KIRJALLINEN KYSYMYS 498/2013 vp Varusmiesten itsemurhien ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Vekaranjärven varuskunnassa tapahtui kolme varusmiehen itsemurhaa vuosina 2010 2011. Lähes neljä vuotta tapahtumien jälkeen Valvira on myöntänyt varuskunnan terveysaseman hoitohenkilökunnan tehneen ainakin yhdessä itsemurhatapauksessa lukuisia virheitä. Vaikka itsemurhat ovat varusmiesten keskuudessa harvinaisempia kuin muilla samanikäisillä miehillä, liikenneonnettomuuksien ohella itsemurhat ovat edelleen yleisin varusmiesten kuolinsyy. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen näkemys varuskuntien valmiudesta ehkäistä itsemurhia ja kuinka se aikoo edistää varuskuntien mahdollisuuksia ehkäisevään työhön? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 498/2013 vp: Mikä on hallituksen näkemys varuskuntien valmiudesta ehkäistä itsemurhia ja kuinka se aikoo edistää varuskuntien mahdollisuuksia ehkäisevään työhön? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Puolustusvoimia velvoittaa varusmiesten itsemurhien ehkäisyyn mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaus, jonka mukaan valtion on velvoittaessaan kansalaisia suorittamaan asepalvelus, ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin suojellakseen yksilön henkeä muiden vaaratekijöiden ohella myös itsemurhalta. Nuoruusikäiset varusmiehet kuuluvat myös kansallisen Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn strategian piiriin, johon sisältyy itsemurhien ehkäisy. Varusmiesten itsemurhia on 2000-luvulla tapahtunut 0 5 vuodessa, keskimäärin 2 3. Ne ovat harvinaisempia kuin samanikäisillä nuorilla miehillä, jotka eivät ole asepalveluksessa. Puolustusvoimat on onnistunut vähentämään varusmiesten kuolemantapauksia noin 75 % ja varusmiesten itsemurhia noin 66 % verrattuna 1990-luvun kuolemantapauksiin. Kuolemantapausten vähentyminen osoittaa, että puolustusvoimien henkisen tuen järjestelyillä, palvelusturvallisuuden parantamisella, terveydenhuollolla ja koulutuksella on saatu merkittäviä vaikutuksia varusmiesten kuolleisuuden vähentämiseen. Itsemurhien ennaltaehkäisyssä keskeistä on se, että varusmiespalveluksen aloittavilla nuorilla on terveydelliset edellytykset suoriutua palveluksesta. Terveystarkastukset ennen varusmiespalvelusta suoritetaan kotikunnan terveyskeskuksessa, tarvittaessa kutsunnoissa ja kahden viikon sisään varusmiespalveluksen alusta varuskunnan terveysasemalla. Sairaudet, joihin liittyy lisääntynyt itsemurhariski, estävät varusmiespalveluksen tai rajatapauksissa rajoittavat palveluskelpoisuutta ja edellyttävät terveydellistä seurantaa. Tuloterveystarkastusvaiheessa psyykkisesti oireilleet tai oireilevat alokkaat tulee aina ohjata lääkärin arvioon. Psykiatrinen hoito järjestetään varusmiehille puolustusvoimien kautta. Siviilierikoissairaanhoitoon varusmies pääsee lääkärin lähetteellä kumppanuussopimusten puitteissa viikon kuluessa. Alokkaita vastaanottava puolustusvoimien henkilöstö on saanut koulutusta myös varusmiesten palvelusaikana ilmenevien ongelmien kohtaamiseen. Joukko-osastojen sosiaalikuraattorit ja sotilaspastorit tarjoavat terveysasemien henkilöstön lisäksi keskustelutukea varusmiehille. Puolustusvoimain komentaja käynnisti vuonna 2011 kaikissa joukko-osastoissa Kaveria ei jätetä -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on varusmiesten pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien varhainen havaitseminen sekä ehkäiseminen. Etenkin palvelustovereiden ja varusmiestoimikunnan rooli varusmiesten pahoinvoinnin tunnistamisessa on merkittävä, sillä useimmat nuoret puhuvat huolistaan mieluummin ikätovereilleen. Väestöliitto ja puolustusvoimat pitävät yhteistyösopimuksensa perusteella yllä varusmiesten tukipuhelinpalvelua, joka on maksuton ja anonyymi puhelinpalvelu kutsuntavaiheessa oleville nuorille ja varusmiespalvelustaan suorittaville antaen keskusteluapua. 2
Ministerin vastaus KK 498/2013 vp Arja Juvonen /ps Joukko-osastojen terveysasemien henkilöstöä kouluttavat ja tukevat Sotilaslääketieteen keskuksen asiantuntijat saavat säännöllisesti täydennyskoulutusta. Tämän lisäksi Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti ovat tehneet koulutusyhteistyötä puolustusvoimien henkilöstön kanssa henkisen ja psyykkisen ensiavun tarjoamisessa, ja joukko-osastoista mm. Karjalan prikaati on aktiivisesti itse järjestänyt tällaista koulutusta henkilöstölleen. Puolustusministeriö tukee puolustusvoimien pyrkimyksiä kehittää jatkossakin varusmiespalvelusta mielenterveyttä edistävään suuntaan ja aktiiviseen puuttumiseen varusmiesten ongelmatilanteisiin. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013 Puolustusministeri Carl Haglund 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 498/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vilken är regeringens syn på garnisonernas beredskap att förhindra självmord och hur har den för avsikt att främja garnisonernas möjligheter till förebyggande arbete? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Försvarsmakten åläggs att förhindra självmord bland beväringarna bl.a. enligt Europeiska människorättsdomstolens riktlinje, som säger att staten när den ålägger medborgarna att fullgöra militärtjänst ska vidta alla nödvändiga åtgärder för att skydda individens liv utöver mot andra riskfaktorer också mot självmord. Beväringarna i ung ålder omfattas också av den nationella strategin för förhindrande av olyckor bland barn och ungdomar. I strategin ingår förhindrande av självmord. På 2000-talet har det skett 0 5 självmord per år bland beväringarna, i genomsnitt 2 3. Självmord är mera sällsynta bland beväringar än bland unga män i samma ålder som inte fullgör militärtjänst. Försvarsmakten har lyckats minska dödsfallen bland beväringarna med cirka 75 procent och självmorden med cirka 66 procent jämfört med dödsfallen under 1990-talet. Minskningen av dödsfallen visar att man genom att ordna mentalt stöd, förbättra tjänstgöringssäkerheten, ordna hälsovård och utbildning inom försvarsmakten har fått till stånd betydande effekter vad gäller en minskning av dödligheten bland beväringarna. Viktigt när det gäller att förebygga självmord är att de ungdomar som inleder beväringstjänst hälsomässigt har förutsättningar att klara av tjänstgöringen. Hälsogranskningar före beväringstjänsten görs vid hemkommunens hälsocentral, vid behov på uppbåden och två veckor efter att beväringstjänsten inletts vid garnisonens hälsostation. De sjukdomar som innebär en förhöjd självmordsrisk förhindrar beväringstjänsten eller i gränsfall begränsar tjänstedugligheten och förutsätter att hälsan bevakas. De rekryter som har haft eller har psykiska symtom då ankomsthälsokontrollen görs bör alltid styras vidare för en läkarbedömning. Psykiatrisk vård ordnas för beväringarna via försvarsmakten. Till den civila specialsjukvården kommer en beväring inom en vecka med läkarremiss inom ramen för partnerskapsavtal. Den personal vid försvarsmakten som tar emot rekryter har fått utbildning också i att möta problem som dyker upp under beväringarnas tjänstgöringstid. Utöver personalen vid hälsostationerna erbjuder också truppförbandens socialkuratorer och militärpastorer beväringarna samtalsstöd. Kommendören för försvarsmakten inledde år 2011 i alla truppförband åtgärdsprogrammet man lämnar inte en kamrat, vars mål är att tidigt upptäcka samt förhindra problem med illamående och mental hälsa hos beväringar. I synnerhet tjänstgöringskamraternas och beväringskommitténs roll är stor när det gäller att identifiera illamående hos beväringar, eftersom de flesta unga hellre pratar om sina bekymmer med jämnåriga. Väestöliitto och försvarsmakten upprätthåller på basis av ett samarbetsavtal en stödtelefonstjänst för beväringar, som är en kostnadsfri och ano- 4
Ministerns svar KK 498/2013 vp Arja Juvonen /ps nym telefontjänst för ungdomar i uppbådsfasen och för dem som fullgör sin beväringstjänst. Tjänsten hjälper genom samtalsstöd. Personalen vid truppförbandens hälsostationer utbildas och stöds av sakkunniga vid Centralen för Militärmedicin och de får regelbundet kompletterande utbildning. Utöver detta har Föreningen för Mental Hälsa i Finland och Finlands Röda kors bedrivit utbildningssamarbete med personalen vid försvarsmakten när det gäller att erbjuda mental och psykisk förstahjälp, och av truppförbanden har bl.a. Karelska brigaden själv aktivt ordnat dylik utbildning för sin personal. Försvarsministeriet stöder försvarsmaktens strävanden att också i fortsättningen utveckla beväringstjänsten i en riktning som främjar den mentala hälsan och aktivt ingriper i beväringarnas problemsituationer. Helsingfors den 19 juni 2013 Försvarsminister Carl Haglund 5