SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN
PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitetään v. 2008 tehty vastaava Satakunnan Teollisuusvisio 2015 sekä uudistetaan visio vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöä ja toimialarakenteita Projektia rahoittavat Satakuntaliitto sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit Projektin ohjauksesta vastaavat Rauman ja Satakunnan kauppakamarit, ja prosessia tukee Ramboll Management Consulting Projekti toteutetaan laajassa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa Esim. sähköinen kysely, ohjausryhmän kokoukset ja johtoryhmän työkokoukset, teemakohtaiset työpajat 2
TEOLLISUUDEN TILANNEKUVA SUOMESSA: TEOLLISUUSTUOTANTO VAJONNUT TAKAISIN 2009 POHJALLE 140 130 120 Koko teollisuus 110 100 Teknologiateollisuus* 90 802005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2005=100 Muutos: 1-6,2013 / 1-6,2012 Koko teollisuus: -5 % Teknologiateollisuus)*: -10 % *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 6/2013. Lähde: Tilastokeskus 3
SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA: TYÖPAIKAT Suomi menettää arviolta 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli ei pysty parantamaan kilpailukykyään (Boston Consulting Group, 2013) Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt 2012 syksystä lähtien. Etenkin lomautukset ovat lisääntyneet. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat kasvaneet (satamittari.fi) Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudelle tärkeitä. Yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 palvelualan työpaikkaa (Suomen Yrittäjät) 4
SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA: VIENTI Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu 20-30 miljardia euroa / vuosi Vaimea maailmanlaajuinen talouskasvu heijastuu Satakuntaan viennin kautta satamittari.fi Vientiteollisuuden näkymät synkät: esim. rikkidirektiivin voimaantulo vuonna 2015 tuo yksistään Satakunnassa toimivalle teollisuudelle vuosittain noin 13 miljoonan euron lisäkustannukset ja koko Suomen metsäteollisuudelle se merkitsee noin 200 miljoonan euron lisälaskua vuosittain (Metsäteollisuus ry) 5
SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA: TELAKKAKRIISI 2013 Suomessa on 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä 17 850 henkilöä. Viime aikojen uutiset ovat olleet huonoja STX:n Rauman telakan toiminta päättyy nykymuodossaan. Raumalta lähtee noin 600 työpaikkaa. Metallialalla toimiva Hollming Works aloittaa yt-neuvottelut konepajoilla Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla. Henkilöstövaikutukset koskevat mahdollisesti noin 250 henkilöä. Porin Mäntyluodon-telakan irtisanomiset: Telakkayhtiö Technip Offshore on aikeissa irtisanoa 250 työntekijää. Loput 280 työntekijää aiotaan lomauttaa. Suhdannetilanne vaihtelee alakohtaisesti suuresti osalla yrityksistä menee hyvin (polarisaatio) Uusia mahdollisuuksia, esim.: Arktisten alueiden alukset ja offshore-alukset. Venäjän alustarpeet vuoteen 2020 mennessä noin 400 alusta Ympäristösäännökset: ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat Olkiluoto 4 6
PROJEKTIN TAVOITTEET JA ETENEMINEN 1) Tulevaisuudenkuvan ennakointi ja ymmärtäminen: Toimintaympäristön muutosten ja kehitysnäkymien tunnistaminen ja kuvaaminen 2) Satakunnan teollisuuden tilannekuva: Satakunnan teollisuuden kokonaiskilpailukykyyn liittyvien edellytysten ja mahdollisuuksien sekä kasvuun vaikuttavien tekijöiden määrittäminen sekä toimialariippumattomasti että teemoittain 3) Vision laatiminen: Teollisuuden keskeisten päämäärien, tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittäminen. Visio tehdään lähtökohtaisesti toimialariippumattomasti ja siitä otetaan teemakohtaisia näkymiä 7
PROJEKTIN TEEMARYHMÄT 1) Elintarvike- ja pakkausteollisuus: jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus 2) Teollisuuden teknologiat ja palvelut: ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä 3) Rakennusteollisuus: talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen 4) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus: metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia 5) Cleantech-teollisuus: energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen 6) Teknologiateollisuus: konepajat, telakat, meriteknologia 8
PROJEKTIN 7 VAIHETTA 1. Käynnistys: Lähtökohtien ja tavoitteiden kirkastaminen, työsuunnitelman täsmentäminen. Sähköisen kyselyn kohdejoukon täsmentäminen 2. Nykytila: Nykytilan tiivis analyysi peilaten aiempiin suunnitelmiin ja kansalliseen kehitykseen. Sähköinen kysely nykytilasta ja muutostrendeistä. 3. Toimintaympäristön muutokset: muutosten tunnistaminen trendinomaisesti, skenarioimalla ja myös ennalta arvaamattomien tapahtumien tunnistamisella. Yhteisen ymmärryksen muodostus 4. Tilannekuva: Satakunnan teollisuuden tilannekuva ja skenaariot: kokonaiskilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät edellytykset ja mahdollisuudet sekä vaikuttavien tekijöiden määrittäminen 5. Visio-olettama: Satakunnan teollisuuden keskeisten päämäärien ja tavoitteiden määrittäminen perusskenaariossa. Muiden skenaarioiden huomiointi. Vision vaikutusten alustava arviointi ja kuvaaminen 6. Visio, sen brändi ja toteutettavuus: Visio-olettaman tarkennus visioksi vaikutuksineen. Brändityö. Toimenpiteiden tunnistaminen Road Map-tasolla. Toteutumiseen liittyvien menestystekijöiden ja riskien tunnistus 7. Satakunnan teollisuusvisio 2020 -raportin julkistus: raportin viimeistely, painattaminen ja esittely johtoryhmän ja työryhmien tilaisuudessa 9
SÄHKÖINEN KYSELY LAAJALLE YRITYSJOUKOLLE KESÄLLÄ 2013 N=141/610 Eniten vastaajia teknologiateollisuuden alalta (29 %) n. 70 % vastaajista mikro- ja pk-yrityksistä, 30% suurista Voimakkaimpina Satakuntaa koskevina muutoksina koettiin Talouden vahva suhdannevaihtelu Voimistuva kv. hintakilpailu Yritysten kiristyvät työnantajamaksut ja verot Työvoiman osaamisen ja saatavuuden muutokset Perusteollisuuden rakennemuutosten jatkuminen Satakunnan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta tärkeimpinä tekijöinä nähtiin: Saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien kehittäminen Yritysten kehittymiskyky ja halu Satakunnan koulutustarjonnan varmistaminen 10
SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 (LUONNOS) KILPAILUKYKYÄ JA KASVUA- UUSIUTUMISESTA YLI RAJOJEN kansallisten/ seutukunta-/ toimiala-/ sektori- (julkinen ja yksityinen)/ mukavuusalueen (comfort zone) (rohkeus, riskinotto) 11
SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIOTA TOTEUTTAVAT 2020 TEEMAT (LUONNOS) Teollisuusyritysten omaehtoinen voimakas uusiutuminen Teollisuuden ja maakunnan tuloksellisempi vuorovaikutus (Teollisuus Satakunnan selkärankana) VISIO 2020 Satakunnan vahvistuminen Suomen teollisuuspolitiikassa (Satakunta Suomen teollisuuden selkärankana) 12
PÄÄMÄÄRIEN TARKENNUS BEST CASE JA WORST CASE SKENAARIOIDEN AVULLA (LUONNOS) Best case skenaario: Satakuntalaiset yritykset kehittävät toimintaansa ulkomaisin ja kotimaisin pääomin. Yritykset tuottavat rohkeita uusia sovelluksia ja tuotteita, ja uusia yrityksiä syntyy. Pienet yritykset kasvavat yhteistyöhankkein satakuntalaisten veturiyritysten rinnalla. Teollisuusyritykset Worst case skenaario: Perusteollisuusyritykset ovat hiipuneet ja omistajat vetäneet rahansa pois. Teollisuusyrityksiä ei arvosteta eikä osaavaa työvoimaa ole saatavilla. Jako raskaaseen teollisuuteen ja pksektoriin/palvelutoimintaan vahvistunut (polarisaatio), välimaastoon ei ole syntynyt uusia toimijoita. Best case skenaario: Satakuntalainen toimintaympäristö tukee vahvasti teollisuuden kasvua ja kehittämistä ilman Pori-Raumajuopaa. Teollisuus tuo Satakuntaan hyvinvointia. Worst case skenaario: Perusteollisuuden hiipuminen näivettää koko Satakunnan Teollisuuden ja Satakunnan vuorovaikutus Satakunta osana Suomea Best case skenaario: Satakunta toimii Suomen teollisuuden selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä Worst case skenaario: Satakunnan teollisuusmaine on muisto vain - tuotanto ja osaaminen ovat siirtyneet muualle Suomeen tai ulkomaille. 13
PÄÄMÄÄRIÄ TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET (LUONNOS KÄRKIHANKKEIDEN POHJAKSI) Toimenpiteet, esim. : - Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen - Teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen Toimenpiteet, esim. : - Yritysverkostojen ja - yhteistyön aktivointi tavoitteena liiketoiminta ja kasvu - Julkishallinnon lähiyritysmyönteisyys joka näkyy innovatiivisina hankintoina paikallisilta - Koulutuksen suuntaaminen paikallisesti Satakunnan teollisuuden tarpeisiin Teollisuuden ja Satakunnan vuorovaikutus (Teollisuus Satakunnan selkärankana) Teollisuusyritykset VISIO 2020 Satakunta osana Suomea (Satakunta Suomen teollisuuden selkärankana) Toimenpiteet, esim.: - Satakunnan teollisuusyritysten imagon, näkyvyyden ja aidon erottavan vetovoimaisuuden kasvattaminen kansallisella tasolla - Lobbaus: teollisuusmyönteisyyden lisääminen kansallisen tason politiikassa ja julkishallinnon toimenpiteissä Toimenpiteet, esim.: - Satakunnan imagon, näkyvyyden ja aidon, erottavan vetovoimaisuuden kasvattaminen yritysten ja työvoiman houkuttelemiseksi - Liikenneyhteyksien ja logististen ratkaisujen kehittäminen - Ammattitaitoinen työvoima: koulutuksen pitäminen Satakunnassa teollisuuden tarpeet huomioiden - Lobbaus: Satakuntamyönteisyys - Satakunnan vientiteollisuutta vahvistavat teollisuuspoliittiset linjaukset, huomioitava vientimaat 14
YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari, jaakko.hirvonsalo@rauma.chamber.fi, 0500 593 531 Toimitusjohtaja Juhani Saarikoski, Satakunnan kauppakamari, juhani,saarikoski@sata.chamber.fi, 02 634 0700 Manager Mirja Mutikainen, Ramboll Management Consulting, mirja.mutikainen@ramboll.com, 050 314 1521 15