lähtenyt varsin tehokkaasti käyntiin. GTK on mukana useissa Tekes-hankkeissa yhdessä yritysten ja yliopistojen kanssa kehittämässä entistä ympäristöystävällisempiä menetelmiä niin malminetsinnän saralla kuin rikastustekniikassakin. GTK on vahvistanut pyrkimyksensä mukaisesti otettaan eurooppalaisessa mineraalipolitiikassa. Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa olemme vahvasti vaikuttamassa mineraalisektorin kehittämiseksi yhdeksi EU:n tärkeäksi osa-alueeksi. Luonnonvaroihin liittyvä tutkimus on ollut hyvin edustettuna maakuntiin ja eri alueille suunnatuissa rakennerahoituksissa. GTK pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös EU:n tulevan ohjelmakauden määrittelyihin. GEO-OSAAMISTA YHDYSKUNNAN KÄYTTÖÖN Geoenergia ja sen hyväksikäyttö erityyppisissä hybridiratkaisuissa on edelleen vahvistumassa. Teknologian kehit tyessä on nähtävissä geoenergian hyödyntämisen moninkertaistuvan. GTK keskittyi 2012 suurkohteiden geoenergian käyttöä edistäviin tilaustutkimuksiin sekä laajaa mielenkiintoa herättäneen Suomen geoenergia-atlas -työn suunnitteluun ja käynnistämiseen vuoden 2013 aikana. Pohjavesialueiden rakenneselvitys- ja virtausmallinnustöillä on tuettu useiden taajama-alueiden vesihuoltohankkeita. Länsi- ja Pohjois-Suomen alueilla jatkettiin EU-rahoitteisia hankkeita pohjavesi-, maa- ja kiviainesvarantojen kartoittamiseksi. KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAVUUS VAHVISTUU Geoalan kansainvälistä huippuosaamista Euroopassa edustavat GTK:n ohella Englannin, Saksan ja Ranskan geologiset tutkimuslaitokset. Laitokset toimivat aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa useilla mantereilla. GTK toimi vuoden 2012 aikana Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöprojekteissa 14 maassa ja sai menestyksellä päätökseen vuonna 2008 alkaneen Maailmanpankin ja pohjoismaisen kehitysrahaston rahoittaman Ugandan kartoitushankkeen. GTK:n vientihankkeiden toiminta kohdistui pääasiassa Afrikkaan, Keski-Aasiaan, Kauko itään sekä Etelä-Amerikkaan. Vientihankkeiden yleisteemana on GTK:n aloite Minerals 4

2012 for Development (M4D), jonka avulla pyritään vahvistamaan kehittyvien mineraaleista rikkaiden maiden geotiedon hallintaa, hyvää hallintoa ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. M4D-aloitteen tavoitteena on vähentää köyhyyttä, luoda kasvua ja työpaikkoja sekä rakentaa pohjaa ulkomaisille investoinneille. UUDISTUMINEN VAATII UUSIA OSAAJIA GTK:n henkilömäärää on jouduttu vuosien saatossa voimakkaasti vähentämään pienentyvien resurssien vuoksi. Runsaan eläköitymisen myötä on kuitenkin voitu toteuttaa strategisten painoalueiden edellyttämiä rekrytointeja. Etusijalla ovat olleet mineraalisektori ja siihen liittyvät EU-tasoiset haasteet, energia osaaminen, rakennusgeologia ja mallinnusosaaminen sekä kansainvälinen projektiosaaminen. Ilahduttavassa määrin on onnistuttu rekrytoimaan kansainvälisiä huippuosaajia. Kokonaisuudessaan laitoksessa on panostettu merkittävästi myös osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Useilla avainalueilla on käynnistetty mentorointiohjelmia kokemuksen ja tietotaidon siirtämiseksi nuoremmille ikäpolville. Henkilöiden työkierto yksiköstä toiseen on ollut myös aiempaa vilkkaampaa. GTK:n asema ja brändi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on merkittävästi vahvistunut. Eurooppalaisten geoalan tutkimuslaitosten joukossa GTK sijoittuu aivan kärkipäähän. Jälleen kerran suoritimme kiitosmaininnoin ministeriön kanssa sovitut tulostavoitteemme ja saavutimme myös maksulliselle toiminnalle asettamamme tavoitteet. Olemme olleet vahvasti mukana alueiden kehittämisessä, edistäneet alan investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Tästä kaikesta suuret kiitokset teille jokaiselle. Elias Ekdahl pääjohtaja Eurooppa terästäytyy mineraalitutkimuksessa Mineraalien saanti on elintärkeää Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. Euroopan unionin jäsenmaat käyttävät 25 30 % globaalisti tuotetuista metalleista, ja maiden teollisuus toimii pääosin tuontiraaka-aineiden varassa. GTK on aktiivisesti mukana kehittämässä eurooppalaista mineraalialan osaamista ja mineraalipolitiikkaa. Vuonna 2008 Euroopan komissio julkaisi strategian, joka tavoittelee raaka-aineiden saatavuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn varmistamista. Aloitteen (Raw Materials Initiative) tavoitteena on EU:n yhtenäinen mineraalipolitiikka. Tuotannossa ja kulutuksessa tulee pyrkiä raaka-aineiden säästöön, kestävään käyttöön ja kierrätykseen. Luonnonvarojen tehokasta käyttöä tulee kehittää ja suosia korvaavia raaka-aineita sekä edistää alueen omien raaka-ainevarojen hyödyntämistä. Myös kierrätystä tulee edistää ja uusioraaka-aineiden käyttöä helpottaa. Komission mukaan tämä tapahtuu kehittämällä mineraalisektorin toimintaedellytyksiä, osaamista ja teknologiaa sekä lainsäädäntöä ja alueiden käytön suunnittelua. Euroopan raaka-ainevaroja koskevan innovaatiokumppanuuden (EIP-RM) päämääränä on luoda suunnitelma EU-alueen tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöt (KIC) kehittävät kaivannaistoimintaan, jalostukseen ja kierrätykseen liittyvää koulutusta, liiketoimintaa ja tutkimusta. Suomeen luodaan vahva eurooppalainen EIT-KIC-osaamiskeskus, jonka keskeisinä partnereina ovat GTK, VTT, Aalto-yliopisto ja alan yritykset. Siihen liitetään myös muut alan keskeiset kansalliset osaajat, ja yhteistyötä Ruotsin kanssa tiivistetään. Eurooppalaisen mineraaliteollisuuden uusiutumista tukemaan on lisäksi perustettu kestävän kaivannaistoiminnan teknologiaplatformi (ETP-SMR), joka koostuu eurooppalaisista teollisuuden toimijoista, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja yliopistoista. Euroopan geologisten tutkimuslaitosten yhteistyöverkostoon, EuroGeoSurveys:iin (EGS), kuuluu yli 30 maan geologian tutkimuskeskukset. EGS:n tärkeänä pyrkimyksenä on kehittää eurooppalaisia mineraalialan tietojärjestelmiä ja asiantuntemusta. 5

Toimintakatsaus 2012 Katse kotimaisessa ja kansain välise ssä verkostoyhteistyössä GTK saavutti kaikki asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kertomusvuoden painopiste oli toiminnan kehittämisessä ja erityisesti kestävän mineraalialan toimintaedellytysten rakentamisessa kotimaassa ja kansainvälisesti. Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston nimeämän työryhmän ehdotus sektoritutkimuksen perusteellisista rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista olivat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. GTK laati yli 40 asiantuntijalausuntoa keskeisimpinä aiheina kaivoslupa- ja ympäristöasiat (mm. Talvivaaran kaivoksen laajennushanke, Talvivaaran uraanin talteenotto, Taivaljärven kaivoksen ympäristö- ja vesistölupa), Suomen merenhoitosuunnitelman laadinta, Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnos ja maakuntakaavoitus. GTK:n asiantuntemusta hyödynnettiin lisäksi useissa erilaisissa säädöstoiminnan ja ohjeistuksen valmisteluun liittyvissä työryhmissä. GTK oli edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 89 yhteisrahoitteista hanketta. EU-rahoitteisia hankkeita oli 37, ja GTK toimi päätoteuttajana yli kolmasosassa. Noin puolet EU-hankkeista oli EAKR-hankkeita. Uuden naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI CBC) myötä GTK:ssa käynnistyi seitsemän hanketta. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kahdesta hankkeesta kuuteen. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan geologista asiantuntemusta. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. EU:n INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin. Mineraalialan verkostoyhteistyö oli aktiivista. Siinä ohjaavina tekijöinä ovat EU:n raaka-ainealoite (Raw Materials Initiative) ja sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat, kansainväliset työryhmät ja verkostoaloitteet. Toimintavuonna osallistuttiin vahvalla panoksella Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETP-SMR) toimintaan sekä raaka-aineisiin keskittyvien ohjelmien (EIP, EIT-KIC) valmisteluihin, joilla rakennetaan pohjaa EU:n tulevalle Horizon 2020 -ohjelmalle. Eurooppalaisen tutkimuslaitosyhteistyön EuroGeoSurveys:n (EGS) verkosto ja EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin lin- GTK Kotimaassa yhteistyötä yliopistojen kanssa syvennettiin edelleen aloittamalla yhteisesti rahoitettujen tutkimuslaitteiden hankinta Suomen geotieteiden tutkimus laboratorioon (SGL). Kuvassa jo aiemmin hankittu yhteisrahoitteinen multikollektorilla varustettu ICP-massaspektrometri, jota käytetään eri alkuaineiden isotooppikoostumuksen mittaukseen. 6

2012 gtk:lla on keskeinen VaSTuu mineraalisia LuoNNoNVaroJa koskevien TIeToSISÄLTöJeN Ja -mallien määrittelyssä. jaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS-työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium) kautta. GTK:n johdolla toimiva Suomen Vuoriklusteri tutkimusja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development -aloitteen konkretisointiin. Kotimaassa yhteistyötä yliopistojen kanssa syvennettiin aloittamalla yhteisesti rahoitettujen tutkimuslaitteiden hankinta Suomen geotieteiden tutkimuslaboratorioon (SGL) osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. TALOUDELLISESTI GTK:N TULOS oli hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. Maksullisen toiminnan tuotot ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja merki ttävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. Vientiprojektien tuotot olivat edellisvuoden tasolla. Vuoden 2012 henkilö työvuosikertymä oli 609 henkilö työvuotta (htv), 13 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 558 htv. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ jatkettiin strategian mukaisesti. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, GTK-akatemian koulutuksen, esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus nousi 52,1 %:iin asetetun tavoitteen mukaisesti. GTK:N PALVELUKYVYN KEHITTÄMISEN KULMAKIVINÄ toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Palvelustrategia uudistettiin TEM-palvelutoiminnan suuntaviivojen mukaiseksi. Palvelutoiminnan kehittäminen jakaantui kolmelle osa-alueelle: asiakas- ja sidosryhmähallinta, asiantuntijapalvelut ja tietopalvelut. malmien SyNTymekaNISmIeN ParemPI ymmärtäminen Suomi on yksi mineraalien etsinnän ja kaivosteollisuuden kehityksen avainalueista Euroopassa. Potentiaalisesti tuottavien malmiesiintymien löytäminen uusilta alueilta tai resurssien laajentaminen kaivosalueilla edellyttää alueellisten ja paikallisten geologisten mallien ja löydettyjen malmiesiintymämallien parantamista tai jopa uusien mallien luomista. Tavoitteenamme on ymmärtää paremmin prosesseja, joiden seurauksena Suomen peruskalliossa on muodostunut malmia. Neljä vuotta kestävä malmigeologian tutkimusprojekti aloitettiin vuonna 2012 osana GTK:n mineraalipotentiaaliohjelmaa. Projekti keskittyy arkeeisiin ja paleoproterotsooisiin vihreäkivivyöhykkeisiin, arvo- ja perusmetallikertymiin mafi s- ultramafisissa komplekseissa ja niiden ympärillä, metamorfi s- ten porfyyri-kupariesiintymien ja epitermisten kultaesiintymien tunnistamiseen ja paleoproterotsooisissa allasryhmissä esiintyvien epätavallisten metalliseurueiden tutkimiseen. Projektissa yhdistetään moderni mineraalien ja kivien mikro analyyttinen tutkimus kohdealueiden perinteisiin kenttäja laboratoriotutkimuksiin. Projekti toteutetaan GTK:n tutkijoiden, akateemisella sektorilla työskentelevien tutkijoiden ja kaivosyhtiöiden asiantuntijoiden yhteistyönä. HaLuamme ParemmIN ymmärtää malmien SyNTy- ProSeSSeJa. Ferenc Molnàr tutkimusprofessori 7

Toimintakatsaus 2012 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen ja niiden kestävää käyttöä koskevia tieto- ja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. Toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti edelleen mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueella. Kaivosalan useita vuosia jatkunut myönteinen kehitys on hankaloitunut viime vuonna ilmenneiden ympäristöongelmien ja julkisuudessa esiin nostettujen voimakkaan kriittisten näkemysten vuoksi. Kaivannaistoiminnan kestävän toimintamallin kehittäminen ja julkisen hyväksynnän hankkiminen ovat nopeasti nousseet avaintekijöiksi kaivostoiminnan kansantaloudellisesti myönteisen kehityksen jatkamiseksi. Luonnonvarojen arviointiin liittyvän perustoimintansa lisäksi GTK panosti kertomusvuonna monin tavoin kestävän mineraalialan pitkäjänteisten toimintaedellytysten rakentamiseen niin kotimaassa kuin EU-tasolla. GTK osallistui aktiivisesti käynnistyneeseen TEM:n Round Table -prosessiin. Sen tuloksena laaditaan nopealla aikataululla cleantech-aihepiiriin kuuluva Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelma valtioneuvoston päätettäväksi. Prosessin päämääränä on kotimaahan suuntautuvan jatkojalostusteollisuuden investointien turvaaminen ja alan vientiyritysten kilpailu kyvyn parantaminen osana luonnonvaraselonteon pitkän aikavälin tavoitetta kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijämaa maailmassa. Loppuvuodesta aloitettiin TEM:n toimeksiannosta kaivosalan yhteiskuntavastuun ja hyväksyttävyyden edistämiseen tähtäävä hanke laajassa yhteistyössä alan viranomaisten, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen tavoitteena on kaivosalaa koskevan luotettavan tiedon välittäminen ja mm. alan toimintaa ja säädöksiä koskevan verkkosivuston rakentaminen alan yritysten, viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointitoimintaa on kertomusvuonna erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävästi vaikeuttanut epäselvyydet valtiollisen maanomistajan tutkimusluvan myöntämisperusteissa ja hitaus malminetsintälupien saannissa. Jokioisten Kedonojankulman Cu Au-esiintymän tutkimustulokset raportoitiin. Esiintymä on Suomessa uudentyyppinen ns. porfyyrimalmityyppi. Löydös avaa uusia mahdollisuuksia aikaisemmin tuntemattomien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden tunnistamiseen. Suomen nikkeli-, kupari- ja kobolttivarantojen arviointi valmistui. Keski-Pohjanmaan alueen moreeninäytteiden tutkimustulokset tarkensivat alueen litium-esiintymien geologista kuvaa ja osoittavat alueen olevan ennakoitua laajempi. GTK on tehostanut Kaustisen seudun litiumvarantojen kartoittamista EAKRosarahoitetussa KaLi-hankkeessa vuosina 2010 2012. GTK:n aloitteesta käynnistyneessä Tekesin Green Mining Henrik Kettunen / Cartina GTK on selvittänyt tutkimusprojektissaan hi-tech-metallien potentiaalia Suomen kallioperässä. Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan jopa 12 kg erilaisia harvinaisia maametalleja. 8

2012 MINERAALIALAN YHTEISTYÖ LÄHIALUEILLA oli vilkasta. ENPI-yhteistyöhanke Envimine käynnistyi yhteistyössä ruotsalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia ja ympäristölle turvallisia menetelmiä kaivosten sulkemiseen Barentsin alueella ja kehitetään yhteistyötä kaivosympäristötutkimuksissa maiden välillä. Hanke päättyy 2014. GTK:n johdolla yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän sisarlaitosten kanssa julkaistu Fennoscandian metallogenian käsikirja antaa ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein luodun kuvan koko Fennoskandian malmipotentiaalista. JulgTk PaNoSTI kestävän mineraalialan PITkÄJÄNTeISTeN ToImINTaedeLLyTyS- TeN rakentamiseen NIIN kotimaassa kuin eu-tasolla. -ohjelmassa GTK:n hankkeiden määrä nousi kuuteen aihepiireinä mm. ympäristömyötäiset ja innovatiiviset etsintämenetelmät sekä hi-tech-mineraalien rikastusprosessit. GTK järjesti kesäkuussa yhdessä TEM:n ja YM:n kanssa malminetsintää ja kaivostoimintaa koskevan yleisöseminaarin Säätytalolla Helsingissä. kaisu ja sen tausta-aineisto on tarkoitettu malmietsinnän strategiseen suunnitteluun ja kohdentavan malminetsinnän perustaksi. GTK:N MINERAALITEKNIIKAN LABORATORION laatujärjestelmän sertifiointi valmistui, mikä vahvistaa edelleen laboratorion toimintaedellytyksiä laadullisesti huipputasoisena laboratoriona. Useille koti- ja ulkomaisille malmityypeille luotiin rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina. Useita GTK:n edustajia nimettiin merkittäviin tehtäviin EU:n raaka-ainealoitteen toteutukseen kytkeytyviin EU-laajuisiin valmistelutyöryhmiin EIP-ohjelmassa (European Innovation Partnership). VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa selvitettiin eurooppalaisessa verkostossa mahdollisuuksia mineraalialan kansallisen osaamiskeskuksen muodostamiseksi Suomeen EIT-KIC-ohjelmaan (European Institute of Innovation and Technology) liittyen. Valmistelutyö jatkuu vuonna 2013. ympäristötietoisuus LISÄÄNTyy kaivosalalla Ekotehokas kaivostoiminta -tutkimusohjelma tuottaa ratkaisuja, aineistoja, tutkimustuloksia ja osaamista mineraalialan käyttöön. Tavoitteena on kehittää menetelmiä ja teknologiaa malmiesiintymien ekotehokkaaseen hyödyntämiseen, soveltaa geotieteellisiä menetelmiä kaivosympäristökysymyksiin sekä tutkia ja edistää vuoriteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäyttöä. GTK on myös kumppanina mukana Tekesin rahoittamassa Green Mining -tutkimusohjelmassa. Sen tavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuotee n 2020 mennessä. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kai vos toiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Ohjelma painottuu kahteen teemaan: uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton, älykäs kaivostoiminta. Ohjelman hankkeet suuntautuvat GTK:n strategisesti tärkeille tutkimusalueille sisältäen myös uusia avauksia ja tärkeitä kumppanuusverkostoja. Green Mining -ohjelma toteutetaan vuosina 2011 2016. TaVoITTeeNamme on kehittää menetelmiä Ja TekNoLogIaa malmiesiintymien ekotehokkaaseen HyödyNTÄmISeeN. Tommi Kauppila johtava tutkija 9

Toimintakatsaus 2012 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Tulosalueen painopisteinä olivat kertomusvuonna edelleen ministeriön tavoitteiden ohjaama turvevarojen kartoitus ja pääosin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. GTK:n tutkimus edistää osaltaan kansallisen energiastrategian tavoitteita omavaraisuudesta ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämisestä sekä hajautetusta energiatuotannosta. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitysja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. Vuoden 2012 keskeiseen tutkimuskohteeseen kehitetty geoenergiakentän kuituoptinen monitorointimenetelmä on herättänyt alan yrityksissä suurta kiinnostusta. Geoenergian käytön ennakoidaan ylittävän energiastrategiassa asetetun 8 TWh:n tavoitetason. GTK aloitti kertomusvuonna Suomen geoenergiapotentiaalin määrittämiseen ja geonergia-atlaksen laadintaan liittyvät valmistelutyöt tavoitetason asettamiseksi potentiaalin sallimalle tasolle. Turvetutkimusten tuloksena raportoitiin teollisesti hyödynnettävä energiaturvemäärä, jonka energiasisältö 87 TWh vastaa lähes neljän vuoden käyttötarvetta. Turvevarojen kartoituksen tavoitteet ylittävä tulos resurssien vähenemisestä huolimatta selittyy uusien menetelmien, mm. digitaalisen Jukka Harju, GTK Tutkimusassistentti Ilkka Martinkauppi monitoroi kalliolämpökaivon lämpötilaa DTS-menetelmällä (Distributed Temperature System), jossa anturina toimii optinen kuitukaapeli. Menetelmä on herättänyt suurta kiinnostusta alan yrityksissä. 10

2012 gtk:n TuTkImuS edistää kansallisen energiastrategian TaVoITTeITa omavaraisuudesta Ja VÄHÄPÄÄSTöISeN energiatuotannon LISÄÄmISeSTÄ. tiedonkeruun ja laserkeilausaineistojen käytön ansiosta tehostuneesta kartoitusprosessista. Turvetuotannon vesistövaikutustutkimus valmisteltiin pilottityössä yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. GTK otti käyttöön turvevarojen tilinpitopalvelun. Palvelu on suunnattu maanomistajille, elinkeinoelämälle, maakuntaliitoille ja viranomaisille, ja se tarjoaa tietoa suo- ja turvemaiden maankäytöstä sekä GTK:n kartoittamista turve varoista. Tavoitteena on parantaa soiden käytön suunnittelua sekä käytön kohdentamista. Tilinpitopalvelua kehitetään edelleen tavoitteena palvella monipuolisesti kansallista turvestra tegiaa ja energiapolitiikan linjausten toteutusta. GTK osallistuu osaltaan suostrategian jatkotyönä maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa valmisteltavan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoon. GTK toimii asiantuntijana ympäristöministeriön nimeämässä jatkovalmistelutyöryhmässä ja valtioneuvoston 31.8.2012 julkistaman periaatepäätöksen valmistelussa. GTK JATKOI YDINVOIMALAITOSTEN ja käytetyn ydinpoltto aineen turvalliseen sijoittamiseen liittyvää tutkimustaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. GTK isännöi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pyynnöstä asiantuntijakokousta kesäkuussa. Suunnittelu- ja koordinointikokous keskittyi uraanin etsinnän ja tuotannon näkymiin. TurVeVaroJeN TILINPIToPaLVeLu TarJoaa TIeToa Suo- Ja TurVemaIdeN maankäytöstä. Suo- Ja TurVemaaTIeToa TIIVIISSÄ PakeTISSa GTK on kartoittanut Suomen soita ja turvemaita 1940-luvulta lähtien. Tutkimustietoa eri käyttömuotoihin parhaiten soveltuvista suoalueista tuotetaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän käyttöön. Lokakuussa 2012 GTK julkaisi uuden verkkopohjaisen tiedonjakelun työkalun, Turvevarojen tilinpito -karttapalvelun (www.gtk.fi/energia/turve.html). Palvelun perustana ovat tiedot GTK:n kartoittamista turvevaroista, mm. kartoitettu suo pinta-ala turvemäärineen sekä soiden luonnontilaisuusluokittelu. Lisäksi palveluun on koos tettu tietoa suoalueiden maankäytöstä eri toimijoiden aineistojen pohjalta. Tavoitteena on valtioneuvoston linjausten mukaisesti paran taa tietopohjaa soista ja turvemaista ja siten tukea soiden käytön ja suojelun suunnittelua. Karttapalvelu kattaa julkaisuvaiheessa Etelä-Pohjanmaan maakunnan, mutta laajenee uusille alueille v. 2013 kuluessa. Tilinpitopalvelun kehittäminen jatkuu tiiviinä, ja käyttäjäpalaute on tervetullutta. Asta Harju geologi 11

Toimintakatsaus 2012 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeri-strategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN -TULOSALUEELLA toiminnan painopiste oli kertomusvuonna valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteisissa ja valtioneuvoston hyväksymän vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Keskeisinä tutkimusteemoina olivat yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Liikenneviraston kanssa yhteistyössä rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajentui merkittävästi ja sisälsi kertomusvuoden päättyessä jo lähes 500 000 kairauspistettä eri puolilta Suomea. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK:n merkittävän panostuksen ansiosta Rokua nimettiin ensimmäisenä alueena Suomessa kansainväliseen GeoParkketjuun. GeoPark-status lisää alueen matkailullista veto voimaa. Ruka-Oulangan geologinen retkeilykartta ja siihen liittyvä opaskirja julkaistiin. Kiviaineshuollon turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset toteutettiin yhteisrahoitteisesti Päijät- Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. EAKR-hankkeiden (Euroopan aluekehitysrahasto) määrä lisääntyi ja niitä oli käynnissä 19 kpl. Näistä merkittävimpiä olivat metallimalmikaivosten ympäristöriskiarviointia kehittävä MINERA-hanke sekä pohjavedenoton ja kiviainesten oton yhteen sovittamista tutkiva POSKI-hankekokonaisuus. Luonnonkivien tuotantoa ja käyttöä Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueella koskeva verkostohanke aloitettiin GTK:n koordinoimana ENPI CBC -ohjelmassa alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luonnonkiven käytön kehittäminen ja edistäminen kaupunkirakentamisessa. Projekti toteutetaan vuosina 2012 2014 ja sen toiminta-aluetta ovat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Leningradin alue ja Pietarin kaupunki. GTK Liikenneviraston kanssa yhteistyössä rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu (www.geo.fi/pohjatutkimusrekisteri.html) laajentui merkittävästi ja sisälsi kertomusvuoden päättyessä jo lähes 500 000 kairauspistettä eri puolilta Suomea. 12

2012 PoHJaVeSIaLueIdeN geologisia rakenteita Ja PoHJaVedeN VIrTauSmaLLeJa TuTkITTIIN TÄrkeILLÄ PoHJaVeSIaLueILLa. VESIHUOLTORATKAISUJEN TUKEMISEKSI oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteisia rakennekartoituksia Etelä- ja Länsi-Suomessa pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus on tarkoitus saada valmiiksi vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Kertomusvuonna kartoituksen painopiste oli Pohjanlahden rannikolla. Pohjavesialueiden geologisia rakenteita ja pohja veden virtausmalleja tutkittiin myös yhteisrahoitteisissa hankkeissa tärkeillä pohjavesialueilla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Lapissa. Maailman johtavat happamien sulfaattimaiden tutkijat ja asiantuntijat kokoontuivat elokuussa Vaasassa GTK:n yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämään 7th International Acid Sulfate Soil -konferenssiin. Tilaisuuteen osallistui toistasataa tutkijaa ja asiantuntijaa kuudesta maanosasta ja 11 maasta. MERIGEOLOGIAN KARTOITUKSEN luotausmäärä ylitti kertomusvuonna tavoitteen heijastaen laajoja maksullisia väyläselvityksiin ja muihin merigeologisiin tutkimuksiin liittyviä toimeksiantoja. Ilmastonmuutokseen liittyvää merigeologista tutkimusta jatkettiin useissa EU- ja yhteisrahoitteisissa hankkeissa. GTK osallistui hankehakemuksen menestyksekkääseen laatimiseen kesällä 2013 Itämerelle suuntautuvalle kansainvälisen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) -ohjelman tutkimusmatkalle. GTK isännöi syyskuussa kansainvälisen 11th Colloquium on the Baltic Sea Marine Geology 2012 -kokouksen, joka kokosi yhteen Itämeren ympärysvaltioista Itämeren pohjan tutkijoita. kesällä 2013 SyVÄkaIraTaaN SedImeNTTISarJoJa ITÄmereN PoHJakerroSTumISTa. SyVÄkaIrauSTa ITÄmereLLÄ Itämeren geologisella tutkimuksella on jo pitkät perinteet. Siitä huoli matta Itämeren geologisen historian tuntemuksessa on vielä suuria aukkoja. Yksi merkittävimpiä syitä tähän tiedon puutteeseen on se, että Itämerellä ei ole tehty yhtään tieteellistä syväkairausta. GTK osallistuu kesällä 2013 Itämerelle suuntautuvalle kansainvälisen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) -ohjelman tutkimusmatkalle, jonka aikana syväkairataan 11:ltä tutkimuspaikalta 50 300 metriä pitkiä sedimenttisarjoja Itämeren altaan pohjakerrostumista. Hanke tuottaa sedimenttitutkimuksen avulla tietoa Itämeren kehityshistoriasta ja ilmastonmuuto k - sesta viimeisten noin 130 000 vuoden ajalta. Syvempi ymmärrys Itämeren pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista tulevista muutoksista on tärkeää. Tätä tietämystä tarvitaan merialueiden kestävän käytön suunnittelun tueksi ja varauduttaessa ilmaston muutoksen vaikutuksiin. Aarno Kotilainen tutkimusprofessori 13

ToImINTakaTSauS 2012 Kansainvälinen toiminta gtk toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK:N KANSAINVÄLINEN TOIMINTA kehittyi kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi tavoiteltua kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyöpanosten suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 37 kpl. Merkittävimpiä GTK:n koordinoimia EU-hankkeita vuonna 2012 olivat nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuva ProMine sekä tammikuussa päättynyt Itämeren sopeutumista Itämeren alueella tutkinut BaltCICA-hanke. Vuonna 2012 alkaneen uuden ENPI CBC -ohjelman (European Neighbourhood and Partnership Instrument Cross Border Cooperation) hankkeita oli meneillään seitsemän liittyen mm. luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, ympäristönmuutokseen sopeutumiseen, merenpohjan hyödyntämiseen ja geomatkailuun. UM:n rahoituksella toteutettavien IKI-hankkeiden (Instituutioiden välisen kehityksen instrumentti) ja muiden vastaavien vientihankkeiden määrä ja volyymi lisääntyi. IKI-hankkeita oli vuoden 2012 lopussa käynnissä 14 kappaletta. IKI-hankkeiden merkitys on myös tuottojen kannalta kasvanut, ja niiden osuus oli yli puolet vientihankkeiden tuotoista. Vientihankkeiden toiminta kohdistui pääasiassa Afrikkaan, Keski-Aasiaan, Kaukoitään sekä Etelä-Amerikkaan. Vientihankkeiden yleisteemana on GTK:n aloite Minerals for Development (M4D), jonka avulla pyritään vahvistamaan kehittyvien mineraaleista rikkaiden maiden geotiedon hallintaa, hyvää hallintoa ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Aloitteen tavoitteena on vähentää köyhyyttä, luoda kasvua ja työpaikkoja sekä rakentaa pohjaa ulkomaisille investoinneille. GTK sai menestyksellä päätökseen vuonna 2008 alkaneen Maailmanpankin ja pohjoismaisen kehitysrahaston rahoittaman Ugandan kartoitushankkeen. GTK:n kansainvälinen vientitoiminta on tuottanut tieteellisten tulosten ohella työprosessien ja menettelytapojen tehostumista, uutta osaamista sekä positiivisia heijastusvaikutuksia toimintaprosesseihin myös kansallisella tasolla. keski-aasian 3d-maLLI Keski-Aasian maat sijaitsevat Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä. Laattojen törmättyä n. 55 miljoonaa vuotta sitten, Tien Shanin ja Pamirin vuorijonot lähenivät ja samalla syntyi seismisesti hyvin aktiivisia vyöhykkeitä. Maanjäristykset ovat alueella yleisiä aiheuttaen asukkaille merkittävän katastrofiriskin, johon alueen maiden johto on kiinnittänyt huomionsa. Moderni 3D-tulostus topografi asta yhdistettynä geologiaan ja alueella sattuneisiin järistyksiin havainnollistaa onnettomuusalueet maantieteellisessä ympäristössään. Tämä helposti ymmärrettävässä muodossa tuotettu tieto parantaa paikallishallinnon valmiuksia arvioida ja piene ntää katastrofi riskejä. Havaintojen avulla maankäytön suunnittelu ja infrastruktuurin kehittäminen voidaan nyt suunnata turvallisemmille alueille lieventäen katastrofi en vaikutuksia. GTK on yhteistyössä Kazakstanin, Kirgisian ja Tadžikistanin geologian laitosten kanssa luonut konkreettisen 3D-mallin mittakaavassa 1:1 000 000 käyttäen hyväksi uusinta GIS-tekniikkaa yhdistettynä geologisiin tietoihin ja maaston korkeusmalleihin. Suomen ulkoministeriön rahoittama Keski-Aasian hanke ajoittuu vuosille 2009 2014, ja sen keskeinen tavoite on parantaa paikallisen geotiedon saatavuutta ja käyttöä. keski-aasian HaNkkeeSSa edistämme geotiedon SaaTaVuuTTa Ja käyttöä. Kristian Lindqvist erikoistutkija 14

2012 Geotiedon jakelu kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa gtk:n roolia ja vaikuttavuutta. aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. GTK JATKOI MONITAHOISESTI TOIMINTANSA KEHIT TÄMISTÄ geologisen tiedon ja asiantuntemuksen saannin varmistamiseksi yhteiskunnan kehityksen tueksi. Tietopalvelujen kehittämisen painopiste oli kohdistettujen palvelujen tuotteistamisessa sekä jakelukanavien selkiyttämisessä. Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuivat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Aineistopolitiikka uudistettiin kansallisten linjausten mukaisesti. Keskeiset maankattavat geologiset karttatuotteet ja lentogeofysiikan mittaustiedot avattiin avoimen datan lisensioinnin periaatteella. Karttapalvelujen käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 2010 lähtien. Seurantatiedon mukaan pääkäyttäjiä ovat raaka-aineisiin liittyvä yrityssektori sekä julkinen sektori kuten kaupungit ja kunnat. Turvevarojen tilipitopalvelu otettiin käyttöön. Palvelu on suunnattu maanomistajille, elinkeinoelämälle, maakuntaliitoille ja viranomaisille, ja se tarjoaa tietoa suo- ja turvemaiden maankäytöstä sekä GTK:n kartoittamista turvevaroista. Kertomusvuoden aikana avattiin verkkokirjasto ja verkkokauppa, josta kaikki GTK:n painetut julkaisut ja kartat löytyvät. Vuonna 2011 alkanut verkkosivujen graafisen ilmeen ja sisältöjen uudistus jatkui ruotsin- ja englanninkielisten verkkosivujen uusimisella. Samassa yhteydessä uudistettiin myös kävijäseuranta. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely tulosalueittain ja kohderyhmittäin. Asiantuntija- ja tietopalvelut koottiin omiksi kokonaisuuksiksi. Käynnit suomenkielisillä verkkosivuilla oli vahvassa kasvussa. Sivujen uudistusvaihe vaikutti laskevasti englannin- ja ruotsinkielisten sivujen käyntien määrään. Uusi seuranta mittaa käyntejä selaimesta, jolloin saadaan tarkempaa tietoa mm. kävijöiden viipymistä, kiinnostuksen kohteena olevista verkkosivuista sekä kävijöiden organisaatioista. Malminetsintäyhtiöille suunnatut Exploration-sivut aktiivi karttapalveluineen säilyttivät asemansa suosituimpana englanninkielisenä sivustona. Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen kohderyhmälle suunnatut sivut sekä populäärigeologinen sivusto olivat suosituimmat suomenkieliset kokonaisuudet. LÄHeTÄ kivinäyte TuTkITTaVakSI GTK:n kansannäytetoiminta tarjoaa kivistä kiinnostuneille kansalaisille mahdollisuuden lähettää kivinäytteitä tutkittavaksi maksutta. Jokainen lähetetty näyte tutkitaan ja tutkimustulokset ilmoitetaan kirjeitse lähettäjälle. Kansannäytetoiminta alkoi 1700-luvulla ja se on jatkunut katkeamatta siitä lähtien. Kansalaisten lähettämät kivinäytteet ovat johtaneet useiden mielenkiintoisten malmi- ja arvokiviesiintymien löytymiseen ja kaivosten perustamiseen. Maassamme toimineista malmikaivoksista 27 on saanut alkunsa kansannäytteenä lähetetyn näytteen perusteella. Tänä päivänä tällaisia kaivoksia on toiminnassa viisi. Kansannäytetoimisto vastaanottaa n. 6 500 näytettä vuosittain. Mielenkiintoisimpien näytteiden löytöpaikka käydään tarkistamassa paikan päällä. Kaikki lähettäjä- ja näytetiedot tallennetaan GTK:n tietoarkistoihin. GTK palkitsee parhaiden näytteiden lähettäjät vuosittain rahapalkinnoilla. Kansannäytetoimisto vastaa myös kansalaisten kiviaiheisiin kysymyksiin, josta he saavat asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa raaka-aineiden merkityksestä yhteiskunnalle sekä meille jokaiselle päivittäisessä elämässä. Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä. Kivet ja luonnon geologiset muodostumat sopivat erinomaisesti kaikenikäisten luontoretkien teemaksi. LÄHeTeTTy kivinäyte SaaTTaa JoHTaa mielenkiintoisen malmi- Ja arvokiviesiintymän LöyTymISeeN. Jari Nenonen geologi 15

ToimintaVUOSI 2012 Vuosi 2012 lyhyesti GTK:n talous MENORAKENNE 2012 rahoitusrakenteen kehitys Muut menot 1,1 M Investoinnit 1,2 M Matkat 3,0 M Ulkopuoliset palvelut 9,3 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,6 M Kiinteistömenot 5,8 M 2% 2% 5% 17% 5% 10% Palkat 32,3 M 59% 1 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 56 011 56 677 53 626 55 304 50 482 2008 2009 2010 2011 2012 YHTEENSÄ 55,3 M Oma budjettirahoitus Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2012 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/numeroin/netra GTK:N JULKAISUTOIMINTA KAIKKI JULKAISUT TULOSALUEITTAIN 2012 VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT TULOS alueittain 2012 Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 3% 17% Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Maankäyttö ja rakentaminen 13% Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 26% 18% 54% 69% Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö Löydät GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/tietopalvelut/julkaisut 16

2012 GTK:n henkilöstö TULOSALUEET JA OHJELMAT 2012, htv T&K JA TIEDONKERUU 2012, htv Maankäyttö ja rakentaminen 117,2 htv Energiahuolto ja ympäristö 162,5 htv 11% 8% 4% 23% 16% 38% Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 329,7 htv Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos 21,7 97,7 140,9 232,1 Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Yhdyskuntarakentaminen 47,7 Pohjavesi ja 69,5 kiviainekset 0 50 100 150 200 250 Tiedonkeruu T&K Henkilötyövuodet yht. 609,6 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tutkijat Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) Muut asiantuntijat HENKILÖSTÖRAKENNE 2012 Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät 1 13 3 18 75 174 5 13 22 33 36 75 0 56 7 8 1 31 4 6 40 1 0 50 100 150 200 Naiset Miehet HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN 2012 HENKILÖSTÖN KOULUTUSJAKAUMA 2012 Pohjois-Suomi Itä-Suomi 34% 17% 6% 43% Etelä-Suomi Peruskoulu tai vastaava Keskiasteen koulutus Muu korkeakoulututkinto 20% 15% 14% 14% 4% 33% Tohtorit Lisensiaatit Ylempi korkeakoulututkinto Länsi-Suomi Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/gtk/tyopaikat 17

JOHTOKUNNAN TERVEHDYS Kohti eurooppalaista mineraaliosaamista Vuosi 2012 kirjattiin historiaan vuotena, jolloin epävarmuus Euroopan talouden kehityksestä jatkui, joskin loppuvuodesta viestit talouden mahdollisesta elpymisestä alkoivat vahvistua. Metalli- ja mineraalisektorin markkinatilanne jatkui edelleenkin hyvänä, paljolti kiitos Kaukoidän jatkuvan voimakkaan talouskasvun. Varsinkin Euroopan rahoituskriisin vaikutukset olivat nähtävissä uusien projektien rahoituksen saatavuudessa. GTK:n asiakaskunnan, varsinkin mineraalisektorin, keskuudessa rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyi tutkimuslaitoksen taloudellisissa tunnusluvuissa. Kokonaisliikevaihto laski edellisvuodesta 5 % ollen vajaat 58 miljoonaa euroa. Toisaalta kustannuksia pystyttiin sopeuttamaan tasolle, joka oli 3 % matalampi kuin edellisvuonna. Taloudellinen tulos siirtomäärärahalla mitattuna oli edelleenkin hyvä. Kokonaisliikevaihdosta ulkopuolisille myydyt palvelut edustivat 15,7 %, noin 9 miljoonaa euroa, ollen hieman pienempi kuin edellisvuonna. Ulkopuolisille myytyjen palveluiden kate oli kuitenkin hyvä, 12 %. Kokonaistulos vastasi omistajan, työ- ja elinkeinoministeriön, meille asettamia tavoitteita. Kertomusvuoden aikana tehtiin hallitusohjelman mukaisesti selvityksiä sektoritutkimuslaitosten yhdistämisestä ja kehittämisestä. GTK:n johto osallistui selvitystyöhön tekemällä analyysejä ja selvityksiä. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole lopullista päätöstä siitä, miten alustavan ehdotuksen mukainen yhdistyminen mahdollisesti toteutetaan, mutta sekä GTK:n johtokunnan että johdon näkemysten mukaan itsenäinen GTK puoltaa parhaiten asemaansa. Missään tapauksessa tehty selvitystyö ei ole menneet hukkaan. Olemme joutuneet pohtimaan GTK:n roolia yhteiskuntaa palvelevana tutkimuslaitoksena, sen vaikuttavuutta ja samalla selkeyttämään laitoksen strategiaa ja fokusta. EU:n raaka-ainestrategian luominen, jonka tarkoituksena on varmistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyiset raakaaineet myös tulevaisuudessa, käynnistyi marraskuussa. GTK:lla on vahva edustus tässä laajassa EU-komission käynnistämässä projektissa ja korkean tason johtoryhmässä, jossa allekirjoittanut edustaa Suomea, GTK:ta ja mineraaliklusterin teollisuutta. GTK:laisia korkeatasoisia asiantuntijoita on nimitetty viiteen työryhmään yhdessä VTT:n, metsäsektorin ja teollisuuden edustajien kanssa. Tämän lisäksi EuroGeoSurveyn johtaja on valinnut sherpakseen GTK:laisen, mikä kertoo siitä kuinka korkealle tutkimuslaitoksemme asiantunte musta arvostetaan Euroopassa. Tavoitteenamme on, että tämän projektin myötä GTK toimii tulevaisuudessa eurooppalaisten geologisten tutkimuslaitosten johtavana organisaationa. Johtokunnan ja omasta puolestani kiitän koko GTK:n henkilöstöä tuloksekkaasta vuodesta 2012 ja toivotan innovatiivista työskentelyä Euroopan ja Suomen geoalan tieteiden kehittämiseksi meidän itsemme ja lastemme paremman ja puhtaamman elinympäristön puolesta. Tom O. Niemi johtokunnan puheenjohtaja Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. GTK:n johtokunta Länsimetron Koivusaaren asemahallissa. Asemahalli on meren alla Koivusaaren ja Lauttasaaren välisen salmen alla. Henkilöt vasemmalta Pirkko Isoviita, Tom Niemi, Matti Partanen, Heli Lehtonen, Pirkko Saarela, Jorma Järvinen, Pirkko Selin, Sakari Immonen ja Jarmo Roinisto. Kuvasta puuttuu GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl. 18

2012 Organisaatio ja johto työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunta esikunta pääjohtaja johtoryhmä etelä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Tutkimuslaboratorio Tietopalvelut LÄNSI-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet konsernipalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut Itä-suomen yksikkö Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö Mineraalitekniikan laboratorio Tietopalvelut pohjois-suomen yksikkö Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö Tietopalvelut JOHTOKUNTA 1.3.2011 28.2.2014 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Tom Niemi, Ab Marsuppium Oy Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö talousjohtaja Heli Lehtonen, VR Group FT Pirkko Selin johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus toimitusjohtaja Jarmo Roinisto, Rockplan Oy Muut pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK Henkilöstön edustaja: atk-suunnittelija Matti Partanen, GTK Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, GTK GTK:n johto Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Vientijohtaja Mika Räisänen Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Länsi-Suomen yksikkö: Olli Breilin Pohjois-Suomen yksikkö: Kimmo Pietikäinen Konsernipalvelut: Toni Perälä 19

Geologian tutkimuskeskus POHJOIS-suomen yksikkö Kaivosteollisuutta palveleva toiminta Rovaniemi ITÄ-suomen yksikkö LÄNSI-suomen yksikkö Kokkola Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Maankäyttöä ja energianhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu ETELÄ-suomen yksikkö Loppi Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 Espoo Fax 029 503 2901 Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) 70211 Kuopio Fax 029 503 3901 Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) 67101 Kokkola Fax 029 503 5209 Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) 96101 Rovaniemi Fax 029 503 4991 Kairasydänarkisto Mustinsuontie 159 12600 Läyliäinen Fax (019) 445 069 Mineraalitekniikan laboratorio Tutkijankatu 1 83500 Outokumpu Fax (013) 557 557 Puh. 029 503 0000 gtk@gtk.fi www.gtk.fi Venda Finland Erweko 5.2013