Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2005: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua 4. Tekesin toiminnan perusta ja strategia 8

T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 5

Sisältö Vuosi 2005 lyhyesti 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2005: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua 4 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 7 Tekesin toiminnan perusta ja strategia 8 Tuottavuus, kasvuyrittäjyys ja houkuttelevuus Suomen haasteina 10 Toiminnan tulokset ja vaikutukset: Tekesin rahoitus- ja asiantuntipalvelut tuottavat osaamista, innovaatioita ja liiketoimintaa 12 Teknologiaohjelmat laajentuneet innovaatio-ohjelmiksi 22 Teknologia-alueet: Tieto- ja viestintäteknologiassa haasteellisia ja laajoja hankkeita 28 Bio- ja kemianteknologian ratkaisut uudistavat teollisuutta 30 Tuote- ja tuotantoteknologia: Kone- ja metalliteollisuuden kansainvälinen toiminta vahvistuu edelleen 32 Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologia: Energian säästäminen korostuu 34 Henkilöstö: Henkilöstöstrategia kiteytyi 36 Vuonna 2005 ilmestyneet Tekesin julkaisut 38 Tekes finansierings- och experttjänster skapar kompetens, innovationer och affärsverksamhet 39 Tekesin organisaatio 42 Yhteystiedot 44 Työryhmä: Sanna Karvonen, Pia Mörk, Anna Niemelä, Susanna Niilola, Kaj Nordgren ja Anne Palkamo Valokuvaaja: Hannu Bask Graafinen suunnittelu ja toteutus: Oddball Graphics Oy Frenckellin Kirjapaino Oy, 2006

Vuosi 2005 lyhyesti Päättyneiden projektien tuloksia Vuonna 2005 päättyi 2 092 projektia, joista 625 julkisia tutkimusprojekteja 294 yritysten tutkimusprojekteja 635 yritysten tuotekehitysprojekteja 538 valmisteluprojekteja tai selvityksiä Päättyneiden projektien tuloksena syntyi 1 109 opinnäytettä 2 660 julkaisua 113 tutkimusyksiköiden patenttihakemusta 572 yritysten patenttihakemusta 487 uutta tai korvaavaa tuotetta 315 uutta tai korvaavaa palvelua 189 uutta tuotantoprosessia työpaikkoja, liikevaihtoa ja vientiä, jotka näkyvät noin viiden vuoden kuluessa Rahoitus Vuonna 2005 Tekes teki rahoituspäätöksiä 429 miljoonalla eurolla, josta 250 miljoonaa euroa yritysten projekteihin 179 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin 2 134 tutkimus- ja kehitysprojektiin, joista 1 389 yritysten projekteja 745 yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteja Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta 53 prosenttia kohdistui pk-yrityksille 68 prosenttia kohdistui alle 500 henkeä työllistäville yrityksille Yritysasiakkaat Vuonna 2005 Tekes teki uusia rahoituspäätöksiä 1 174 yritykselle sai 566 uutta yritysasiakasta maksoi rahoitusta 1 826 yritykselle 2 VUOSI 2005 LYHYESTI

Pääjohtajan katsaus SUOMEN INNOVAATIOPOLITIIKAN keskeiset haasteet voidaan kiteyttää seuraaviin avainsanoihin: strategiset painopisteet, yhteistyö, strategiset huippuosaamisen keskittymät, tutkimuksen taso ja kansainvälistyminen, yrittäjyys ja kasvuyritykset, liiketoimintaosaaminen ja tulosten hyödyntäminen innovaatioina sekä palvelujen laatu ja tuottavuus. Vastatakseen näihin haasteisiin ja vuoden alussa julkaisemiinsa sisältölinjauksiin Tekes käynnisti toimintavuonna organisaatiouudistuksen, jonka tavoitteena on Tekesin vaikuttavuuden ja asiakaspalvelun parantaminen sekä organisaatiodynamiikan lisääminen. Tekesin toiminta-ajatukseen otettiin teknologian rinnalle innovaatiot. Innovaatiot syntyvät pääsääntöisesti monen eri osaamisen yhdistelminä. Niinpä Tekes valitsi organisaatiomallin, jossa henkilöresurssit sijoitetaan osaamis- ja palveluyksiköihin ja jossa näistä yksiköistä kerätään resurssit liiketoiminta-alueille. Ne määriteltiin klusterikohtaisesti ja ne vastaavat yritysasiakkuuksien hoitamisesta. Niiden resurssit koostuvat monipuolisesti eri alojen osaamisista. Julkisen tutkimuksen asiakkaat hahmottavat asemansa tieteen- tai teknologia-aloittain. Siksi niiden asiakkuuksien hoitamisesta vastaavat teknologia- ja tutkimusalueet -vastuualueen osaamispohjaisesti organisoidut yksiköt. Niiden vastuulla on osaamistarpeiden kartoitus ja osaamispohjan kehittäminen sekä kansallisella tasolla että Tekesissä. Liiketoiminta-alueet sekä teknologia- ja tutkimusalueet toteuttavat Tekesin ydinprosesseja omilla vastuu-alueillaan. Ydinprosessien kautta allokoidaan Tekesin rahoituksen myöntövaltuudet, ja ne ohjaavat strategisten valintojen toteutumista. Ydinprosessien omistajat ovat nyt myös Tekesin johtoryhmän jäseniä. Ydinprosessien erityisesti aktivointi- ja teknologiaohjelmaprosessien mallinnuksella, konseptoinnilla ja kuvauksella, niiden vastuutuksella ja rahoitusallokaatioilla voidaan yhtenäistää ja tehostaa asiakaspalvelua ja aktivointityötä sekä monipuolistaa ohjelmatoimintaa. Kolmidimensionalinen matriisi on haastava organisaatiomalli, mutta onnistuessaan se estää lokeroitumisen ja johtaa organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön. Esimiehet joutuvat yhdessä sopimaan tavoitteista ja resurssien käytöstä, ja asiantuntijat joutuvat istumaan eri kokoonpanoissa eri toimintoja toteuttaessaan. Monipuoliseen välittömään vuorovaikutukseen perustuva organisaatiorakenne täydentää tietoteknisten järjestelmien tuottamaa interaktiivista tiedonvaihtoa. Oman kimmokkeensa organisaatiouudistukselle antoi TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen perustaminen ja niiden tulos- ja resurssiohjauksen uudistus. Osastojen asiantuntijat tulevat toimimaan Tekesin liiketoiminta-alueilla toteuttaen Tekesin ydinprosesseja. He saavat nykyistä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä vastuita ja verkottavat alueelliset toimijat laajaan yhteistyöhön yli aluerajojen. Organisaatiouudistuksen syynä ei ollut aiemman organisaatiomallin toimimattomuus. Tekes osallistui toimintavuonna Suomen Laatuyhdistyksen laatupalkintokilpailuun ja sai lähes 550 pistettä, mikä on kärkitulos julkisella sektorilla. Lisäksi Tekes sai harvinaisen kunniamaininnan organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kokonaisuudesta. Tavoitteena on siis edelleen parantaa organisaation toimintaa sekä omistajan ja asiakkaiden että oman henkilöstön hyväksi. PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

Tekesin hallitus: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua PITKÄJÄNTEINEN tutkimus- ja kehitystyö ja siihen pohjautuvat innovaatiot ovat kansantalouden ja tuottavuuden kasvun vetureita. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2004 tutkimukseen ja tuotekehitykseen 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli lähes 5,3 miljardia euroa, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Tilastokeskus ennustaa kasvun jatkuvan myönteisenä vuonna 2005 ja tutkimus- ja kehitysinvestointien nousevan lähes 5,4 miljardiin euroon. Bruttokansantuotteeseen suhteutetuissa tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon. Näin pitääkin olla Suomen elinkeinorakenne ja osaamiseen perustuva strategia huomioon ottaen. Suomen hallitus on vuoden 2005 strategia-asiakirjassaan hyväksynyt tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehitystoiminta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Eduskunta on lisännyt Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitusvaltuuksia viime vuosina hallitusohjelman ja Suomi maailmantaloudessa -selvityksen suositusten mukaisesti. Tekesin rahoitusvaltuuksiin tehdyt tasokorotukset ovat Tekesin hallituksen näkemyksen mukaan yhteiskunnalle kannattava sijoitus, joka vauhdittaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvua. Tutkimusten mukaan julkinen tutkimus- ja teknologiarahoitus luo innovaatioita, edistää uusien yritysten ja liiketoiminnan syntymistä, vahvistaa osaamista ja parantaa näiden välityksellä työllisyyttä. Uusien yritysten syntyminen Suomessa painottuu selvästi palvelualoille ja osaamisintensiivisiin palveluihin, kuten rahoitus- ja vakuutustoimintaan, posti- ja teleliikenteeseen, tutkimus- ja kehitystyöhön ja liike-elämän palveluihin. Palvelujen kehittymisen edellytyksenä on kansantalouden vahva teollinen moottori. Teknologiapolitiikasta kokonaisvaltaiseen innovaatiopolitiikkaan Keväällä 2005 Tekes linjasi yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi. Valitut painopisteet linjaavat niitä aiheita, joihin Tekes suuntaa uusia teknologiaohjelmia ja pitkäjänteisen tutkimuksen rahoitusta. Linjauksissa näkyy Tekesin toiminnan laajeneminen teknologiasta innovaatioihin. Niissä korostuvat liike- Suomen menestyminen vaatii panostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Israel Ruotsi SUOMI Japani Etelä-Korea USA Saksa Tanska OECD Ranska Singapore Iso-Britannia Norja Kiina 1,0 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05* * ennakkotieto Suomi sijoittuu kärkijoukkoon vertailtaessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuja tutkimus- ja kehityspanostuksia OECD-maissa. Suomen elinkeinorakenteesta johtuen panostusten pitääkin olla muita maita korkeampia. Yritykset ovat kantaneet päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvusta samalla kun julkisen rahoituksen osuus on laskenut 25 prosenttiin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. Lähteet: OECD:n MSTI-tietokanta ja kansalliset tilastoviranomaiset 4 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2005

toimintaosaamisen ja yritysten kokonaisvaltainen kehittäminen, palveluinnovaatioiden nouseminen näkyvämpään asemaan, pitkäjänteisyys ja vankan teknologiaperustan rakentaminen. Linjaukset näkyvät käytännössä esimerkiksi vuoden aikana valmistelluissa teknologiaohjelmissa. Serve - Innovatiiviset palvelut ja Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen edustavat uusia teknologiaohjelmia, joissa innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämistä lähestytään laajemmin kuin teknologianäkökulmasta. VTT:n ja Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan markkinavetoisuus ja hyvä liiketoimintaosaaminen yhdistävät innovatiivisia kasvuyrityksiä. Keväällä 2005 julkaistu tutkimus oli osa Tekesin ja kauppa- ja teollisuusministeriön ProACT-ohjelmaa. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin perustuvan liiketoiminnan lisääminen on yksi Tekesin toiminnan painopisteistä. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen rinnalle Tekes on kehittänyt tätä varten liiketoiminnan alkuvaiheeseen tarkoitettuja toimintamuotoja, jotka kannustavat tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tutkimuksesta liiketoimintaan tähtäävä TULI-ohjelma, teknologiayrityksen perustamislaina, Liikeidean kehittämisrahoitus Liksa ja tutkimustulosten kaupallistamiseen kohdistettu Kauppi tarjoavat monipuolisen kokonaisuuden alkavien yritysten tarpeisiin. Suomen säilyttävä houkuttelevana tutkimus- ja kehitystyölle ja liiketoiminnalle Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan korkeatasoiseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen perustuva linja on edelleen Suomen keskeinen kehitystekijä niin kansallisesti kuin aluekehityksessä. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen haaste on, kuinka Suomi pystytään pitämään kovenevassa globaalissa kilpailussa riittävän houkuttelevana ympäristönä liiketoiminnalle, työpaikoille ja ihmisille. Tätä varten Suomeen on kyettävä saamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ja huippuosaajia. Huippuosaajien houkuttelemiseksi Suomeen Tekes ja Suomen Akatemia ovat käynnistäneet yhdessä vierailevien huippututkijoiden rahoitusohjelman. Vuoden vaihteessa käynnistynyt Finland Distinguished Professor Programme eli FiDiPro-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisten huippututkijoiden palkkaamiseen Suomeen. Suomella on kansainvälisesti myönteinen maine, mikä sisältää paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia muun muassa ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Suomalaiset yritykset ja tutkimusyksiköt ovat menestyneet hyvin kansainvälisessä teknologiayhteistyössä, kuten EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelmassa. Jatkon kannalta on olennaista, että Tekes on kyennyt vaikuttamaan aktiivisesti 7. puiteohjelman sisältöön tuomalla esiin Suomelle tärkeitä painotuksia. Globalisaatio on laajentanut suomalaisyritysten investointeja ulkomailla. Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta on oleellista, että Suomen teollisuus säilyy jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisenä tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovaatioiden avulla. Tekesin hallituksen periaatelinjausten mukaan Tekesin rahoitus kohdennetaan projekteihin, jotka tuottavat Suomelle merkittävää hyötyä. Yritysten menes- Tekesin rahoitus painottuu pienten yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön Tekesin rahoitus suhteessa erikokoisten yritysten tutkimus- ja kehitysmenoihin Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualoilla Suomessa syntyneet uudet yritykset, uusien yritysten lukumäärä milj. euroa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 % 35 30 25 20 15 10 5 uusien yritysten lukumäärä 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 49 50 249 250 499 yrityksen henkilömäärä yli 500 0 0 99 00 01 02 03 04 Yritysten tutkimus- ja kehitysmenot yhteensä vuonna 2004, milj. euroa Tekesin tutkimusrahoitus vuonna 2005, milj. euroa Tekesin osuus yritysten tutkimusmenoista, % Tekesin rahoitus painottuu selvästi pienten yritysten tutkimusja kehitystyöhön. Tekesin rahoitus kattaa kolmasosan alle 50 hengen yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista, mutta vain kolme prosenttia yli 500 hengen yritysten tutkimusmenoista. Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes Osaamisintensiiviset palvelualat Matala ja matala keskitaso; tutkimus- ja kehityspanostus alle 2 prosenttia liikevaihdosta Korkea ja korkea keskitaso; tutkimus- ja kehityspanostus vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta Uusia yrityksiä syntyy erityisesti osaamisintensiivisillä palvelualoilla. Niihin kuuluvat rahoitus- ja vakuutustoiminta, posti- ja teleliikenne, laitteiden vuokraus, tutkimus- ja kehitys-, tietojenkäsittely- ja muut liike-elämän palvelut sekä koulutus-, terveysja sosiaalipalvelut. Teollisuuden ulkoistamistoimilla oli merkittävä vaikutus osaamisintensiivisten palveluyritysten syntyyn ja kasvuun. Lähde: Tilastokeskus TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2005 5

Tekesin hallitus vasemmalta: hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen, kauppaneuvos Eero Lehti, pääjohtaja Vappu Taipale, tarkastaja Sari Kakkola, apulaisjohtaja Matti Viialainen, johtaja Riitta Varpe, johtaja Yrjö Neuvo, johtava asiantuntija Hannele Pohjola, ylijohtaja Arvo Jäppinen ja pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. tyminen kansainvälisillä markkinoilla on edellytys työpaikkojen säilymiselle Suomessa, vaikka osa tuotannosta siirtyisikin ulkomaille. TE-keskusten teknologian kehittämisosastot vahvistavat alueiden kehitystä Vuoden 2006 alusta 14 TE-keskukseen perustettiin teknologian kehittämisosastot. Tekesin hallitus näkee, että Tekesin vahvistuva toiminta alueilla luo pohjan innovaatiopolitiikan tasapainoiselle toteuttamiselle koko maassa. Tekes ja TE-keskukset voivat parhaiten yhdessä parantaa alueiden yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto. Alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden saumaton yhteistyö on tärkeää asiakkaiden tarpeita palvelevan kokonaisuuden luomiseksi. Tekes uudistui Tekesin uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2006 alusta. Uudistuksen lähtökohtana oli Tekesin strategia, jonka toteutumista uusi rakenne ja uudistetut toimintatavat tukevat. Keväällä 2005 julkaistut strategian sisällölliset painopisteet, muutos alueverkoston ohjauksessa ja entistä tehokkaampi verkottuminen olivat uudistuksen perusteita. Uudistuneen organisaation avulla Tekes voi tarjota asiakkaille parempaa rahoitus- ja asiantuntijapalvelua, lisätä toiminnan vaikuttavuutta sekä parantaa organisaation muutosvalmiutta ja tehokkuutta. Uudistuksella Tekes halusi luoda tunnustusta saaneesta organisaatiosta entistä toimivamman. Hyvää organisaatiota kuvaa Tekesin saama kunniamaininta Suomen laatupalkinto -kilpailussa syksyllä 2005. 6 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2005

Tekesin hallitus Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta, jos Tekesin rahoitus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienempien projektien rahoituksesta. Vuonna 2005 hallitus kokoontui 11 kertaa. Valtioneuvosto nimittää Tekesin hallituksen jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen hallitus aloitti toimintansa kesällä 2003. Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Johtaja Yrjö Neuvo (31.12.2005 asti) Nokia Oyj Johtava asiantuntija Hannele Pohjola (1.1.2006 alkaen) Elinkeinoelämän keskusliitto Jäsenet Ylijohtaja Arvo Jäppinen Opetusministeriö Tarkastaja Sari Kakkola Tekes (henkilöstön edustaja) Kauppaneuvos Eero Lehti Suomen Yrittäjät Executive Vice President, Chief Strategy Officer Tero Ojanperä (1.1.2006 alkaen) Nokia Oyj Johtava asiantuntija Hannele Pohjola Elinkeinoelämän keskusliitto Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekes Pääjohtaja Vappu Taipale Stakes Johtaja Riitta Varpe Pirkanmaan TE-keskus Apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on puheenjohtaja ja 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna 2005. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimittää teknologian valtuuskunnan jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen valtuuskunta aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto / Jyväskylän yliopisto Jäsenet Toiminnanjohtaja Juha Jutila Keksintösäätiö Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius Sisäasiainministeriö Työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja Laila Malinen Epitest Ltd Oy Toimitusjohtaja Antti Mähönen Elinkeinoelämän keskusliitto, Terveyspalvelualan Liitto Apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen Valtiovarainministeriö Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie Sosiaali- ja terveysministeriö / Kansanterveyslaitos Yksikönjohtaja Pekka Pellinen Akava ry / Tekniikan Akateemisten Liitto Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö Kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rehtori Marja-Liisa Tenhunen Arene ry / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Johtaja Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuus ry TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 7

Tekesin toiminnan perusta ja strategia Toiminta-ajatus, visio ja niiden pohjalta määritellyt arvot muodostavat Tekesin toiminnan perustan. Strategia sisältää päämäärät, keinot, linjaukset sekä toimenpiteet ja tavoitteet. Yhdessä nämä muodostavat Tekesin strategiakehyksen. TOIMINTA-AJATUS Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. VISIO Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on edelläkävijänä vaikuttava toimija huipputason innovaatioympäristössä, joka luo edellytykset asiakkaiden, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan menestymiselle. Yhteiskunta Suomi on osaamisyhteiskuntana ja elinkeinoelämän toimintaympäristönä kilpailukykyinen, houkutteleva ja yrittäjyyteen kannustava. Taloudellinen kasvu yhdistyy ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin. Elinkeinoelämä Globaalisti menestyvien tieto ja viestintä-, metsä- sekä metalliklusterien rinnalla on uusia osaamiseen perustuvia kasvualoja. Teollisuudella on keskeinen asema kansantalouden perustana. Palveluilla on kasvava merkitys työllistäjänä sekä teollisuuden lisäarvotekijänä ja uudistajana. Asiakkaat Korkeatasoinen osaaminen, jatkuva uudistuminen sekä korkea jalostusarvo ja tuottavuus varmistavat asiakkaiden kansainvälisen menestyksen. Asiakkaat muodostavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatiotoiminnan keskittymiä ja maankattavia verkostoja. Tekes Tekes kumppaneineen tarjoaa asiakkaille huipputasoisen innovaatiopalvelujen kokonaisuuden. Tekes tuottaa innovaatiotoimintaan tehdyille sijoituksille parhaan mahdollisen tuoton. ARVOT Arvot ovat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä määrittelyjä. Arvot ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Arvot vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Tekesin arvot ovat: Hyvinvointi Näkemys Luottamus Yhteistyö Kehittyminen PÄÄMÄÄRÄT Toteuttaakseen toiminta-ajatustaan tehokkaasti Tekes on tehnyt toiminnan kohdentamista koskevia perusvalintoja ja priorisointeja. Nämä valinnat on kiteytetty kansantalouden ja yhteiskunnan ilmiöihin liittyviksi päämääriksi, joiden saavuttamista Tekes omalla toiminnallaan haluaa erityisesti edistää. Tekes vaikuttaa päämääriensä toteutumiseen pääasiassa välillisesti, asiakkaiden toiminnan kautta. Osaamispohja vahvistuu tutkimusja kehitystoiminnan ansiosta Korkealaatuinen tutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Tuloksena osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla ja klustereissa. Innovatiiviset kasvuyritykset menestyvät Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Näin elinkeinoelämä uudistuu ja luo uusia työpaikkoja. Alueet kehittyvät Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä siten, että kansallisen innovaatiopolitiikan päämäärät toteutuvat koko maassa. Innovaatiotoiminta kansainvälistyy Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusorganisaatiot kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti. Suomi on tunnettu ja vetovoimainen tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiolähtöisen liiketoiminnan sijaintipaikka. Tuottavuus kasvaa ja elinkeinoelämä uudistuu Vahvan innovaatiotoiminnan ansiosta yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Tästä seuraa yritysten globaali kilpailukyky, kansantalouden kasvu ja hyvä työllisyys. Innovaatiotoiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia Teknologia ja innovaatiot edistävät sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita. KEINOT Tekes toteuttaa strategiaansa prosessikokonaisuudella, joka muodostuu kolmesta ydinprosessista ja niitä tukevista tukitoiminnoista. Tekes ottaa kaikissa ydinprosesseissaan poikkileikkaavina teemoina huomioon innovaatiotoiminnan kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen näkökulman. Innovaatiotoiminnan aktivointi Aktivoinnilla Tekes kannustaa Suomessa toimivia yrityksiä ja tutkimusyksiköitä menestykselliseen innovaatiotoimintaan ja siinä tarvittavien valmiuksien kehittämiseen. Tärkein aktivoinnin osa-alue on Tekesin asiantuntijoiden suora ja luottamuksellinen vuorovaikutus potentiaalisten ja nykyisten rahoitusasiakkaiden kanssa, jota täydentää kohdennettu viestintä eri muodoissaan. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat ovat kohdennettuja aktivointi-, rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kokonaisuuksia, jotka suunnataan asiakkaiden tarpeiden ja strategian sisältölinjausten perusteella Suomelle strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Ohjelmat vahvistavat erityisesti yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Tekes painottaa ohjelmissa kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Tekes sijoittaa noin puolet tutkimus- ja kehitysrahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Valikoiva hankerahoitus Tekes rahoittaa asiakkaiden hakemusten perusteella erityisesti uutta osaamista luovia projekteja, joihin liittyy merkittä- 8 TEKESIN TOIMINNAN PERUSTA JA STRATEGIA

vien tulosodotusten ja -mahdollisuuksien ohella korkea teknologinen ja kaupallinen riski ja joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Tekes valitsee rahoitettavat projektit rahoitusperiaatteissa määriteltyjen, julkisten kriteerien avulla. Rahoitusprosessi on koko projektin elinkaaren ajan neuvova ja vuorovaikutteinen. LINJAUKSET Linjaukset ovat strategian yleistä osuutta täsmentäviä näkemyksiä siitä, mitä valintoja ja priorisointeja Tekes toiminnassaan tekee. Sisältölinjaukset Sisältölinjaukset määrittelevät Suomen tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset painopisteet, joille Tekes suuntaa uusia teknologiaohjelmia ja muita pitkäjänteisiä panostuksia. Sisältölinjaukset sisältävät sovellusten ja teknologioiden painopisteet. Sovellusten painopisteet on valittu markkinalähtöisesti. Teknologioiden painopisteiksi on valittu teknologioita, jotka kehittyvät voimakkaasti ja luovat mahdollisuuksia tai uudistavat klustereita. Painopisteiden valinnoissa korostuvat liiketoimintalähtöisyys, innovaatiot, pitkäjänteisyys ja teknologiaperustan rakentaminen. Valinnat perustuvat toimintaympäristön nykytilaan ja haasteisiin, näkemykseen muutosvoimista sekä niiden synnyttämistä mahdollisuuksista kansantaloudelle ja hyvinvoinnille sekä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Sovellusten painopisteet ovat uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit, terveys ja hyvinvointi, palvelut, ympäristö ja energia, turvallisuus sekä työ ja vapaaaika. Teknologioiden ja osaamisten painopisteet ovat tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia, nanoteknologia sekä liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Rahoitusperiaatteet Tekesin teknologiarahoitus kohdistuu projekteihin, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn suhteessa käytettäviin julkisiin panostuksiin. Tekesin rahoitus mahdollistaa uuden tiedon ja teknologian syntymisen ja hyödyntämisen kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen ja hallittuun riskinottoon vaikuttaa projektin haasteellisuuteen, laatuun, verkottumiseen ja toteutukseen jakaa projektiin sisältyvää teknologista, rahoituksellista ja kaupallistamisen riskiä. Tekes valitsee rahoitettavat projektit yhtenäisin periaattein koko maassa. Yritysten projekteissa Tekesin keskeinen lisäarvo syntyy projektin sisältämän riskin jakamisesta. Tämä käynnistää suurempia innovaatiotoiminnan kehitysharppauksia kuin mitä tapahtuisi ilman julkista rahoitusta ja lisää yritysten omia panostuksia. Rahoitettavat yritysten projektit valitaan arvioimalla: tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteissa Tekesin rahoitus edellyttää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä tai merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Rahoitettavat julkisen tutkimuksen projektit valitaan arvioimalla: kehitettävä teknologia ja osaaminen kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö tulosten hyödyntäminen käytettävät resurssit edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus. www.tekes.fi/tekes/strategia.htm Toiminta-ajatus, visio, arvot Strategia Linjaukset Sisältölinjaukset Rahoitusperiaatteet Henkilöstöjohtamisen periaatteet Muut linjaukset Päämäärät Tavoitellut kansantaloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Keinot Ydinprosessit Toimenpiteet ja tavoitteet TEKESIN TOIMINNAN PERUSTA JA STRATEGIA 9

Tuottavuus, kasvuyrittäjyys ja houkuttelevuus Suomen haasteina TALOUDEN KEHITYS jatkui melko hyvänä Suomessa vuonna 2005 ja bruttokansantuotteen kasvu jatkui. Vuoden 2006 kasvunäkymät ovat myönteiset ja selvästi yli eurooppalaisen tason. Korkean teknologian vienti laski edelleen. Korkean teknologian viennin osuus vuonna 2004 oli 17,5 prosenttia, mikä on lähes kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Suomen kokonaisvienti kasvoi kuitenkin viisi prosenttia. Tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuus jatkoi kasvuaan vuonna 2004, vaikka ennakkoarvioissa oli ennustettu sen alenemista. Suomessa sijoitettiin tutkimus- ja kehitystyöhön vuonna 2004 kaikkiaan 5,3 miljardia euroa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Kasvun arvioitiin jatkuvan 2-3 prosentin suuruisena vuonna 2005. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta kasvoi 3,7 miljardiin euroon vuonna 2004. Suomen globaalit haasteet Teollisuustuotannon merkitys kansantaloudessa on ratkaisevaa vaurauden kasvulle, palveluelinkeinojen kehittymiselle ja hyvinvointivaltion ylläpidolle. Teollinen tuotanto on Suomessa kannattavaa vain, jos sen tuottavuutta kyetään nostamaan kilpailijamaita nopeammin. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä myös demografisista syistä. Tutkimus- ja kehityspanostukset, koulutuksen taso ja kyky muuntaa osaaminen innovaatioiksi ovat tärkeimmät tekijät tuottavuuden kohottamisessa. Palveluelinkeinot nousevat merkittävimmäksi työllistäjäksi. Tämän vuoksi palvelumarkkinoiden ke- Henkilöstön ja liikevaihdon kehitys teollisuudessa ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla Henkilöstö, 1000 henkilöä Liikevaihto, miljardia euroa 300 80 275 70 250 60 225 50 200 40 175 30 150 20 125 10 100 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Korkea ja korkea keskitaso Muu tehdasteollisuus Osaamisintensiiviset palvelut Korkea ja korkea keskitaso Muu tehdasteollisuus Osaamisintensiiviset palvelut Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia, muussa tehdasteollisuudessa alle 2 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2004 Suomessa oli 5 760 korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritystä. Osaamisintensiivisiin palveluihin kuuluvat rahoitus- ja vakuutustoiminta, posti- ja teleliikenne, laitteiden vuokraus, tutkimus- ja kehitys-, tietojenkäsittely- ja muut liike-elämän palvelut sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Tilastokeskus 10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

hittäminen, palvelujen laadun ja tuottavuuden nostaminen ja innovatiivisten palvelujen kehittäminen ovat hyvinvointivaltion säilymisen toinen elinehto. Yrittäjyysaktiivisuus ennallaan, alueelliset erot suuria Suomen yrittäjyysaktiivisuus pysyi 2000-luvun alussa ennallaan. Maan sisäiset erot olivat kuitenkin suuria. Pääkaupunkiseudulla uusia yrityksiä perustettiin muuta maata yleisemmin. Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus vuonna 2004 oli 4,4 prosenttia aikuisväestöstä. Tällä Suomi säilytti sijansa globaalissa vertailussa ja edustaa eurooppalaista keskitasoa. Yrittäjyysaktiivisuuden yksi avainkysymys on, miten Suomeen saataisiin lisää kasvuyrityksiä. Tutkimuksen mukaan Suomen kasvuyrittäjyysaktiivisuus on alhaisempi kuin esimerkiksi muiden Pohjoismaiden. Alhainen kasvuyrittäjyysaktiivisuus on ristiriidassa korkean innovaatioasteen kanssa. Kasvuyrityspalvelu kokoaa osaamiset Finnvera, Tekes, TE-keskukset ja Finpro organisoivat keväällä 2005 yhteisen palvelukonseptin kasvuyrittäjyyttä edistämään. Kasvuyrityspalvelu kokoaa alueellisen ja kansallisen osaamisen kasvuyrityksen tueksi. Toimintamallin avulla edistetään yritysten kasvua ja kehittymistä. Kasvuyrityspalvelussa asiakas voi ottaa ensikontaktin mihin kasvuyrityspalvelua tarjoavaan organisaatioon tahansa ja saada näin kaikkien mukana olevien organisaatioiden osaamisen, palvelut ja verkostot toimintansa kehittämiseen. Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta 3 684 Julkinen Yksityinen Suomen Akatemia 208 Korkeakoulusektori 1 040 (454) Ulkomailta 169 VTT 218 (68) Ministeriöt, TE-keskukset, sektoritutkimus 312 (221) Tekes 415 Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Pääomasijoittajat: Yksityiset 336 Teollisuussijoitus 37 Sitra 28 Keksintösäätiö 6 (4) Finpro 32 (20) Businessenkelit noin 380 Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen Finnvera 412 (44) Julkisen ja yksityisen rahoituksen kohdentuminen innovaatioprosessin eri vaiheisiin. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna 2004, businessenkeleiden luku on yrittäjyyttä käsittelevän GEM-tutkimuksen arvio vuodelta 2002. Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin, Suomen Akatemian ja Keksintösäätiön rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. Lähteet: Tilastokeskus ja organisaatioiden vuosi- ja toimintakertomukset TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11

Tekesin rahoitus- ja asiantuntipalvelut tuottavat osaamista, innovaatioita ja liiketoimintaa TUTKIMUS- ja kehitysrahoituksellaan ja asiantuntijapalveluillaan Tekes luo Suomeen osaamista ja uutta tietoa. Tekes edistää innovaatioiden ja yritysten syntymistä, vahvistaa liiketoiminnan kasvua ja lisää yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkottumista ja kansainvälistymistä. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutukset näkyvät elinkeinojen uudistumisena, kansantalouden, tuottavuuden ja viennin kasvuna sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Suomen innovaatioympäristö on kansainvälisten vertailujen mukaan maailman kärkitasoa. Korkeatasoista osaamista vaativan tutkimus-, kehitys- ja liiketoiminnan sijoittuminen Suomeen riippuu pitkälti siitä, onnistummeko säilyttämään innovaatioympäristön kilpailukykyisenä. Julkinen teknologiarahoitus ja Tekesin työ innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja tuloksiin. Useat tutkimukset osoittavat, että teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen selittävät suuren osan tuottavuuden kasvusta. Tutkimus- ja kehitystyöllä on luotu edellytykset suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle. Päättyneet projektit vaikuttavat laajasti kansantalouden kasvuun Vuonna 2005 päättyi runsaat 900 Tekesin rahoittamaa yritysten tutkimus- tai kehitysprojektia ja runsaat 600 yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten tutkimusprojektia. Niiden tulokset vaikuttavat laajasti kansantalouden kasvuun ja yritysten ja tutkimuksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Projekteissa syntyi yhteensä yli 800 uutta tai korvaavaa tuotetta tai palvelua, noin 190 tuotantoprosessia, lähes 700 patenttihakemusta, yli 1 100 opinnäytettä ja lähes 2 700 julkaisua. Tietoa teknologiarahoituksen vaikutuksista ja esimerkkejä projekteissa syntyneistä innovaatioista ja muista tuloksista löytyy wwwsivulta www.tekes.fi/tekes/panokset.html. Pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa yritykset kehittävät uusia tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja, joista seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä. Näissä projekteissa voidaan arvioida liikevaihdon kasvuodotuksia. Vuonna 2005 Tekes analysoi 169 päättynyttä pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes oli sijoittanut 31 miljoonaa euroa. Analyysin mukaan projekteista on odotettavissa yrityksille yhteensä noin 580 880 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2008 mennessä. Osa projekteista on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa siihen mennessä (ks. s. 18). Suurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa Tekes vaikuttaa rahoituskriteeriensä avulla projektien laatuun ja verkottumiseen, mikä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Tekesin rahoituksen vaikutukset näkyvät osaamisen siirtymisenä suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä ja pk-yritysten kehittymisenä suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. Suuret yritykset sijoittavat Tekesiltä saamaansa rahoitusta vastaavan summan tutkimuspalvelujen ja -työn hankkimiseen yliopistoilta, korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja pk-yrityksiltä (ks. s. 17). Ennakointi luotaa tulevaisuutta Ennakoinnista on tullut entistä tärkeämpi päätöksenteon perusta yrityksille, julkisille organisaatioille ja yhteiskunnan päättäjille. Tekesin toiminnassa ennakointi luo pohjaa strategiatyölle, toiminnan suuntaamiselle ja osaamiskeskittymien suunnittelulle. Tekesin strategian sisältölinjaukset perustuvat yhdessä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa tehtyyn ennakointityöhön. Tekes ja Suomen Akatemia käynnistivät syksyllä 2005 tieteen ja teknologian FinnSight 2015 -ennakointihankkeen. Siinä 120 tieteen, elinkeinoelämän ja yhteiskuntapolitiikan eturivin asiantuntijaa yrityksistä ja tutkimusmaailmasta pohtii, miten Suomi voi pysyä hyvinvoivana yhteiskuntana ja maailman kärjessä innovaatioiden kehittäjänä. Ennakointihankkeen ydin koostuu kymmenestä asiantuntijapaneelista, joissa tieteen, teknologian ja yhteiskunnan muutostekijöistä keskustelemalla luodaan pohja yhteiselle tulevaisuudelle ja osaamisalueille. Työn tulokset julkistetaan kesäkuussa 2006. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Tekes suosii myös ennakoinnissa laajapohjaista yhteistyötä ja verkottumista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomessa tärkeitä yhteistyökumppaneita Suomen Akatemian rinnalla ovat teollisuusliitot, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Sitra, kauppa- ja teollisuusministeriö ja VTT. Japanissa Tekes on toiminut toistakymmentä vuotta tiiviissä yhteistyössä ennakoinnista vastaavan Nistepin kanssa. Myös Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa on useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa Tekes seuraa muutostekijöitä ja osallistuu niiden ennakointityöhön. Uusi tunnustelupalvelu ja teemahaku pk-yrityksille Tekes aktivoi yrityksiä ja tutkimusryhmiä tekemään tutkimus- ja kehitystyötä ja näin luomaan osaamista, innovaatioita ja liiketoimintaa. Aktivoinnin uutena toimintamuotona Tekes avasi marraskuussa 2005 www-sivuilla pk-yrittäjille suunnatun palvelun, jossa yrittäjä voi helposti tunnustella projektinsa alustavia rahoitusmahdollisuuksia. Palvelu tehtiin mahdollisimman yksinkertaiseksi. Tekes vastaa tunnusteluihin viikon kuluessa. Ensimmäisinä kuukausina palveluun tuli yli 200 tunnustelua. Keväällä 2005 Tekes avasi teemahaun pienten ja keskisuurien yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Ensimmäinen hakukierros tuotti 52 hakemusta. Palvelut olivat ylivoimaisesti suosituin teema. Vuonna 2006 toimintaa jatketaan pk-yrityksille kohdistettuna yleisenä hakuna. Näin Tekes haluaa vauhdittaa pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja auttaa yrityksiä muuttamaan ideat liiketoiminnaksi. Tekes sijoitti 429 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystyöhön Vuonna 2005 Tekes sijoitti 429 miljoonaa euroa yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Projektien kokonaislaajuus oli 811 milj. euroa. Rahoituspäätösten summa kasvoi vajaat 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Rahoitettaviksi valitut projektit olivat haasteellisia ja laadultaan hyviä. Yritykset ja tutkimusyksiköt hakivat Tekesiltä lähes 900 milj. euron rahoitusta yli 3 200 tutkimus- ja kehitysprojektiin. Haettu rahoitus kasvoi 17 prosenttia vuodesta 2004. Yritykset ja tutkijat tunnustelivat projektiesitystensä rahoitusmahdollisuuksia ennen varsinaisten hakemusten jättämistä. Tämän perusteella osa hakijoista päättää olla tekemättä rahoitushakemusta Tekesille. Varsinaisista hakemuksista 34 prosenttia jäi vaille Tekesin rahoitusta. Hylättyjen hakemusten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. 12 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 13

Myönteisistä rahoituspäätöksistä 250 milj. euroa kohdistui yritysten ja 179 milj. euroa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Rahoitettuja tutkimus- ja kehitysprojekteja oli yhteensä 2 134. Rahoituspäätökset sisälsivät 21 milj. euroa Euroopan rakennerahastojen rahoitusta, mikä oli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Valtaosa näistä päätöksistä oli tutkimusrahoitusta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. eivät kasvaneet samassa suhteessa, suuri kasvu näkyi hylättyjen projektien tuntuvana lisääntymisenä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projektien rahoitus painottui selvästi pitkän tai keskipitkän tähtäimen osaamisvalmiuksia synnyttävään tutkimukseen. Strategisen perustutkimuksen osuus säilyi ennallaan ja soveltavan tutkimuksen osuus pieneni. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projektien rahoituksessa Tekes on tietoisesti siirtynyt pidempiin rahoitusjaksoihin, jotta Tekesin rahoitus ei johtaisi lyhyisiin työsuhteisiin. Tekes ja Suomen Akatemia houkuttelevat ulkomaisia huippututkijoita Suomeen Vuoden 2005 lopussa Tekes ja Suomen Akatemia käynnistivät uuden rahoitusohjelman ulkomaisten huippututkijoiden saamiseksi Suomeen. Ensimmäinen haku päättyy keväällä 2006. Tavoitteena on Pk-yritysten projektit edelleen rahoituksen painopisteenä Tekesin rahoitus painottui edelleen selvästi pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Yli puolet yritysten projektien rahoituksesta kohdistui pk-yrityksille, lähes viidesosa kaikkein pienimmille alle 10 henkeä työllistäville mikroyrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. Lukumäärästä laskettuna neljä projektia viidestä on pk-yritysten projekteja. Yritysasiakkaiden lukumäärä pysyi suurin piirtein ennallaan. Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituspäätökset kohdistuivat 1 174 yritykselle. Alkavien yritysten osuus asiakaskunnasta nousi yli viidennekseen. Uusien ja aiempien päätösten perusteella Tekes maksoi rahoitusta 1 826 yritykselle. Tutkimusrahoituksessa suuntaus pidempiin jaksoihin Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten Tekesiltä hakema rahoitus kasvoi peräti neljänneksellä vuonna 2005. Koska Tekesin rahoitusmahdollisuudet Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Rahoitus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin Tutkimusrahoitus 134 134 143 150 157 168 Rahoitus yritysten projekteihin Tuotekehitysavustukset 153 150 157 170 179 192 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 34 34 * * * * Tuotekehityslainat 46 46 72** 72** 72** 77** Teknologiarahoitus yhteensä 367 363 371 392 408 437 Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset 10 12 14 15 14 13 EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus 9 10 10 8 8 10 Yhteensä 386 386 395 415 430 460 Lisäksi Tekesillä oli tai on käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena noin 10 milj. euroa vuosina 2001 2006. * Myöntämisvaltuus yhdistetty tuotekehityslainojen myöntämisvaltuuteen. ** Sisältää tuotekehityslainat, pääomaehtoiset tuotekehityslainat ja perustamislainat uusille teknologiayrityksille. Tekesin rahoitusvaltuuksien kehitys milj. euroa 500 400 300 200 100 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Eduskunta on korottanut Tekesin rahoitusvaltuuksia viime vuosina hallitusohjelman ja Suomi maailmantaloudessa -selvityksen suositusten mukaisesti. Rahoitusvaltuuksien kehitys pysähtyi paikalleen 2000- luvun alussa. Tekesin alkuvuosina 1980-luvulla eduskunta kolminkertaisti Tekesin rahoitusvaltuudet ja nelinkertaisti ne 1990-luvulla. Kasvu vuonna 1995 johtui energiateknologian rahoituksen siirtymisestä kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille. Rahoitusvaltuuksissa ovat mukana hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset sekä EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus. 14 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

palkata korkean tason kansainvälisiä tutkijoita määräajaksi ja saada heistä kiinteä osa suomalaista tutkimusyhteisöä. Finland Distinguished Professor Programmella eli FiDiPro-ohjelmalla Tekes ja Suomen Akatemia hakevat piristysruisketta suomalaiseen tutkimusmaailmaan. Ohjelman avulla yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat kutsua ulkomaisia tai ulkomailla työskenteleviä suomalaisia tutkijoita Suomeen, maksaa heille kilpailukykyisen palkan, taata riittävän tutkimusrahoituksen ja osallistua mukana seuraavan perheen kustannuksiin. FiDiPro-ohjelma on yksi keino vahvistaa tieteellistä ja teknologista osaamista ja kansainvälistää Suomen tutkimusjärjestelmää. Tekes valitsee rahoitettaviksi tutkijoita, joiden tutkimusaihe on Suomen yhteiskunnan ja kansantalouden kehittymisen kannalta relevantti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusaiheen tulee asettua Tekesin strategian sisältölinjausten painopistealueille. Verkottuminen laajentaa osaamisen hyödyntäjien joukkoa Teknologiaohjelmat ovat tärkeitä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiiviin yhteistyön ja verkottumisen vahvistajia. Teknologiaohjelmiin kytkeytyi vajaa puolet Tekesin rahoituksesta. Vuonna 2005 oli käynnissä 25 teknologiaohjelmaa, joissa oli yhteensä yli 2 000 yritysten ja yli 500 tutkimusyksiköiden osallistumista. Teknologiaohjelmia on kuvattu tarkemmin sivuilla 22 27. Tekes lisää yhteistyötä ja verkottumista rahoituskriteeriensä avulla. Tekesin rahoitus ohjaa suuria yrityksiä verkottumaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, ostamaan niiden palveluja tutkimusprojekteihin ja lisäämään yhteistyötä pk-yritysten kanssa. Suurten yritysten tutkimusprojekteissa syntyvä osaaminen siirtyy verkottuneissa projekteissa pk-yrityksiin ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus suuntautuu elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Teknologiaohjelmien sisällölle ja merkittävyydelle suurten yritysten osallistuminen on erityisen tärkeää. Vuonna 2005 Tekes rahoitti yli 500 henkeä työllistävien yritysten tutkimusprojekteja 82 milj. eurolla. Suuret yritykset sijoittivat vastaavan summan tutkimuspalvelujen ja -työn hankkimiseen yliopistoilta, korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja pk-yrityksiltä. Tekesin rahoitus kattoi vain 3 prosenttia suurten yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista. Lisää painoa tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntämiseen Vuoden aikana Tekes kiinnitti erityistä huomiota tutkimus- ja kehitystyön tulosten kaupallistamiseen. Tuloksiin perustuvan liiketoiminnan lisääminen on yksi Tekesin toiminnan painopisteistä. Tätä varten Tekesillä on käytettävissä tutkimusja kehitysrahoituksen lisäksi joukko liiketoiminnan alkuvaiheeseen tarkoitettuja työkaluja. Näitä ovat teknologiayrityksen perustamislaina, Tutkimuksesta liiketoimintaan tähtäävä TULI-ohjelma, Liikeidean kehittämisrahoitus Liksa, innovaatiopalveluja alkaville yrityksille kehittävä yrityskehitysyhtiöiden YRKE-hanke sekä vuonna 2005 koeluontoisena käynnistetty Kauppi. Perustamislainassa Tekes siirtyi jatkuvaan hakuun vuonna 2005. Hakemuksia tuli 57, joista Tekes päätti rahoittaa 16. Määrät vähenivät selvästi edellisestä vuodesta. Perustamislainavaiheen jälkeen yritys voi jatkaa kehitystoimintaansa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksella ja tavoitella siemenvaiheen pääomarahoitusta. TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Ohjelmassa tunnistettiin vuoden aikana 659 liikeideaa ja jalostettiin niistä 255 kehityshanketta. Ideoiden ja hankkeiden määrät kasvoivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Tutkimustulosten kaupallistamiseen tarkoitetussa Kauppi-kokeilussa liiketoiminnan asiantuntijat kytkeytyvät syvällisesti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten laajahkojen tutkimuskokonaisuuksien tulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen. Haku tuotti yli 30 hakemusta, joista valtaosa tuli yliopistoista. Tutkimusrahoituksessa Tekes otti käyttöön uuden innovaatioläheisen julkisen tutkimuksen projektityypin, jolla voidaan ratkaista yritysten ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä hiertäneitä patentointiin ja tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia. Tekes osallistui myös Venture Cup -kilpailun liikeideoiden arviointiin. Viime vuosina Tekes on lisännyt määrätietoisesti rahoitustaan tutkimus- ja kehitysprojekteihin, jotka painottuvat liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Linjauksella Tekes haluaa varmistaa, että projekteissa syntyvä osaaminen ja tulokset muuttuvat kannattavaksi liiketoiminnaksi. Pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta prosenttia 80 70 60 50 40 30 20 10 Alle 500 hengen yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta prosenttia 80 70 60 50 40 30 20 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Kaikkein pienimmille eli alle 10 henkeä työllistäville mikroyrityksille Tekes myönsi vuonna 2005 noin 17 prosenttia yritysten projektien rahoituksesta eli 43 milj. euroa. Lisäksi pk-yrityksille ja alle 500 henkilöä työllistäville yrityksille suuntautui vuosittain 10 15 milj. euroa Tekesin rahoitusta suurten yritysten projektien kautta, mikä nostaa prosenttiosuuksia 5-8 prosenttiyksiköllä. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset Tekesin myöntämä rahoitus milj. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotekehityslainat yritysten tutkimusja kehitysprojekteihin 47 46 40 31 43 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin 34 34 34 39 25 Perustamislainat uusille teknologiayrityksille 2 4 Avustukset yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin 160 157 156 165 178 Julkisten tutkimusprojektien rahoitus 146 144 162 172 179 Yhteensä 387 381 392 409 429 Projektien lukumäärä Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit 1 339 1 219 1 395 1 464 1 389 Julkiset tutkimusprojektit 922 798 801 778 745 Yhteensä 2 261 2 017 2 196 2 242 2 134 Maksettu tutkimus- ja kehitysrahoitus Tekesin maksama rahoitus milj. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotekehityslainat 39 36 37 31 61** Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 28 35 33 30 * Perustamislainat 1 * Tuotekehitysavustukset 133 138 131 135 141 Tutkimusrahoitus 135 132 130 143 141 Yhteensä 335 341 331 340 343 Lisäksi EU:n rakennerahastomäärärahoista maksettu osuus 14 12 20 14 13 Tekesin rahoituspäätöksistä aiheutuvat maksut ajoittuvat usealle vuodelle päätöksen jälkeen. * Määräraha yhdistetty tuotekehityslainojen määrärahaan. ** Sisältää tuotekehityslainat, pääomaehtoiset tuotekehityslainat ja perustamislainat uusille teknologiayrityksille. Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain milj. euroa 70 Kone- ja metallituoteteollisuus Liike-elämän palvelut 60 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuus 50 Muut toimialat Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus 40 Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 30 20 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Suurten yritysten projektien rahoituksen vaikutus vuosikeskiarvo 2003 2005 11 milj. euroa Korkeakoulu Tutkimuslaitos 35 milj. euroa Suuri yritys Tekesin rahoittamien projektien kustannukset 191 milj. euroa 66 milj. euroa Tekes Rahavirrat suurille yrityksille / suurilta yrityksiltä milj. euroa Pk-yritys 19 milj. euroa Tekesin rahoitus suurille yrityksille +66 Suurten yritysten projekteissa tutkimuspalvelujen osto korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta -35 Suurten yritysten projekteissa rahoituksen kanavoituminen pk-yrityksille -19 Suurten yritysten rahoitus Tekesin rahoittamiin julkisiin tutkimusprojekteihin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa -11 Nettorahavirta +1 Yli 500 työntekijää työllistäville yrityksille suuntautui Tekesin kokonaisrahoituksesta keskimäärin 16 % ja yrityksille kohdistetusta rahoituksesta 27 % vuosina 2003 2005. Suuret yritykset rahoittavat korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten tutkimustyötä Tekesin projekteissa yhtä paljon kuin Tekes suuria yrityksiä. Tekes vaikuttaa verkottumiseen kannustavien rahoituskriteeriensä avulla suurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien laatuun, mikä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia: osaaminen siirtyy suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä ja pk-yritykset kehittyvät suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. Tekes jakaa innovaatiotoiminnan riskejä Riskit kuuluvat Tekesin rooliin rahoittajana. Tekesin tehtävä on jakaa teknologiaan ja innovaatioihin sisältyviä riskejä, minkä johdosta Tekesin pitää hyväksyä projekteissa suurempia epävarmuuksia kuin muut rahoittajat. Tekes arvioi projekteihin liittyvät riskit systemaattisesti. Hyväksytyt riskit riippuvat projektin tulosodotuksista ja odotettavista ulkoisvaikutuksista. Tekesin asiantuntijat arvioivat ennen rahoituspäätöstä kuhunkin projektiin liittyvät teknologia-, markkina-, rahoitus- ja henkilöstöriskit. Tekes on valmis jakamaan yritysten projekteissa erityisesti teknologisia ja markkinoille pääsyyn liittyviä riskejä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteissa Tekesin hyväksymät riskit painottuvat selvästi teknologisiin ja tutkimussisältöön liittyviin riskeihin. Tekes seuraa projektin etenemistä ja yrityksen tilaa projektin aikana ja kolme vuotta sen jälkeen. Tekesin rahoittamista yritysprojekteista onnistuu odotettua huonommin tai epäonnistuu noin joka neljäs. Noin joka viides tutkimusprojekti ei johda jatkotoimenpiteisiin. Osa riskien toteutumisesta ilmenee konkursseina ja luottotappioina. Vuosina 2001 2005 Tekes osallistui noin 3 000 yrityksen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Vuonna 2005 konkurssiin asetettiin näistä 23 yritystä eli vajaa prosentti. Konkurssiin asetettujen asiakkaiden määrä pieneni hieman vuodesta 2004. Suomessa noin 10 prosenttia aloittavista teollisista tai osaamisintensiivisen palvelutoiminnan yrityksistä joutuu vuo- Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2005 Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien verkottuminen Yhteensä 429 milj. euroa prosenttia Tuotekehityslainat yrityksille 43 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 179 milj. euroa Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 25 milj. euroa Perustamislainat uusille teknologiayrityksille 4,1 milj. euroa Avustukset yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin 178 milj. euroa 80 Suurten yritysten alihankinta pk-yrityksiltä Alihankinta 60 tutkimusyksiköiltä Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen 40 yhteistyö 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 Yhteensä 429 miljoonaa euroa ja 2 134 rahoitettua projektia, joista 745 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1 389 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Luvut sisältävät 21 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina 2005 2010. Vuonna 2005 lähes kaikki Tekesin rahoittamat suurten yritysten projektit ja yli kaksi kolmasosaa kaikista yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteista oli verkottuneita. Verkottumista laskettaessa on huomioitu yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit mutta ei pienimuotoisia valmisteluprojekteja. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 17

sittain konkurssiin. Luku on suunnilleen sama muissakin maissa. Kansainvälinen yhteistyö vahvistui projekteissa ja ohjelmissa Kansainvälinen yhteistyö Tekesin rahoittamissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa lisääntyi ja muuttui syvällisemmäksi. Vuonna 2005 lähes 40 prosenttia Tekesin rahoittamista tutkimus- ja kehitysprojekteista oli kansainvälisesti verkottuneita. Rahoituksesta 55 prosenttia kohdistui kansainvälisesti verkottuneisiin projekteihin. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien kansainvälinen verkottuminen lisääntyi selvästi. Yritysten kansainvälisesti verkottuneiden tutkimus- ja kehitysprojektien määrä säilyi ennallaan ja rahoitus kasvoi hieman. Tekesin yhteistyö Finpron, Sitran, VTT:n ja Suomen Akatemian kanssa kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä lisääntyi ja konkretisoitui. Esimerkkeinä tästä ovat Kiinan, USA:n ja Venäjän innovaatiokeskushankkeet, kahdenvälinen yhteistyö Finpron kanssa ja yhteistyöprojektit USA:ssa ja Japanissa. FinChi-innovaatiokeskus käynnistyi Kiinassa Kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes ja Finpro perustivat FinChi-innovaatiokeskuksen eli Finland China Innovation Centerin Kiinaan Shanghaihin keväällä 2005. Innovaatiokeskus verkottaa suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla kontakteja tutkimus- ja kehitystoiminnan huippuosaajiin, yrityksiin ja paikallisiin viranomaisiin. Innovaatiokeskuksen tavoitteena on tunnistaa globaalin toimintaym- Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus yrityksille yrityskoon mukaan Tekesin rahoituspäätökset milj. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 Pienet yritykset 106 93 108 89 99 Keskisuuret yritykset 23 26 30 42 33 Pk-yritykset yhteensä 129 119 138 131 132 Suuret yritykset 100 115 91 101 118 Toimialajärjestöt ym. 12 3 1 5 Yhteensä 241 237 230 237 250 Pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus % 53 50 58 55 53 Projektien lukumäärä Pienet yritykset 740 723 948 957 914 Keskisuuret yritykset 126 141 146 175 183 Pk-yritykset yhteensä 866 864 1 094 1 132 1 097 Suuret yritykset 350 325 295 318 292 Toimialajärjestöt ym. 123 30 6 14 Yhteensä 1 339 1 219 1 395 1 464 1 389 Pk-yritysten projektien osuus % 65 71 78 77 79 Suuret yritykset tilasivat projekteissaan 38 milj. eurolla työtä pk-yrityksiltä vuonna 2005. Tuotekehitysavustuksista myönnettiin 5 milj. euroa osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille ja voittoa tavoittelemattomille tutkimuslaitoksille tutkimusprojekteihin, jotka on esitetty julkisen tutkimusrahoituksen tilastossa. Pk-yritykseksi luetaan vuoden 2005 alusta yritys, jonka henkilöstön määrä on enintään 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase on enintään 43 milj. euroa. Yritys on aina pk-yritys, kun se täyttää nämä molemmat kynnysarvot ja kun sen pääomasta tai äänimäärästä alle 25 prosenttia on toisen yrityksen tai julkisyhteisön hallussa. Suuren yrityksen 25 prosentin omistus ei automaattisesti johda pk-yritysaseman menettämiseen. Sen sijaan julkisyhteisön vähintään 25 prosentin osuudella omistama yritys ei pääsääntöisesti ole pk-yritys. Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2005 käynnistyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2005 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 1000 300 800 600 400 250 200 150 100 Projektin alkaessa Projektin päättyessä 200 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 0 2004 2005 2006 2007 2008 Luvut kattavat 426 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes teki yhteensä 87 milj. euron rahoituspäätökset vuonna 2005. Osa näistä on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa vuoteen 2009 mennessä. Luvut kattavat 169 vuonna 2005 päättynyttä pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joita Tekes rahoitti 31 milj. eurolla. Osa näistä on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa vuoteen 2008 mennessä; osassa projektin tuloksia on voitu hyödyntää jo projektin aikana. Kasvuodotukset on esitetty kuvion selvyyden vuoksi minimivaihtoehdon mukaisina. Todennäköinen syntyvä liikevaihto on suurempi. Käyrien vertailu osoittaa, että tulosodotukset toteutuvat päättyneissä tuotekehitysprojekteissa suuruusluokaltaan ennakoidusti, mutta keskimäärin yhden vuoden aikaviipeellä. 18 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET