Yhä harvinaisempi meriharjus Richard Hudd ja Lari Veneranta Kuva Glenn Douglas
Harjuksen maantieteellinen levinneisyys Kemi Maailmanlaajuisesti Meriharjus alun perin yleinen Pohjanlahden rannikolla Oulu Broughton, 1989 Vaasa Nykyään lisääntyvä vaelluskanta tiettävästi 2-3 pienessä joessa, Suomen rannikolta ei enää juurikaan havaintoja merikantojen lisääntymisestä Pohjanlahti on maailman ainut merialue, jossa on meressä lisääntyvä harjuskanta Pori
Merikutuisen harjuksen alkuperä ja leviämisreitit Pohjanlahden kannat tulivat idästä Ruotsin ja Norjan kannat etelästä/lännestä Jääkausi 10000 vuotta sitten Sulamisvaihe, kantojen levittäytyminen Pohjanlahden alueen harjuskannat ovat edelleen geneettisesti erilaisia
Meriharjuksen historia raporttien valossa Pohjanmaan ELY 2012, erittäin harvinainen Urho et al. 2010, äärimmäisen uhanalainen Grahn Björkqvist 2007, vähentynyt 60-luvulta Alanärä et al. 2006, romahtanut Nykänen 2000, vähentynyt Koli 1990, vähentynyt Hudd 1987, häviämässä Seppovaara 1982, romahtanut Westman 1974, vähentynyt, viljelyyn Heusala 1954, vähentynyt Jatkuva kantojen taantuma 1950- luvulta saakka, sukupolvet ylittävällä ajalla Alun perin lähes jokaisessa rannikon joessa Eurajoelta pohjoiseen on ollut vaeltava kanta Rannikkoalueella alun perin useita meressä lisääntyviä kantoja Kuturauhoitus 1952, harjuskantojen suojaamiseksi Meriharjuksesta on vain niukasti näytteenottoon perustuvaa tutkimustietoa!
Kalatalousalan näkemys meriharjuksen esiintymisalueista 1950 luvulla epäiltiin kalastuksen vaikutusta meriharjuksen huonoon tilaan, rauhoitus kutuaikaan Vaelluskannat heikentyivät edelleen jokirakentamisen ja virtavesien laadun heikkenemisen myötä Merikannat taantuneet eniten viime vuosikymmeninä Ely keskuksen kyselyn (2012) mukaan suurin osa ammattikalastajista ei ollut koskaan saanut harjusta, tai olivat sitä mieltä, että harjusta esiintyi aiemmin, mutta että laji puuttuu nyt kokonaan
Meriharjus on vaarassa kadota rannikolta Merikutuisen ja vaellusharjuksen esiintymisalueet Suomen rannikolla supistuneet Rannikon heikentynyt tila Jokien patoaminen ja vedenlaatuongelmat Poikaset herkkiä rehevöitymisen seurauksille Lisääntymistä vain muutamissa paikoissa Kannat ovat äärimmäisen pienet IUCN luokitus äärimmäisen uhanalainen (Urho et al. 2010) Kuva Glenn Douglas
Merikutuisen harjuksen lisääntyminen Kutu virtaisissa paikoissa tai avomeren äärellä olevilla kivikkorannoilla, erittäin matalassa vedessä Kutupaikalla karu ja levätön kivikko- tai sorapohja Kutu tapahtuu keväällä heti jäiden lähdön jälkeen, 4-10 ºC lämpötilassa Mäti kehittyy nopeasti kuoriutumisvalmiiksi, vaatii runsaasti happea Vastakuoriutuneet poikaset ovat 12-13 mm pitkiä Kuva Glenn Douglas
Merikutuisen harjuksen poikastuotantoalueet Poikasia on löytynyt vain pieniltä aloilta tutkimusalue, ei poikasia 2004-2007 tutkimusalue, pienpoikashavaintoja 2006-2013 tutkimusalue, poikashavaintoja 2013 Kuva Lari Veneranta
Merikutuisen harjuksen poikastuotantoalueet Pienpoikaset ovat erittäin matalassa vedessä (5-10 cm) Karujen kivi- ja sorarantojen asukki Poikaspaikat ovat avomeren äärellä, jossa veden vaihtuvuus on suuri Kuvat Lari Veneranta
Merikutuisen harjuksen kantojen taantuminen Tutkimustietoa puuttuu, mutta näiden tekijöiden arvellaan vaikuttavan Rehevöityminen Ravinteet, kiintoainekuormitus Ilmasto, yhteisvaikutus rehevöitymisen kanssa Muutokset jääpeitteisyydessä Lämpeneminen Eläimistö Hylkeiden ja merimetsojen runsastuminen? Meriharjukseen ei ole kohdistunut merkittävää kalastusta vuosikymmeniin, joten kalastuksen rajoittamisella kantojen tilannetta ei voida parantaa
Rannikkovesien rehevöityminen Rihmalevien voimakas kasvu rantavyöhykkeessä vaikuttaa Elinympäristö muuttuu Sedimentti ja levät voivat estää mädin hapensaannin Poikasia on löydetty vain karuilta levättömilta rannoilta Kalayhteisön muuttuminen, harjuksen pärjääminen kilpailussa Valassaaret, Merenkurkku Kesäkuu 2010, entinen harjuspaikka Pohjoinen Perämeri Toukokuu 2009 Kuvat Lari Veneranta
Vedet ovat lämmenneet Aineisto Ilmatieteen laitos Kolmenkymmenen vuoden aikana merialueella nouseva trendi kesäja talvilämpötiloissa Jääolosuhteiden muutos voi vaikuttaa ranta-alueiden muokkautumiseen haitallisesti Levien kasvu ja sedimenttien kertyminen vähäjäisinä aikoina voimakkaampaa Kevään ajoituksen muuttuminen Tarkat syy-seuraus suhteet vielä epäselvät, erityisesti matalimmissa rantavesissä Kuva Lari Veneranta
Eläimistö Kaksi eri näkökulmaa Meriharjuksen taantuminen on alkanut jo ennen hylje- ja metsokantojen voimakasta kasvua Merimetso- ja hyljekannat ovat runsastuneet samaan aikaan kun merikutuisen harjuksen esiintyminen on taantunut lopullisesti Kuva Lari Veneranta Meriharjuskannan tilanteen vuoksi vaikutusta ei voida selvittää Kuva Mervi Kunnasranta
Meriharjuskantojen säilyttäminen Meren tila voi joskus olla parempi sukupuuttoon kuollutta kantaa ei voida palauttaa Meriharjus on arvokas ihmiselle ja luonnolle monimuotoisuuden kannalta sosiaalisesti ja mahdollisena vapaa-ajan kalastuskohteena meriympäristön indikaattorina Perustutkimusta soveltavien toimenpiteiden tueksi tarvitaan lisää! Kuva Lari Veneranta
Meriharjuskantojen säilyttäminen Biologista tutkimusta on ollut ainoastaan Merenkurkun poikasaluekartoitus Pohjanlahden harjuskantojen genetiikka Tutkimukselta tarvitaan tietoa Kutu- ja poikastuotantoalueista Voidaanko harjukselle kunnostaa poikastuotantoalueita? Merikutuisen harjuksen emokalaston perustaminen ja ylläpito Tuki-istutusten oikeasta kohdentamisesta Kuva Lari Veneranta
Kantojen säilymiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteutuminen 2006-2013 1 Toimenpide (Alanärä & al. 2006) Kohderyhmä Toteutunut? (ei/kyllä/haettu rahoitusta) Merikutuiseen harjukseen liittyvän tiedon lisääminen Merialueiden käyttäjät, WWF, IUCN, HELCOM, European Grayling Society, luonnonsuojelu- ja kalastusjärjestöt, viranomaiset Viranomaisvastuusta päättäminen Valtakunnallisella tasolla Ei Emokalaston ylläpito tai perustaminen RKTL Käynnissä (2013) Kyllä Meriharjuksen suojelutason kohottaminen HELCOM & Ympäristöministeriö Kyllä 2 Tarvittavan biologisen tiedon lisääminen RKTL, Yliopistot, Metsähallitus Ei Poikastuotantoalueiden seuranta Ympäristöviranomaiset Suomessa ei / Ruotsissa kyllä Kattava poikastuotantoalueiden kartoitus RKTL, yliopistot, ympäristöviranomaiset Ei 3 Lisääntymisalueiden kunnostaminen Viranomaiset, RKTL, Metsähallitus (uusi) Ei / hankeanomus 2011 Tuki-istutukset ja seuranta Suositukset kalastukselle Viranomaiset RKTL Ei / hankeanomuksia 2010, 2011 Ei ajankohtainen ennen muita toimenpiteitä Harjukseen kohdentuvien uhkien arviointi Tutkimus ja viranomaiset Ei / haettu rahoitusta
Pohjanlahden meriharjustutkimukset toteutettiin Merenkurkku- MittSkandia Interreg IIIA:n ja Botnia-Atlantican kansainvälisenä yhteistyönä. RKTL kalasti vuonna 2013 Perämereltä meriharjuksen emokaloja poikasten kasvatusta varten. Lisätietoja antaa tutkija Richard Hudd, puh. 0295 327 671, sähköposti: etunimi.sukunimi@rktl.fi