LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö perustuu voimassa olevaan ammattikorkeakoululakiin ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista. Valtioneuvosto on toimiluvalla 12.12.2013 myöntänyt Laurea-ammattikorkeakoululle ne koulutusvastuut, joissa voidaan järjestää ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. 1 KOULUTUSTEHTÄVÄ 1 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Tutkinnot ja niihin johtavat opinnot 3 Erikoistumiskoulutukset, avoin ammattikorkeakouluopetus ja muu koulutus 4 Opetussuunnitelmat 2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN 5 Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen 6 Siirto-opiskelijaksi ottaminen 7 Koulutuksen, kampuksen tai koulutusalan vaihto ammattikorkeakoulun sisällä 3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS 8 Lukuvuosi 9 Ilmoittautuminen läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi 10 Opiskeluoikeusaika 11 Harkinnanvarainen lisäaika 12 Opiskeluoikeuden menettäminen 13 Opiskeluoikeuden palauttaminen 14 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sosiaali- ja terveysalalla 4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 15 Opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma 16 Opintojen hyväksilukeminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 17 Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 18 Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen 19 Kielitaito 20 Opintoihin ilmoittautuminen 21 Opintosuorituksen arviointi 22 Oikaisupyyntö 23 Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen 24 Opintojen vanhentuminen 25 Tutkintotodistus 5 MUUT SÄÄDÖKSET 26 Tiedotus opiskelijoille 27 Esteetön oppimis- ja toimintaympäristö 28 Turvallisuus ja järjestys
29 Opintotukilautakunta 30 Opiskelijakunta 31 Tutkintosäännön voimaantulo 1 KOULUTUSTEHTÄVÄ 1 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulun (jatkossa myös Laurea) toiminta-ajatuksena on toimia kansainvälisesti verkostoituneena aluekehityspainotteisena Uudenmaan kehittäjänä. Laurean integratiivisessa toimintatavassa opiskelijat ovat keskiössä ja toiminnan tavoitteena on luoda uutta osaamista ja palveluinnovaatioita. Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen, turvallisuus ja yhteiskuntavastuu sekä läpileikkaavana profiilitekijänä opiskelijayrittäjyys. Laurean toiminta perustuu arvoihin, joita ovat yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus. 2 Tutkinnot ja niihin johtavat opinnot Laurea-ammattikorkeakoulussa voidaan toimiluvan mukaisesti suorittaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja: - Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (AMK) - Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (AMK) - Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto: restonomi (AMK) - Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: fysioterapeutti (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), terveydenhoitaja (AMK) Laurea voi lisäksi antaa seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä: - Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (ylempi AMK) - Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK) - Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: restonomi (ylempi AMK) - Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK) Laurean koulutusvastuut ja niiden täsmennykset on kuvattu liitteessä 1. Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkintokoulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai kokonaisuuksia. Laurean järjestämissä englanninkielisissä koulutuksissa opetuskieli on englanti. Englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan toteuttaa yksittäisiä opintojaksoja tai kokonaisuuksia myös muilla kielillä.
Opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen opiskelija kirjoittaa suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi. Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on Laureassa 210 opintopistettä, poikkeuksena sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK), jonka laajuus on 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuus on 90 opintopistettä. Opintojen mitoituksessa käytetään ECTS-pisteytystä (European Credit Transfer and Accumulation System), jonka mukaisesti yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan opintojen suorittamiseen käyttämää keskimäärin 27 tunnin työpanosta, johon sisältyy kaikki opinnoissa opiskelijalta vaadittava työ tunteina. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. 3 Erikoistumiskoulutukset, avoin ammattikorkeakouluopetus ja muu koulutus Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu voi järjestää tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä erikoistumiskoulutusta ja muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta ammattikorkeakouluopintoja varten sekä ammattikorkeakoululain 13 :n mukaista tilauskoulutusta. 4 Opetussuunnitelmat Laurean tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat koostuvat moduuleista, joihin opintoja voi kerryttää opintojaksoilla tai projekteissa. Keväällä 2014 tai aiemmin aloittaneilla koulutus on järjestetty koulutusohjelmina. Moduulilla tarkoitetaan laajempaa osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä opintojakso tai projekti. Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti määritellyt yleiset kompetenssit sovellettuna osana moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteita. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (A546/2013 4 ja 7) Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sisältyy ammattitaitoa edistävä harjoittelu, jonka laajuus on vähintään 30 opintopistettä (A 564/2013 5).
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (A546/2013 4 ja 7) Koulutusten osaamistavoitteet ja opintojen tarkempi rakenne on kuvattu Laurean opetussuunnitelmissa. Laurea-ammattikorkeakoulun osaamispohjaiset opetussuunnitelmat on laadittu huomioiden eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (EQF ja NQF) vaatimukset. Opetussuunnitelmat hyväksyy Laurea-ammattikorkeakoulun johtoryhmä. 2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN 5 Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen Laurea-ammattikorkeakoulun johtoryhmä päättää opiskelijavalinnan perusteista. Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla. Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun väylää hakeville opiskelijoille järjestetään erillishaku viisi kertaa vuodessa. Laurea antaa sosiaali- ja terveysalaa opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Laurea harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta. Opiskelijaksi ottaminen tapahtuu opetuksesta ja aluekehityksestä vastaavan vararehtorin päätöksellä hakijapalveluiden esittelystä.
Opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta hyväksymisilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa tai hän menettää opiskelupaikkansa. Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen asti kunnes alkuperäiset todistukset on tarkastettu. Mikäli hakija ei toimita todistuksia määräajassa tai hänen tarkistetut pisteensä eivät riitä opiskelijaksi ottamiseen, opiskelijavalinta perutaan. Opiskelijavalintapäätökseen voi hakea kirjallisesti oikaisua Laurea-ammattikorkeakoulun johtoryhmältä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 6 Siirto-opiskelijaksi ottaminen Toisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva opiskelija voi hakea opiskeluoikeutensa siirtoa Laurea-ammattikorkeakouluun (sama tutkinto, sama tutkintonimike, sama tai vastaava koulutus). Siirto-opiskelijaksi voi hakea ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Siirto-opiskelijaksi valittavalla tulee olla edellisessä ammattikorkeakoulussa läsnä olevana suoritettuja opintoja vähintään 27 op/päättynyt lukukausi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoilta edellytetään suoritettuja opintoja vähintään 15 op/päättynyt lukukausi. Mikäli siirtohakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, siirto-opiskelijaksi valitaan soveltuvuuden, opintopistekertymän ja opintomenestyksen perusteella. Siirto-opiskelijaksi valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija eroaa aikaisemmasta ammattikorkeakoulusta ja opintosuoritukset on tarkastettu aikaisemman oppilaitoksen antamasta virallisesta opintosuoritusotteesta. Hakuaika siirto-opiskelijaksi on huhtikuussa ja marraskuussa. Päätöksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta tekee kampuksesta vastaava koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta ylemmistä tutkinnoista vastaava johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. 7 Koulutuksen, kampuksen tai koulutusalan vaihto ammattikorkeakoulun sisällä Opiskelija voi ensimmäisen lukukauden jälkeen hakea koulutuksen (keväällä 2014 ja aikaisemmin aloittaneet koulutusohjelman), pääasiallisen kampuksen tai koulutusalan vaihtoa. Omassa koulutuksessa voi hakea kampuksen vaihtoa. Koulutusalan vaihto on mahdollista, mikäli opiskelijan soveltuvuus todennetaan, opintojen suorittamisen edellytykset säilyvät sekä opintojen eteneminen uudessa koulutuksessa on taattavissa. Vaihtoa hakevalla opiskelijalla tulee olla läsnä olevana suoritettuja opintoja ammattikorkeakoulututkinnossa vähintään 23 op/lukukausi (ammattikorkeakoulu voi kuitenkin harkita määrää). Hakuaika on toukokuussa ja joulukuussa. Päätöksen koulutuksen vaihdosta tekee vastaanottavasta kampuksesta vastaava koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö.
3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS 8 Lukuvuosi Laurea-ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Opintoja on mahdollista suorittaa koko lukuvuoden ajan. 9 Ilmoittautuminen läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi Opiskelijaksi hyväksytyn, joka ilmoittaa ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja määräämänä aikana ilmoittautua ammattikorkeakouluun, jonka jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa ilmoitustaan lukuvuoden aikana. (L326/2014, 29). Poissaolevaksi ilmoittautuminen Opiskelijapaikan vastaanottaneen ja poissaolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan on seuraavana lukuvuotena ilmoittauduttava lukuvuodelle ammattikorkeakoulun ilmoittaman aikataulun mukaisesti. Poissaolevaksi ilmoittautumisessa on huomioitava: Poissaolevaksi ilmoittaudutaan lukuvuosittain vähintään lukukaudeksi kerrallaan. Poissaolevaksi voi ilmoittautua opiskeluoikeusaikana yhteensä korkeintaan neljäksi lukukaudeksi. Opiskeluoikeusajan ylittänyt opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Lukuvuodeksi poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata jatkamaan opintojaan ilmoittautumalla läsnäolevaksi kevätkauden alussa. Poissaoloaikana opiskelijan opintosuoritusrekisteriin ei voi kirjata suorituksia eikä hän voi saada ohjausta ammattikorkeakoululta. Vastuu opintojen jatkumisesta on opiskelijalla itsellään. On mahdollista, että opiskelijan opetussuunnitelman mukaisia opintoja tai koulutusta ei enää ole tarjonnassa tai sitä ei tarjota joka vuosi. 10 Opiskeluoikeusaika Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen suoritusaika määräytyy koulutuksen laajuuden mukaan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisaika on 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 3,5 vuotta ja 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritusaika on 90 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 1,5 vuotta. Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa eli opiskeluoikeusaikana. Poissaolokausi pidentää opiskeluoikeusaikaa
poissaoloa vastaavalla ajalla, kuitenkin siten, että sallittu poissaoloaika on enintään kaksi lukuvuotta. Opiskelijan on esitettävä suoritusajan ylittävästä opiskelusta selvitys kampuksen opintojen seurannasta vastaavalla opintopäällikölle ja YAMK-koulutuksessa YAMK-koulutussuunnittelijalle viimeistään kaksi kuukautta ennen tutkinnon normaalin suoritusajan päättymistä. Selvityksen tulee sisältää suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta sekä niiden suoritusaikataulusta. Selvityksen tulee pohjautua tarkistettuun opintosuunnitelmaan ja sen tulee olla opettajatuutorin /opintojen ohjaajan tai vastaavan hyväksymä. 11 Harkinnanvarainen lisäaika Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opintojaan opiskeluoikeusaikana, hänen tulee hakea harkinnanvaraista lisäaikaa ennen opiskeluoikeusajan päättymistä. Opiskelijan on esitettävä ne erityiset syyt, joilla hän perustelee hakemustaan. Opiskeluoikeuden lisäaika voidaan myöntää vain, mikäli valmistuminen lisäaikana on realistista. Lisäaikaa voi hakea pääsääntöisesti vain kerran ja enintään vuodeksi. Lisäaikaa ei myönnetä, mikäli opiskelijalla on jo tutkintoon vaadittavat suoritukset. Koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö tekee päätöksen lisäajan myöntämisestä ja YAMK-koulutuksessa ylemmistä tutkinnoista vastaava johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Hakemuksen käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen mukainen hakemuksen käsittelymaksu. 12 Opiskeluoikeuden menettäminen Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti perusteena Opiskelija, joka on laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa opiskeluoikeusaikana läsnä olevaksi tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta (L932/2014 32). Opiskeluoikeusajan päättyminen perusteena Opiskelijan, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun opiskeluoikeusaikana eikä ole hakenut harkinnanvaraista lisäaikaa opintojensa loppuunsaattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa ja opiskelija kirjataan eronneeksi. Opiskelijan, jolle opiskeluoikeuden jatkoa ei ole myönnetty, opiskeluoikeus todetaan päättyneeksi ja opiskelija kirjataan eronneeksi. 13 Opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa pykälässä 12 mainituissa tapauksissa, voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeuden palautuksen jälkeen mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun jäljellä olevana
opiskeluoikeusaikana. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää kampuksesta vastaavan koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. YAMK-koulutuksessa päätöksen tekee ylemmistä tutkinnoista vastaava johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Hakemuksen käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen mukainen hakemuksen käsittelymaksu. Opiskeluoikeuden menettämisestä ja jatkamisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea Laurea-ammattikorkeakoulun johtoryhmältä oikaisua tehtyyn päätökseen 14 päivän kuluessa tiedon saatuaan. Laurean johtoryhmän päätöksestä opiskelijalla on oikeus hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 14 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sosiaali- ja terveysalalla Ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta silloin, kun opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa. Peruuttamisperusteena on myös se, että opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, joka voi olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää Laurea-ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruttamispäätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ammattikorkeakoulun on yhdessä opiskelijan kanssa selvitettävä mahdollisuudet hakeutua tai siirtyä muuhun ammattikorkeakoulun koulutukseen. Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelta. 4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 15 Opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tutkintorakenteen ja koulutuksen opetussuunnitelman määräämissä rajoissa. Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutuksen ja sen opetussuunnitelman sekä henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa mukaisesti opintojen suoritusajassa. Opiskelija ylläpitää henkilökohtaista oppimissuunnitelmaansa ja se tarkistetaan vuosittain opettajatuutorin kanssa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta oppimissuunnitelmansa laadintaan.
16 Opintojen hyväksilukeminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalle voidaan hyväksilukea hänen kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Koulutuksen yleisenä kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon opintoja ei voida hyväksilukea. Muualla suoritettuja opintoja hyväksiluetaan koulutuksen opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen koulutuksen opintoja, ne hyväksiluetaan niiltä osin kuin ne vastaavat koulutuksen tavoitteita, tutkinnossa määriteltyä osaamista tai ne soveltuvat muuten tutkinnon osaksi. Päätöksen hyväksiluvusta tekee kampuksesta vastaavan koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ja YAMK-koulutuksessa ylemmistä tutkinnoista vastaava johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Aloitteen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa moduulista tai opintojaksosta vastaava opettaja tai muu kampuksesta vastaavan koulutus- ja aluepalveluyksikön johtajan nimeämä henkilö. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai - kokonaisuudella. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Opiskelija voi hakea myös työssä hankittavan osaamisen tunnistamista osaksi tutkintoa (työn opinnollistaminen). Tunnustettavan osaamisen tulee olla koulutuksen opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista. Opiskelija vastaa osaamisen osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään pääsääntöisesti opintojen alussa, mutta opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista koko opintojensa ajan. 17 Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Ulkomaille vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee tehdä ennen lähtöä kirjallinen sopimus opintoohjelmasta (Learning Agreement lomakkeet). Opiskeluaikana ulkomailla suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi saadun todistuksen perusteella. Hakemus opintojen hyväksiluvusta tulee tehdä kuukauden kuluessa siitä, kun todistus on saatu. Opintosuoritukset voidaan hyväksilukea vastaamaan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin kuuluvia opintoja tai ne sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin.
18 Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina tai projektiopintoina. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua koulutuksen opintojaksoille tai projektiopintoihin siten, että osaamistavoitteet saavutetaan. Mikäli opintojaksolla edellytetään pakollista läsnäoloa, on se kirjattava opintojakson toteutussuunnitelmaan. Opiskelija on velvollinen perumaan ilmoittautumisensa opintojakson toteutukselle, jotta hänen tilalleen voidaan ottaa mahdollisesta ilmoittautumisjonosta uusi opiskelija. Koulutuksen opetussuunnitelmissa kuvataan moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteet. Opintojakson toteutussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin opintojen toteutustapaa. Mikäli opintojakson/projektin suorittamiselle on määritelty edeltävää osaamista, tulee opiskelijan tarvittaessa osoittaa tämä osaaminen ennen kyseisen opintojakson/projektin alkua. Opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen koko opiskeluaikansa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja ottaa vastuu opintojensa edistymisestä. 19 Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa 1) sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (497/2004) sekä 2) sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaisen opiskelijan tulee opintojensa alussa esittää selvitys koulusivistyksen hankkimisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla ja tehdä kielitaitoa koskeva poikkeusesitys. Opiskelijan kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Opiskelija voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista erityisestä syystä, kuten todetun lukivaikeuden perusteella. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita sovittuja opintoja. 20 Opintoihin ilmoittautuminen Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava opintojaksoille erikseen määriteltynä ilmoittautumisaikana. Projekteille ilmoittautuminen on jatkuvaa. Opintoihin (opintojaksoille ja projekteille) voi ilmoittautua vain läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija.
Opiskelijat hyväksytään opintoihin ilmoittautumisen päättymisen jälkeen. Ilmoittautumisjärjestys ei pääsääntöisesti ratkaise valintaa. Opiskelijat hyväksytään seuraavien kriteereiden mukaisessa järjestyksessä: Opintojakson/projektin toteuttavan kampuksen kirjoilla oleva opiskelija on etusijalla pakollisissa ydinosaamismoduuleissa. Opetussuunnitelman mukaiset mahdolliset osaamisedeltävyydet täyttyvät. Opinto (opintojakso tai projekti) on opiskelijalle osa pakollista ydinosaamismoduulia ja kuuluu opiskelijan opintosuunnitelmaan. Opintojen aloitusajankohta, suoritettu opintopistemäärä (ts. etusijalla opiskelija, jonka opintojen aloitusajankohta on aikaisempi ja jonka suoritettu opintopistemäärä on suurempi). Mikäli edellä mainittujen kriteerien jälkeen ydinosaamisen moduulin opintoihin jää vapaita paikkoja, ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksen perusteella. Täydentävän osaamisen moduulin opinnoille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä opiskelijat, joiden hyväksyttyyn opintosuunnitelmaan kyseessä oleva opinto sisältyy. Opintojaksototeutus tai projekti voidaan perua, jos sille ei ilmoittaudu riittävästi opiskelijoita. 21 Opintosuorituksen arviointi Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmien tavoitekuvauksiin. Opintojaksot ja toteutuksen osat sekä projektit arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1-5. Opintojakson/projektin suoritus on 0, mikäli opiskelija ei saavuta läpäisylle asetettuja tavoitteita. Opintojakso ja toteutuksen osa sekä projekti voidaan arvioida myös hyväksytty/hylätty (H/0) -asteikolla. Opintojakson arviointiperusteet kuvataan opintojakson toteutussuunnitelmassa. Projektin arviointiperusteista sovitaan projektin alkaessa. Tutkintoon kuuluva harjoittelu kirjataan suoritetuksi merkinnällä hyväksytty (H). Osaan opintojaksoista/projekteista kuuluu tentti, jonka ajankohta on kirjattu toteutussuunnitelmaan. Opiskelijan ei tarvitse ilmoittautua varsinaiseen tenttiin. Varsinaiseen tenttiin osallistumatta jättäminen lasketaan yhdeksi suorituskerraksi. Jokainen opintojaksolle tai projektiin hyväksytty opiskelija arvioidaan. Suoritukset kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Vastuuopettaja vastaa siitä, että arvosanat kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua suorituksesta. Suorituspäivämääräksi kirjataan se päivämäärä, jolloin opiskelija on tehnyt suorituksen. Opintosuoritusten arvioinnin tulokset julkaistaan opiskelijan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa. Opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (L 26/2014, 37). Opettaja voi oman harkintansa mukaan palauttaa arvioidut suoritukset 6 kuukauden jälkeen. Muut suoritukset voidaan palauttaa opiskelijalle myös arvioinnin ilmoittamisen jälkeen.
Opiskelijalla on oikeus saada pyynnöstä opintojen aikana ote opintosuoritusrekisteristä, josta käyvät ilmi suoritetut opinnot ja arvosanat. 22 Oikaisupyyntö Mikäli opiskelija on tyytymätön opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamiseen hyväksilukemiseen, tulee hänen pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin tehneeltä opettajalta tai opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuoritukseksi katsotaan opintojakson/projektin suoritus, opinnäytetyö ja harjoittelu. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Edellä mainitun oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (L932/2014, 57). Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta. Opiskelijan ja opettajan väliseen ohjaussuhteeseen liittyvät mahdolliset ongelmat käsitellään asianomaisten henkilöiden välisissä keskusteluissa, joihin voidaan tarvittaessa hakea tukea koulutus- ja aluepalveluyksikön johtajalta tai hänen nimeämältään henkilöltä. 23 Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen Opiskelijan, joka ei ole suorittanut hyväksytysti opintojakson läpäisemiseksi asetettuja tehtäviä tai tenttejä, tulee täydentää tai uusia suorituksensa opintojakson opettajan määrittelemällä tavalla. Projektiopinnoissa opiskelijan tulee täydentää projektiin liittyviä tehtäviä tai suorituksia kunnes projekti on hyväksytysti suoritettu. Laureassa järjestetään opintosuoritusten yleisiä uusintatilaisuuksia, joihin tulee ilmoittautua viimeistään 10 vuorokautta ennen uusintapäivää. Hylätyn tentin tai muun suorituksen voi uusia kaksi kertaa. Opintojakson opettaja määrittelee, missä kahdessa yleisessä uusintatilaisuudessa suoritus voidaan uusia. Mikäli opiskelija ei uusinnoissakaan saa hyväksyttyä arviointia, hänen tulee suorittaa opintojakso uudelleen opettajan kanssa sovitulla tavalla. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran. Hyväksytyn arvosanan korottamisyritys kohdistuu aina koko opintojaksoon. Korotuksen on tapahduttava suoritusta seuraavan puolen vuoden aikana. Korotuksesta on sovittava opettajan kanssa. Parempi arvosana jää voimaan. Hyväksytyn opintosuorituksen tehnyt opiskelija ei voi osallistua kyseisen opintojakson uudelle toteutukselle. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa. 24 Opintojen vanhentuminen Opintojen vanhentuminen arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Laurea-ammattikorkeakoulussa tehdyt yksittäiset opintojaksosuoritukset vanhenevat kuitenkin pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa suorituksen päivämäärästä laskien, ellei osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta voida toisin osoittaa.
Pääsääntöisesti yli kymmentä vuotta vanhempia suorituksia ei hyväksilueta opiskelijan tutkintoon. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus osoittaa osaamisensa opettajan kanssa sovittavalla tavalla. 25 Tutkintotodistus Laurea antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen ja sen liitteenä selvityksen opintosuorituksista. Tutkintotodistus annetaan koulutuksen kielellä. Tutkintotodistuksesta ilmenee suoritettu tutkinto ja sen laajuus, tutkintonimike, koulutuksen nimi (suuntautumisvaihtoehto keväällä 2014 tai aiemmin aloittaneet) sekä tutkinnon keskeinen sisältö. Tutkintotodistuksen allekirjoittavat rehtori ja vararehtori (opetus ja aluekehitys). Suomenkielisestä koulutuksesta/koulutusohjelmasta valmistuneelle annetaan suomenkielinen tutkintotodistus ja englanninkielinen tutkintotodistuksen käännös. Englanninkielisestä koulutuksesta /koulutusohjelmasta valmistuville annetaan myös suomenkielinen tutkintotodistus. Tutkintotodistukseen sisältyvästä tutkintotodistuksen liitteestä ilmenevät opintosuoritukset arviointeineen. Muista mahdollisista Laurean tutkintotodistuksen liitteistä päättää aluekehityksestä ja opetuksesta vastaava vararehtori. Tutkinnon suorittaneelle annetaan ilman erillistä pyyntöä ja maksutta kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Diploma Supplement, joka sisältää tiedot ammattikorkeakoulusta, suoritetusta tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista ja opintosuorituksista (Transcript of Records) sekä niiden tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. 5 MUUT SÄÄDÖKSET 26 Tiedotus opiskelijoille Laurea tiedottaa opiskelijoilleen Laurean sähköisen työympäristön (Laurea LIVE) kautta opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista. Yksittäisiin opintojaksoihin ja projekteihin liittyvistä asioista tiedotetaan opettajan kanssa yhdessä sovittua kanavaa käyttäen. Opiskelijan velvollisuus on seurata näitä tiedotuskanavia opiskelunsa ajan. Opiskelijan tulee huolehtia yhteystietojensa ajantasaisuudesta koko opiskelujensa ajan. 27 Esteetön oppimis- ja toimintaympäristö Laurea on sitoutunut edistämään esteetöntä opiskelua yhdenvertaisuuslain edellyttämällä tavalla. Koulutuksen järjestämisessä ja oppimisen ohjauksessa pyritään huomioimaan opiskelijan yksilölliset valmiudet opintojen suorittamiseen. 28 Turvallisuus ja järjestys Jokaisen Laurean työ- ja opiskeluyhteisön jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan taata työ- ja oppimisympäristön turvallisuus ja viihtyisyys noudattamalla yleistä turvallisuutta koskevia ohjeita sekä hyvän käytöksen periaatteita.
Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijan tulee käyttäytyä asiallisesti. Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen kaikissa oppimistilanteissa on kielletty. Jos opiskelija syyllistyy tenttivilppiin, poistaa tilaisuuden valvoja hänet tilaisuudesta ja suoritus hylätään. Harjoitustehtävien, opinnäytetöiden ja muiden valmiiden aineistojen kopiointi omiksi suorituksiksi on kiellettyä ja siitä seuraa opintosuorituksen hylkääminen. Laureassa sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä. Opiskelijaa, joka on syyllistynyt vilppiin, järjestyshäiriöön tai epäasialliseen käyttäytymiseen, voidaan rangaista joko kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella, enintään yhden vuoden erottamisella. Ennen asian ratkaisemista on rangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta Laurea-ammattikorkeakoulun hallitus (tarkemmin L 932/2014, 39 ). 29 Opintotukilautakunta Laurea-ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa opintotukilautakunnan ohjesäännön, joka määrittelee lautakunnan kokoonpanon, toimikauden ja toimintatavat. Opintotukilautakunnan tehtävänä on 1) seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto opintojen edistymisestä 2) määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus 3) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää. 30 Opiskelijakunta Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta on lakisääteinen ja sitoutumaton opiskelijakunta. Sen tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin sekä toimia tiedonvälittäjänä opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun hallinnon välillä. Edunvalvontatoiminta painottuu koulutus- ja sosiaalipoliittisiin asioihin. 31 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö otetaan käyttöön 1.1.2015 ja se korvaa aikaisemman Laureaammattikorkeakoulun tutkintosäännön.
LIITE 1 VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/7/533/2013 Ratatie 22 01300 Vantaa Hakemus on hakenut ammattikorkeakoulun toimilupaa 1.1.2014 alkaen. Päätös Valtioneuvosto on tänään ammattikorkeakoululain (351/2003) 6 :n nojalla päättänyt myöntää ammattikorkeakoulun toimiluvan :lle 1.1.2014 lukien seuraavasti: 1. Ammattikorkeakoulun nimi Laurea-ammattikorkeakoulu 2. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuu Ammattikorkeakoulun tulee antaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä: Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (AMK) sairaanhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) terveydenhoitaja (AMK) Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK) Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän tradenomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin: liiketalous, tietojenkäsittely, turvallisuusala
3. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joita ammattikorkeakoulu voi antaa Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (ylempi AMK) sairaanhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto estenomi (ylempi AMK) Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto restonomi (ylempi AMK)