1 Itä-Suomen yksikkö 18.8.2009 Kuopio Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet POSKI-Projekti Timo Heino, Reino Kesola ja Akseli Torppa Tilaaja:
2 Sisällysluettelo Yleistä...3 Raportoidut luohimoalueet...4 Pihtipudas...7 Virkamäki...8 Kinnula...12 Paskokalliot...13 Kivijärvi...16 Lukkari...17 Itäpäänkangas...20 Viitasaari...24 Huosiaisvuori...25 Munakukkula...28 Huopana...31 Pyydysmäki...35 Äänekoski...37 Iivarinvuori...38 Suolahti...42 Jouhtismäki...42 Toivakka...45 Hirvijärven lounaispuoli...46 Hirvijärvi itäpuoli...49 Jyväskylä...51 Ahostenmäki...53 Sulunharju...55 Punamäki...57 Korpiaho...61 Heinävuori...64 Papinvuori Papinmäki Kalliomäki alue...66 Jämsä...70 Kallioranta...71
3 YLEISTÄ Luonnonkivilouhinnan yhteydessä syntyvän sivukiven hyödyntämistä on usein pohdittu, mutta ylimääräisten kustannusten vuoksi kiveä on käytetty murskeena vain muutamissa paikoissa. Keski-Suomen maakunnan alueella luonnonkivien louhinta ja työstö on ollut hyvin pitkäaikaista toimintaa. Useimmat vanhat louhimot ovat pieniä ja niitä on useita lähekkäin kuten on esimerkiksi Viitasaaren Huopanan ja Jyväskylän Korpilahden Papinvuoren alueella. Näiden pienien louhimoiden sivukivikasat ovat jo metsän peitossa. Nykyisillä toimivilla louhimoilla (Jyväskylä Punamäki) on ajoittain sivukiveä käytetty murskeen raaka-aineena, jos murskeen tuottaminen on ollut kannattavaa tai sivukivikasa on aikanaan tehty vielä hyödynnettävän esiintymän päälle (Kivijärvi Itäpäänkangas). Laadultaan (tiepäällyste, rata) hyvä murske on hyvin haluttua, koska parasta kivilaatua (I-luokka, R1) ja hyödynnettäviä kohteita löytyy vain muutamia koko maakunnan alueelta. Rakentamiskohteeseen (tie, rautatie, betoniteollisuus) tilaajat vaativat jo murskeelta laatuluokitusta (SFS-standartit), jossa tuotettu murske on testattu ja sillä on usein jo CE-merkintä. Näiden parhaiden murskelaatujen käytössä kuljetusmatkat eivät ole monessa tapauksessa kynnyskysymys. Muiden murskelaatujen käyttöarvoon (hinta) vaikuttaa paljolti kuljetusmatka. Useimmat sivukivet (dioriitti, graniitti) kelpaavat normaaliin yleiskäyttöön (hiekoitus, sorateiden kunnossapito, yhdyskuntarakentaminen). Yhteiskunnan (mm. kunta, kaupunki) yleiseen rakentamiseen ei vielä yleisesti käytetä mitään kiven laatuluokitusta. Osasta eteläisimmistä luonnonkivikohteista on aikaisempien projektien yhteydessä tehty testejä kiven luokitusta varten. Kiven käyttökelpoisuus on ilmoitettu ko. kohteen tekstissä. Sivukiven murskaaminen on usein monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin normaali murskaustoiminta. Luonnonkiven louhinnassa kivi irrotetaan mahdollisimman ehjänä, mutta sen sijaan mursketoiminnassa kivi ammutaan sopivaan kokoon rikki murskainta varten. Tämä erilainen louhintatapa tekee usein sivukiven hyödyntämisestä teknisesti
4 kallista, koska isokokoiset kivet vielä erikseen joudutaan rikkomaan iskukoneella (rammer). Ongelmallista on myös luonnonkivi- ja mursketoiminnan sovittaminen samalle kallioalueelle, koska erilaiset räjäytysvoimat vaikuttavat kiven ehjyyteen. Mursketoiminnassa käytettävä räjäytyspanos aiheuttaa hiusrakoja kallioon kymmeniä metrejä räjäytyspaikasta. Nämä hiusraot näkyvät usein vasta valmiissa kivituotteessa. Varsin kannattavaa on luonnonkivilouheen käyttö, jos murskeen käyttökohde kuljetuksen kannattavuusrajalla ja louhe (lohkareet) voidaan käyttää sellaisenaan rakentamiseen tai ne pystytään murskaamaan jo toiminnan aikana (mm. Jyväskylä Korpilahti, Punamäki). Monet sivukivikasat ovat jo maisemoitu tai niitä ollaan maisemoimassa. Näiden kohdalla sivukivien ongelmana on orgaaniset epäpuhtaudet, joita ei saa olla valmiissa laadukkaassa murskeessa. Sivukiven läjityksen yhteydessä on puhtaiden lohkareiden sekaan viety myös irtomaa-aineksia (esim. mm. maata). Nämä epäpuhtaudet usein laskevat huomattavasti käyttökelpoisen murskeen laatua tai tekevät sivukiven käytön kelvottomaksi. Kivijärven Itäpäänkankaalla on maisemoitua sivukiveä murskattu ja tässä toiminnassa irtomaiden erottamien puhtaasta kivestä on tehnyt työstä hyvin hidasta (kallista). RAPORTOIDUT LOUHIMOALUEET Keski-Suomen maakunnan alueella olevat louhimot tuottavat suurimmaksi osaksi mustaa kiveä (dioriitti ja gabro). Muut kivilaadut ovat lähinnä graniittisia kiviä. Oma erikoisuus on Virkämäen liuske, jota voidaan työstää myös massamaisena kivenä. Monin paikoin sivukivikasat on maisemoitu peittämällä ne maa-aineksella, että kiven määrän arvioiminen on mahdotonta. Vanhat kasat ovat niin kasvillisuuden peittämiä, että niitä on jo vaikea erottaa muusta ympäröivästä luonnosta. Taulukossa 1. on koottu yhteen tiedot ja arvioitu sivukiven määrä (pieni alle 50 000 m 3 ; kohtalainen 50 000-100 000 m 3 ; iso yli 100 000 m 3 ). Myös kivien laatuun on kiinnitetty huomiota. Toivakan ja Jyväskylän kohteilla on ilmoitettu myös laatutuloksia, koska luonnonkiviselvitysinventointiin kuului myös mursketestejä. Pohjakarttoina on käytetty ilmakuvia, joista näkyy parhaiten myös ympäröivä maasto.
5 Pohjakarttojen käyttölupa: Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 ja Logica Suomi Oy. Kuva 1. Käydyt sivukivikohteet on merkitty punaisella neliöllä.
6 Taulukko 1. Taulukossa on esitetty sivukivimäärän ja laadun arviot. Murskelaadun arvioinnin perusteena on ollut kiven yleiskäyttö yhdyskuntarakentamisessa (ei tiepäällyste). Kunta/ Paikka Sivukiven Murskelaatu Sivukiven Muuta kaupunki määrä käyttöä Pihtipudas Virkamäki Suuri Heikko Maata kiven seassa Kinnula Paskokalliot Pieni Hyvä Metsittynyt osin Kivijärvi Lukkari Pieni Hyvä Metsittynyt Kivijärvi Itäpäänkangas Suuri Hyvä Ajoittain Maata kiven seassa Viitasaari Housiaisvuori Kohtalainen Heikko Maata kiven seassa Viitasaari Munakukkula Pieni Heikko Maata kiven seassa Viitasaari Huopana Monta pientä Hyvä Murske-louhos vieressä Maata kiven seassa Viitasaari Pyydysmäki Pieni Heikko Äänekoski Iivarinvuori Suuri Hyvä Murske-louhos vieressä Maata kiven seassa Suolahti Jouhtismäki Pieni Metsittynyt Toivakka Hirvijärvi 1 Pieni Maata kiven seassa Toivakka Hirvijärvi 2 Pieni Maata kiven seassa Jyväskylä Ahostenmäki Suuri Hyvä Sivukiveä voidaan käyttää Jyväskylä Sulunjärvi Pieni Heikko Osassa kasaa maata seassa Jyväskylä Punamäki Suuri Hyvä Ajoittain Jyväskylä Korpiaho Suuri Hyvä Maata ajetaan sivukiven päälle Jyväskylä Heinävuori Pieni Hyvä Metsittynyt Jyväskylä Papinvuori- Monta Hyvä Metsittynyt Papinmäki- pientä Kalliomäki Jämsä Kallioranta Pieni Hyvä Pieni määrä sivukiveä
7 Pihtipudas Kuva 2. Virkamäen kohde Pihtiputaalla
8 Virkamäki KL 3312 08 x=7028.858 y=3443.276 Pihtiputaan Virkamäessä louhitaan (Hopealoimu Oy, Pihtipudas-Nokia) liusketta (osin massamaista), jota käytetään uunien ja muiden rakenteiden verhoilukivenä. Alueen vieressä on NATURA-alueita. Sivukivi on kasattu sivukivikasaan ja osa siitä on maisemoitu (peitetty maaaineksella). Sivukivi on hyvin kiillepitoista (hienorakeinen serisiitti), joten sen arvo murskeena ei ole suuri. Kivi murskeena voi kelvata muun kovan kiviaineksen kanssa sorateiden kunnostamiseen. Nykyinen sivukivikasa sisältää niin paljon irtomaata, että sen käyttö murskeena on mahdotonta. Nykyisen louhimon koillispuolella on vanhoja ja pieniä (alle 10000 m 3 ) sivukivikasoja, jotka ovat metsittyneet. Louhimoalueen itäpuolella (300-400 m) mäessä on emäksistä metavulkaniittia (tummanvihreä väri), joka kannattaa testata (tien päällystekivi?). Jos tämä vulkaniitti on hyvä päällystekivi, niin yhdessä metavulkaniittia ja kiilleliusketta voidaan käyttää yhdessä myös lähialueen sora- ja metsäteiden kunnostuksessa.
9 vulkaniittia, hyvä murske? Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 3. Maisemoidut (vihreä väri) sivukivikasat ovat vanhan toiminnan jäljeltä ja niissä on hyvin vähän kiveä.
10 Kuva 4. Virkamäen sivukivikasan länsiosaa. Kivet on peitetty ja peitetään maaaineksella (maisemoidaan). pohjoisreuna Kuva 5. Louhimon ottoaluetta. Molemmin puolin monttua näkyvä louhimaton kivi on kiilleliusketta, joka ei kelpaa tuotantoon.
11 Kuva 6. Nykyisen ottomontun itäpuolella (250-300 m) on mäessä hyvää kiviainesta (emäksinen metavulkaniitti).
12 Kinnula Kuva 7. Paskokallion kohde Kinnulassa.
13 Paskokalliot KL 2334 08 x=7022,359 y=3410.022 Paskokallion kivi on mustaa dioriittia. Louhinta on ollut pienimuotoista ja louhinta on loppunut. Sivukivikasat ovat matalia (alle 5 m ) harjanteita tien molemmin puolin. Koko dioriittiesiintymä on pieni ja ympyrän muotoinen (halkaisija on n. 200 m). Alueella on kantava metsätie. Sivukiven hyötykäytössä alue ei ole merkittävä, koska sivukiven määrä on pieni (alle 1000 m 3 ). Kohteella voi sen sijaan olla merkitystä varsinaisena mursketoiminnassa, vaikka kallioalue on matala. Kiven testitietoa ei ole tiedossa.
14 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 8. Paskokallion alueella on pieniä louhintamonttuja ja sivukivet ovat lähinnä puskien peittämiä pieniä mäkiä. Sinisen ympyrän kohdalta on otettu kuva 9.
15 Kuva 9. Kiveä on louhittu pieni määrä. Sivukiveä on lähiympäristössä useimmiten hajallaan tai pienissä kasoissa.
16 Kivijärvi Kuva 10. Punainen neliö = Lukkarin ja Itäpäänkankaan kohteet Kivijärvellä. Ruskea ympyrä kuvaa dioriitin esiintymistä.
17 Lukkari KL 2333 06 x=7005.074 y=3403.493 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 11. Lukkarin alueella on useita pieniä louhimoita, jotka ovat osaksi metsä peittämiä. Sivukivikasat ovat mäen rinteessä, mutta ne ovat massaltaan pieniä ( alle 10 000 m 3 ), jotta niitä voitaisiin hyödyntää yksinomaan murskeena. Kansikuva on myös tältä paikalta =.
18 Lukkarin alueella on useampi vanha ja lähes metsittynyt kiven ottopaikka. Kivi on mustaa dioriittia. Sivukivikasoja ei ole aikoinaan maisemoitu, mutta kasvillisuutta on jo lohkareiden välissä. Sivukiven määrä on vähäinen ja ne ovat hajallaan mäen rinteessä. Ennen tätä selvitystä maanomistajalla on ollut halukkuutta hyödyntää alueen kiveä. Sivukivet (alle 10 000 m 3 ) eivät yksin riitä toiminnan aloittamiseen, vaan kiveä on louhittava lisää kalliosta, jotta toiminta olisi kannattavaa. Kivi on testattu, mutta tiedot ovat maanomistajan. Tätä samaa kiveä on laajalla alueella Kivijärven keskustan pohjoispuolella (tämä alue -lentokenttä). Kuva 12. Ottomontut ovat vettä täynnä ja sivukivet osaksi kasassa tai ottoalueen reunoilla.
19 Kuva 13. Puhdasta sivukiveä on ottoalueen reunalla. Kivet ovat osaksi sammaloituneet.
20 Itäpäänkangas KL 2334 07 x=7017.189 y=3416.201 Itäpäänkankaan alueella on toimintaa. Montut ovat täynnä vettä. Vanhimmat sivukivikasat ovat maisemoimatta ja ovat siten puhdasta kiveä. Nämä vanhat kasat ovat hyvin vaarallisia hyödyntää, koska monen tonnin kivet ovat korkeissa jyrkkärinteisessä keoissa. Alueella on käytetty sivukiveä murskeen tekemiseen. Ongelmana on ollut kuitenkin sivukivikassa olevat maa-ainekset, jotka on pudistettava ennen murskausta. Eri kivi- ja maa-ainesten erottelu on ollut hyvin hidasta (kallista) (tekijän haastattelu).
21 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 14. Itäpäänkankaan alueella on useita ottopaikkoja, joista vanhimmat ovat täysin metsittyneet. Alueen keskellä on korkea (kuva 15) louhekasa (100x170x10 m), jonka rinteet ovat jyrkät. Sinisellä ympyrällä on merkitty paikka (190x80x15m), jossa sivukiveä hyödynnetään murskeeksi (kuva 16).
22 vanhoja sivukivikasoja -hyvin jyrkkärinteisiä Kuva 15. Hallin takana näkyy vanha jyrkkärinteinen sivukivikasa. Kivi on puhdasta irtomaa-aineksista. Uusin maisemoitu sivukivikasaa, jota on aloitettu hyödyntää -sekaisin kivet ja irtomaa, osin kasvillisuuden peittämä Kuva 16. Sivukivikasasta on tehty mursketta. Kasassa on sekaisin irtomaa-ainesta ja lohkareita, jotka täytyy ensin erottaa toisistaan. Tämän jälkeen on vielä rikottava (rammer) suurimmat kiviblokit.
23 Kuva 17. Sivukivestä tehtyä mursketta. Kuva 18. Vedellä täyttynyt ottomonttu. Kuva on otettu sivukivikasan päältä. Nykyinen sivukivikasa on mahdollisen jatkohyödyntämisesiintymän päällä.
24 Viitasaari Kuva 19. Viitasaaren kohteiden sijainti.
25 Huosiaisvuori KL 3311 05 x=6995.236 y=3435.874 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 20. Housiaisvuoresta louhittu sivukivi on kasattu mäen rinteeseen ja se metsän ja pensaiden peittämä. Sivukiven määrä on massaltaan pieni murskeeksi ja kiven seassa on irtomaata.
26 Alueelta on louhittu porfyyristä graniittia. Ottoalue on suuren mäen reunassa. Sivukiviä on ottoalueen alapuolella olevassa rinteessä. Sivukiven päällä on irtomaaainesta ja pensaikkoa. Aivan ottoalueen yläpuolella rinteessä on NATURA-alue. Sivukivi on laadultaan yleiskiveä ja sellaisenaan ei ole seassa olevan maa-aineksen vuoksi hyödyntämiskelpoista. Määräksi on arvioitu n. 60 000 m 3. Kuva 21. Sivukiveä ottoalueen alapuolisessa rinteessä. Irtomaa-aines ja kivet ovat sekaisin sivukivikasassa.
Kuva 22. Louhinta alue. Louhinta on loppunut kiven rikkonaisuuden vuoksi. 27
28 Munakukkula KL 3311 05 x=6993.269 y=3435.175 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 23. Munakukkulan sivukivet ovat mäen rinteessä. Louhimoidensivukivi on porfyyristä graniittia ja on murskelaadultaan lähinnä keskinkertaista. Alueella on myös suojelualueita (NATURA ja arvokkaat kallioalueet).
29 Munakukkulan alueella on louhintaa. Nykyisen louhinta-alueen mäen alapuolella on vanha louhinta-alue, mutta tämä on nykyisin aivan Koljatin luonnonsuojelualueen vieressä (vuodesta 1989). Munakukkulan maa-ainesten lupa-alueen ympärille on merkitty luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokas kallioalue. Kivi on porfyyristä graniittia. Kivi on murskeena yleiskiveä (ei päällyste). Sivukivi ja muu hienoaines ovat sekaisin sivukivikasassa. Alueella ei ole myöskään tilaa mursketoiminnalle (suojelualueet). Kuva 24. Kivilohkareita ja hienoainesta sivukivikasassa. Mahdollista murskausta varten alueella ei ole riittävän tasaista varastokenttää.
30 Kuva 25. Vanha ottoalue Koljatin suojelualueen vieressä. Maisemoitunut sivukivikasa on ottoalueen mäessä alapuolella.
31 Huopana Huopana-nimellä tarkoitetaan useita eri-ikäisiä ottopaikkoja. Useimmat ottomontut ovat useimmiten täynnä vettä. Sivukivikasat ovat suurimmaksi osaksi metsittyneet ja niitä on maastossa monessa paikassa. Sivukiveä ei ole hyödynnetty eikä niiden hyödyntäminen nykyisellään (pieniä, matalia, metsittyneet) ole järkevää. Aivan vieressä vanhan louhinta-alueen on nykyaikainen murskelouhintapaikka (Destia, Nurmiahon alue). Karpioniemi Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Nurmiaho Kuva 26. Huopanan alueella on useita pieniä ja monelta eri aikakaudelta olevia mustankiven monttuja, joiden vieressä on sivukivikasoja. Suurin osa sivukivikasoista on täysin metsittynyt. Sinisellä ympyrällä on merkitty DESTIA:n murskemontun paikka.
32 Karpioniemi KL 3311 02 x=6997.324 y=3428.304 Karpioniemen alueella on useita (yli kymmenen) veden täyttämiä kiven ottomonttuja. Sivukivikasat on joko tasaisina matalina (muutama metri) tasaisina mäkinä tai lohkareisina harjanteina. Alue on täysin metsittynyt. Sivukiveä ei voida hyödyntää helposti maitse. Vesitse kiveä voidaan käyttää, mutta kyseessä on kuitenkin järven ranta. Kuva 27. Karpioniemessä sivukivet ovat tasaisina kenttinä (etuala) tai lohkareharjanteina. Tämän tyyppiset sivukivikasat ovat massaltaan pieniä ja lisäksi ne eivät ole enää puhtaita louhekasoja.
33 Nurimaho KL 3311 02 x=6996.100 y=3429.222 Notkolan alueella on myös useita pieniä louhoksia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Sivukivikasat ovat pieniä ja usein kasvillisuuden peittämiä. Tällä alueella on myös DESTIA:n murskemonttu, jossa on osaksi samaa dioriittia, jota louhitaan rakennuskiveksi. Kuva 28. Mäen rinteessä on vanhoja sivukivikasoja, joissa ei ole maata kiven seassa. Näiden kasojen massat ovat kuitenkin niin pienet, että niiden käyttö murskeeksi vaatisi suuremmat kustannukset kuin suoraan kalliosta otettu kivi.
34 vanha sivukivikasa murskelouhos Kuva 29. Sivukivikasojen vieressä on murskelouhintaa. Sivukiven käyttö vaatisi puiden poistoa, kivien erottelua irtoaineksesta ja isojen lohkareiden koneellista (rammer) särkemistä.
35 Pyydysmäki KL 3311 04 x=6988.907 y=3432.958 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 30. Pyydysmäen ottopaikka on hyvin matala kallioalue. Sivukivi on suurimmaksi osaksi maisemoitu.
36 Pyydysmäen ottotoiminta on hyvin pientä. Aikaisemmin louhitun kiven sivukivikasa on maisemoitu ja kasvaa pensaita. Paikalla on muutama valmis blokki. Sivukiveä on hyvin vähän. Kivi on porfyyristä graniittia. Pyydysmäen (iso mäki) länsirinteessä on murskelouhintaa (1,3 km luoteeseen tästä paikasta). Kuva 31. Louhittuja blokkeja ottoalueen vieressä. Kuva 32. Maisemoitu sivukivikasa.
37 Äänekoski Kuva 33. Äänekosken (Iivarinvuori) ja Suolahden (Jouhtismäki) kohteiden sijainti.
38 Iivarinvuori KL 3221 09 x=6948.815 y=3442.237 Iivarinvuoren laelta on louhittu dioriittia/gabroa. Sivukiveä rinteessä on n. 120 000 m 3. Kivi on hyvin massamaista ja suuntautumatonta. Siinä on myös hiukan kiillettä, mutta ei niin paljon, että se olisi haitaksi murskeessa. Mäen rinteessä on nykyisin louhos, josta on otettu kiveä murskekäyttöön. Osaksi metsittyneet sivukivikasat näkyvät kauaksi ympäristöön ja niiden käyttö nykyisellään myös näkyisi vielä selvimmin kauaksi. Nykyinen murskelouhos mäen takana siten, että se ei näy pitkälle ympäristöön. Sivukivi on jyrkässä rinteessä ja siten kivien käyttö on vaarallista vyörymisen vuoksi. Lisäksi kivien paino on useita tonneja.
39 Merkkien selitys maisemoitu louhos louhekasa Kuva 33. Iivarinvuori on korkea mäki, josta näkyy laajalle alueelle. Sivukivet on kasattu jyrkkään rinteeseen. Sinisen ympyrän kohdalla on murskelouhos, jossa on käytetty osaksi sivukiveä.
40 Kuva 34. Jyrkän rinteen sivukivien lohkarekoko on useita kuutioita. Jos kiviä hyödynnetään, niin rinteessä on suuri vyörymisvaara.
41 Kuva 35. Sivukasalta avautuu näköala laajalle alueelle. Kuva 36. Iivarinvuoren juurella on murskelouhos.
42 Suolahti Suolahden kohteen sijainti on esitetty Äänekosken kuvauksen yhteydessä. Jouhtismäki KL 3221 09 x=6945.150 y=3440.500 Louhosalue sijaitsee noin 5 kilometriä Suolahden taajaman pohjoispuolella. Louhosalue on noin 50 x 20 metriä, seinämän korkeus maksimissaan noin 5 metriä. Louhoksesta on irrotettu karkearakeista porfyyrista graniittia vähäisiä määriä. Louhosalueella on 30 40 kappaletta 2 3 m 3 blokkeja ja louhoksen pohjoispuolella rinteeseen läjitettynä vähäinen määrä rääppikiviä.
43 Kuva 37. Louhos nähtynä pohjoisesta. Kuva 38. Rääppikiviä louhoksen länsipuolella olevassa notkelmassa.
44 Kuva 39. Suolahden Jouhtismäen sijainti, pohjana ilmakuva. Louhoksen lounaispuolella on maisemoitu louhos jonka läheisyydessä on vähäinen määrä blokkeja lepikon sisällä. Tästä louhoksesta louhitun kiven määrää ei pysty
45 arvioimaan. Avoinna olevasta louhoksesta on louhittu maksimissaan 4 000 m 3 kiveä, näistä suurin osa on edelleen alueella. Kivestä saatava murske olisi lähinnä täyttöihin ja tien parannukseen soveltuvaa. Kiven vähäinen määrä, hankala hyödynnettävyys ja heikkolaatuinen lopputuote ovat ongelmia kohteen mahdollista hyödyntämistä suunniteltaessa. Toivakka Kuva 40. Toivakan kohteiden sijainti.
46 Hirvijärven lounaispuoli KL 3211 12 x=6884.140 y=3451.550 Louhimo sijaitsee noin 4 kilometriä Toivakan lounaispuolella, matkaa nelostielle on alle noin 800 metriä. Louhimon läheisyydessä on toimiva murskelouhos. Alueelta louhittu kivi on punertavanharmaata keskirakeista dioriittia. Kivestä saatava murske olisi vähintään TIEL 1995 luokituksen mukaisesti III luokkaa. Kiveä on louhittu kahdesta paikasta, pienempi louhos on kooltaan 25 x 35 x 4 metriä ja suurempi louhos 90 x 60 x 6 metriä. Louhosten koon ja arvioidun 5 % saannin perusteella alueelle on läjitetty yli 30 000 m 3 kiveä. Ilmakuvaan on merkitty läjitysalueet. Osa kivestä on käytetty tiepenkan tekoon ja läjitetty tien viereen tukipenkaksi. Louheen läjitysalueen päälle on ajettu moreenia, joka estää puhtaan hyvälaatuisen murskeen valmistuksen. Moreenin peittämä läjitysalue näkyy ilmakuvassa vaaleana, reunoilla erottuvat puhtaat kivilohkareet. Louhimon alueelle on varastoitu useiden kuutioiden kokoisia blokkeja, näkyvät ilmakuvassakin. Mahdollista hyödyntämistä puoltaisi erinomainen sijainti, ongelmana moreenin sekoittuminen murskauksessa ja blokkien ja lohkareiden suuren koon aiheuttamat lisäkustannukset.
47 Kuva 41. Kuva Toivakan Hirvijärven luoteispuolella olevasta suuremmasta louhimosta, kuva länteen päin. Kuva 42. Toivakan louhimon suurinta läjitysaluetta joka on peitetty moreenilla.
Kuva 43. Toivakan Hirvijärven luoteispuolella olevat louhimot ja läjitysalueet. 48
49 Hirvijärvi itäpuoli 3211 12 x=6882.540 y=3453.450 Louhimo sijaitsee Hirvijärven itäpuolella metsäautotien vieressä. Matkaa Hirvijärven eteläpuolitse 4-tielle on noin 5 kilometriä ja Toivakan keskustaan itäpuolelta kulkeva tietä noin 7 kilometriä. Louhimo on kooltaan 110 x 35 x 6 metriä. Karkean arvion mukaan kiveä on louhittu noin 23 000 kiinto m 3 ja alueelle on läjitetty noin 20 000 m 3. Alueelta on louhittu keskirakeista harmaata dioriittia, josta saatava murske olisi vähintään TIEL 1995 luokituksen mukaisesti III luokkaa. Ilmakuvaan on piirretty louhimo sekä blokkeja ja louhetta sisältävät kasat. Metsäautotien takana on laajin louhekasa, tämä kasa on osittain peitetty moreenilla. Käyttöarvoa laskee se että pääosaan mursketta sekoittuisi murskauksessa moreenia. Sijainniltaan alue ei ole niin hyvä kuin Hirvijärven toisella puolella oleva louhimo. Kuva 44. Taustalla Toivakan Hirvijärven itäpuolella oleva louhimo ja louhekasoja. Etualalla suurinta louhekasaa joka on osin peitetty moreenilla.
Kuva 45. Toivakan Hirvijärven itäpuolella oleva louhimo ja louhekasat. 50
51 Jyväskylä Kuva 46. Jyväskylän Korpilahden ja Muuramen alueen kohteet.
52 Kuva 47. Punamäen, Sulunharjun ja Ahostenmäen sijainnit kartalla. Punamäen kohteet ovat osaksi Jyväskylän ja osaksi Muuramen alueella
53 Ahostenmäki KL 3211 03 x=6883.350 y=3426.210 Louhimo sijaitsee noin 2.5 kilometriä Korpilahden pohjoispuolella metsäautotien vieressä. Matkaa 9-tielle louhimolta on noin 3 kilometriä. Ahostenmäen alueelta louhitaan Korpilahden mustaa. Kivi on keskirakeinen musta dioriitti, TIEL 1995 luokituksen mukaisesti kivi on luokkaa II III. Alueelta on louhittu karkean arvion mukaan noin 50 000 kiinto m 3 kiveä ja 5 % saannilla alueella voidaan arvioida olevan noin 47 000 m 3 kiveä. Alueella on murskattu pieni määrä louhetta. Kivet sijaitsevat useammassa kasassa ja yksittäisinä blokkeina. Suurin määrä kivestä on isomman louhoksen alueella. Valtaosa kivestä on puhdasta, ei moreenin sekaista. Kivi soveltuisi laatunsa ja sijaintinsa puolesta hyvin käytettäväsi murskeeksi, isoimpia kiviä jouduttaisiin rikottamaan ennen murskausta. Kuva 48. Ahostenmäen louhimon louhekasaa louhosalueella.
Kuva 49. Ahostenmäen louhimot ja louhekasat. 54
55 Sulunharju KL 3211 03 x=6884.790 y=3425.330 Louhimo sijaitsee noin 2.5 kilometrin päässä 9-tiestä Korpilahden pohjoispuolella. Louhimosta on ajoittain louhittu keskirakeista punertavaa graniittia josta saatava murske asettuisi todennäköisesti TIEL 1995 luokkaan III. Louhimon koko nykyisellään on 83 x 18 x 4, kiveä on louhittu noin 6 000 kiinto m 3. Louhimolle tulevan tien vieressä on blokkien varastointialue ja välittömästi louhimon itäpuolella louheen varastointialue. Louhetta on käytetty varastointialueen ja tien rakennukseen, varsinaisella läjitysalueella louhetta on alle 4 000 m 3. Osaan louheesta on sekoittunut moreenia. Kuva 50. Sulunharjussa sijaitseva pieni louhimo jossa ajoittaista toimintaa.
56 Kuva 51. Sulunharjun louhimo, louhimon itäpuolella louheen läjitysalue joka on osittain moreenilla peitettyä.
57 Punamäki KL 3211 03 x=6885.760 y=3425.850 Alueella sijaitsee kaksi mustan kiven louhimoa, pohjoisempi louhimo on toiminnassa. Tältä louhimolta Suomen kivivalmiste Oy louhii Korpilahden mustaa dioriittia. Louhintaa on tehty neljässä eri louhoksesta. Eteläisemmältä louhimolta Tampereen kovakivi on louhinut mustaa kiveä. Louhimossa syntyvän blokeiksi kelpaamattoman kiven osalta Suomen kivivalmiste on hoitanut asian esimerkillisesti. Kivet, jotka eivät sovellu tuotantoon läjitetään murskausta varten louhekasaksi, jonka murskeyrittäjä murskaa ja myy edelleen. Tampereen kovakiven osalta tilanne on täysin erilainen. Kartalla näkyvä eteläisin louhimo on läjittänyt louheet louhimon itäpuolelle ja lisäksi suuria lohkareita on varastoitu vanhan louhoksen pohjalle. Louhekasoihin on sotkettu moreenia joten niiden käytettävyys on kyseenalainen. Louhekasan tilavuus on noin 40 000 irtokuutiometriä.
58 Kuva 52. Kuva on otettu Tampereen kovakiven louhekasan päältä pohjoiseen. Etualalla on moreenilla peitetty louhetta. Kuvan oikeassa reunassa on yksittäisiä lohkareita varastoituna louhoksen pohjalle. Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy Suomen kivivalmisteen louhekasaa joka odottaa murskausta.
59 Kuva 53. Vasemmassa yläreunassa ovat Suomen kivivalmisteen louhokset. Kuvan alaosassa Tampereen kovakiven louhimo ja louhekasat.
60 Kuva 54. Papinvuoren, Papinmäen, Kalliomäen, Heinävuoren ja Korpiahon sijainti. kartalla.
61 Korpiaho KL 2233 12 x=6882.440 y=3420.580 Korpilahden Korpiahon kylässä toimiva kivilouhimo josta Salon kiviteollisuus Ky louhii Korpiahon mustana tunnettua dioriittia. Korpiahon mustaa on louhittu kymmenistä pienistä louhimoista viimeisen sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä Salon kiviteollisuus on ainoa yritys jolla on toimiva louhimo Korpiaholla. Pääasiallinen toiminta on ollut kuvassa 15 näkyvässä louhimossa. Louhimosta on arvioitu louhitun noin 100 000 kiinto m 3 kiveä ja alueelle on läjitetty yli 90 000 m 3 kiveä. Laajoilla läjitysalueilla louhe ja moreeni on usein sekoittuneena ja heikentää jatkokäytön mahdollisuuksia. Kuva 55. Salon kiviteollisuuden louhimo katsottuna etelästä.
Kuva 56. Louhimon sivukivikasaa, päälle kasattu moreenia jolla kasoja peitetään. 62
63 Kuva 57. Salon kiviteollisuuden louhimoalue ja louhekasat. Reunoilla näkyy puhdasta lohkareikkoa, keskiosat moreenilla peitettyjä. Kuvan alareunassa louhos joka on jo metsittynyt.
64 Heinävuori KL 2233 12 x=6883.250 y=3419.680 Pääosin maisemoitu Korpiahon mustan louhinta-alue. Maisemoidun alueen pohjoispuolella on kaksi osin metsittynyttä louhekasaa, joissa louheen päälle ei ole ajettu moreenia. Lisäksi maisemoidun alueen luoteispuolella on vanha louhos ja osin moreenin peittämä louhealue. Laadullisesti kivi olisi TIEL 1995 normin mukaisesti II III. Vanhoissa läjityskasoissa (kolme kasaa) on noin 16 000 irtokuutiota kiveä. Kuva 58. Vanhempaa ja uudempaa louhetta samalla alueella, uudempi osa on maisemoitu moreenilla.
65 Kuva 59. Heinävuoren maisemoitu louhimoalue, pohjois- ja luoteispuolella on vanhoja läjityskasoja ja vanha louhimo.
66 Papinvuori Papinmäki Kalliomäki alue (Jyväskylä -Muurame) KL 2233 12 x=6884.120 y=3420.030 Alueella on ainakin kymmenen pientä louhimoa joiden ympärille on nostettu käyttämätön kivilouhe. Kaikki louhokset on tehty Korpiahon mustaan dioriittiin. Louhimoista on nostettu arvion mukaan alle 500 kiintokuutiometriä kiveä, valtaosa kivestä on vanhan louhimon välittömässä läheisyydessä. Aikaa louhinnasta on kulunut niin paljon että lohkareiden välissä kasvaa tukkipuita. Kasat ovat yleensä puhtaita, mutta niiden mahdollista hyödyntämistä vaikeuttaa pieni koko ja sijainti hankalissa paikoissa hajallaan. Kuva 60. Vanha sammaloitunut louhekasa.
67 Kuva 61. Vanhoja metsittyneitä louhekasoja ja louhimoita. Kuvan alaosassa on Salon kiviteollisuuden koelouhinta-alue jossa louhekasat on osin peitetty moreenilla.
Kuva 62. Vanhoja metsittyneitä louhimoita ja louhekasoja. 68
69 Kuva 63. Vanhoja metsittyneitä louhekasoja, kuvan vasemmassa yläreunassa olevat lammet ovat ilmeisesti vanhoja louhimoita.
70 Jämsä Kuva 64. Jämsän kohteen (Kallioranta) sijainti.
71 Kallioranta KL 2144 09 x=6854.500 y=3406.390 Lähellä Jämsä Kuhmoinen tietä sijaitseva pieni vanha louhimo sekä uudempi koelouhinta-alue joilta on louhittu pieni määrä gabroa. Kivi on TIEL 1995 luokituksen mukaisesti II III luokkaa. Louhitut määrät ovat niin pieniä ettei kohteilla ole merkitystä. Kuva 65. Kuvassa on Jämsän Kalliorannan vanha louhos tien vieressä ja uudempi koelouhinta-alue.