Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Biohiili ja ravinteet

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maan kasvukunnon korjaaminen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Rikinpuute AK

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Novarbo luomulannoitteet

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

MegaLab tuloksia 2017

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Kipsi vähentää peltomaan

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Transkriptio:

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017

Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100 t rikkiä

Hiilitase 2016 28 000 t + 5400 t + 1000 t - 1000 t CO2-päästöjä säästyi, kun kuituja ei poltettu. CO2-päästöjä säästyi käytettäessä kierrätyskalkkeja kalsiittikalkin sijaan. CO2-päästöjä säästyi korvaamalla mineraalityppeä. kuljetuksen ja levityksen CO2-päästöt = 33400 t josta 11 000 t sitoutui pitkäaikaisesti maaperään orgaanisena hiilenä.

Kiertotalouden vaihtoehtoja Soilfoodilla Happamuuden säätö ja hivenet Rakennekalkki: tehokas ph:n nosto, parantaa mururakennetta, ilmainen fosfori Muut kalkit ja vastaavat: maanparannuskalkki, kipsi Hivenet Maanparannus Maanparannuskuidut: tehokas eloperäisen aineksen lisäys, reserviravinteet (ravinnekuitu) Ravinnehuolto Vinassit: Nopea lannoitusvaikutus Maanparannuslannos: Lannoitusvaikutus, eloperäisen aineksen lisäys Ravinnelietteet: edullinen ja monipuolinen lannoitusvaikutus satokaudelle Ammoniumsulfaatti: edullinen NS lannoite

Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja huonon lohkon osan välillä noin 30% keskimäärin laskettuna eri lohkoilla. Luomutuotannossa satotasoero 60% Keller et al. 2012. Soil & Tillage Research 124, 68-77. Tuomas Mattilan esityksestä

6 ( )

Viljelykiertolannoitusmalli

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Sivu- ja hivenlannoitteita Sinkkisulfaatti, rakeinen 2-4mm Käyttömäärä 25kg/ha Toistetaan kunnes tasot kohdallaan Kuparisulfaatti, rakeinen 2-4mm 20-30kg/ha viljavuusanalyystistä riippuen Lannoiteboraatti noin 5v. Vaikutus 5 1 1 4 2 3 Kaliumsulfaatti (K, S) Patenttikali (K, Mg, S) Kiseriitti (Mg, S)

Kipsi Erinomainen kalsiumin (Ca) ja rikin (S) lähde Ei nosta ph:ta Ca/Mg suhteen tasapainottamiseen korkean ph:n mailla Ei suoranaisesti auta mekaanisen rasituksen tuottamien tiivistymien poistoon. Soilfoodilta luomukelpoista luonnonkipsiä (tavanomaisille suosittelemme Siilinjärven kipsiä) Ca 11,75% ka S 6,25% ka Käyttömäärä 2-4t/ha 5 1 1 4 2 3

Eloperäisen aineksen merkitys Lisää pieneliöstöä 5 1 1 4 2 3 Parantaa vesitaloutta Eloperäinen aines Parantaa rakennetta Ca B Lisää satoa ja vähentää K N päästöjä. Viljelijän valinnat Zn Pidättää Ehkäisee voivat saada aikaan jatkuvasti parantuvan Mg ravinteita Mn P eroosiota positiivisen pöhinän. Cu S

Maanparannuskuidut Nollakuidut tarvitsevat typpeä hajoamiseensa Lietelantojen tai nurmien kanssa. Käyttömäärät voi olla isompia (70-100t/ha) Ravinnekuidut sisältävät merkittävästi ravinteita Pitkäaikainen lannoitusvaikutus Mm. Liukoinen typpi rajoittaa käyttöä (30-50t/ha) Mukana myös muita ravinteita: kalsium, rikki Parantavat maan rakennetta, veden- ja ravinteidenpidätystä, pieneliötoimintaa, vapauttaa ravinteita yms.

Satoa vinasseilla NKS-Vinassi (N 3,7 K 7,1 S 2,1) NS-Vinassi (N 3,1 S 1,1) Lietteen väkevöintiin: Vinassin nopeat ravinteet + lietteen hitaat ravinteet = mainio yhdistelmä Nestelannoitukseen sellaisenaan Saatavilla koko maahan

Kasvien ravinnetarve

Satoa vinasseilla NS-väkevöity liete vs. pelkkä liete: kustannus-, työ- ja ravinnevaikutukset (levitys urakoituna) NS-vinassi hinta toimitettuna 68,00 levityskustannus /m3 3,00 NAUDANLIETTEEN VÄKEVÖINTI Kajaani Vinassi Naudan liete Yhteisvaikutus Levitysm tilavuuspaino 1,2 Tilavuuspaino 1 Tilavuuspaino 1,0 Tilausmäärä t 100 Määrä t 1000 Määrä t 1100,0 vinassin Tilaus m3 83,333 Määrä m3 1000 Määrä m3 1083,3 Levitysm Ravinteet KokonaisN kg/m3 37 KokonaisN kg/m3 3 KokonaisN kg/m3 5,6 Kokona Liuk. N kg/m3 35 Liuk. N kg/m3 1,7 Liuk. N kg/m3 4,3 Liuk. N k P kg/m3 0,93 P kg/m3 0,5 P kg/m3 0,5 P kg/ha K 1,7 K kg/m3 2,9 K kg/m3 2,8 K kg/ha Ca 1,5 Ca kg/m3 0,8 Ca kg/m3 0,9 Ca kg/h Mg 0,5 Mg kg/m3 0,5 Mg kg/m3 0,5 Mg kg/h S 13 S kg/m3 S kg/m3 1,0 S kg/ha Na 13 Na kg/m3 0,3 Na kg/m3 1,3 Na kg/h B 0,018 B kg/m3 0,0012 B kg/m3 0,0 B kg/ha Kustannusvaikutus Nkok Nliuk P K m3/ha kustannus/ha Riittoisuus ha NS-väkevöity 67,4 51,1 6,4 33,7 12,0 41,23 90 Pelkkä liete 67,4 38,2 11,2 65,1 22,5 67,38 45 Jotta pelkällä lietteellä päästään samaan liukoisen typen määrään, pitää levittää 30m3/ha

Tattarin tila, Myrskylä

Mathias Weckström, Parainen

Tärkeää, että kaikki voittavat Terveet, hyväkuntoiset pellot kannattava ja päästötön maatalous Korkeat satotasot myös luomussa Teollisuudelle edullisempaa ja aitoa viherpesua Ravinneomavarainen Suomi Ilmastonmuutos hallintaan

Kiitos! KIITOS! sampo.jarnefelt@soilfood.fi 040 148 3545