Kausivaihtelun kustannukset ja vähentämiskeinot puun toimitusketjussa Pirjo Venäläinen Heikki Alanne Heikki Ovaskainen Asko Poikela Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty versio 1.2.2018
Tiivistelmä Kausivaihtelu aiheuttaa kotimaisen puun toimitusketjussa arviolta 70 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain. Kausivaihtelua aiheuttavat tiestön kelirikko ja muut kantavuusrajoitteet, leimikoiden korjuukelpoisuuden rajoitteet ja tehtaiden kysynnän vaihtelut. Kausivaihtelun suurimmat kustannuserät ovat ylimääräisen korjuukaluston pääomakustannukset (59 % kustannuksista), puun jalostusarvon heikkeneminen kausivarastoinnin aikana (13 %) ja yksityisteiden korjausja aurauskustannukset (10 %). Keskeisimmiksi keinoiksi vähentää lyhyellä aikajänteellä kausivaihtelua tai sen vaikutuksia tunnistettiin 1) korjuukelpoisuuskartan hyödyntäminen, 2) yksityisteille laadittava kuljetuskelpoisuusluokitus, 3) yksityisteiden kantavuuden parantaminen tiekuntien osaamista kehittämällä, 4) korjuukoneiden kantavuusratkaisuiden käyttöönoton edistäminen ja 5) kesäkorjuun hyväksyttävyyteen vaikuttaminen. Pidemmällä aikajänteellä on mahdollisuus monien muidenkin keinojen käyttöönottoon. Osa keinoista vaatii vielä lisätutkimusta, kustannustason alentumista tai muita edellytyksiä nykyistä laajemmalle hyödyntämiselle. 2
Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kausivaihtelun nykytila 3. Kausivaihtelun syyt 4. Kausivaihtelun kustannukset 5. Kausivaihtelun vähentämiskeinot 6. Toimenpidesuositukset Lähteet Liitteet 3
1. Tausta ja tavoitteet Puunhankinnan tavoitteena on mahdollisimman tasainen puuvirta ympäri vuoden tehtaiden puunkäytön mukaan. Maaston ja tiestön ajoittaisesta huonosta kantavuudesta johtuen täysin tasaiseen puuvirtaan ei päästä, vaan puunhankinnassa esiintyy vaihtelua, jonka huippu ajoittuu talvikuukausille. Puunkorjuun ja kuljetuksen henkilöstö- ja kalustoresurssit joudutaan mitoittamaan talvihuipun mukaan. Resurssien vajaakäyttö muina aikoina lisää puun toimitusketjun kustannuksia. Puunkäytön kasvu lisää tarvetta kasvattaa korjuumääriä kantavuudeltaan vaativissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä kantavuustekijöiden vaikutuksen oletetaan edelleen kasvavan esim. talvien lyhenemisen tai sateisuuden lisääntymisen seurauksena. Selvityksen tavoitteena oli Laskea kausivaihtelusta aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset kotimaisen puun toimitusketjussa. Tunnistaa kausivaihtelun syitä, vähentämiskeinoja ja niihin liittyviä jatkotutkimustarpeita. Rajaukset Työ koski vain kotimaista ainespuuta. Työssä tarkasteltiin puunkorjuussa (hakkuu ja metsäkuljetus), autokuljetuksissa ja puun varastoinnissa kausivaihtelun takia syntyviä lisäkustannuksia (kalvot 5 6). Kausivaihtelun syinä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Leimikoiden korjuukelpoisuus, tiestön kelirikot ja kantavuus eri vuodenaikoina ja tehtaiden kysynnän vaihtelut. Selvitys toteutettiin osana EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvaa EFFORTE-hanketta. 4
Kausivaihtelun vaikutusten laskeminen Tiestön kelirikko Leimikon korjuukelpoisuus Puunkorjuu Kaukokuljetus Teiden korjaukset ja auraukset A. Hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden ylikapasiteetin pääomakustannus A. Kuljetuskaluston ylikapasiteetin pääomakustannus A.Metsäyhtiöiden maksamat yksityisteiden korjaus- ja aurauskustannukset Puun käytön vaihtelu Varastointi A.Varastoaluekustannukset B.Varastokäsittelyn kustannukset C.Lisäkuljetusmatkan kustannukset D.Varastoon sitoutuneen pääoman korko Laatumenetykset A.Puun kausivarastoinnin aikainen jalostusarvon aleneminen 5
Tilanteita, joiden aiheuttamia lisäkustannuksia ei arvioitu Korjuu- ja kuljetushenkilöstön ylityökorvaukset Korjuu Huonoissa korjuuolosuhteissa joudutaan korjaamaan keskimääräistä pienempiä leimikoita (vain osa leimikosta korjattavissa) kauempana toisistaan sijaitsevia leimikoita, mikä nostaa korjuukustannuksia kaluston siirroista johtuen. Kaukokuljetus Kelirikkokauden aiheuttamia kustannuksia on listattu tarkemmin kalvossa 27. Syksyisin alivarastotilanteessa puun hankintamatkat voivat pidentyä. Kausivaihtelusta johtuvan varastoinnin pääomakustannukset ja jalostusarvon alentuminen Tukkien osalta ei arvioitu. Teiden korjaus- ja aurauskustannukset Yleisten teiden tai tiekuntien maksamia yksityisteiden kelirikkokorjaus- ja aurauskustannuksia ei otettu huomioon. 6
2. Kausivaihtelun nykytila Puun toimitusketjujen kausivaihtelu näkyy mm. Hakkuumäärien vaihtelussa eri kuukausina Hakkuukone-, kuormatraktori- ja autokuljetuskaluston epätasaisina käyttömäärinä vuoden eri aikoina Korjuun ja kuljetuksen henkilöstöresurssien epätasaisena käyttönä. Kuitupuun hakkuun huippukuukaudet ajoittuvat helmi-huhtikuulle, jolloin varaudutaan alkavaan kelirikkokauteen (kalvo 8). Heinäkuu lomakuukautena vähentää selvästi sekä kuitu- että tukkipuun hakkuumääriä. Heinäkuun jälkeen tukkipuun hakkuumäärät ovat melko tasaisia seuraavaan kesään asti. Kaluston käyttömäärät vaihtelevat hakkuun muutosten mukaisesti (kalvot 10 ja 12). Puunkorjuun huippukuukausina käytetään jonkin verran kausikoneita, joilla on kuitenkin alhaisempi tuottavuus. 7
Hakkuumäärät Lähde: Luonnonvarakeskus 8
Korjuun tukki-kuitupuusuhde Lähde: Luonnonvarakeskus 9
Metsäkoneiden määrä kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus *2017 kuukausitilastot sisältävät aiempaa kattavammin MHY:sten korjaaman puun 2010 2016 Luken kuukausitilastoja korjattu vuositilaston pohjalta 10
Koneiden käyttöasteita tutkimuksissa Koneiden teknisiä ja toiminnallisia käyttöasteita on tarkasteltu niin suomalaisissa kuin ruotsalaisissa tutkimuksissa (kuva). Käyttöasteet ovat kasvaneet metsäkoneiden käyttöönoton alusta, eritoten tekninen luotettavuus on parantunut. Jonkinasteista saturoitumista käyttöasteissa on havaittavissa. Korjuukoneiden tuotostietoja on esitetty liitteessä 1. Lähteet: Brunberg 2014, Eriksson & Lindroos 2014, Kuitto ym. 1994, Kärhä ym. 2007, Mikkonen 1982, Nordfjell ym. 2010, Vestling 2012, Väkevä ym. 2001. 11
Puutavara-autojen määrä kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus 12
Henkilöstön käyttö Korjuu ja kuljetus Kausivaihtelun takia myös korjuu- ja kuljetushenkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana (korjuuhenkilöstö kalvo 14). Eri kuukausien työtuntien määrää ei tilastoida, mutta heinäkuussa ja kevään kelirikkoaikoina käytetään lomia ja lyhennettyjä työviikkoja. Kausivaihtelun takia henkilöstölle maksetaan ylityökorvauksia, joiden suuruutta ei ole tässä selvityksessä arvioitu. Kaukokuljetuksissa on käytössä kuljettajien ansiotakuu. Kausivaihtelu heikentää osin alan henkilöstön saatavuutta ja alan houkuttelevuutta. Henkilöstön työaikapankki on korjuuyrityksissä vain vähän käytössä. Kausivakinaisia ja kausikoneita on jonkin verran käytössä korjuun huippukuukausina. Alan kiristyneiden pätevyysvaatimusten takia kausikuljettajien määrä on vähentynyt. 13
Henkilömäärät kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus *2017 kuukausitilastot sisältävät aiempaa kattavammin MHY:sten korjuukohteet 14
3. Kausivaihtelun syyt Kausivaihtelun keskeisimpinä syinä on tässä selvityksessä tarkasteltu a) tiestön kelirikkoa ja kantavuusrajoitteita eri vuodenaikoina (kalvot 16 17) b) leimikon korjuukelpoisuutta eri ajankohtina (kalvot 18 19) c) metsäteollisuuden tuotantolaitosten kysynnän vaihteluita (kalvot 20 21). Lisäksi on tunnistettu muita kausivaihtelun syitä (kalvot 22 23). 15
A. Tiestön kelirikko ja kantavuus Kelirikko valtion teillä Kelirikon takia painorajoitettujen tieosuuksienmäärä vaihtelee paljon vuosittain (ylempi kuva). Vuonna 2016 painorajoitukset painottuivat huhti-, touko- ja kesäkuulle (alempi kuva). Painorajoituksen kesto oli keskimäärin 50 pv. (Liikennevirasto 2017). Yksityistiestön kantavuus eri vuodenaikoina Tiekunnille tehdyn kyselyn (Kasteenpohja 2013) mukaan vain 6 %:lla yksityisteistä olisi kantavuuspuutteista johtuvia pysyviä painorajoituksia. Saman kyselyn mukaan 38 %:lla yksityisteistä kuljetuksia jää painorajoitusten takia ajamatta jonkin verran. 2 %:ssa tiekuntia kuljetuksia jää ajamatta paljon. Kantavuus kuitenkin muuttuu nopeasti olosuhteiden myötä eikä ajantasaista, koottua tietoa metsäteiden kantavuuksista ole tarjolla. Tiestön kantavuuden arviointia ja kantavuustiedon kokoamista käsitellään osana maa- ja metsätalousministeriön käynnissä olevaa tietietojärjestelmähanketta. FORBIO-hankkeessa Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäteiden ajokelpoisuuteen (dia 17). Kuukausitasoinen tarkastelu perustuu tiestön routamalleihin 10 km*10 km:n tarkkuudella. Metsäteiden rakentamisen ja perusparantamisen lähtökohtana tulisi käyttää tavoiteltuja kantavuusluokkia (esim. ajoneuvoyhdistelmien määrä kesällä tai keväällä) (Metsäteho Oy 2017). Vuodenaikatilastossa kukin painorajoitettu tieosuus näkyy vain kerran, vaikka rajoitus olisi ollut voimassa useampana kuukautena Lähde: Liikennevirasto 2017 16
Metsäteiden kelirikkopäivien määrä Tammikuu 2001 Tammikuu 2012 Kuvissa kelirikoksi on määritelty tilanne, jossa routaa ei ole tien pinnalla, mutta routaa on 5 20 cm:n syvyydessä ja lumen syvyys on alle 40 cm. Kuvat: Ilmatieteen laitos & Luonnonvarakeskus 17
B. Leimikon korjuukelpoisuus Tietolähteenä voidaan käyttää esim. korjuukelpoisuuskarttaa tai aluesuunnittelutietoa (ASY). Korjuukelpoisuuskartta voidaan laatia kaikille laserkeilatuille alueille. Suomen metsäkeskuksenja Maanmittauslaitoksen keilausohjelma kattanee koko Suomen vuoteen 2020 mennessä. Noin puolet tähän mennessä keilatuista alueista on kartoitettu korjuukelpoisuuden suhteen. Kartoitus jatkuu vuoden 2018 aikana, mutta määristä ei ole vielä arviota. Kartan avulla voidaan etsiä kesäkorjuukelpoisia turvemaakeskittymiä suuralueilta ja arvioida myös yksittäisen lohkon sisäistä kantavuuden vaihtelua. Pienempien lohkojen korjuu ajoitetaan heikoimman kohdan mukaan, isoimpia voidaan lohkottaa uudelleen. Kivennäismaista noin 90 % on korjattavissa kesäaikana (osa kelirikkokohteita), turvemaistakin yli puolet. Osa kesäkohteista vaatii suotuisat olosuhteet eli normaalia kuivemman kesän (ks. kalvo 19). Alueellisia korjuukelpoisuusjakaumia on esitetty liitteessä 2 ja metsäkuljetuksen olosuhteet huomioon ottavan, 2011 laaditun jakauman liitteessä 3. 18
Korjuukelpoisuus Suomen metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartta 9/2017 19
C. Tuotannon vaihtelut Merkittäviä tuotannonvaihteluja on lähinnä sahoilla (kalvo 21). Syynä vaihteluun ovat kesälomien vietto pääosin heinäkuussa sekä mahdolliset laiteinvestointien aiheuttamat tuotantokatkokset. Esimerkiksi sahapuun laadunhallinta ei ole syynä vaihteluun. Tukkivarastot tyhjennetään kesäseisokin ajaksi ja tukkipuun hakkuu aktivoituu uudelleen elokuussa. Talvikaudella tuotantoa saattavat rajoittaa juhlapyhien yhteyteen sovitetut työajan lyhennysvapaat sekä sahausta hidastavat kovat pakkaset. Vanerin tuotanto on suhteellisen tasaista kesälomakausi pois lukien. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto on hyvin tasaista ympäri vuoden. 20
Vaihtelut tehtaiden tuotannossa Lähde: Metsäteollisuus ry & Sahateollisuus ry 21
D. Muut syyt Kausivaihtelun syitä on kartoitettu kyselyssä eri toimijoille (Kärhä & Tamminen 2017, Kärhä ym. 2017). Ko. syitä on otettu huomioon tämän selvityksen toimenpidesuosituksissa. Lähde: Kärhä & Tamminen 2017 22
Muita syitä kausivaihtelun kehittymiseen Tässä selvityksessä on tunnistettu myös seuraavia syitä kausivaihtelun kehittymiseen Kotimaisen puun osuuden kasvu puun kokonaiskäytöstä lisää korjuu- ja kuljetusolosuhteiden merkitystä puun saatavuudelle. Ojitettujen turvemaiden hakkuupotentiaali kasvaa. 10 > 15 milj.m3/v, painopiste siirtymässä varttuneisiin kasvatusmetsiin (Remes 2017) Hakkuutaparakenteen muutos: Kausivaihtelua olisi mahdollista vähentää lisäämällä päätehakkuita, koska päätehakkuut ovat keskimäärin kesäkorjuukelpoisempia. Investoinnit kuitenkin pääosin kohdistuvat kuitupuuta käyttävään teollisuuteen, joten harvennusten suhteellinen osuus kokonaishakkuista noussee. Tarpeet jäävän puuston suojelulle (juuristo- ja runkovauriot) Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää myös metsien tuhoriskejä. Puun laadunhallinta 23
4. Kausivaihtelun kustannukset Kausivaihtelu aiheuttaa puun toimitusketjuille 70 milj. euron lisäkustannukset vuodessa. Kustannuksista 59 % kohdistuu puun korjuuseen 19 % kaukokuljetuksiin ja yksityisteiden kunnossapitoon 22 % puun ylimääräiseen varastointiin. Laskelma on tehty vuoden 2016 korjuu- ja kalustotilastoja sekä metsäyhtiöiden toimittamia kustannusarvioita hyödyntäen. Yhtiöiden kustannusarviot on laajennettu koskemaan koko suomalaisen ainespuun käyttövolyymia (kausivarastointikustannusten osalta vain kuitupuun volyymia). 24
Kustannukset kuukausittain Touko-heinäkuun osuus kausivaihtelun kokonaiskustannuksista on 70 %. Yksityisteiden ajokelpoisuuden ja leimikoiden korjuukelpoisuuden kuukausittaista vaihtelua ei ole tutkittu, joten niiden vaikutuksia kustannuksiin ei ole pystytty arvioimaan. Teiden kantavuusongelmat vaikeuttavat myös korjuukoneiden siirtokuljetuksia leimikolta toiselle ja nostavat siten myös korjuun kausivaihtelukustannuksia. Heinäkuulle painottuva loma-aika lisää korjuu- ja kuljetuskapasiteetin epätasaista käyttöä. 25
A. Korjuu- ja kuljetuskaluston ylikapasiteetin pääomakustannukset Vuositason ylikapasiteetti = Luonnonvarakeskuksen korjuutilaston (2016) mukaisesta kuukausikohtaisesta koneiden käyttömaksimista on vähennetty koko vuoden keskimääräinen koneiden käyttömäärä kuukaudessa (=lisäkapasiteetti, joka on tarpeen kysyntähuipun kysynnän tyydyttämiseen) Korjuukaluston osalta pääomakustannukset ovat 42 milj. /v, kuljetuskaluston osalta 6 milj. /v Vertailevassa laskelmassa korjuukaluston pääomakustannuksiksi saatiin 52 milj. /v (liite 4). PÄÄOMAKUST. / KONE Hakkuu Meku Kuljetus Hankintahinta 400000 240000 300000 EUR Vaihtoarvo 65000 50000 60000 EUR Pitoaika 6 6 6 VUOTTA Korko 5 5 5 % / VUOSI 67458 38917 49000 EUR YLIKAPASITEETTI 379 420 126 YLIKAPASITEETTIKUST./V Hakkuu Meku Kuljetus 25 562 091 16 358 733 6 165 833 EUR VOLYYMI/VUOSI 57 693 000 57 693 000 57 693 000 m 3 YLIKAPASITEETTIKUST./M 3 Hakkuu Meku Kauko 0,44 0,28 0,11 EUR/m 3 26
B. Teiden kelirikon ja muiden kantavuusongelmien aiheuttamat lisäkuljetuskustannukset Teiden kelirikko ja muut ajankohdasta riippuvat kantavuuspuutteet aiheuttavat lisäkustannuksia kuljetuksille monin tavoin Kelirikkoon joudutaan varautumaan vuosittain ajoissa, vaikka yksittäisenä vuonna kelirikko ei toteutuisikaan (mm. siirrot terminaaleihin ja niissä normaalia pidempi varastointiaika) Kelirikon aikana kuljetusten lisäkustannuksia syntyy, kun Kuljettajille joudutaan maksamaan ansiotakuun mukaisesti, vaikka kuljetuksia ei olisi vastaavassa määrin. Kuljetuskaluston kapasiteetti on vajaakäytössä, kun saavutettavissa olevien varastojen tarjonta pienenee (ylimääräisen kapasiteetin korkokustannus). Myös meno-paluukuljetusten ja muu kuljetusten optimointimahdollisuus heikkenee varastojen määrän pienentyessä. Keskimääräinen kuljetusmatka saavutettavissa oleviin tienvarsivarastoihin kasvaa (puuta voidaan joutua kuljettamaan tehtaiden normaalien hankinta-alueiden ulkopuolelta). Yksityisteille tehdään lisäsorastuksia, jotta kantavuus olisi riittävä. Kuljetusten keskinopeus hidastuu ja kuljetuskaluston rikkoutumisriski kasvaa teillä, joilla on kelirikkoa, mutta ei tarvetta painorajoituksiin. Kuljettavat voivat joutua ajamaan vajailla kuormilla tievaurioiden vähentämiseksi. 27
Aiempi arvio kelirikon vaikutuksista Aiempi arvio kelirikon vaikutuksista metsätalouden kustannuksiin oli 100 milj. /v (Pennanen & Mäkelä 2003; ks. myös Mäkelä & Pennanen 2005 ja Tiehallinto 2004). Kustannuksista 65 % arvioitiin syntyvän yleisten teiden kelirikosta. Aiempi selvitys on toteutettu osin erilaisilla menetelmillä ja oletuksilla kuin käsillä oleva selvitys, joten selvitysten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lähde: Pennanen & Mäkelä 2003 28
C. Teiden korjaus- ja aurauskustannukset Puun hankintaorganisaatioiden ja Metsähallituksen maksamat, kausivaihtelusta johtuvat teiden korjaus- ja aurauskustannukset ovat yhteensä 7,1 milj. /v (korjauskustannuksia 6,3 milj. /v ja aurauskustannuksia 0,8 milj. /v). Metsäyhtiöiden arvion mukaan vuositasolla noin 70 % niiden maksamista teiden korjauskustannuksista johtuu kausivaihtelusta. Kuukausitasolla kausivaihtelun osuutta korjausten kokonaiskustannuksista ei ole arvioitu. Yhtiöiltä kerätyt kuukausikohtaiset korjauskustannukset on laskutusviiveiden takia kohdennettu kustannuslaskelmassa laskutusajankohtaa edeltävälle kuukaudelle. Mahdollisia pidempiä laskutusviiveitä ei ole otettu huomioon. Yhtiöiden ilmoittamia aurauskustannuksia on otettu huomioon samassa suhteessa kuin talvikuukausina on ollut keskimääräistä enemmän puunkorjuuta. Laskutusviiveiden takia kesäkuukausille ajoittuneet aurauskustannukset on kohdistettu kevätkuukausille. 29
D. Varastoinnin lisäkustannukset Puun käyttöpaikkojen ulkopuolisia terminaaleja hyödynnetään paljonkin puun kuljetusketjuissa ja niistä voi olla myös merkittäviä hyötyjä logistiikan hallintaan (Metsäteho Oy & Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2017). Tässä selvityksessä tarkasteltiin vain kausivaihtelusta johtuvan kuitupuun lisävarastoinnin kustannuksia (15,6 milj. /v). Lisävarastointi voi toteutua tienvarsivarastossa, erillisessä terminaalissa tai tehdasvarastossa. 30
Kausivaihtelusta johtuvat varastokustannukset Alue- ja käsittelykustannus perustuu metsäyhtiöiden antamiin vuositason arvioihin, jotka on laajennettu vastaamaan Suomen koko kuitupuun hakkuumäärää ja jaettu kuukausille varaston pääomakustannusten mukaan. Kausivarastoinnin lisäkuljetusmatkan kustannuksessa on oletettu maksimissaan kuukauden ikäiseksi kuitupuun kausivarastovolyymiksi 3,8 milj. m 3. Tästä 80 % on oletettu kulkevan erillisen kausiterminaalin kautta ja tästä johtuvan lisäkuljetusmatkan olevan keskimäärin 20 km. Lisäkuljetusmatkan kustannus on 1,05 /m 3. Kausivaraston pääoman oletettu korko on 5 % ja mänty- ja kuusikuidun arvo 40 /m 3 ja koivukuidun 38 /m 3. Kausivaraston koko kalvossa 32. Jalostusarvon menetyksen osalta ks. kalvot 34 36. 31
Kausivaraston koko Kuitupuun kausivarastot ovat suurimmillaan noin kolme milj. m 3, joka on noin 9 % kuitupuun vuosittaisesta hakkuumäärästä. Varaston koko on laskettu Luonnonvarakeskuksen puun käyttö- ja hakkuutilaston perusteella tasaisiin hakkuisiin ja puun käyttöön perustuvan tasahakkuumallin varastojen ja nykykäytännön erotuksena. 32
Puun laatukustannukset Yleinen varastotaso (kausivaihtelusta riippumaton) vaikuttaa käytettävän puutavaran ikään ja jalostusarvoon. Yli puoli vuotta varastossa ollutta puuta ei pidetä kausivaihtelukysymyksenä. Tuotannon rakenteiden muutokset vaikuttavat puun laatuvaatimuksiin Mekaanisen massan valmistuksen vähenemisen johdosta kuusta ohjautuu entistä enemmän sellun valmistukseen Havupuun tuoreuden merkitys kasvaa biojalostamoiden myötä muiden aineiden kuin selluloosan korostuvan talteenoton takia (mm. mäntyöljy ja uuteaineet) Myös koivulla tuoreus korostuu erityisesti BCTMP-massaa valmistavilla tehtailla 33
Jalostusarvomenetyksen laskenta 1/2 Määritetään käyttöön menevän puutavaran hakkuukuukausi Alkuvarasto oletettiin kahden kuukauden käyttömäärää vastaavaksi Tasainen käyttö Vuotuinen käyttömäärä = hakkuumäärä Hakkuut toteutuneen mukaan Vertailukohtana tasaiset hakkuut samalla minimivarastolla 34
Jalostusarvomenetyksen laskenta 2/2 Määritetään jalostusarvon alenema-% puutavaran hakkuu- ja käyttöajankohtien mukaan Jalostusarvotaulukot hakkuuajankohdan mukaan puulajeittain sellupuulle Jalostusarvon menetys = arvonalenema x tehdashinta Lähteet: Mäkelä ym. 1999, Mäkelä ym. 2000 35
Jalostusarvon menetys varastoinnissa 36
5. Kausivaihtelun vähentämiskeinoja Seuraavissa kalvoissa on kuvattu erilaisia keinoja vähentää kausivaihtelua tai sen vaikutuksia. Keinoja pyrittiin tunnistamaan mahdollisimman monipuolisesti: Puun toimitusketjun eri vaiheisiin ja eri toimijoille suunnatut keinot (suunnittelijat, metsänomistajat ja tiekunnat, korjuu- ja kuljetusyrittäjät, konevalmistajat ja järjestelmäkehittäjät) Yksittäisiä tekniikoita ja laajempia kokonaisuuksia koskevia keinoja Uusia, osin vasta pilottivaiheessakin olevia keinoja sekä kauemmin, mutta vasta vähäisissä määrin käytössä olevia keinoja. Keinoista on kuvattu niiden käytön nykytilaa sekä uusimpia tutkimuksia tai muita käytettävissä olleita arvioita niiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista. 37
Vaikuttamiskeinoja Tietovarat Suunnittelu Kantavuuden kehitys Kaluston kehitys Pystyvarantotiedot Korjuukelpoisuusluokitus Yksityisteiden kuljetuskelpoisuusluokitus Ajantasainen tieto kelirikosta Korjuun leimikkosuunnittelu Tehokkaammat harvennukset Kesäkorjuun edistäminen Terminaalien hyödyntäminen Korjuuyrittäjää ja kuljettajaa tukevat järjestelmät Korjuukoneen kuljettajan ammattitaito Yksityisteiden tienpidon suunnittelu Yksityisteiden kantavuuden kehittäminen Piennartiet Tilapäissillat ja kantavuusratkaisut Korjuukoneiden tekniset ratkaisut Korjuukaluston kehitys Kaivukonealustainen korjuuratkaisu CTI kaukokuljetuksissa Puutavarayhdistelmän akseliratkaisu 38
Vaikuttamiskeinoja kyselyn mukaan (Kärhä & Tamminen 2017) 39
Tietovarat Pystyvarantotiedot Tarkemmalla pystyvarantotiedolla voidaan ohjata korjuu sopiville leimikoille oikeaan aikaan. Tiedon lisäksi riittävä leimikkovaranto antaa korjuuyrittäjälle mahdollisuuden aikatauluttaa leimikoiden korjuu korjuuolosuhteiden mukaan sekä luo paremmat mahdollisuudet erikoisvarustellun kaluston käytölle. Alhainen leimikkovaranto kasvattaa myöskin kaluston siirtokustannuksia ja lisää kuljetuskustannuksia keräilyjen muodossa. Vuodesta 2017 alkaen käytössä ollut WoodForce-järjestelmä helpottaa urakoimista useammalle urakanantajalle, sillä aiempi tapa urakoida pääasiassa vain yhdelle urakanantajalle koettiin haastavaksi (Rekilä & Räsänen 2008). Useammalle urakanantajalle urakoitaessa voidaan ajatella leimikkovarannon olevan suurempi ja monipuolisempi, mikä antaa joustoa korjattavan kohteen valintaan korjuuolosuhteiden mukaan. 40
Tietovarat Korjuukelpoisuusluokitus ja leimikkosuunnittelu Arbonaut Oy:n laatiman korjuukelpoisuusluokituksen (kuva) avulla metsämaat luokitellaan korjuuajankohdan mukaan. Korjuukelpoisuusluokituksen merkitys on suuri, sillä sen avulla huomattavasta osasta talvileimikoita voidaan erottaa kelirikko- tai kesäaikaiseen korjuuseen soveltuvia korjuulohkoja. Toistaiseksi korjuukelpoisuusluokituksesta puuttuu dynaaminen, olosuhteisiin mukautuva, ominaisuus. Korjuukelpoisuuskartat ovat ladattavissa Metsäkeskuksen sivuilta. Pelkästään turvemaille on myös laadittu kantavuusluokitus (Högnäs ym. 2009, Högnäs ym. 2011). Turvemaakohteen korjuuajankohdan määrittämisessä huomioidaan puuston määrä ja käytössä olevan korjuukaluston tekniset ratkaisut. 41
Tietovarat Yksityisteiden kuljetuskelpoisuusluokitus Metsäyhtiöillä on käytössä erilaisia luokituksia yksityisteiden kuljetuskelpoisuudesta eri vuodenaikoina. MMM:n yksityistietietojärjestelmähankkeen yhteydessä laaditaan ehdotus yhteisestä kuljetuskelpoisuusluokituksesta ja selvitetään kuljetuskelpoisuustiedon saatavuus. Tai yritysten tietoa käytetään vain mallinnetun tiedon referenssitietona. Kuljetuskelpoisuutta kuvaavia objektiivisia malleja tulee kehittää. GTK:n tutkimuksessa (Ala-Ilomäki ym. 2015) on esitetty malleja metsäteiden Kantavuuden nykytilalle pohjautuen maatutkaukseen (kuva) Kuljetuskelpoisuuden ennusteelle paikkatietoon (routa ja vesipitoisuus) pohjautuen. Ilmatieteen laitos suunnittelee tiestön ja metsämaan routaennustepalvelun pystyttämistä. Esimerkki metsätien kantavuusluokituksesta Kuva: Hänninen lähteessä Ala-Ilomäki ym. 2015 42
Tietovarat Ajantasainen tieto kelirikosta Kelirikko aiheuttaa puutavaralogistiikkaan myös varautumiskustannuksia, vaikka kelirikko ei tyypillisellä kelirikkoalueella toteutuisikaan tiettynä vuonna. Ehdotettavia toimenpiteitä Yksityisteille tulee kehittää vastaavat kelirikkoennusteet, joita Ilmatieteen laitos laatii nykyisin valtion teille (ks. myös edellinen kalvo 42). Tiekuntien osaamista ja työkaluja kelirikkoajan painorajoitustarpeen arvioimiseen tulee kehittää. Ajantasainen tieto painorajoituksista tulee olla paremmin kuljetusyritysten hyödynnettävissä kuljetussuunnittelun tukena (esim. tiekuntien velvollisuus ilmoittaa valtakunnalliseen palveluun voimassa olevista painorajoituksista*) Painorajoitusten tulisi vaihdella olosuhteiden mukaan (esim. Liikenneviraston BIFI-pilotti (Nevalainen 2016), jossa kokeiltiin virtuaalisia painorajoituksia tiestön kantavuuden muuttuessa eri vuorokauden aikoina). *Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön esiselvitysvaiheessa oleva yksityisteiden tietietojärjestelmä voisi koota yhteen tiedot painorajoituksista. Liikennevirasto, Metsäteho ja Vionice ovat toteuttaneet yhdessä pilotin (Venäläinen ym. 2017), jossa joukkoistettua tiedonkeruuta, matkapuhelimen anturidataa ja konenäkökäsiteltyä videodataa hyödyntäen testattiin ajantasaista tilannekuvaa kelirikosta (sekä myös mm. talvihoidon tilanteesta) kuljetusten suunnittelua ja teiden kunnossapitoa varten. 43
Suunnittelu Korjuun leimikkosuunnittelu Korjuukelpoisuuskartan avulla voidaan määrittää lähikuljetuksen kannalta parasta varastopaikan sijaintia. Syntyvien painumien online-seurantajärjestelmät (ks. kalvo 48) Kuljettaja voi vaihtaa ajolinjaa tai uraa, kun huomaa uran kantavuuden heikentyneen liikaa. Leimikkosuunnittelu metsäkoneyrityksen tekemänä antaa tarkimman määrityksen sopivalle korjuuajankohdalle suhteessa kaluston ominaisuuksiin ja auttaa löytämään talvikorjuuseen suunnitelluista leimikoista kesäkorjuukelpoisia lohkoja. Minimileimikkokoon käyttöönotto toisi kustannussäästöjä, ks. liite 5. 44
Suunnittelu Tehokkaammat harvennukset Erilaisia käsittelymenetelmiä harvennuksille Tietyillä kohteilla harventaminen voitaisiin tehdä voimakkaampana, jolloin korjuukohteiden kertymä olisi keskimääräistä suurempi ja koneiden tuottavuus siten myös korkeampi (Kärhä 2006). Talvikohteilla tämä vähentäisi kausikoneiden tarvetta. Tietyt kohteet harvennettaisiin metsänkiertoajalla vain kerran, ts. harvennusmallien täysimääräinen hyödyntäminen ja soveltaminen. Tingittäessä puuston tasaisen tilajärjestyksen vaatimuksesta, korjuun tuottavuutta saadaan kasvatettua esimerkiksi joukkokäsittelyyn perustuvassa käytävähakkuumenetelmässä ensiharvennuksella (Ovaskainen 2014). Näin saataisiin käsiteltyä enemmän korjuupinta-alaa samassa ajassa. Epätasaisen harventamisen haasteena on puuston altistuminen lumituhoille. 45
Suunnittelu Kesäkorjuun edistäminen Kesäkorjuukohteiden määrää voidaan kasvattaa tarkalla leimikko- ja ajourasuunnittelulla sekä turvemaakohteille sopivilla hakkuun ja lähikuljetuksen työtekniikoilla. Kehitystarpeena on koulutuksen ja tiedottamisen lisääminen metsäalan toimijoille turvemaakohteille soveltuvasta korjuukalustosta ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavista työmenetelmistä. Kesäkorjuun markkinointi esimerkiksi hakkuunäytöksin Rämemänniköiden osalta urapainumien vaikutusta puuston kasvuun on tutkittu ja kasvutappioiden riski todettu pieneksi. Kesäkorjuuta edistäisi myös sahateollisuuden tasaisempi tukinkäyttö vuoden mittaan Sahojen kesälomien porrastaminen 46
Suunnittelu Terminaalien hyödyntäminen Puun käyttöpaikkojen ulkopuolisten puuterminaalien hyödyntämistä tutkittiin Metsätehon & Lappeenrannan teknillisen yliopiston (2017) yhteishankkeessa. Terminaalien käytössä tunnistettiin monia hyötyjä, joiden rahallista merkitystä on vaikea arvioida. Kelirikkovaiheen varastointitarve oli yksi tunnistetuista hyödyistä. Varsinaisten terminaalien lisäksi käytössä on paljon pieniä kuormauspaikkoja. Osa kuljetusyrityksistä käsittelee ja varastoi puuta omissa terminaaleissaan tai varikoiden yhteydessä. Terminaalien kustannustehokkaampaan ja joustavampaan hyödyntämiseen tunnistettiin hankkeessa useita keinoja: Tieto tarjolla olevista terminaalialueista (Suomen metsäkeskuksen käynnissä oleva valtakunnallinen selvitys) Tieto yleisistä, lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitetuista puun kuormausalueista (osa MMM:n tietietojärjestelmähanketta) ja ko. alueiden lisääminen Energia- ja ainespuun yhteisterminaalit. 47
Suunnittelu Korjuuyrittäjää ja kuljettajaa tukevat järjestelmät työn suunnittelu Kuljettajaa tukevat järjestelmät antavat lisätietoa puunkorjuun operatiiviseen suunnitteluun. Tarve erilaisille karttapohjaisille tukijärjestelmille on noussut tutkimuksissa mm. Kauppinen ym. 2016. Ajourakoneen on tarkoitus opastaa kuljettajaa tekemään leimikon kokoojaurat kantavimmille ja tasaisimmille maastokohdille Ajourakone on kehitystyön alla Karttakeskuksen ja Metsätehon yhteistyönä. Metsäkonevalmistajien laatimat koneiden seurantajärjestelmät mittaavat kuljettajan käyttämää työtekniikkaa Antavat esimerkiksi mahdollisuuden arvioida soveltuuko kuljettajan työtekniikka kantavuudeltaan haastavalle kohteelle. Järjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti. Jatkossa on tarve ratkaisuille, joilla yrittäjä voi hyödyntää korjuukelpoisuuskarttaa allokoidessaan sopivia koneresursseja niille sopiville leimikoille. 48
Suunnittelu Korjuukoneen kuljettajan ammattitaito Ammattitaitoinen kuljettaja käyttää pehmeän maan puunkorjuussa työmenetelmiä, joilla mahdollistetaan kohteen puunkorjuu ja hyvä työnjälki. Turvemaiden puunkorjuussa keskeisiä keinoja ovat riittävä havutus, leveä ja suora ajoura ja matalat kannot sekä kantavimpien ajourien valinta (Kärhä ym. 2010). Ammattitaitoinen kuljettaja omaa hiljaista tietoa (Väätäinen ym. 2005), jonka avulla hän pystyy arvioimaan ja tekemään päätöksen kohteen korjuukelpoisuudesta suhteessa vallitseviin sääoloihin ja käytössä olevaan kaluston teknisiin ominaisuuksiin. Keinoina riittävän ja ajantasaisen ammattitaidon ylläpitoon ovat kurssit ja koulutuspäivät. Tehokkaaksi koulutusmenetelmäksi on todettu kuljettajan työsuorituksen henkilökohtainen tarkastelu. 49
Kantavuus Yksityisteiden tienpidon suunnittelu Metsäteiden tienpitoon on ohjeistukset (Metsäteho Oy 2001 ja Tapio Oy 2017). Ohjeita ei noudateta riittävästi, vaikka hanke olisi saanut julkista rahoitustakin. Ongelmakohtia ovat lanauksen ja luiskien niiton laiminlyönti sekä riittämätön sorastus (Suomen metsäkeskus 2016). Varsinkin kuivauksen ongelmat heikentävät tien kantavuutta. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat: Metsätien tavoitekantavuuden määrittäminen on tärkeä lähtökohta tien rakentamiselle (taulukoiden esimerkit). Metsätieohjeessa puutavarayhdistelmien liikennemäärän ja tavoitekantavuuden välinen suhde on päivitettävä. Tiekuntien riittävä osaaminen on tarpeen kunnostustarpeiden tunnistamisessa, kunnossapidon pitkäjänteisessä suunnittelussa ja kunnostustoimenpiteiden tilaamisessa (osaamistarvetta kasvattaa metsänomistajien kaupungistuminen). Tieisännöinnin yleistyminen parantaa osaamistasoa. Joukkoistettua tiedonkeruuta hyödyntäen voidaan viestiä kunnossapidon tarpeista. Kantavuusmittaus rakentamisen tai perusparantamisen jälkeen on nopea ja objektiivinen tapa varmistaa riittävä kantavuus. Mittaus tulisi vaatia julkista rahoitusta saaneissa hankkeissa. Yksityisteiden kunnostamiseen on tarjolla julkista rahoitusta, mutta sitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Myös kunnostamishankkeiden koordinointia tulisi rahoittaa. Lähde: Metsäteho Oy 2017 50
Kantavuus Yksityisteiden kantavuuden kehittäminen 1 Kaakkurivaara & Uusitalo (2011) vertailivat kelirikkoaikana metsäteiden kantavuutta parantavien kunnostusmenetelmien (ylempi kuva) ja kelirikkoajan kuljetusratkaisuiden (alempi kuva) kustannuksia. Kaksi vuotta kunnostusten jälkeen kantavuudessa oli (Kaakkurivaara 2013): Selvä parantuminen: geoverkolla & murskeella Hieman parantumista: risutukilla & murskeella (suurempi vaikutus kuitenkin tieprofiilin nousulla) Riittävä kantavuuden nousu: suodatinkankaalla & murskeella ja pelkällä murskeella Ei muutoksia: masuunihiekka-teräskuonaseoksella (ks. myös Nurminen 2017) Ma/Te = masuunihiekka-teräskuonaseos Suodatinkangasta kokeiltiin paketointia muistuttavalla tavalla Käytön aikainen ylläpitokorjaus = tien sorastus Kumimatto = Vaijereilla yhteensidottu räjähdysmatto CTI ks. kalvo 59 Ennakoiva puunkuljetus = puun siirtäminen välivarastoon kelirikkoalttiilta metsäteiltä Kustannukset koealoittain tiemetriä kohden 51
Kantavuus Yksityisteiden kantavuuden kehittäminen 2 Tuhkatiet Tuhkalla perusparannetut tiet parantuvat kantavuudeltaan vuosien kuluessa (Vanhanen & Joensuu 2015). Puuperäisen tuhkan hyötykäyttö vähentää metsäteollisuuden jätekustannuksia. Luken ja TTY:n tutkimuksessa (Kaakkurivaara ym. 2016) verrattiin erilaisten tuhkan ja päällystekiviainesten sekoitussuhteiden vaikutuksia metsäteiden kantavuuteen (kuva). Kantavuus parantui eniten tutkimuskohteissa, joissa oli käytetty tuhkan ja kiviaineksen yhdistelmää (#1 ja #2). Hiljattain voimaan tulleen ns. MARA-asetuksen muutoksen (Valtioneuvosto 2017) myötä tuhkamurskeen käyttämiselle metsäautoteiden rakentamisessa riittää ympäristöluvan sijasta rekisteröintimenettely. Tämä nopeuttaa ja halventaa tuhkan käyttöä. 52
Kantavuus Yksityisteiden kantavuuden kehittäminen 3 Tiivistäminen Skogforskin tutkimuksessa (Bergqvist ym. 2016; taulukot) tutkittiin metsätien tiivistämisen vaikutuksia. Päällysrakenteen tiivistäminen nostaa CBR-arvoa* 16 %. Tien urautumiseen tiivistäminen ei vaikuta normaaleilla puutavara-autoilla, mutta tiivistämisen yhdistäminen CTI:n käyttöön vähentää urautumista. Päällysrakennekerrosten tiivistämisen kustannus noin 300 /km (200 500 /km). Suositus metsätien tiivistämisestä lisätään Metsätehon uudistettavaan metsätieohjeistoon. Tien alusrakenteen CBR-arvo tiivistämisen ja hienoainespitoisuuden mukaan Hienoainespitoisuus alusrakenteessa, % Alusrakenne Tiivistetty alusrakenne Valmis tie <30 35,2 40,9 62,6 30-50 26,7 40,3 65,5 >50 19,1 27,2 34,0 Tien pohjamaan ja päällysrakenteen CBR-arvo tiivistämisen ja hienoainespitoisuuden mukaan Hienoainespitoisuus alusrakenteessa, % Pohjamaan CBR Päällysrakenteen CBR Päällysrakenne Käsittelemätön Tiivistetty Käsittelemätön Tiivistetty <30 63,2 62,0 14,1 20,6 30-50 60,1 70,8 18,6 20,7 >50 25,6 42,4 12,1 10,6 *CBR = California Bearing Ratio, joka on tien kantavuuden mittari 53
Kantavuus Piennartiet Piennarteiden rakentaminen on kustannustehokas ratkaisu ojitetuilla turvemailla sijaitseviin korjuukohteisiin. Piennartiekohteissa kaukokuljetus voidaan tehdä vain talvisin, mutta puunkorjuu onnistuu kesälläkin. Piennartien rakentaminen maksaa noin 2 3 /m. Kemera-tuen ja verovähennyksen jälkeen kustannukseksi jää noin 0,50 0,80 /m. Kilometri piennartietä tuo arviolta 70 hehtaaria suometsää kannattavan puunkorjuun piiriin. (Suomen metsäkeskus 2017) Piennarteitä rakennetaan vuosittain yli 500 kilometriä (Suomen metsäkeskus 2017). Korjuun ojitetuilla turvemailla arvioidaan kasvavan 10 milj. m 3 :sta 15 milj. m 3 :een (Remes 2017), joten piennarteiden rakentamistarve tulee selvästi lisääntymään. Tieto jo rakennetuista piennarteistä on tarpeen olla kootusti saatavissa. 54
Kantavuus Tilapäissillat ja kantavuusratkaisut Tilapäissiltojen pääasialliset käyttökohteet ovat leimikoilla, joilla vain yksittäiset heikosti kantavat kohdat rajoittavat korjuun toteutusta. Ojan, puron tai pehmeikön ylitys. 1 2 siltaparia voidaan kuljettaa kaluston mukana. Kaarteiden, kokoojauran ja varastopaikan vahvistaminen vaatii runsaasti siltoja tai muita kantavuusratkaisuja. Edellyttää siltojen erilliskuljetuksen. 55
Kalusto Korjuukoneiden tekniset ratkaisut Metsäkoneiden teknisillä ratkaisuilla parannetaan puunkorjuun mahdollisuuksia roudattomaan aikaan ja eritoten huonosti kantavilla turvemailla. Keskeisenä ratkaisumuotona on kantavan pinta-alan lisääminen renkaissa, joka voidaan tehdä telojen pintaalaa kasvattaen ja muotoillen ja/tai renkaita lisäten. Kantavien telojen avulla mahdollistetaan huomattavan talvileimikkomäärän siirtäminen roudattoman ajan puunkorjuuseen! Lisäksi metsäkoneisiin suunnitellaan työnaikaista maaperän kantavuuden seurantaa, jolla voidaan ohjata koneiden reittejä (Luke, MEOLO-hanke, OnTrack-hanke). 56
Kalusto Korjuukaluston kehitys Korjuukoneiden alustarakenteen kehittäminen Kantavat/umpitelat Pidempi teli/kavennettu takarunko => saadaan pidempi/leveämpi tela Lisäakseli, lisäpyörä Isot renkaat Kuormatilan vakautus Metsäkoneiden mallitietokanta ja pintapainelaskuri oikeiden kalustoratkaisuiden tunnistamiseksi eri käyttötarkoituksiin Ei välttämättä ole vielä tunnistettu kaikkia oleellisia tekijöitä ja niiden yhteisvaikutuksia. Anturitiedon täysimääräinen hyödyntäminen vielä kesken. Painumien työnaikainen/automatisoitu seuranta 57
Kalusto Kaivukonealustainen korjuuratkaisu Kaivukonealustainen korjuukone auttaisi kausihuipuissa, varsinkin nykyisestään lisääntyvissä turvemaiden päätehakkuissa Turvemaiden päätehakkuiden yleistyminen vähentää myöskin painumien merkitystä Kaivukoneiden hankintaa puoltaa alhaisempi hankintahinta ja sen monikäyttöisyys Kesäaikaan kaivukone voisi olla esim. metsänparannustai tienrakennustöissä. Kaivukoneiden haasteina ovat olleet heikko maastoliikkuvuus ja asenne kaivukonetta kohtaan metsäkoneena (Bergroth 2006, Bergroth ym. 2007). Kaivukoneiden maastoliikkuvuutta ja soveltuvuutta metsäolosuhteisiin on kehitetty viime aikoina mm. uusilla telaratkaisuilla (kuva). 58
Kalusto CTI kaukokuljetuksissa Urautuminen (mm) Tiivistetty päällysrakenne Siekkinen & Korpilahti (2015) kokosivat yhteen tuoreita kokemuksia ja tutkimustuloksia puutavarayhdistelmien renkaiden paineentasausjärjestelmien (CTI) hyödyntämisestä Suomessa ja muissa maissa. Ruotsin tuoreen tutkimuksen (Bergqvist ym. 2016) mukaan CTI-varustus puutavarayhdistelmässä vähentää yksityistien urautumista (kuvat). CTI on Ruotsissa laajassa käytössä sekä puutavarayhdistelmissä että sora-autoissa yksityisteiden sorastuksen yhteydessä. CTI voisi olla käytössä myös korjuukoneiden lavettiautokuljetuksissa. Suomessa CTI:n laajempaa hyödyntämistä on rajoittanut laitteiston korkeahko hankintahinta. Liikennevirasto pilotoi yhtenäistä poikkeuslupakäytäntöä CTI-yhdistelmien käytölle painorajoitetuilla kelirikkoteillä ja kyseistä käytäntöä tulisi jatkaa pilotin jälkeen. Ylitysten määrä tieosittain (=sek.) Urautuminen (mm) Tiivistämätön päällysrakenne Ylitysten määrä tieosittain (=sek.) Lähde: Bergqvist ym. 2016 59
Kalusto Puutavarayhdistelmän akseliratkaisu Uudessa ratkaisussa osa akseleista sijoitettaisiin yhdistelmän keskilinjalle, jolloin yhdistelmän massa jakautuisi entistä laajemmin. Tämä vähentäisi tierasitusta ja urautumista, mikä mahdollistaisi liikennöinnin heikomminkin kantavilla teillä. Ratkaisun sisältävä perävaunu on juuri valmistunut ja sen testaus on käynnistymässä. Trafin lausunnon mukaan ratkaisu ei vaadi poikkeuslupaa. Tavallisten akseleiden paripyöriä ei esitetä kuvassa Kuvat: AT Wheels Oy 60
6. Toimenpidesuositukset Selvityksessä esitetyistä toimenpidetarpeista raportin laatijat tunnistivat seuraavat toimenpiteet sellaisiksi, joilla voidaan jo lyhyellä aikajänteellä vaikuttaa laajasti itse kausivaihteluun tai sen vaikutuksiin: 1. Korjuukelpoisuuskartan kattava hyödyntäminen puunkorjuun suunnittelussa 2. Yksityisteiden kuljetuskelpoisuuden luokitus paikkatiedon avulla ja ajantasainen tieto yksityisteiden painorajoituksista 3. Yksityisteiden riittävän kantavuuden varmistaminen tiekuntien tienpidon tiedotusta ja koulutusta kehittämällä 4. Korjuukoneiden kantavuusratkaisujen käyttöönoton edistäminen 5. Kesäkorjuun hyväksyttävyyteen vaikuttaminen. Monella kuvatuista toimenpiteistä voi potentiaalisesti olla jatkossa laajoja vaikutuksia, kun niiden käyttö yleistyy. 61
Jatkotutkimustarpeita Osa esitetyistä toimenpiteistä vaatii lisätutkimusta, jotta niiden vaikutuksista ja kustannuksista saadaan tarkemmin käsitys. Esimerkkejä tutkimustarpeista ovat: Erilaiset harvennustavat metsänkasvatusketjuissa Painumien mittausmenetelmien kehittäminen Turvemaan puunkorjuun työtekniikat Yksityisteiden kantavuutta parantavien ratkaisuiden vertailu toimenpidesuositusten laatimista varten. Puutavarayhdistelmien liikennemäärän ja metsäteiden tavoitekantavuuden välisen suhteen tutkiminen. Puutavarayhdistelmien akseliratkaisujen vaikutus tien urautumiseen ja kuljetusten kustannustehokkuuteen. Lisäksi on tarpeen yksityiskohtaisempi vertailu eri toimenpiteiden kustannuksista ja hyödyistä. Myös itse kausivaihteluilmiö ja sen vaikutusten suuruuden tarkempi arviointi tarvitsee lisätutkimusta mm.: Yksityisteiden kelirikon laajuudesta vuosittain ja eri kuukausina Puun jalostusarvon heikkenemisestä varastoinnin aikana. 62
Lähteet Ala-Ilomäki, J., Cohen, J., Heilimo, J., Hyvönen, E., Hänninen, P., Ikonen, J., Middleton, M., Nevalainen, P., Pahikkala, T., Pohjankukka, J., Pulliainen, J., Riihimäki, H., Sutinen, R., Tuominen, S., Varjo, J. 2015. New Computational Methods for Efficient Utilisation of Public Data. Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti 217. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/486016. [Viitattu 14.11.2017]. Bergqvist, M., Björheden, R. & Eliasson, L. 2016. Kompakteringseffekter på skogsbilvägar. Arbetsrapport från Skogforsk nr. 917 2016. Saatavissa: https://www.skogforsk.se/contentassets/2a1f59a536e54a2792c0d7dc7f46cd46/kompakteringseffekter-pa-skogsbilvagar-arbetsrapport-917-2016.pdf. [Viitattu 23.10.2017]. Bergroth, J. 2006. Tela-alustaisten kaivukoneiden käyttö hakkuukoneina Suomessa. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Metsä- ja puuteknologian pro gradu -työ. Bergroth, J., Kärhä, K., Palander, T. & Keskinen, S. 2007. Tela-alustainen kaivukone hakkuukoneena. Metsätehon raportti 199. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/tela-alustainenkaivukone-hakkuukoneena/. [Viitattu 5.12.2017]. Brunberg T. 2014. Skogsbrukets produktivitet 2008 2013. Saatavissa: http://www.skogforsk.se/kunskap/kunskapsbanken/2014/skogsbrukets-produktivitet-2008-2013/. [Viitattu 24.10.2017]. Eriksson, M. & Lindroos, O. 2014. Productivity of harvesters and forwarders in CTL operations in northern Sweden based on large follow-up datasets. Int. Journal of Forest Engineering. Vol 25, no 3, pp. 179 200. Högnäs, T., Kärhä, K., Lindeman, H. & Palander, T. 2009. Turvemaaharvennusten kantavuusluokitus. Metsätehon tuloskalvosarja 2009/17. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/wpcontent/uploads/2015/02/tuloskalvosarja_2009_17_turvemaaharvennusten_kantavuusluokitus_kk.pdf. [Viitattu 5.12.2017]. Högnäs, T., Kumpare, T. & Kärhä, K. 2011. Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Metsätehon tuloskalvosarja 3/2011. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/turvemaaharvennusten-korjuukelpoisuusluokitus/. [Viitattu 5.12.2017]. Kaakkurivaara, T. 2013. Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna. Kalvosarja 31.10.2013. Saatavissa: http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/mtp2013/mtekn-2_kaakkurivaara.pdf. [Viitattu 20.11.2017]. 63
Kaakkurivaara, T. & Uusitalo, J. 2011. Kelirikkoaikaisen puunkuljetuksen haasteet Ratkaisuja metsäteiden kuljetuskelpoisuuden ongelmiin sekä metsäteiden kantavuuden mittaukseen ja kunnostamiseen. Metlan työraportteja 200. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp200.pdf. [Viitattu 1.8.2017]. Kaakkurivaara, T., Kolisoja, P., Uusitalo, J. & Vuorimies, N. 2016. Fly Ash in Forest Road Rehabilitation. Croatian Journal of Forest Engineering. 37(2016)1. Saatavissa: http://www.crojfe.com/r/i/crojfe_37-1_2016/kaakkurivaara.pdf. [Viitattu 20.11.2017]. Kasteenpohja, E. 2013. Ajoneuvopainojen ja -mittojen korottamisen vaikutuksista yksityisteille Kyselytutkimus yksityisteiden tiekunnille. Täydennetty versio 19.6.2013. Keski-Suomen ELY-keskus & Suomen tieyhdistys. Julkaisematon raportti. Kauppinen, J., Väätäinen, K., Tauriainen, S., Einola, K., Malinen, J. & Sirén, M. 2016. Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa. Haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 15/2016. Kuitto P.-J., Keskinen, S., Lindroos, J., Oijala, T., Rajamäki, J., Räsänen, T. & Terävä, J. 1994. Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus. Metsätehon raportti 410/1994. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/puutavaran-koneellinen-hakkuu-ja-metsakuljetus/. [Viitattu 5.12.2017]. Kärhä, K. 2006. Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus. Metsätehon katsaus, nro 22. Kärhä, K., Poikela, A. & Keskinen, S. 2010. Korpikuusikon harvennus kesällä. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2010. Saatavissa: http://metsate1.asiakkaat.sigmatic.fi/wpcontent/uploads/2015/02/tuloskalvosarja_2010_05_korpikuusikon_harvennus_kk.pdf. [Viitattu 31.1.2018]. Kärhä, K. & Tamminen, T. 2017. Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen. Kalvosarja 13.3.2017. Kärhä, K., Tamminen, T., Leinonen, T. & Suvinen, A. 2017. Seasonal Variation of Production in Forest Industries and Wood Procurement in Finland. Kalvosarja. NOFOBE and NB-NORD Conference Industrial Scale Bioeconomy and its Requirements. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/4_karha.pdf. [Viitattu 23.1.2018]. Kärhä, K., Poikela, A., Rieppo, K. Imponen, V., Keskinen, S. & Vartiamäki, T. 2007. Korjurit ainespuun korjuussa. Metsätehon raportti 200. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/korjuritainespuun-korjuussa/. [Viitattu 5.12.2017]. Liikennevirasto. 2017. Painorajoitukset. Excel-taulukko. Luonnonvarakeskus. Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. Tilasto. Saatavissa: http://stat.luke.fi/teollisuuspuun-hakkuut-ja-tyovoima. [Viitattu 5.12.2017]. Metsäteho Oy. 2001. Metsätieohjeisto. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/metsatieohjeisto/. [Viitattu 13.12.2017]. Metsäteho Oy. 2017. Metsätieohjeiston täydennysaineisto. Julkaisematon luonnos. Metsäteho Oy & Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2017. Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa - Loppuraportti. Metsätehon tuloskalvosarja 2/2017. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/terminaalitoiminnot-energiatehokkaassa-puutavaralogistiikassa-loppuraportti/. [Viitattu 22.9.2017]. 64
Metsäteollisuus ry & Sahateollisuus ry. Tuotantotilasto. Mikkonen, E. 1982. Metsäkoneiden ajankäyttö vuosina 1979 ja 1980. Metsätehon katsaus 1/1982. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/metsakoneiden-ajankaytto-vuosina-1979-ja- 1980/. [Viitattu 5.12.2017]. Mäkelä, M., Lipponen, K., Korhonen, K., Hallaksela A-M., Karppelin, M., Öhman, H. & Sainio, M. 1999. Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset. Metsätehon raportti 071. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/varastolaho-esiintyminen-ja-vaikutukset/ [Viitattu 22.9.2017]. Mäkelä, M., Korhonen, K., Lipponen, K. & Öhman, H. 2000. Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa. Metsätehon raportti 91 A. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/metsatehon_raportti_091a.pdf. [Viitattu 22.9.2017]. Mäkelä, O. & Pennanen, O. 2005. Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 56/2005. Saatavissa: http://www.doria.fi/handle/10024/139288. [Viitattu 3.8.2017]. Mäkelä, T. 2017. Puunkorjuuresurssien tehokas käyttö - Metsäkoneyritysten toimintaympäristö ja operatiiviset toimintamallit. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/193734. [Viitattu 5.12.2017]. Nevalainen, N. 2016. BIFI-projektin laajennus - sorateiden pintakelirikon tunnistaminen. Julkaisematon raportti. Nordfjell, T., Björheden, R., Thor, M. & Wästerlund, I. 2010. Changes in technical performance, mechanical availability and prices of machines used in forest operations in Sweden from 1985 to 2010. Scandinavian Journal of Forest Research. Volume: 25, Number: 4. Saatavissa: https://pub.epsilon.slu.se/9295/1/nordfjell_et_al_121207.pdf [Viitattu 12.12.2017]. Nurminen, S. 2017. Pintakelirikkoisen tien lujittaminen LD-masuunihiekalla. Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123814/nurminen_santeri.pdf;jsessionid=3afd0c93106144290e0289b6144084e9?sequence=1. [Viitattu 20.11.2017]. Ovaskainen, H. 2014. Joukkokäsittelyn työmallit. Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014. 29 p. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/joukkokasittelyn-tyomallit/. [Viitattu 12.12.2017]. Pennanen, O. & Mäkelä, O. 2003. Raakapuukuljetusten kelirikkohaittojen vähentäminen. Metsätehon raportti 153. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/raakapuukuljetustenkelirikkohaittojen-vahentaminen/. [Viitattu 1.8.2017]. Rekilä, M. & Räsänen, T. 2008. Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa. Metsätehon katsaus 33. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/laajavastuinen-yrittajyys-puunhankinnassa/. [Viitattu 5.12.2017]. Remes, M. 2017. Suometsien merkitys puuhuollossa. Kalvosarja 14.9.2017. Saatavissa: https://www.slideshare.net/metsakeskus/suometsien-merkitys-puuhuollossa-markku-remes/1. [Viitattu 20.11.2017]. Siekkinen, A. & Korpilahti, A. 2015. Rengaspaineiden säätö puutavara-ajoneuvoissa. Metsätehon tuloskalvosarja 13/2015. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/rengaspaineiden-saatopuutavara-ajoneuvoissa/. [Viitattu 2.8.2017]. 65
Suomen metsäkeskus. 2016. Joka neljännellä KEMERA-tukea saaneella metsäautotiellä on välitön hoitotarve. Tiedote 15.12.2016. Saatavissa: https://www.metsakeskus.fi/tiedotteet/joka-neljannella-kemera-tukea-saaneella-metsaautotiella-valiton-hoitotarve. [Viitattu 14.11.2017]. Suomen metsäkeskus. 2017. Piennartie helpottaa puunkorjuuta suoleimikosta. Internet-uutinen 7.6.2017. Saatavissa: https://www.metsakeskus.fi/uutiset/piennartie-helpottaapuunkorjuuta-suoleimikosta. [Viitattu 14.11.2017]. Tapio Oy. 2017. Metsätien kunnossapito oppaat, urakoinnin lomakemallit ja tehtäväkortit. Internet-sivusto. Saatavissa: http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsatien-kunnossapitooppaat. [Viitattu 20.11.2017]. Tiehallinto. 2004. Puukuljetusten kelirikkohaittojen vähentäminen Pohjois-Karjalan sorateillä. Saatavissa: http://www.doria.fi/handle/10024/137975. [Viitattu 5.12.2017]. Valtioneuvosto. 2017. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Valtioneuvoston päätös. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionid=0900908f8057336b. [Viitattu 11.12.2017]. Vanhanen H. & Joensuu, S. 2015. Tuhkan käyttö tienrakennuksen materiaalina ympäristövaikutusten seuranta Tuhkatie-hankkeen vedenlaadun seurantatulokset. Saatavissa: https://tapio.fi/konsultointi/kaynnissa-olevat-hankkeet/tuhkan-kaytto-tienrakennuksen-materiaalina-ymparistovaikutusten-seuranta/. [Viitattu 20.11.2017]. Venäläinen, P., Pihlajisto, I., Raatevaara, A., Melander, M., Hienonen, P., Hämäläinen, J. & Strandström, M. 2017. Tilannekuva ja automatisoitu tiedontuotanto metsäsektorin kuljetuksista. Metsätehon raportti 244. Saatavissa: http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/raportti_244_tilannekuva-ja-automatisoitu-tiedontuotanto.pdf. [Viitattu 1.2.2018]. Vestling, B. 2012. Kostnadspåverkande faktorer för skördare En analys av uppföljningsdata hos Stora Enso Skog. Sveriges lantbruksuniversitet. Arbetsrapport 384 / 2012.4. Väkevä J., Kariniemi, A., Lindroos, J., Poikela, A., Rajamäki, J. & Uusi-Pantti, K. 2001. Puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekki. Metsätehon raportti 123 / 7.9.2001. (korjattu versio 7.10.2003). Saatavissa: http://www.metsateho.fi/puutavaran-metsakuljetuksen-ajanmenekki/. [Viitattu 13.12.2017]. Väätäinen, K., Ovaskainen, H., Ranta, P. & Ala-Fossi, A. 2005. Hakkuukoneen kuljettajan hiljaisen tiedon merkitys hakkuutulokseen työpistetasolla. Saatavissa: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/521571. [Viitattu 13.12.2017]. 66
Liitteet 1. Koneiden käyttömäärät 2. Korjuukelpoisuus alueittain 3. Korjuukelpoisuus (ml. metsäkuljetuksen kulkukelpoisuus) 4. Korjuukaluston ylikapasiteetin pääomakustannukset 5. Esimerkki korjuun kustannuksista 67
Liite 1. 1. Koneiden käyttömäärät Koneiden käyttö suhteessa hakkuumääriin Maaliskuussa hakattujen kuutioiden määrä nousee konemääriä enemmän. Maksimikonemäärä jo käytössä, työvuorojen määrää per kone lisätään. Heinäkuussa hakattujen kuutioiden määrä laskee konemäärää selvästi enemmän. Tällöin vain ensiharvennuksia ja vähemmän työvuoroja konetta kohden. Lähde: Luonnonvarakeskus 68
Liite 1. 2. Hakkuukoneiden vuosituotos Mäkelän (2017) opinnäytetyössä tarkasteltiin koneiden vuosituotosta ja tuotosta kolmen vuoden jaksolla. Samoin tarkasteltiin käyttötuntien määrää vuoden ja kolmen vuoden jaksolla. Tuotos (m 3 ) Laskennalliset käyttötunnit (h) 1 vuosi 3 vuotta 1 vuosi 3 vuotta Keskiarvo 35 770 102 200 2 049 5 854 Keskihajonta 18 434 54 669 730.98 2287.19 Minimi 4 063 15 596 724 829*/1 655**/2 117 Maksimi 94 990 234 005 3 772 9 685 * Koneella on työskennelty vain yhtenä vuonna ** Koneella on työskennelty vain kahtena vuonna 69
Liite 1. 3. Hakkuukoneiden käyttömäärätunnit Mäkelän (2017) gradun aineistosta voi arvioida laskennallisia kuukausittaisia käyttötuntimääriä hakkuukoneille eri kvartaaleille. Vertailuna kuukausityöaika 160 tuntia. Koneiden käyttövuorojen määristä ei ole tietoa. 300 Laskennalliset käyttötunnit hakkuukoneilla kvartaalin kuukautena 250 200 150 100 50 0 Kvartaali 1 Kvartaali 2 Kvartaali 3 Kvartaali 4 2013 2014 2015 Hakkuukoneiden laskennallisia kuukausittaisia keskimääräisiä käyttötuntimääriä. 160 h 70
Liite 2. 1. Korjuukelpoisuus alueittain 71
Liite 2. 2. Korjuukelpoisuus alueittain 72
Liite 2. 3. Korjuukelpoisuus alueittain 73
Liite 3. Korjuukelpoisuus (ml. metsäkuljetuksen kulkukelpoisuus) Metsäkeskuksen ASY-suunnittelutiedoista koottu arvio korjuukelpoisuudesta. Kuvion saavutettavuuteen vaikuttavat kuvion kulkukelpoisuus sekä kuvion ja kaukokuljetukseen soveltuvan tien välisten kuvioiden kulkukelpoisuus. Lähde: Tapio/Metsäkeskukset (ASY) (2011) 74
Liite 4. Korjuukaluston ylikapasiteetin pääomakustannukset, vaihtoehtolaskelma Vuositason ylikapasiteetti = Kuten kalvossa 26, mutta ylikapasiteetti on laskettu Metsätehon osakkaiden ilmoittamien tavaralajittaisten korjuumäärien (per kk) ja tuottavuusmallien perusteella. Laskelmaa on kalibroitu niin, että kausihuipun konemäärät vastaavat sekä hakkuukoneiden että kuormatraktorien osalta Luken tilastoimaa tasoa. Optimaalisen kalustomäärän laskennassa oletetaan, että koneyksilöiden käyttöaste pysyy vakiona ympäri vuoden 5 viikon lomakautta lukuun ottamatta. Korjuukaluston osalta pääomakustannukset ovat näillä oletuksilla 52 milj. /v. PÄÄOMAKUST. / KONE Hakkuu Meku Hankintahinta 400000 240000 EUR Vaihtoarvo 65000 50000 EUR Pitoaika 6 6 VUOTTA Korko 5 5 % / VUOSI 67458 38917 EUR / VUOSI Luken tilastoimien ja korjuuvolyymista johdettujen konemäärien vertailu YLIKAPASITEETTI 515 451 KPL YLIKAPASITEETTIKUST./V Hakkuu Meku 34735190 17545611 EUR VOLYYMI/VUOSI 57693000 57693000 m 3 YLIKAPASITEETTIKUST./M 3 Hakkuu Meku 0,60 0,30 EUR/m 3 75