Maakuntavaltuuston seminaari 6.6.2011 Tapio Ojanen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Teemat: Ilmasto- ja energiaohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Raideliikenteen pitkän aikavälin kehittämislinjat PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma u Aikataulu: huhtikuu 2010 joulukuu 2011 u u u Ohjelman johtoryhmässä kuntien tekniset johtajat ja ympäristövastaavat Maakuntavaltuuston 3.12.2010 asettama tavoite: Päijät- Hämeen kasvihuonekaasupäästöt -70 % vuoteen 2035 mennessä vuoden 2008 tasosta. Ohjelma toteuttaa myös muita maakuntavaltuuston linjauksia. energiankulutuksen vähentäminen, uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääminen, ympäristöosaamisen kehittäminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Päijät-Hämeen energiaperusteiset CO 2 -päästöt vuonna 2008 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Maakuntavaltuuston tavoite saavutetaan: Vähentämällä sähkön- ja lämmönkulutusta yhteensä 30 %, Korvaamalla fossiiliset energiamuodot uusiutuvilla sähkön ja lämmöntuotannossa. (Fossiilisia voidaan käyttää varmuusvarastopolttoaineena ~ 5 10 %), Vähentämällä liikenteen energiankäyttöä 10 %, Tuottamalla 30 prosenttia liikenteen energiamuodoista uusiutuvilla, Puolittamalla maataloudesta, jätehuollosta ja teollisuuden prosesseista syntyvät suorat päästöt, Ja jos ostosähkön yksikköpäästöt vähenevät 56 % (Energiateollisuus ry:n ennuste) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Turpeen tuotanto Päijät-Hämeessä Nykyiseen maakuntakaavaan on merkitty 3 turpeenottoaluetta (yht. 288 ha). Vuonna 2008 turvetta käytettiin Päijät-Hämeessä 300 TWh, joka on 5 % sähkön ja lämmön tuotannosta. Turve on kotimainen ja työllistävä polttoaine. Turpeenotolla on usein mittavia haitallisia vesistövaikutuksia. Polttoaineiden päästökertoimia (kgco 2 /MWh): Turve: 382 Kivihiili: 341 Maakaasu: 202 Öljyt: 273 Ostosähkö: 222 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Alustava toimenpidetaulukko
Esimerkki: Sysmän toimenpidelista Kaavoitetaan tuulivoimapuisto Kiimasjärven ja Päijänteen väliin, Auhjärven länsipuolelle, Kypäränkulmaan ja/tai Paimenselän itäpuolelle Lämmitetään Otamonportin kaava-alueen kiinteistöt maa- ja vesilämmöllä Modernisoidaan pilottihankkeena Sysmä Lahti-välillä kulkevat diesel-bussit sähkökäyttöisiksi, Bus Travel Oy Reissu Ruoti, Järvisen Liikenne Oy, LTYP Oy Rakennetaan biolämpölaitos kuntakeskuksen läheisyyteen Laajennetaan kaukolämpöverkkoa (biopolttoaine, varavoimana öljy) Toteutetaan energiansäästöhanke kunnan kiinteistöissä Rakennetaan kevyenliikenteen väylä keskustasta Suopeltoon PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Sisällys Ilmasto- ja energiaohjelman sisältö u u u u u u Esipuhe Tiivistelmä Johdanto: ohjelman laatiminen ja Päijät-Hämeen tavoitteet Teemat Energiansäästö Uusiutuva energia Liikenne ja maankäyttö Maa- ja metsätalous Teollisuus ja palvelut Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Erityiskysymykset Yksityinen kulutus u Päijäthämäläinen arki 2035 u Lähteet u Liitteet PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Esimerkki teemojen esittelytavasta: Energiansäästö Yleiset periaatteet: mitä asioita tavoitellaan, mikä on energiansäästöpotentiaali, mitä virheitä pitää välttää jne. Maakunta Mitä maakunnan tasolla voidaan tehdä? Päijät-Hämeen liiton PÄIJÄT-HÄMEEN vaikutuskeinot? LIITTO Kunnat Mitä kunnat voivat tehdä? Yksilöt Mitä yksilöt voivat tehdä? Yritykset Mitä yritykset voivat tehdä? Toimenpiteet Lista konkreettisista toimenpiteistä Vaikutusten arviointi Työllisyysvaikutukset? Talousvaikutukset? Sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset? Ympäristövaikutukset?
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Liikennejärjestelmäsuunitelma: Asiaa on käsitelty Maankäytön ohjausryhmässä ja sidosryhmien yhteisessä ideointipalaverissa. Maakuntahallitus päättää suunnitelman käynnistämisestä 13.6. Suunnitelma koskee kaikkia liikennemuotoja (ml. tietoliikenne). Suunnitelmassa käsitellään sekä pieniä liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä että isompia edunvalvonta-asioita. Suunnitelma laaditaan konsulttityönä, ja työtä ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Avoimet kysymykset liittyvät aiesopimukseen ja liikennepolitiikan kunnianhimoisuuden tasoon. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Neliporrasperiaate PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Uusi näkökulma liikennejärjestelmäsuunnitteluun: palvelutasonäkökulma SITRAn Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa kehitetty näkökulma Tavoitteena parantaa kokonaisuuden hallintaa ja vähentää loputtomia hankelistoja. Palvelutasoajattelun mukaan poliitikot päättäisivät jatkossa liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteista. Virkamiehet ja asiantuntijat määrittelisivät ne hankkeet, joiden avulla voitaisiin kustannustehokkaimmin saavuttaa tavoiteltu palvelutaso. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Suomessa käytössä olevat aiesopimusmallit: 1. Perinteinen aiesopimus, jossa osapuolet sitoutuvat sopimuksessa määritettyihin liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteisiin (Kanta- Hämeen malli) 2. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimus, jonka tavoitteena on näiden kolmen sektorin toimenpiteiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen malli) 3. Ei tehdä lainkaan aiesopimusta, vaan edistetään maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteita vahvistamalla maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) roolia näihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa. (Kymenlaakson malli) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Motivaatioita henkilöautoliikenteen vähentämiseen: Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenteen ylläpidon kustannusten karsiminen Henkilöautoriippuvuuden vähentäminen (valinnanmahdollisuuksien lisääminen ihmisten liikkumistavoissa) Kaupunkitilan tehokkaampi käyttö Ihmisten spontaanien kohtaamisten lisääminen (sosiaalinen kestävyys) Ympäristön pirstaloitumisen estäminen Liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Liikennepolitiikan kunnianhimoisuuden tasot: 1. Passiivinen politiikka: annetaan henkilöautoliikenteen määrien kasvaa (itse itseään toteuttavat liikenteen kasvuennusteet, lisää teitä, väyliä ja kaistoja) ------------------------------------ 2. Halvat kehittämistoimenpiteet: Kehitetään joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä paremmilla toimintatavoilla (joukkoliikenteen optimointi, asennemuutos) 3. Investointien lisääminen: Kehitetään joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä lisäinvestoinneilla (satsaaminen joukkoliikenteen palvelutasoon, kevyen liikenteen väyliin ja vaikkapa kuntien työsuhdepolkupyöriin) ------------------------------------ 4. Pientä keppiä: Vähennetään henkilöautoliikenteen houkuttelevuutta pienillä toimenpiteillä (joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, bussikaistat, maksulliset parkkipaikat, autokaduista kävelykatuja, nopeusrajoitusten alentaminen jne.) 5. Isoa keppiä: Vähennetään henkilöautoliikenteen houkuttelevuutta isoilla toimenpiteillä (yksityisautoilun kieltäminen keskustoissa, ruuhkamaksut, investointien siirtäminen tieliikenteestä raide- ja kevyen liikenteen tukemiseen tms.) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Raideliikenteen (henkilöl.) kehittämis-mahdollisuudet Päijät-Hämeessä: - Uusikylä-Lahti-Järvelä - Hennan asema oikoradalle - Heinola-Lahti-Orimattila (seutupendeli, dieseljuna) - Riihimäen kolmio Uudet ratayhteydet: - Lahti-Hämeenlinna - Lahti-Heinola-Hartola- Jyväskylä -Lahti-Asikkala-Padasjoki- Jyväskylä - Lahti-Heinola-Mikkeli PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kiitos osallistumisesta! Kaikki palaute on tervetullutta: Tapio Ojanen erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto tapio.ojanen@paijat-hame.fi 044 371 9459 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO