Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit: Ylämyllyn päiväkoti Puolivälin päiväkoti (vuoropäiväkoti) Puolukat päiväkoti Lautasuon päiväkoti Paloaukean päiväkoti Liperin päiväkoti Viinijärven päiväkoti Yksityiset päiväkodit 2 Perhepäivähoitajia n. 36 Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta: (Liperi, Ylämylly, Viinijärvi) 13 lasta/ryhmä Esiopetusryhmät : Honkalampi 3 ryhmää Jyri 2 ryhmää Käsämä 1 ryhmä Viinijärvi 1 ryhmä Liperi 2 ryhmää 1
Varhaiskasvatuksen perheohjausta Liperissä alkaen vuodesta 2007 Kuntien tarjottava ennaltaehkäisevää lastensuojelua ( lastensuojelulaki 3 a 12.2.2010/88) Määrittyy lastensuojelulain mukaan ehkäiseväksi lastensuojeluksi aina, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakas. Perheohjaus on vapaaehtoisuuteen perustuvaa Perheohjaus liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen Perheohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että perhe saa tukea ja kannustusta osana normaalia päivähoitopalvelua. On ennalta ehkäisevää ja maksutonta keskustelutukea. Se tukee ja vahvistaa vanhempien arjessa jaksamista kotikäyntityön, vertaisryhmien, palveluohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön avulla. Kohdennettu kaikille päivähoidon piirissä oleville perheille. Perheet ohjautuvat perheohjaukseen omilla yhteydenotoillaan, varhaiskasvatushenkilöstön tai muiden yhteistyötahojen kautta. Ainutkertainen vanhemmuus Varhaiskasvatuksen perheohjaaja tarjoaa tukea vanhemmuuteen, kasvatukseen ja arjen eri tilanteisiin. 2
Osana päivähoitopalveluita perheohjaus on * Voimavaraistavaa * Perhettä leimaamatonta * Matalan kynnyksen tukea Kohdentuu jokaiselle varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevalle perheelle sekä varhaiskasvatushenkilöstön tueksi. Lapsiperheen arjessa on lukuisia tilanteita, joissa vanhempi tarvitsee ja kaipaa tukea.. Perheohjaustyön tarkoituksena on tukea perheiden arjen sujumista, vanhemmuutta ja lasten kasvatusta. Tarve perheohjaukseen voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on pulmia, lapsen ikätasoisen vaiheen erityispiirteeseen tahtoo apua (esim. tahtoikä), omaan jaksamiseen tai muuttuneeseen elämäntilanteeseen perheessä (mm. vauvan syntymä/uusi perheenjäsen, muutto, ero, läheisen kuolema, vakava sairastuminen). Tai jos vanhempi haluaa keskustella lastensa kasvusta ja vanhemmuudesta jonkun kanssa, jakaa ajatuksia ja saada peiliä omille ajatuksilleen. Ei ongelmakeskeisyyttä! 3
Perhelähtöisyys Perhelähtöinen ajattelu alkaa toteamuksesta, että paras keino kasvattaa lasta on tukea hänen vanhempiaan suoriutumaan tästä tehtävästä. Perhe on joka tapauksessa vastuussa siitä, että arkipäivän rutiinit sujuvat. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla. Mikäli kasvatus ei onnistu perheen omin voimin, apua ja tukitoimia on annettava riittävästi niin paljon kuin perhe kokee sitä tarvitsevansa. Näin toimittaessa on mahdollista saada tulokseksi omillaan toimiva perhe, johon perhelähtöisyys tähtää. (Kirjasta Konstit vähissä, Lundan 2012, s.44) Luontevaa yhteistyötä Perheiden ja vanhempien kanssa Kotikäyntityö/tapaamiset perheohjaajan toimistolla Lasten VASU keskusteluissa mukana Vertaisryhmätyöskentely Moniammatillinen yhteistyö (neuvola, perheneuvola, sosiaalitoimi, järjestöt ) Perheille suunnattavien palveluiden kehittämisessä mukana oleminen (yöhoito, perhekahvilat, kerhotoiminta jne.) Varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa Osallistumalla vanhempainiltoihin Osallistumalla henkilöstön palavereihin (konsultointi, tuki ja ohjaus) Lasten VASU palavereihin osallistuminen Teemallisten vanhempainiltojen kehittäminen, suunnittelu ja toteutus yhdessä henkilöstön kanssa 4
Vertaisryhmät Moniammatillisesti toteutettuja vertaisryhmiä Erilaiset vertaisryhmät. Mm. Voimavaroja, Vahvuutta Vanhemmuuteen. Ryhmiä suunnittelemassa ja toteuttamassa mm. neuvolan terveydenhoitaja, psykologit, VEO jne. Myös yhteistyötä järjestöjen kanssa. Vanhemmuus on kasvua kohti lapsuutta Vanhemmuus ei ole tila vaan prosessi. Vanhemmiksi ei valmistuta, sitä ei voi vain suorittaa tai siitä suoriutua. Lapset tekevät meistä vanhempia, he kasvattavat meistä aikuisia. Vanhemmuus on ihmisoikeus, mutta vielä enemmän se on velvollisuus suhteessa lapseen. Vanhemmuus tarkoittaa, että lapsen oikeus painaa enemmän kuin aikuisen oikeudet. FT Florence Shmitt 5
Perheohjauksen herättämä pohdinta ja keskustelujen tarkoituksena on löytää ilo lapsen kasvusta ja vahvuuden omasta vanhemmuudesta. Vanhemmuus on iloinen asia Rakasta minua silloin, kun vähiten sitä ansaitsen, mutta eniten sitä tarvitsen. Hankalilta tuntuvat asiat vanhemmuudessa kasvattavat eniten ja niissä onnistuminen palkitsee. 6
Mitä ajattelet tai sanot minusta sinä luulet minusta sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin että mitä teet minulle miten kuuntelet minua sellainen minusta tulee. Palsio 7