VASO Oy AS OY TURUN KANKARISTONRIVI Kuoppamänkuja 3 20400 TURKU LVI-TYÖSELITYS PERUSPARANNUS ja LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MUUTOS pvm. 22.01.2018 Muutos pvm. Tekijä ML Tark. Työ nro 623 Asiakirjatunnus
2 1. ESITIEDOT 1.1 Rakennuskohde Rakennuskohde: As Oy Turun Kankaristonrivi Märkätilojen perusparannus ja lämmitysjärjestelmän muutos Osoite: Kuoppamäenkuja 3 20400 Turku 1.2 Rakennuttaja Vaso Oy Osoite: Rauhankatu 4 20100 Turku Yhteyshenkilö: Sirpa Laaksonen p. 2 2747023 sirpa.laaksonen@vaso.fi 1.3 Suunnittelijat Rakennustekninen suunnittelu Julkisivukonsulttini JK Oy Kärsämäentie 35 20360 Turku Yhteyshenkilö: Jouni Kourula p. 0400 827 920 jouni.kourula@julkisivukonsultointi.fi LVI-suunnittelu Turun LVI-Tekniikka Oy Kähärlänkuja 13 20100 TURKU Yhteyshenkilö: Matti Lehtinen p. 040-501 3391 matti.lehtinen@lvitekniikka.fi Sähkösuunnittelu Esm-Sähkö Oy Yhteyshenkilö: Sami Sinervo p. 0400 531 686 sami.sinervo@esm-sahko.fi
3 1.4 Urakat LVI-suunnitteluasiakirjoissa esitetyistä töistä ja hankinnoista tehdään yksi LVIurakka. Urakkaan sisältyy työselityksen ja piirustusten mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus sekä tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. Jäljempänä eri toteuttajista käytetään nimitystä urakoitsija 1.5 Hankintarajat Rakennustyöt Urakkamuoto on LVI-kokonaishintaurakka. rakennustekniset ja sähkötekniset työt ovat eri urakoita, jotka on määritelty ao. asiakirjoissa Päätoteuttajana rakennuttajan valitsema pääurakoitsija. Työ käsittää kohteen käyttövesiputkien ja laitteiden peruskorjauksen LVIsuunnitelmissa sekä niiden työselostuksissa esitetyssä laajuudessa. Päätoteuttajan tehtäviin kuuluu kaikkien alakattojen tekeminen sekä tarvittavien rakenteiden avaukset. Erilliset putkikotelot kuuluvat LVI-urakkaan. Urakkaan kuuluvat ao. alikirjoissa määritellyt työt ja velvoitteet. Putki- ja ilmanvaihtotyöt Putki- ja ilmanvaihtotöihin kuuluvat: -työselityksen luvussa "Yleiset tekniset vaatimukset" selostetut velvoitteet -työselityksen luvussa "Putkijohtolaitteet" selostetut työt ja laitteet -työselityksen luvussa "Ilmanvaihtolaitteet" selostetut työt ja laitteet -takuuajan huolto. Urakkasuoritus pääpiirteissään: o Rakennusten asuntojen pesuhuoneiden ja keittiöiden vesi- ja viemäri kalusteiden uusiminen. WC-kalusteita uusitaan tarpeen mukaan yksikköhintamenettelyä käyttäen. o Pesuhuoneiden vesijohtojen uusiminen ja WC-tilojen sekä keittiöiden vesijohtojen uusiminen piirustuksissa merkittyjen urakkarajojen mukaan. o Uusi vedenmittausjärjestelmä. o Maalämpöjärjestelmä. Vanha öljylämmityslaitos puretaan kokonaisuudessaan. o Lämmitysjärjestelmän perussäätö
4 1.6 Tarjoukset Tarjouksen tulee olla laskentaa varten luovutettujen asiakirjojen mukainen. Hinnat ilmoitetaan arvonlisäveroineen ryhmiteltyinä tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. 2. YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Lait, asetukset, määräykset ja normit Rakennus- ja asennustöissä sekä tarvikkeiden valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsija on velvollinen omalla kustannuksellaan huolehtimaan siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viranomaisten tarkastukset suoritetaan. LVI-laitoksen rakentamisessa noudatetaan myös Talotekniikka RYL 2002 määräyksiä ja ohjeita. 2.2 Työselitys ja piirustukset 2.2.1 Suunnittelijan piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä rakennuttajan ja suunnittelijan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty kojeluetteloissa, kaavioissa ja piirustuksissa. Kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä urakoitsijan on työssään ja tarvikkeiden valinnassa tarkoin harkittava teknisesti paras mahdollinen asennuspaikka ja tapa. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava erikoispiirustuksia, joita muut asiantuntijat toimittavat. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jokin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen, eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta jos ohjelmanmukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa.
5 Piirustuksissa samanmallisiksi merkittyjen laitteiden on oltava malliltaan samanlaisia ja mikäli mahdollista samalta valmistajalta. Poikkeuksia tästä sallitaan ainoastaan, jos ko. valmistajalla ei ole vastaavaa tuotetta. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuvat poikkeamiset ja muutokset. Vastaanottotarkastuksessa urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansapitäviä piirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna. Urakoitsijan velvollisuus on tutustua työselityksen ja muiden asiakirjojen kaikkiin osiin ollakseen täysin tietoinen työn laajuudesta. 2.2.2 Urakoitsijan piirustukset 2.2.3 Muutokset Urakoitsijan tulee kirjata selkeästi kaikki työn aikana tehdyt muutokset piirustuksiin ja asiakirjoihin ja laatia toteutusta vastaavat loppupiirustukset. Näistä tulee selvitä mm. putkien reittimuutokset, materiaalimuutokset, korkeusasemiin tehdyt muutokset jne. Loppupiirustusten kustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan urakoitsijalle. Siihen sisällytetään 2 sarjaa piirustuksia kansiossa. Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummiin, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskuja esitettäessä. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - kolme sarjaa valokopioita urakkaan liittyvistä piirustuksista -vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- ja täydennyspiirustuksista. 2.3. Rakennusaika ja työaikataulut Asennustyöt tulee aloittaa välittömästi, kun rakennuskohteen työvaihe sitä edellyttää. Työt on suoritettava rinnan muiden urakoitsijoiden kanssa siten, että urakka on täysin valmis urakkasopimuksessa määriteltyyn ajankohtaan mennessä. Työaikataulu tulee laatia yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Työt on jaoteltava riittävän yksityiskohtaisiin nimikkeisiin, esimerkiksi vesijohtojen runkotyöt, venttiilien asennukset, kojeasennukset jne. Urakoitsijan on suunniteltava ja ajoitettava asennustyöt siten, että vesi-ja viemärilaitteet voidaan heti laitteiden paikoilleen asentamisen jälkeen kytkeä lopullisiin yhteyksiinsä ja ottaa käyttöön, jos niin halutaan.
6 Urakkaan kuuluvien laitteiden työaikaisesta käytöstä on aina erikseen sovittava rakennuttajan ja muiden asianosaisten kanssa. Aikatauluvastuu on pääurakoitsijalla. 2.4 Yhteistyö ja työnjohto Urakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelijan sekä muiden toteuttajien kanssa. Urakoitsijan on sovittava asennusjärjestyksistä muiden urakoitsijoiden kanssa sekä toimitettava heidän tarvitsemat tiedot. Urakoitsija järjestää työmaalle pätevän työnjohdon, johon katsotaan kuuluvan mm.: - että urakoitsija nimeää tätä työtä varten yhden työnjohtajistaan - että asentajilla on käytettävissään yksityiskohtaiset tiedot asennuksista piirustuksineen - että työnjohtaja on selvillä myös toisten urakoitsijoiden laitteiden sijoituksesta ja työvaiheesta. 2.5 Työn suoritus ja tarvikkeet 2.6. Vastuu vahingosta 2.7. Reiät ja urat Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt numerot viittaavat, mikäli muuta ei ole mainittu, LVI-tarvikeluetteloon. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on tällöin hankittava haluamalleen vaihtoehdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää kuitenkin sen esittäjälle. Pääurakoitsija korvaa asennustyönsä yhteydessä muille urakoitsijoille tai näiden asennuksille aiheuttamansa vahingot. Mikäli urakoitsija omavaltaisesti on poikennut suunnitelmista tai suorittanut alaarvoista työtä, kuuluu hänelle omien asennustöiden korjaamisen lisäksi korvata myös korjauksesta johtuvat muut työt (rakennus-, sähkö- ym. työt). Urakoitsija laatii varauspiirustukset omien laitteittensa osalta yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja laitevalmistajien kanssa. Reiät, urat ja kannakkeet merkitään rakennepiirustuksiin ja hyväksytetään rakennesuunnittelijalla. Pääurakoitsija tekee kaikki reiät, asennusreitit. Lisäksi pääurakoitsija tekee kaikki palokatkot tyyppihyväksyttyä järjestelmää käyttäen. Reikien, urien ja asennusreittien teossa pitää huomioida voimassaolevat asbestimääräykset.
7 2.8 Asennus 2.8.1 Kiinnitys ja kannatus Putkijohtolaitteet: 2.8.2 Lävistykset 2.8.3 Asennustyöt Putket ja LVI-laiteet kannakoidaan yhtenäisellä kannakointijärjestelmällä, jonka osia ovat mm. kannakointikiskot, tangot, pitimet yms. varusteet. Osien materiaali on yleensä sinkitty teräs. Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä ja säädettävillä kannatusteräksillä. Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia (Hilti, Toimex Oy, Flamco tai vastaava). Pinta-asennuksessa kupariputket <22 mm kiinnitetään muovipitimillä. Asunnoissa muovipitimet ovat kromattuja. Muoviputkien asennuksessa noudatetaan valmistajan antamia kiinnitys- ja kannatusohjeita. Seinien ja palkkien lävistykset on tehtävä niin, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Putket eivät saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Rakenteiden läpimenokohdissa on erityistä huomiota kiinnitettävä äänen eristämiseen(huoneiden ja huoneistojen väliset seinät yms.) Putken ja suojaputken välinen tila täytetään eristeellä ja kitataan. Kaikki asennusreiät betonirakenteissa valetaan umpeen. Läpivientien palokatkot kuuluvat pääurakkaan. LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Ennen asennusta on putket ja laitteet huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista. Työaikana avoimiksi jäävät putkipäät suljetaan muovitulpalla. Asennustyön siistiin ulkonäköön on kiinnitettävä erityinen huomio. 2.9 Materiaalit ja pintakäsittely Urakoitsijan on valittava tarkoitukseen sopivin materiaali eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosionsuojaukseen.
8 Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuun ottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsitelty. Pintakäsittelemättömien teräsosien korroosionestomaalaus: sisäilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A 80/2 Fe Pe -ulkoilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A160/3 Fe SA2 Pintojen puhdistus tulee suorittaa huolellisesti. 2.10 Sähkömoottorit ja -laitteet 2.11 Laitemerkinnät Sähkömoottoreiden tulee olla suljettuja oikosulkumoottoreita. Sähkövirta 3 tai 1 N 50 Hz, 400/230 v. Tarkempi erittely on esitetty piirustuksissa. Suojausluokka on roiskevedenpitävä IP 44, ellei vaativampaa ole erikseen määrätty tai laitteen lopullisesta sijoituksesta määräydy. Urakoitsija varustaa putket seinämien läpimenokohdissa, venttiiliryhmien läheisyydessä sekä muissa tarpeellisissa kohdissa tunnuksilla ja virtaussuuntanuolilla. Kojeet ja laitteet merkitään kojetunnuksin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. Koje- ja laitekilvet ovat materiaaliltaan kerrosmuovia, kaiverrettu peiliteksti on musta valkoisella pohjalla. 2.12 Laitteiden rakennusaikainen suojaus, käyttö ja puhdistus 2.12.1 Laitteiden suojaus ja siivoukset Kukin urakoitsija huolehtii kaikkien asentamiensa laitteiden suojauksesta rakennusaikana. Avonaiset putkien ja kanavien päät ja aukot suojataan siten, ettei pöly ja muut epäpuhtaudet kulkeudu niihin. Urakoisijat hoitavat kukin omalta osaltaan siivouksen. 2.12.2 Laitteiden käyttö Rakennukseen pysyviksi asennettuja kojeita ja laitteita voidaan käyttää rakennusaikana rakennuttajan luvalla sitä mukaa, kun ne riittävässä laajuudessa valmistuvat. Mikäli laitteita käytetään, tulee käyttäjän saattaa laitteet ennen luovutusta uuden veroiseen kuntoon. Patterilämmitystä voidaan käyttää töiden aikana. Pääurakoitsija vastaa siitä, että kaikki aukot on suljettu ja lämpöeristeet on asennettu niin, ettei jäätymistä voi tapahtua.
9 Mahdolliset vauriot korvaa se urakoitsija, jonka laiminlyönneistä rikkoontuminen on aiheutunut. Rakennusaikaisen energian ja veden kustantaa rakennuttaja. 2.12.3 Laitteiden puhdistus 2.13 Valvonta Kaikki putkistot ja laitteet on huolellisesti puhdistettava ja huuhdeltava ennen verkoston täyttöä. Rakennuttajalla on oikeus valvoa urakoitsijoiden työsuorituksia ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla urakan aikana suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuusta. 2.14 Vastaanottomenettely Luovutusvaiheessa suoritetaan ennen vastaanottotarkastusta jäljempänä esitetyt osatarkastukset. Urakoitsija suorittaa osatarkastusten edellyttämät mittaukset hankkimillaan laitteilla. 2.14.1 Rakennetarkastukset Laitoksen rakennusaikana rakennuttaja suorittaa tarkastuksia, joissa tarkastetaan laitteet, jotka peitetään. Näitä ovat mm. seuraavat kohteet: -putkistot ennen niiden eristämistä ja painekokeita -putkistot ja putkikanavat ennen niiden peittämistä - Laitteiden rakennetarkastuksissa todetaan laitemateriaalien ja perusrakenteiden ohjelmamukaisuus sekä varustelu. Tarkastuksessa edellytetään, että laiteryhmä on valmiina. 2.14.2 Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta, kun sitä sivuavat muut työt ovat valmiit sekä kaikki edellä luetellut muut toimenpiteet on suoritettu. Lisäksi vastaanottotarkastuksen hyväksymisen edellytyksenä on: -varaosat ja muut tarvikkeet on luovutettu tilaajalle -korjatut piirustukset luovutettu -luovutuskansiot luovutettu -osatarkastuksissa havaitut viat ja puutteet on korjattu tai niistä muuten kirjallisesti sovittu -kaikki urakkaan kuuluvat velvollisuudet on suoritettu sopimusasiakirjojen mukaan. 2.14.3 Laitoksen säätö ja mittaukset Laitoksen säätötyöt kuuluvat ko. urakoitsijalle.
10 Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: -lämpimänkäyttöveden kiertovesimäärät tasapainotetaan 2.14.4 Viranomaisten tarkastukset Asennetun laitoksen tulee olla viranomaisten vaatimusten mukainen. Mikäli viranomaiset asettavat työn aikana suunnitelmista poikkeavia vaatimuksia, on urakoitsijan hyvissä ajoin enne työn suorittamista huomautettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostarjousmenettelyä. 2.15 Käytön opastus sekä huolto-ja kunnossapito-ohje Urakoitsijan tulee järjestää tilaajalle riittävä LVI-laitteiden käyttö- ja huolto-opastus siten, että tilaaja voi itsenäisesti vastata laitoksen oikeasta käytöstä. Lisäksi urakoitsija laatii kiinteistölle huolto-ja kunnossapito-ohjeen. 2.16 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat 2 sarjaa kansioihin sijoitettuina laitoksen lopullista tilaa osoittavia piirustuksia. Lisäksi kansioihin sijoitetaan seuraavat asiakirjat: -työselitys -piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisestä toisten urakoitsijoiden laitteisiin -huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset -huolto- ja hoito-ohjeet ja huollon tarve -kopiot koekäytössä suoritetuista mittauksista. Loppupiirustuksiin tulee liittää viranomaisten tarkastuspöytäkirjajäljennökset. Lisäksi toimitetaan: LVI-urakoitsijat: - loppupiirustukset autocad R2013 tai uudemmassa formaatissa tallennettuna muistitikulle. - maalämpöjärjestelmän kytkentäkaaviot, toimintakaaviot ja toimintaselostukset laminoituna ja teknisen tilaan kiinnitettynä. Luovutusasiakirjakustannukset kuuluvat ko.urakoitsijalle. Loppupiirustuksiin tulee liittää viranomaisten tarkastuspöytäkirjajäljennökset ja kopiot mittauspöytäkirjoista 2.17 Tarviketoimitukset Urakoitsijat toimittavat jäljempänä mainitut tarvikkeet. Putkiurakoitsija: - Ei tarviketoimituksia.
11 2.18 Takuu Takuuaika on kaksi (2) vuotta, joka alkaa vastaanottopäivästä. Urakoitsijan on takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjattava sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen valmistusaineen johdosta. Säätö-ja viritystöiden osalla takuuaika on myös kaksi vuotta. 2.19 Akustiset vaatimukset Rakennustyössä noudatetaan äänieristyksen ja meluntorjunnan osalta soveltuvin osin Suomen Rakentamismääräyskokoelman ääneneristysmääräyksiä. Urakoitsija mitoittaa äänen- ja tärinänvaimentimet sekä valitsee ja asentaa laitteet siten, ettei niiden aiheuttama melutaso ylitä määräyksissä ja ohjeissa annettuja enimmäisarvoja. 3. PUTKIJOHTOLAITTEET 3.1 Lämmityslaitteet 3.1.1 Järjestelmän kuvaus Tällä hetkellä rakennusten lämmitykseen ja käyttöveden tuottoon tarvittava energia tuotetaan kevytöljylämmitysjärjestelmällä. Lämmitysjärjestelmä korvataan maalämpöjärjestelmällä, jossa lisäenergia tuotetaan sähköllä. 3.1.2 Perustiedot ja mitoitusarvot Perustiedot: o Rakennusten valmistumisvuosi 1992 o Asuntoja 11 kpl o Kerrosala 1095 m3 o Huoneistoala 853,5 m2 o Tilavuus 3258 m3 o Lämmitysenergian kulutus 205 (v.2016),161, (v.2015) ja 175 MWh/a (2014) o Vedenkulutus 936 (2016),127 (2015) ja 101 (2014) m3/a o Asukkaita keskimäärin 19 hlö. Mitoitusarvot: - lämpöjohtoverkostot +55/30 C (maalämpö) - 70/45 kun lisäenergiaa käytössä - käyttövesiverkosto +70/20 -- 10/58 C Verkostojen rakennepaineet: - lämpöjohtoverkostot 0,4 MPa - käyttövesiverkosto 1,0 MPa
12 Lämmitystarvetta laskettaessa on käytetty seuraavia lämpötiloja: alin ulkoilman lämpötila -26 C maan lämpötila lämmitettävien tilojen alla +5 C sisälämpötilat +22 C 3.1.3 Pumput Teräsputkistoon asennettavien lämpöjohtopumppujen pesän tulee olla valurautaa, juoksupyörän pronssia ja akselin ruostumatonta terästä. Pumpuille hankitaan täydellinen varasarja moottoreineen. Jos laitoksessa on kaksi tai useampia samanlaisia pumppuja, hankitaan kullekin pumpputyypille ja koolle yksi varasarja. Pumput tyyppiä Kolmeks tai Grundfos - itsesäätyvämalli. 3.1.4 Lämpökanaalit Vanhat lämpökanaalit säilytetään. 3.1.5 Putket ja sulkuventtiilit Venttiilit ovat yleensä seuraavan luettelon mukaisia: sulkuventtiilit lämpöjohdoissa -DN 10-50 palloventtiilejä Oras-4000 -DN 65... Naval 284.. -linjasäätöventtiilit Oras-4100 -tyhjennysventtiilit Oras-4000 -yksisuuntaventtiilit 39 10--39 11 3.1.6 Lämpöpatterit Olemassa olevat lämpöpatterit säilytetään. Lämpöpattereiden mitat ja tyypit huonekohtaisesti on esitetty piirustuksissa, rakennepaine on 0,6 MPa. Patterit varustetaan uusilla, esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä. (TV) tai esisäädettävällä patteriventtiilillä lukittavin metallisin käsipyörin (V). Vanhaa sulkutulppaa ei vaihdeta. Patteriventtiilit ovat mallia TA tai Danfoss.
13 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 3.1.7.1 Yleistä Työhön sisältyvä lämpöjohtoverkosto perussäätötyö tehdään tilaajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, että säädettäville venttiileille asetetaan suunnitelmissa esitetyt esisäätöarvot sekä virtaamat mitataan. 3.1.7.2 Venttiilit ja muut varusteet Noudatetaan työselityksen kohtaa 3.1.4. 3.1.7.3 Verkoston täyttö ja ilmaukset Verkosto täytetään hapettomalla vedellä. Ilmaustyön onnistumista edesauttaa se, että esisäätöarvot asetetaan vasta ilmaustoimenpiteiden jälkeen. Verkoston painetasoa tulee seurata ja varmistua, ettei painetaso missään ilmauksen vaiheessa laske alle ylimmän patterin vaatiman painetason. Normaalia käyttötilannetta korkeampi painetaso verkostossa edesauttaa ilmaustyön suoritusta. Ilmaustyö tulee suorittaa myös patterikohtaisesti. Verkoston mittaustyö voidaan aloittaa vasta, kun ilmaustyö on asianmukaisesti suoritettu. Ilmaa sisältävistä linjoista saadaan virheellinen mittaustulos. 3.1.7.4 Lämmitysjärjestelmän perussäätö Venttiilien esisäätöarvot on merkitty piirustuksiin ja ne luovutetaan valitulle urakoitsijalle. Samoin luovutetaan laskelmat ja valmiiksi esitäytetty mittauspöytäkirja, joihin on valmiiksi merkitty linjan tunnus, venttiilikoko, esisäätöarvo sekä kv-arvo. Urakoitsija merkitsee pöytäkirjoihin ainoastaan mittaustulokset.(so.paine-eron ja virtaaman). Lämmitysjärjestelmä säädetään suunnitelmissa esitettyihin esisäätöarvoihin ja linjasäätöventtiilien virtaamat mitataan. Mittauspöytäkirjat toimitetaan suunnittelijalle asianmukaisesti täytettynä. Suunnittelija hyväksyy tai hylkää mittaustulokset. Mikäli mittaustulokset hylätään on urakoitsija velvollinen mittaamaan virtaamat suunnittelijan edellyttämässä laajuudessa uudelleen. Mikäli mittaustulokset edellyttävät säätöarvojen muuttamista sekä uudelleensäätöjä, sisältyy yksi säätökierros urakkaan. Mahdolliset muutokset säätöarvoihin tehdään suunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
14 Patteriventtiileiden termostaattiosia ei saa asentaa paikalleen ennen kuin mittauspöytäkirjat on hyväksytty. Perussäädön yhteydessä asetellaan lämmityksen menoveden säätökäyrä vastaamaan verkoston toimintatilaa. 3.1.8 Maalämpöjärjestelmä Tekniseen tilaan sijoitetaan maalämpö ja varaajat oheislaitteineen ja varusteineen. Laitteiden tekniset arvot on esitetty kaaviossa ja kojeluettelossa. Järjestelmä koostuu seuraavista pääkomponenteista: o Maalämpöpumput _tehdasvalmis yksikkö varusteineen o Varaajat ja pumput o Paisunta- ja varolaitteet o Lämpökaivot o Keruupiirin putkistosta ja jakokaivoista. o Jakotukeista suojakaappeineen 3.2 Vesijohtolaitteet 3.2.1 Laitosselostus Kiinteistö on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon. Rakennusten kaikkien kylpyhuoneiden vesijohdot ja kalusteet uusitaan. Lisäksi uusitaan keittiöiden ja WC-tilojen kalusteet sekä vesijohdot piirustuksissa esitetyssä laajuudessa. Tässä yhteydessä uusitaan huoneistokohtaiset vesimittarit. Lämpimään käyttöveteen liitetyt patterit poistetaan. Pesu-, kodinhoitohuoneiden ja löylyhuoneiden lämmitystä varten asennetaan sähköinen lattialämmitys (SU). 3.2.2 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus suoritettava noudattaen ympäristöministeriön antamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita. 3.2.3 Käyttöveden lämmitys 3.2.4 Putket Käyttövesi lämmitetään kaukolämmityksellä. Sisäpuoliset: Kylmä- ja lämminvesijohdot tehdään kupariputkesta tai vesijohtojärjestelmiin hyväksytystä komposiittiputkesta. Pesuhuoneissa-, kodinhoitohuonessa ja WC-tiloissa näkyvät putkiosuudet ovat kromattua kupariputkea. Jakojohdot asennetaan pääosin alaslaskettuun kattoon. Liitokset tehdään puristeliitoksin.
15 3.2.5 Varusteet 3.2.5.1 Venttiilit Kalusteiden kytkentäjohdot ovat kromattuja ja näkyvissä. Lisäksi keittiön alakaapeissa ja alasokkeleissa on oltava vesivuodon ilmaiseva järjestelmä. Putkijohdot pyritään keittiöissä sijoittamaan kaapin sisäpuolelle, jolloin tiivistämällä kaapin läpiviennit saadaan mahdollinen vuoto havaittua. Venttiilit ovat pääasiassa seuraavan luettelon mukaisia: -sulkuventtiilit -DN 8-50 palloventtiilejä Oras-4000 -lämpimän käyttöveden kiertojohtojen sulku- ja säätöventtiilit Oras-4120 -yksisuuntaventtiilit 37 4122/4125 -imusuojat 79 0261 -lianerottimet 37 9412 3.2.5.2 Huoneistokohtainen vedenmittaus Huoneistokohtainen vedenmittaus uusitaan. Vesimittareiden kohdalle asennetaan riittävän suuri tarkastusluukku, n. 400*400mm. Mittausjärjestelmä on ns. langaton mittausjärjestelmä. Mittarit asennetaan pesu- tai WC-tilojen alakattoon. Mittareiden paikat on esitetty piirustuksissa. Varusteet: huoneistokohtaiset sulut, suodattimet. Mittareissa on oltava kulutuksen kertova näyttö, joka on sijoitetaan asuntoon niin, että se on näkyvissä ja vapaasti luettavissa. Toimitukseen kuuluu tarvittavat ohjelmistot etäluentaa varten. Urakoitsijan hankinnat ja toimenpiteet: o liittimet, lianerottimet ja sulkuventtiilit. o puhdistaa mittarit ja lianerottimet ennen käyttöönottoa o käyttöönotto yhdessä laitetoimittajan kanssa. Partikkelisuodatin: Vedenmittausta haittaavien epäpuhtauksien välttämiseksi rakennuksen syöttövesijohtoon asennetaan vesimittarin jälkeen suodatin jonka molemmin puolin sulkuventtiilit ja painemittari. Suodatin esim. Callidus Cintropur, erotuskyky 100 µm. Käytöstä poistettavat mittarit sijaitsevat piirustuksissa esitettyjen uusien mittareiden kohdalla. 3.2.5.3 Tyhjennys- ja kasteluletkut Ks. tarviketoimitukset kohta 2.17.
16 3.2.5.4 Painemittarit 3.2.6 Painekokeet Painemittareiden osoitintaulun halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm ja suurin lukema n. 1,5 kertaa suurempi kuin mitattava maksimipaine. Asteikon laatu on kpa tai MPa varustettu. Painemittarit: -ei hälyttävät painemittarit 45 2031/2032 Mittarihanat messinkiä 33 9522. Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Koepaine vähintään 1,0 MPa. 3.3 Viemärilaitteet 3.3.1 Laitosselostus 3.3.2 Viemäriputket Kiinteistö on liitetty kaupungin jäte-ja sadevesiviemäriverkostoon. Rakennusten viemärijärjestelmissä ei tässä urakassa tehdä muutoksia tai korjauksia. Uusia viemäreitä ei asenneta. 3.3.3 Vesi- ja viemärikalusteet Kylpyhuoneiden ja keittiöiden kalusteet uusitaan. WC-tilojen kalusteita ei uusita. Pinta- asennuksista johtuen hankitaan tarvittavat pintahelat urakkaan kuuluvana. Uusittavia kalusteita ovat: o WC-istuimet _ pesuhuoneissa. pesuhuoneen pesuallas, vesilukko / pohjaventtiili, lattiaputki, pesukoneen tyhjennysyhde ja sekoitin. o Suihkusekoitin o Pesukonehana o keittiöhana Urakoitsija esittää tarjouksen yhteydessä pyydetyt yksikköhinnat. Uusien kalusteiden tulee olla laadultaan ensiluokkaisia. Hanojen on kuuluttava ensimmäiseen ääniluokkaan. Altaat varustetaan lisäksi pohjatulpalla ketjuineen. Pohjatulpalla varustetuissa altaissa on oltava ylivuotoaukko.
17 Seinäpintaan asennettavat suihkuhanat, laskuhanat yms. varustetaan ruuvikiinnitteisellä kulmaliittimellä. Kosteissa tiloissa seinän läpivientikohta tiivistetään silikonikitillä (RU tekee). Käyttöveteen kytketyt patterit poistetaan ja putket tulpataan. 3.5.Putki- ja laite-eristykset 3.5.1 Yleistä Urakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976. Eristettyjen putkien läpiviennit, ks.työselitys kohta 2.2.1.2. 3.5.2 Käsitteet ja määritelmät Näkyvällä eristyksellä tarkoitetaan sijaintia paikassa, jossa se on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat lämpökeskus, konehuone, kellaritila, autohalli, käytävä ja muu vastaava tila, joissa putkia ei ole peitetty rakenteilla. Ei-näkyvällä eristyksellä tarkoitetaan eristyksen sijaintia paikassa, jossa käydään vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on rakenteilla peitetty, esim. putkitunneli, alustatila, käyttämätön ullakko ja kellaritila, hormi, nousukuilu ja alaslasketunkaton yläpuolinen tila sekä erillinen kanava. Muita käsitteitä käytetään standardin SFS 2975 mukaisesti. 3.5.3 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit Putkisto, osa Eriste Tyyppi Sarja huom. paksuus mm tai Päällyste Lämmitys-ja lämminvesi- Aa 23 6 putki venttiileineen LJ-huone tai tekn.tila Kaukolämpöjohdot Aa 24 6 Lämmönjakohuone Lämpöjohdot Aa 24 - kylmätila
18 Lämmitys-ja lämminvesi- Aa 23 6 näkyvä putki venttiileineen Ac 21 - ei näkyvä -jako-ja kytkentäjohd. CC - - eristysrakent. Kylmävesiputki Aa 21 6K näkyvä Ac 21 K eristys ei näkyvä eristys -jako-ja kytkentäjohdot Cc - - rakenteissa 3.5.4 Eristeet ja päällysteet Tunnus Aa Ac Cc Tunnus Eriste Mineraalivillakourut Mineraalivillakouru.Käyrät tehdään käyräkappaleista,kouruista leikatuista välikappaleista tai kokoon Du 60 asti irtovillasta sullomalla kun eriste päällystetään metallilevyllä. Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru Aa. Käyrä tehdään käyräkappaleista,jotka päällystetään erikseen, tai kouruista leikatuista välikappaleista. Muovipinnoitettu Päällyste 6 PVC-muovilevy 0,35 mm P Pelti Höyrysulku Höyrysulku K aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyypin 6 saumat pehmeällä, värittömällä, vähintään 30 mm leveällä PVC-teipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. 3.5.5 Eristämättä jätettävät putket ja laitteet Eristämättä jätetään seuraavat putkistot, putkiston osat, laitteet ja varusteet: -kylmävesiverkostossa näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä pintaasenteiset jakojohdot (vesipostien kytkentäjohdot eristetään) -lämminvesiverkostossa kiertojohdottomat näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot -kertasäätöventtiilit ja automaattiset säätöventtiilit -mudanerottimet.
19 4. ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1.1 Laitosselostus LVI-urakkaan (putki ja ilma) sisältyy piirustuksissa ja työselityksessä määritellyt IV-tekniset työt ja hankinnat. IV-hankintaa pääpiirteissään: Keittiön liesikupu uusitaan. Alakattotöistä johtuen vanhojen venttiilien irrotus ja uudelleen asennus paikalleen. Vanhat huippuimurit säilytetään. 4.1.2 Kanavat varusteineen 4.1.3 Palorajoittimet Peltikanavat tehdään noudattaen SFS-standardilehtiä 3281-3282 ja rakentamismääräyksiä. Puhtausluokka P1. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia (esim. T-haarat). Liitokset on tehtävä kumitiivisteellisiä osia käyttäen. Kanavistoissa liitoksen pitää vastata kanaviston ulkonäköä. Ilmanvaihtokanaviston tiiveyden luokittelussa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjetta D 2. Tiiveyskokeet kuuluvat urakkaan. Tiiveysluokka B. Palorajoittimet tehdään Suomen Rakentamismääräyskokoelman mukaisesti. 4.1.4 Liesikuvut ja poistoilmaventtiilit Poistoilmaventtiilit ovat tyyppihyväsyttyjä venttiilejä. Liesikuvut: Liesikuvut ovat ns. säädinkupuja. Leveys 500 mm. Varusteet: o Ilmanvaihdon tehonsäädin (huippuimuri) o rasvasuodatin ja valo. o Sulkuläppä 4.1.5 Nuohous ja ilmanvaihdon säätö Kaikki kanavat ja ilmanvaihtolaitteet nuohotaan. Huoneistokohtaisen poistoilmajärjestelmän säätö- ja mittaustyöt kuuluvat urakkaan. Ilmavirrat mitataan ja säädetään siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan 0...10 % tarkkuudella. TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Matti Lehtinen
20 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITIEDOT 2 1.1 Rakennuskohde 2 1.2 Rakennuttaja 2 1.3 Suunnittelijat 2 1.4 Urakat 3 1.5 Hankintarajat 3 1.6 Tarjoukset 4 2. YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET 4 2.1 Lait, asetukset, määräykset ja normit 4 2.2 Työselitys ja piirustukset 4 2.2.1 Suunnittelijan piirustukset 4 2.2.2 Urakoitsijan piirustukset 5 2.2.3 Muutokset 5 2.3. Rakennusaika ja työaikataulut 5 2.4 Yhteistyö ja työnjohto 6 2.5 Työn suoritus ja tarvikkeet 6 2.6. Vastuu vahingosta 6 2.7. Reiät ja urat 6 2.8 Asennus 7 2.8.1 Kiinnitys ja kannatus 7 2.8.2 Lävistykset 7 2.8.3 Asennustyöt 7 2.9 Materiaalit ja pintakäsittely 7 2.10 Sähkömoottorit ja -laitteet 8 2.11 Laitemerkinnät 8 2.12 Laitteiden rakennusaikainen suojaus, käyttö ja puhdistus 8 2.12.1 Laitteiden suojaus ja siivoukset 8 2.12.2 Laitteiden käyttö 8 2.12.3 Laitteiden puhdistus 9 2.13 Valvonta 9 2.14 Vastaanottomenettely 9 2.14.1 Rakennetarkastukset 9 2.14.2 Vastaanottotarkastus 9 2.14.3 Laitoksen säätö ja mittaukset 9 2.14.4 Viranomaisten tarkastukset 10 2.15 Käytön opastus sekä huolto-ja kunnossapito-ohje 10 2.16 Luovutusasiakirjat 10 2.17 Tarviketoimitukset 10 2.18 Takuu 11 2.19 Akustiset vaatimukset 11 3. PUTKIJOHTOLAITTEET 11 3.1 Lämmityslaitteet 11 3.1.1 Järjestelmän kuvaus 11 3.1.2 Perustiedot ja mitoitusarvot 11 3.1.3 Pumput 12 3.1.4 Lämpökanaalit 12 3.1.5 Putket ja sulkuventtiilit 12 3.1.6 Lämpöpatterit 12 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 13
21 3.1.7.1 Yleistä 13 3.1.7.2 Venttiilit ja muut varusteet 13 3.1.7.3 Verkoston täyttö ja ilmaukset 13 3.1.7.4 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 13 3.1.8 Maalämpöjärjestelmä 14 3.2 Vesijohtolaitteet 14 3.2.1 Laitosselostus 14 3.2.2 Suunnitteluperusteet 14 3.2.3 Käyttöveden lämmitys 14 3.2.4 Putket 14 3.2.5 Varusteet 15 3.2.5.1 Venttiilit 15 3.2.5.2 Huoneistokohtainen vedenmittaus 15 3.2.5.3 Tyhjennys- ja kasteluletkut 15 3.2.5.4 Painemittarit 16 3.2.6 Painekokeet 16 3.3 Viemärilaitteet 16 3.3.1 Laitosselostus 16 3.3.2 Viemäriputket 16 3.3.3 Vesi- ja viemärikalusteet 16 3.5.Putki- ja laite-eristykset 17 3.5.1 Yleistä 17 3.5.2 Käsitteet ja määritelmät 17 3.5.3 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit 17 3.5.4 Eristeet ja päällysteet 18 3.5.5 Eristämättä jätettävät putket ja laitteet 18 4. ILMANVAIHTOLAITTEET 19 4.1.1 Laitosselostus 19 4.1.2 Kanavat varusteineen 19 4.1.3 Palorajoittimet 19 4.1.4 Liesikuvut ja poistoilmaventtiilit 19 4.1.5 Nuohous ja ilmanvaihdon säätö 19