Kestävän kehityksen raportti 2014
2 Johdanto Tampereen yliopisto kokoaa tietoa yliopiston toiminnasta, tunnusluvuista ja tapahtumista vuosittain julkaistavaan vuosikatsaukseen. Tässä raportissa kerrotaan yliopiston kestävän kehityksen toimenpiteistä vuonna 2014. Kestävän kehityksen työ painottui uuden opetussuunnitelman valmistelun sekä Arvo2 rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen seuraamiseen. Myös vastuullisiin hankintoihin ja kuluttamiseen liittyvä yhteistyö oli aktiivista Tampereen kaupungin ja muiden korkeakoulujen kanssa. Kestävän kehityksen arviointia työstettiin osana laadunarviointiin valmistautumista ja vuoden lopussa kestävän kehityksen työryhmä orientoitui yliopiston uuden strategian valmisteluun omalla työpajallaan. Keväällä 2014 käynnistyi selvitys tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi. Myös kestävän kehityksen asioista vastaavat aloittivat tapaamiset, joissa jaettiin tietoa ja suunniteltiin yhteistyötä. Vuoden aikana yhteistyö konkretisoitui kolmen korkeakoulun kampuksella järjestettynä pyörätapahtumana ja kansallisella Reilun kaupan viikolla järjestettynä Reilun kaupan aarrejahtina. Vastuulliset julkiset hankinnat seminaari toteutettiin niin ikään korkeakoulujen yhteistyönä ja Unipolin tuella järjestettiin kilpailu korkeakoulujen yhteisen ympäristöhahmon löytämiseksi. Ympäristöhahmokilpailun voitti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijan Tommi Viljamaan suunnittelema hahmo Nipoli. Yliopiston kestävän kehityksen työryhmä kokoontui kuusi kertaa. Kokouksissa seurattiin kestävän kehityksen ohjelman toteutumista ja ajankohtaisia korkeakoulujen kestävään kehitykseen liittyviä asioita.
3 Kestävä kehitys opetuksessa Tampereen yliopiston tavoitteena on kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailmanmuuttajia. Siksi opetussuunnitelmaan on merkitty erikseen kestävän kehityksen tematiikkaa sisältävät ja kansainvälistymistä tukevat opintojaksot. Opetussuunnitelmassa 2012 2015 kestävän kehityksen opintojaksoja on yhteensä 100 kappaletta ja kansainvälistymiseen liittyviä opintojaksoja 559 kappaletta. Molemmista teemoista on koottu kokonaisuudet, joista opiskelija voi saada merkinnän tutkintotodistukseen. Vuonna 2014 yliopistossa tehtiin 4.297 suoritusta opintojaksoista, jotka sisältävät kestävän kehityksen tematiikkaa. Kansainvälistymistä tukevien opintojaksojen suorituksia tehtiin 13.331. Taulukosta 1 näkyvät kestävää kehitystä sisältäviä opintojaksoja suorittaneiden opiskelijoiden määrät yksiköittäin. Kestävän kehityksen monitieteisen opintokokonaisuuden (25 op) sai valmiiksi neljä opiskelijaa ja kansainvälistymisopintojen kokonaisuuksia (20 op) haettiin 51 kappaletta. Kestävä kehitys merkittyjen opintojaksojen suoritukset (lkm) Total BMT 189 CMT 266 EDU 431 HES 202 JKK 1213 LTL 179 MED 1133 SIS 38 YKY 646 Grand Total 4297 Vuoden 2014 alusta käynnistyi Global Health and Development ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä globaaliin terveyteen ja kehitykseen liittyvää monitieteistä opetusta ja tutkimusta yhteistyössä tieteenalayksiköiden kanssa. Ohjelman opetus on tarjolla kaikille yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Syksyllä 2014 ohjelma toteutti kaikille avoimen luentosarjan YK:n vuosituhattavoitteista. Opintosuorituksen (5 op) teki 65 opiskelijaa ja heitä oli kaikista yliopiston tieteenalayksiköstä. Luentosarjasta tehtiin videotallenne, jolla toteutunutta opetusta voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.
4 Keväällä 2014 käynnistyi kestävän kehityksen käytäntöjä -opintojakso, jonka tavoitteena on käytännönläheinen tutustuminen omaan arkeen liittyviin kestävän kehityksen haasteisiin sekä yliopiston kestävän kehityksen työhön. Yliopiston kestävää kehitystä edistävän toiminnan ja opetuksen näkymistä opiskelijoille seurataan vuosittain tehtävällä opiskelijakyselyllä. Kysely lähetetään toisen, kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoille ja siinä on kaksi väittämää kestävän kehityksen edistämisestä yliopistolla: Yliopistolla on huomioitu kestävän kehityksen periaatteita ja Opinnoissa on käsitelty kestävän kehityksen periaatteita. Vastausvaihtoehdot väittämiin ovat: Pitää erittäin hyvin paikkansa (vihreä), pitää hyvin paikkansa, pitää huonosti paikkansa, pitää erittäin huonosti paikkansa (punainen) ja ei koske minua (violetti). Vuonna 2014 kysely lähetettiin kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoille keväällä ja toisen vuoden opiskelijoille syksyllä. Kysymyksiin vastanneiden määrä laski kaikissa ryhmissä edelliseen vuoteen verrattuna. 2. vuoden vastaajia oli 268, 3. vuoden vastaajia 360 ja 5. vuoden vastaajia 278. Kaikki vastaajamäärät ovat sen verran pieniä, ettei niiden perusteella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikissa ryhmissä kasvoi niiden vastaajien osuus, joiden mielestä väite Yliopistolla on huomioitu kestävän kehityksen periaatteita pitää hyvin tai erittäin hyvin paikkansa (Kuvio 1.). Suurin osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että yliopisto huomioi kestävän kehityksen periaatteet vähintään kohtalaisesti. Kuvio 1. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen yliopistolla. Kestävään kehitykseen liittyvä opetustarjonta ei vielä näy opiskelijoille. Kaikissa opiskelijaryhmissä noin puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että väite Opinnoissa on käsitelty kestävän kehityksen periaatteita pitää huonosti tai erittäin huonosti paikkansa. Kaikissa ryhmissä kuitenkin kasvoi niiden vastaajien osuus, joiden mielestä väite pitää hyvin tai erittäin hyvin paikkansa. Toisen vuoden opiskelijoista näin arvioi 19 %, kolmannen vuoden vastaajista 12 % ja viidennen vuoden vastaajista 10 %.
5 Kuvio 2. Opinnoissa on käsitelty kestävän kehityksen periaatteita. Tutkimus ja kestävä kehitys Tampereen yliopistossa tehdään monenlaista kestävää kehitystä edistävää tutkimusta. Perjantaina 31.10.2014 vietettiin Tutkimuksen päivä -tapahtumaa, jossa teemana oli kestävä kehitys. Iltapäivän mittaisessa tapahtumassa tutkijat ja jatko-opiskelijat kertoivat kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvästä tutkimuksestaan joko esitelmällä tai posterilla. Lisäksi ohjelmassa oli vapaamuotoista seurustelua osallistujien kesken sekä tietoa kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvistä tutkimusrahoitusmahdollisuuksista. Tapahtumalla haluttiin nostaa esiin Tampereen yliopiston eri yksiköissä tehtävä kestävään kehitykseen liittyvä tutkimus sekä edistää kestävän kehityksen tematiikasta kiinnostuneiden tutkijoiden verkostoitumista ja vuoropuhelua myös yliopiston sisällä.
6 Kestävä kehitys yliopiston arkikäytännöissä Sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen Tampereen yliopistossa toimii rehtorin asettama moniammatillinen opiskelijoiden hyvinvointiryhmä, joka järjestää vuosittain uusien opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät Orientoivat opinnot -tapahtuman sekä laatii vuosittain hyvinvointiraportin. Vuonna 2014 ryhmä järjesti luennon istumisen haitoista, hyvinvointibingon ja yhteislauluiltamat. Lisäksi hyvinvointiryhmä kiersi kaikissa Tampereen yliopiston yksiköissä keskustelemassa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Kaupin kampuksella toimiviin tieteenalayksiöihin tehtiin opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnit. Arviointiin sisältyivät fyysiset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset hyvinvointiin liittyvät olosuhteet ja sen toteutti rehtorin asettama työryhmä, johon kuului jäsenet yliopistosta, ylioppilaskunnasta, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä sekä Tampereen kaupungilta. Arvioinneissa nousi esiin monia asioita niin tiloihin, opintoihin kuin opiskeluyhteisöön liittyen. Tiloihin sekä tarjolla oleviin ravintolapalveluihin tulee parannuksia uuden Arvo2 kiinteistön valmistuttua. Uusiin tiloihin siirtyvät yliopiston kaikki Kaupin kampuksen tieteenalayksiköt, mikä luo uusia mahdollisuuksia myös yliopistoyhteisön kehittymiselle Kaupin kampuksella. Henkilöstön kehittäminen Tampereen yliopistossa henkilöstön kehittäminen perustuu kestävän työelämän periaatteisiin, joita ovat kestävät inhimilliset voimavarat, kestävä johtaminen, kestävät rakenteet, kestävät yhteistyösuhteet ja kestävä kehittäminen. Kestävän työelämän lähtökohtana on edistää sellaisten rakenteiden ja työnteon tapojen syntymistä, jotka eivät kuluta tai tuhlaa voimavaroja tai resursseja. Vuonna 2014 yliopiston yksiköihin perustettiin työhyvinvointiryhmiä, joille tarjottiin Ketterä toiminta ja kehittäminen -valmennusta. Valmennuksella kannustettiin työryhmiä erilaisiin kokeiluihin, joiden lähtökohtana olivat työntekijöiden omat ideat. Eri ammattiryhmien vuoropuhelua ja vertaistukea lisättiin järjestämällä koko henkilökunnalle suunnattujen yliopistofoorumien lisäksi professori-, opettaja- ja tutkijafoorumeita. Verkkoluentojen ja -kokousten systemaattinen kehittäminen aloitettiin ja esimiesten osaamista kehitettiin valmennuksilla, konsultaatioilla ja työpajoilla. Yliopiston työterveyspalveluiden tuottaja vaihtui vuonna 2014. Muutoksessa kiinnitettiin erityistä huomiota palveluiden jatkumiseen joustavasti ja katkeamatta. Tampereen yliopiston henkilöstökertomus: http://www.uta.fi/tilastot/index/tay_henkilostokertomus2014.pdf
7 Ekologinen kestävä kehitys Energiankulutus Yliopiston energiankulutusta seurataan kuukausittain pidettävissä kiinteistönhoitokokouksissa. Kuukausittaisen seurannan lisäksi neljä kertaa vuodessa pidetään erityisesti energia-asioihin keskittyvä palaveri, johon osallistuvat Suomen yliopistokiinteistöt, yliopisto, kiinteistönhuollosta vastaava TAY- Palvelut Oy sekä energia-asiantuntija Granlund Oy:ltä. Palavereissa paneudutaan kiinteistönhoitokokouksia tarkemmin kampusten energian- ja vedenkulutukseen. Vuonna 2014 yliopiston tilojen käytössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Energiankulutuksen seurannassa oli edelleen puutteita, jotka saatiin korjattua vuoden lopussa. Sähkö Kokonaan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen sekä Nekalan koulun ja Biolääketieteellisen teknologian yksikön sähkönkulutus oli vuonna 2014 yhteensä 12.300 MWh 1. Sähkönmittausta korjattiin vuonna 2014 ja sen vuoksi myös vuoden 2013 luvut ovat hieman muuttuneet vuoden 2013 kestävän kehityksen raportissa esitetyistä luvuista. Vuoden 2013 korjattu sähkönkulutus oli 11.700 MWh. Vuosien 2014 ja 2013 vertailu osoittaa, että yliopiston sähkönkulutus kasvoi vuonna 2014 noin 5 %. Kulutus kasvoi Biolääketieteellisen teknologian toimitiloissa, Arvossa ja Tampereen normaalikoulun kiinteistöissä. Biolääketieteellisen teknologian toimitiloissa sähkönkulutus vaihtelee vuosittain riippuen tutkimustoiminnasta, jossa käytetään paljon sähköä kuluttavia laitteita. Normaalikoululla sähkönkulutuksen kasvu johtuu ilmanvaihdon käyntiaikojen lisäämisestä. Arvon sähkönkulutus nousi syksyllä lähes 20 %. Syytä kulutuksen kasvulle selvitetään edelleen. Yliopiston vuonna 2014 käyttämä sähkö tuotettiin vesivoimalla. Lämpö Kokonaan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen sekä Nekalan koulun sääkorjattu lämmönkulutus vuonna 2014 oli 19.600 MWh (vuonna 2013 20.100 MWh). Kiinteistöjen sääkorjattu lämmönkulutus laski 3 %. Myös kiinteistöjen yhteenlaskettu ja normeerattu lämmön ominaiskulutus laski ollen 36,1 kwh/m 3 (37,2 kwh/m 3 vuonna 2013). Lämmönkulutus pysyi suuressa osassa kiinteistöjä ennallaan. Lämmönkulutukseen sisältyy myös lämpimän veden käyttö. Jätteet Yliopiston jätemääriä seurataan joko palveluntuottajien raportointiohjelmista tai heidän vuosittain yliopistolle lähettämistään raporteista. Sekajätteen, biojätteen ja hyötyjätteiden seuranta perustuu tyhjennyskertoihin ja astiakokoihin, joten niiden osalta jätemäärät ovat arvioita. Jätemäärissä ovat mukana myös yliopistolla toimivien ravintoloiden jätteet. Vuonna 2014 yliopiston Tampereen kampuksilla syntyi noin 578.000 kg erilaisia jätteitä 2. Jätteen määrä laski noin 4.000 kg vuoteen 2013 verrattuna. Sekajätettä syntyi noin 243.000 kg, joka on 22.000 kg vähemmän kuin vuonna 2013 (Kuvio 3). Sekajätteen osuus kaikesta jätteestä oli 42 %. Vuonna 2013 osuus oli 46 %. Hyötyjätteiden määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Hyötyjätteistä suurin osa on biojätettä ja paperia (Kuvio 4). 1 Sähkönkulutusluvussa ovat mukana Biolääketieteellisen teknologian yksikön Finnmedi 5:ssä sijaitsevat vuokratilat sekä yliopiston laskennallinen osuus (61 %) Nekalan koulun sähkönkulutuksesta. Nekalan koulussa sijaitsevat myös Tampereen kaupungin kirjasto ja hammashoitola. 2 Jätemäärien tilastoinnissa ovat yhdyskuntajätteen osalta mukana kokonaan yliopiston käytössä olevat kiinteistöt sekä Nekalan koulu. Tietosuojattavan ja vaarallisen jätteen osalta mukana ovat yliopiston kaikki toimipisteet lukuun ottamatta Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksia ja rokotetutkimuksen toimipisteitä.
8 350 000 Sekajätteen määrän kehitys 2008-2014 (kg) 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Sekajätteen määrä (kg) 2008 2014 Hyötyjätteet (kg) 2014 17956 22004 1800 27641,3 44800 60791,9 89292 Valkoinen keräyspaperi Värillinen keräyspaperi Biojäte Pahvi Keräyskartonki Pienmetalli Keräyslasi Kuvio 4. Hyötyjätteet 2014 Vaarallisen jätteen, tietosuojattavien jätteiden, puujätteen ja metalliromun määristä yliopisto saa todelliset kilomäärät jätteen vastaanottajilta. Vuonna 2014 vaarallista jätettä syntyi 3.345 kg, josta suurin osa syntyi lääketieteellisessä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Vaarallisen jätteen määrä oli kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Jätteen määrän kasvu johtui varastojen siivouksista. Tietosuojattavaa paperia hävitettiin 24.500 kg, ja määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 34 % (18.000 kg vuonna 2013). Myös tietosuojattavia tallenteita hävitettiin edellistä vuotta enemmän 1.111 kg (700 kg vuonna 2013). Sähkö- ja elektroniikkaromua kertyi reilut 20.900 kg, joka oli sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 syntyi paljon kalustejätettä. Tämä johtui varastojen tyhjennyksestä ja kalusteiden uusimisesta ergonomiavaatimuksia vastaaviksi. Erityisesti sähköpöytien hankinnat lisääntyivät. Kalustejätteen määrä näkyy puujätteen ja metalliromun määrissä. Puujätettä syntyi lähes 14.000 kg (8.300 kg vuonna 2013) ja metalliromua 7.000 kg (2.400 kg vuonna 2013).
9 Liikenteen päästöt ja kestävien liikkumistapojen tukeminen Yliopiston lentomatkoista aiheutui 1 260.000 kg hiilidioksidipäästöjä (1 150.000 kg vuonna 2013). Lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöt kasvoivat 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaan lentoja tehtiin 35 % vähemmän ja ulkomaanlentoja 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti vetovoimainen opiskelu-, opetus ja tutkimusyhteisö. Tämä edellyttää myös matkustamista. Lentomatkoista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista ei toistaiseksi ole tehty päätöstä. 30000 Kotimaan lentojen hiilidioksidipäästöt 2009-2014 25000 20000 15000 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Kotimaanlentojen hiilidioksidipäästöt 2009 2014 Vuoden 2013 lopussa tehdyssä työmatkaliikennekyselyssä toivottiin parannuksia työmatkaliikkumisen olosuhteisiin. Toiveiden perusteella Linna ja Virta kiinteistöjen sosiaalitiloihin lisättiin kuivauskaapit ja oikeus pysäköidä pyörä Linnan parkkihalliin laajennettiin koskemaan koko keskustakampuksen henkilökuntaa. Linnan pyöräpysäköintiä kehitettiin Pinninkadulla yhteistyössä kaupungin kanssa ja pinninkadulle hankittiin uudet PedalSlot-pyörätelineet. Saattoliikenteen luiskat Kalevantielle Linna-kiinteistön kohdalle saatiin valmiiksi. Päätalon pyöräkatoksen viereen hankittiin pyöränhuoltopiste, jossa on työkalujen lisäksi myös jalalla poljettava pyöränpumppu. Yliopisto on järjestänyt pyörätapahtuman vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2014 pyörätapahtuma järjestettiin yhteistyössä Tampereen korkeakoulujen, Unipoli Sportin ja Tampereen polkupyöräilijöiden kanssa. Kolmella kampuksella järjestetyssä tapahtumassa myytiin käytettyjä polkupyöriä, tarjottiin maksutonta pyöränhuoltoa ja jaettiin pyöräkarttoja sekä tietoa pyöräilystä Tampereen seudulla.
10 Viihtyisät kampukset Kampusviljely jatkui kesällä ja mukaan houkuteltiin myös kansainvälisiä opiskelijoita. Kampuslaareissa kasvoi tomaattia, parsakaalia, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa. Opiskelijat vastasivat viljelysten hoidosta ja tapasivat viljelyksillä viikoittain. Syyskuussa viljelijät järjestivät sadonkorjuujuhlat, joiden yhteydessä pidettiin myös palautekeskustelu. Yliopisto tuki opiskelijoiden toimintaa tarjoamalla paikan ja puulaarit. Ylioppilaskunta vastasi muista kustannuksista. Taloudellinen kestävä kehitys Yliopiston talouden kehitystä ja taloudellisia tunnuslukuja kuvataan vuosikatsauksessa. Tähän raporttiin on koottu tietoa kestävistä hankinnoista sekä vastuullisten kulutustapojen ylläpidosta ja edistämisestä. Kestävät hankinnat Yliopisto tekee valtaosan hankinnoistaan valtion yhteishankintayksikkö Hanselin puitesopimuksista. Vuonna 2014 kaikista yliopiston Hansel-hankinnoista ympäristöystävällisten hankintojen osuus oli 90 %. Vuonna 2013 osuus oli 79 %, joten ympäristöystävällisten hankintojen osuus kaikista Hanselhankinnoista kasvoi. Hansel myöntää puitejärjestelylle ympäristöystävällisyys -merkinnän, kun kilpailutuksessa on huomioitu ympäristönäkökohtia vähintään kahdella tavalla tarjouskilpailun eri vaiheissa: tarveharkinnassa, tarjoajan soveltuvuudessa, teknisissä eritelmissä, kuten tuotteen tai palvelun ominaisuuksissa, vertailuperusteissa sekä sopimusehdoissa ja niiden noudattamisen valvonnassa. Ympäristönäkökohtien lisäksi Hansel huomioi kilpailutuksissaan vastuullisuuteen liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Raportointia tehdään kuitenkin vain ympäristönäkökohdista. Yliopiston keskusvaraston valikoimaan on merkitty ympäristömyötäiset tuotteet. Vuonna 2014 näiden tuotteiden osuus keskusvaraston valikoimassa oli 277/716 tuotetta eli 39 %. Osuus pysyi samana kuin vuonna 2013. Yliopiston liikelahjavalikoima uusittiin ja liikelahjojen valinnassa huomioitiin ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökohdat. Suomalaiset tuotteet, luonnonmateriaaleista ja kierrätysmateriaaleista valmistelut tuotteet sekä Reilu kauppa sertifioitu suklaa kertovat Tampereen yliopiston arvoista. Kaupin kampuksen uuden Arvo2 kiinteistön rakentaminen käynnistyi keväällä. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kansainvälistä BREEAM-ympäristösertifikaattia, joka edellyttää ympäristönäkökohtien monipuolista huomioon ottamista. Arvo2 kiinteistö on suunniteltu A- energianluokan rakennukseksi ja katolle asennetaan aurinkopaneelit, joilla tuotetaan sähköä kiinteistön käyttöön. Rakentamisessa kiinnitetään huomiota materiaalivalintojen kestävyyteen ja toimintatapoihin. Esimerkiksi tontilta louhittu kiviaines murskattiin paikan päällä ja käytettiin rakennuksen pohjan täyttöihin. Rakennukseen varataan runsaasti katoksellista pyöräpysäköintitilaa ja pihan kasvillisuus toteutetaan olemassa olevan luonnon mukaisena. Rakennuksen sisälle kootaan tietoa rakennukseen liittyvistä ympäristönäkökohdista, kuten tontilla asuvasta liito-oravasta.
11 Materiaalin kulutus Yliopiston A4 kopiopaperin kulutus laski edelleen vuonna 2014. Yliopiston yksiköt hankkivat keskusvarastolta valkoista A4 kopiopaperia yhteensä 16.766 riisiä, mikä oli 2.346 riisiä ja miljoona arkkia vähemmän kuin vuonna 2013 (Kuvio 6). Myös kulutus henkilötyövuotta kohden laski selvästi ollen 8,4 riisiä (9,5 riisiä vuonna 2013). Henkilötyövuosien määrä pysyi lähes samana vuoteen 2013 verrattuna. 40000 Kopiopaperin kulutus riiseinä 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuvio 6. Kopiopaperinkulutus riiseinä 2004 2014 Tavaroiden kierrätys uudelleen käyttöön Yliopiston tavoitteena on käyttää olemassa olevaa omaisuutta mahdollisimman pitkään. Mikäli kalusteita ja laitteita poistetaan käytöstä, niitä myydään tai lahjoitetaan mahdollisuuksien mukaan uudelleen käyttöön ennen jätteenä hävittämistä. Vuonna 2014 yliopiston hankinnat järjesti kahdet myyjäiset, joissa oli tarjolla kalusteita, verhoja ja laitteita. Laitteiden kunnostamisesta uudelleen käyttöön kokeiltiin lahjoittamalla erä käytöstä poistettuja laitteita Koneet kiertoon -yritykselle. Yritystä pyydettiin raportoimaan, mikä osuus laitteista oli kunnostettavissa uudelleen käyttöön. Raportin mukaan 30 % laitteista meni romutettavaksi, mutta niistäkin otettiin talteen toimivia osia. Loput 70 % yritys kunnosti myyntiin, lahjoitti tai otti omaan käyttöönsä. Kokeilun perusteella kävi ilmi, että vaikka yliopiston käytöstä poistuvat laitteet eivät enää palvele yliopiston työtarpeita, suurin osa niistä on vielä kunnostettavissa uudelleen käyttöön muille käyttäjille.
12 Ylioppilaskunta ja yliopisto järjestivät marraskuussa kierrätystapahtuman, jonne yliopistoyhteisön jäsenet saivat tuoda kotoa tietosuojattavia materiaaleja, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, akkuja ja paristoja sekä vanhat maalijätteet. Kerätyt jätejakeet menivät yliopiston kautta asianmukaisesti hävitettäväksi. Lisäksi yliopiston kierrätyshuone tyhjennettiin ja tavarat koottiin pääaulaan vapaasti otettavaksi. Päivän päätteeksi jäljellä olevat tavarat lahjoitettiin Pirkanmaan Kierrätys ja Työtoiminta ry:lle. Reilun kaupan korkeakoulun kannatustyöryhmä haastoi yliopiston yksiköt keräämään talteen kahvipusseja. Kahvipusseja saapui keräykseen 2.300 kpl ja ne lahjoitettiin kansalaisopisto Ahjola n ja Nekalan maahanmuuttajatyöpajan käsityöläisille.
13 Reilun kaupan korkeakoulu Yliopisto jatkoi työtä vastuullisen kuluttamisen edistämiseksi ja ansaitsi Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen jo viidettä vuotta peräkkäin. Reilusta kaupasta ja vastuullisesta kuluttamisesta viestittiin koko yliopistoyhteisölle ja myös tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyö oli vahvasti mukana tapahtumissa ja viestinnässä. Korkeakoulut järjestivät yhdessä Vastuulliset julkiset hankinnat -seminaarin ja Reilun kaupan aarrejahdin. Kampuksille piilotettiin Reilun kaupan suklaalevyjä, joita opiskelijat ja henkilökunta saivat etsiä kuvavihjeiden avulla. Reilun kaupan kaupunki Tampere -hanke lahjoitti Reilu kauppa sertifioituja palloja Unipoli Sportille 10.9.2014.
14 Lähteet Hankinnat ja materiaalinkulutus - Tampereen yliopiston keskusvaraston tilastot - Hansel Oy:n tilasto kestävistä hankinnoista Jätemäärät - Kierto Oy:n vuosiraportti - Kuusakoski Oy:n vuosiraportti - Pirkanmaan jätehuollon raportointiohjelma - Suomen Tietoturvan raportointiohjelma Lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöt - Carlson Wagonlit Travelsin raportti Opintosuoritukset, kestävä kehitys ja kansainvälistyminen - Tampereen yliopiston opiskelijatietojärjestelmä Opiskelijakysely, kestävä kehitys: - http://www.uta.fi/opiskelu/kyselyt/ajankohtaiset.html, viitattu 8.5.2015 Sähkön- ja lämmönkulutus yliopiston kiinteistöissä - Enerkey energiankulutuksen seurantaohjelma Tampereen yliopiston henkilöstökertomus: - http://www.uta.fi/tilastot/index/tay_henkilostokertomus2014.pdf, viitattu 11.5.2015 Tampereen yliopiston opiskelijoiden hyvinvointiryhmä: - http://www.uta.fi/opiskelu/hyvinvointiryhma/index.html, viitattu 8.5.2015 Tampereen yliopiston vuosikatsaus: - http://www.uta.fi/esittely/vuosikertomus/#/article/1/page/1, viitattu 15.5.2015 Tamperelaisten korkeakoulujen yhteinen ympäristöhahmo Nipoli tietää, miten ympäristöasiat huomioidaan kampuksilla.