Viestintäviraston maksustrategia

Muistio 1 (17) Viestintäviraston maksustrategia

Muistio 2 (17) Sisältö 1 Johdanto...4 1.1 Viestintävirasto... 4 1.1.1 Toiminta ja organisaatio... 4 1.1.2 Tehtävät... 4 1.2 Toiminnan ohjaus... 5 2 Viestintäviraston toiminnan rahoitus...6 2.1 Nettobudjetointi... 6 2.2 Budjettirahoitteinen toiminta... 6 2.3 Veronluonteiset maksut... 6 2.4 Maksullinen toiminta... 6 3 Maksullisuuden yleiset periaatteet ja säädösperusta...7 3.1 Valtion maksuperustelaki ja -asetus... 7 3.2 Valtioneuvoston määräys asioiden käsittelystä raha-asiainvaliokunnassa. 8 3.3 Voimassaolevat maksuasetukset ja niiden perustana oleva lainsäädäntö.. 8 3.4 Tietoyhteiskuntakaari... 9 4 Viestintäviraston suoritteet ja niistä perittävät maksut...9 4.1 Yleiset periaatteet... 9 4.1.1 Kustannusvastaavuus... 9 4.1.2 Hylkäävien päätösten maksut... 9 4.1.3 Valtion virastojen väliset suoritteet ja maksut... 9 4.1.4 Viraston sisäisen hinnoittelun periaatteet... 10 4.2 Julkisoikeudelliset suoritteet... 10 4.2.1 Taajuusmaksut ja muut radiohallinnollisista suoritteista perittävät maksut... 10 4.2.2 Viestintäviraston muista julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut... 11 4.2.3 Sopimusperusteiset tulot... 11 4.3 Liiketaloudelliset suoritteet... 12 4.4 Erityislainsäädännön perusteella perittävät maksut... 12 4.5 Veronluonteiset maksut... 12 5 Kustannusten laskenta ja kustannusvastaavuus...13 5.1 Kustannusten kohdistaminen... 13 5.2 Kustannusvastaavuustavoitteet... 14 6 Rahoituksen erityiskysymyksiä...14 6.1 Rahoitusylijäämän käyttö / alijäämän kattaminen... 14

Muistio 3 (17) 6.2 Investointien rahoitus... 15 6.3 Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu... 16 6.4 Likviditeetti... 16

Muistio 4 (17) 1 Johdanto 1.1 Viestintävirasto 1.1.1 Toiminta ja organisaatio 1.1.2 Tehtävät Viestintäviraston toiminta-ajatuksen mukaan Viestintävirasto on rohkea viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä kansalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Viestintäviraston visio on: Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa. Viestintäviraston strategiassa on määritelty viraston toiminnalle kolme ylätason tavoitetta. Tavoitteina on siten viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistuminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden paraneminen sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Viestintäpalvelujen monipuolistumista Viestintävirasto edistää puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin ja tarjoamalla taajuudet uusille käyttötarkoituksille ja lisäämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä. Viestinnän peruspalveluiden saatavuutta virasto parantaa edistämällä nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtimalla posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto työskentelee viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi vahvistamalla kansallista tietoturvaa mm. kyberturvallisuuden tilannekuvan ja yhteistyöverkostoja kehittämällä ja terävöittämällä teknistä ohjausta ja valvontaa. Viestintävirastossa toimii kuusi toimialaa, joista ulkoisia ovat Markkinat, Kyberturvallisuuskeskus ja Taajuushallinto. Sisäisiä toimialoja ovat Hallinto, Tietohallinto ja Viestintä. Virastoa johtaa pääjohtaja. Viestintävirasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta määrittelee Viestintäviraston tehtävät seuraavasti: valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa sekä edistää viestinnän teknistä toteutusta ja häiriöttömyyttä suunnitella radiotaajuuksien käyttöä ja hoitaa radio-, tele- ja postitoiminnan hallintoa huolehtia radiolaitteiden, telepäätelaitteiden ja suojauksen purkujärjestelmien markkinavalvonnasta suunnitella ja hoitaa televerkkojen ja -palveluiden numeroiden ja tunnusten hallinnointia koordinoida telealan standardointia valvoa yksityisyyden suojaa televiestinnässä, teletoiminnan tietoturvaa ja tietoyhteiskunnan palvelujen suojaa

Muistio 5 (17) kerätä tietoa verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista sekä näiden palvelujen merkittävistä vikatilanteista ja häiriötilanteista, selvittää verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia sekä näiden palvelujen vikatilanteita ja häiriötilanteita ja tiedottaa tietoturva-asioista valvoa teleyritysten toimintojen eriyttämistä ja teleyritysten hinnoittelun säädöstenmukaisuutta ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita ja suosituksia myöntää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti valtionavustusta laajakaistaverkkojen rakentamiseen osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön osallistua valmiussuunnitteluun sekä valvoa ja kehittää alan teknistä varautumista poikkeusoloihin hoitaa muut tehtävät, jotka sille säännösten mukaan kuuluvat. 1.2 Toiminnan ohjaus Viestintävirasto voi tuottaa em. tehtäviinsä liittyviä palveluita ja solmia niitä koskevia sopimuksia. Viestintäviraston toiminnanohjauksella tarkoitetaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Suunnittelu jakautuu lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Toiminnan ja talouden suunnittelun lisäksi suunnitteluun katsotaan kuuluvan myös riskienhallinnan. Seurannalla tarkoitetaan toiminnasta ja taloudesta raportointia sekä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämistä ja toteuttamista. Toiminnanohjaus voidaan jakaa viraston sisäiseen toiminnanohjaukseen sekä viraston ulkoiseen toiminnanohjaukseen. Ulkoisessa toiminnanohjauksessa keskeisimpiä toimijoita ovat liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, Valtiokonttori sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto. Sisäisellä toiminnanohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä ja prosesseja, jotka tuottavat ulkoisessa toiminnanohjauksessa tarvittavan tiedon ja dokumentaation. Viestintäviraston keskeisiä valtionhallinnon raportointijärjestelmään kuuluvia suunnittelu- ja raportointiasiakirjoja ovat julkisen talouden suunnitelma, talousarvioehdotus, tulossopimus sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Viestintäviraston ja ministeriön välinen tulossopimus on monivuotinen, hallituskauden mittainen sopimus. Viestintäviraston maksuihin liittyen tulossopimus sisältää kustannusvastaavuustavoitteet julkisoikeudellisille suoritteille ja veronluonteisille suoritteille.

Muistio 6 (17) 2 Viestintäviraston toiminnan rahoitus 2.1 Nettobudjetointi Viestintävirasto on valtion budjettitalouteen kuuluva nettobudjetoitu virasto. Virasto kattaa toimintansa kustannukset pääosin keräämillään maksuilla. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa Viestintäviraston toimintamenomomentin bruttomenot ovat 34,5 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tulot 21,3 miljoonaa euroa. Nettomenot ovat 13,2 miljoonaa euroa. Veronluonteisten maksujen tuloarvio on 6,6 miljoonaa euroa. 2.2 Budjettirahoitteinen toiminta Budjettirahoitteinen toiminta saa rahoituksensa valtion talousarviosta määrärahana. Budjettimäärärahalla katetaan pääosin Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tehtäviä mukaan lukien NCSA -tehtävät ja PRS - viranomaistehtävät. Myös laajakaistatukien hallinnointitehtävät sekä väistötilan vuokra- ja käyttömenot rahoitetaan budjettimäärärahalla. Budjettirahoitteisia ovat suoritteet, joiden tuottamisen ei voida katsoa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen henkilöön, yritykseen eikä muuten tarkoin rajattuun ryhmään. Budjettirahoitteisen toiminnan osuus viraston budjetista on kasvanut viime vuosina uusien tietoturvallisuustehtävien myötä. Budjettiteknisesti budjettirahoitteiseen toimintaan (nettomenoon) sisältyvät myös ne tehtävät, jotka rahoitetaan veronluonteisilla maksuilla. Budjettirahoitteisen toiminnan menot lasketaan ottamalla huomioon ko. toimintojen erillismenot sekä niille kohdistettavat tukitoimintojen kustannukset ja yhteiskustannukset, jotka kohdistetaan budjettirahoitteiselle toiminnalle samoilla sisäisen laskennan periaatteilla kuin maksullisellekin toiminnalle. 2.3 Veronluonteiset maksut Veronluonteiset maksut tuloutetaan valtion talousarvion tuloihin kuten muutkin verotulot. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin mitoituksessa. Veronluonteisia maksuja ovat tietoyhteiskuntamaksut, postitoiminnan valvontamaksut, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut sekä varmennemaksut. Veronluonteisten maksujen kustannusvastaavuuslaskelmat tuotetaan Viestintävirastossa samoilla sisäisen laskennan periaatteilla kuin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat. 2.4 Maksullinen toiminta Viestintäviraston rahoituksessa maksullisen toiminnan osuus on merkittävä. Vuoden 2018 talousarvioesityksessä maksullisen toiminnan tuloarvio on 21,3

Muistio 7 (17) miljoonaa euroa ja sillä katetaan lähes kaksi kolmasosaa Viestintäviraston bruttomenoista. Maksullisen toiminnan tuloja ovat taajuusmaksut, radioasemien tarkastusmaksut, radioviestinnän tutkinto- ja todistusmaksut, verkkotunnusmaksut, viestintäverkon numerointimaksut sekä tietoturvatuotteiden hyväksyntämaksut. Maksullisen toiminnan tuloja ovat myös sopimusperusteiset tulot, joita virasto saa tietoturvapalvelujen tuottamisesta. Huoltovarmuuskeskus on tehnyt viraston kanssa ostosopimuksen kriittisen infrastruktuurin toimijoille tarjottavista tietoturvapalveluista. Viestintävirasto tuottaa myös GovCERT- ja GovHAVARO-palveluita valtionhallinnon toimijoiden käyttöön ja sopimuksen mukaan laskuttaa palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset valtiovarainministeriöltä. 3 Maksullisuuden yleiset periaatteet ja säädösperusta 3.1 Valtion maksuperustelaki ja -asetus Valtion maksuperustelaissa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista. Laki on luonteeltaan yleislaki, joten sen soveltaminen väistyy, mikäli muussa laissa säädetään toisin. Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan valtion viranomaisen suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus. Maksuperustelain mukaan maksullisia suoritteita ovat: tavarat, jotka valtion viranomainen on tuottanut palvelut, jotka on tuotettu tilauksesta tai muusta toimeksiannosta päätökset, jotka on tehty hakemuksesta käyttöoikeuksien sekä muiden oikeuksien väliaikainen luovuttaminen muut toiminta, milloin suoritteen tuottaminen on seurausta vastaanottajan toimenpiteestä. Maksuperustelaissa säädetään suoritehinnoittelun lähtökohdaksi omakustannusarvo. Lain mukaan omakustannusarvo on suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus.

Muistio 8 (17) Erityisistä syistä maksu voidaan määrätä omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan määräämättä. Vastaavasti erityisestä syystä maksu voidaan määrätä myös omakustannusarvoa korkeampana. Lähtökohtaisesti maksuttomia suoritteita ovat: suoritteet, joiden tuottamisen ei voida katsoa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen henkilöön, yritykseen eikä muutoin tarkoin rajattuun ryhmään suoritteet, joiden tarkoituksena on toimeentulon turvaavan etuuden antaminen viranomaisen neuvot, ohjeet, opastus ja tiedottaminen, jos näistä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia. Maksuperustelain mukaan asianomainen ministeriö päättää, mitkä hallinnonalan viranomaisten suoritteet tai suoriteryhmät ovat maksullisia ja mistä suoriteryhmästä maksu määrätään omakustannusarvon perusteella sekä mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. 3.2 Valtioneuvoston määräys asioiden käsittelystä rahaasiainvaliokunnassa Valtion maksuperustelain mukaan valtiovarainministeriö voi antaa ohjeita suoritteiden maksullistamiseen sekä hinnoitteluun sovellettavista yleisistä periaatteista samoin kuin muistakin valtion maksuperustelain yleiseen hallinnointiin liittyvistä menettelytavoista. Valtioneuvoston määräyksen asioiden käsittelystä valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnassa (N:o TM 0201/2002) mukaan maksuasetusesitykset käsitellään valiokunnassa, kun esityksessä on kysymys vuositasolla vähintään 5 miljoonan euron määräisestä maksutulosta tai valtiovarainministeriö ei ole lausunnossaan puoltanut maksujen vahvistamista esitetyllä tavalla. 3.3 Voimassaolevat maksuasetukset ja niiden perustana oleva lainsäädäntö Viestintäviraston maksullisten suoritteiden tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuihin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksiin. Viraston maksuista on annettu kaksi asetusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus hallinnollisista taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1215/2016) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista (1475/2015) Maksuasetusten lisäksi useat lait sisältävät säädöksiä Viestintäviraston maksuista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista on säädetty tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014), tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetussa laissa (1405/2011) sekä viranomaisten tietojärjestelmien ja

Muistio 9 (17) tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista annetussa laissa (1406/2011). Veronluonteisia maksuja säätelevät seuraavat lait: tietoyhteiskuntakaari (917/2014), laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (533/2016) ja postilaki (415/2011). 3.4 Tietoyhteiskuntakaari Tietoyhteiskuntakaareen (917/2014) on koottu keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Tietoyhteiskuntakaaren viranomaismaksuja koskevaan lukuun on koottu kaikki viestintämarkkinalainsäädännön laintasoiset maksuvelvollisuussäännökset. 4 Viestintäviraston suoritteet ja niistä perittävät maksut 4.1 Yleiset periaatteet Viestintäviraston suoritteet jaetaan maksuperustelain mukaisiin julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin suoritteisiin, erityislainsäädännön alaisiin suoritteisiin, veronluonteisilla maksuilla rahoitettavaan toimintaan sekä budjettirahoitteiseen viranomaistoimintaan. Vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaan Viestintäviraston maksullisen toiminnan tuloarvio on 21,3 miljoonaa euroa, josta valtaosa koostuu maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Vain murtoosa koostuu erityislakien mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Veronluonteisten maksujen tuloarvio on noin 6,6 miljoonaa euroa. 4.1.1 Kustannusvastaavuus Maksuperustelain nojalla hinnoiteltavissa julkisoikeudellisten suoritteiden maksuissa on pääperiaatteena omakustannusarvo ja toiminnan kustannusvastaavuus. Samoin erityislainsäädännön mukaisessa toiminnassa ja veronluonteisilla maksuilla rahoitettavassa toiminnassa pyritään kustannusvastaavuuteen. Kustannusvastaavuustavoitteet asetetaan vuositasolla, mutta kustannusvastaavuutta tarkastellaan myös useamman vuoden keskiarvona. Kustannusvastaavuutta ja siihen liittyvää problematiikkaa on tarkasteltu kohdissa 5 ja 6. 4.1.2 Hylkäävien päätösten maksut Viestintävirasto perii maksun myös hylkäävistä päätöksistä. Hakemusmaksuista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa. Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemuksesta luovuttaisiin tai se hylättäisiin. 4.1.3 Valtion virastojen väliset suoritteet ja maksut Maksuperustelain mukaisesti Viestintävirasto perii suoritteistaan maksun myös valtion viranomaisilta, jollei muuhun menettelyyn ole syytä.

Muistio 10 (17) 4.1.4 Viraston sisäisen hinnoittelun periaatteet Viestintävirastossa ei ole käytössä sisäistä laskutusta. Mikäli viraston toimiala tai vastuualue tuottaa suoritetuotantoon sisältyvää palvelua toiselle toimialalle/vastuualueelle, kohdistetaan tämä erilliskustannus jälkilaskelmien ja muistiotositteiden kautta. Yhteiskustannusten ja tukitoimintojen kustannukset kohdistetaan sovittujen vyörytyssääntöjen avulla. Sisäisen laskennan periaatteita ja vyörytyssääntöjä on kuvattu kohdassa 5. 4.2 Julkisoikeudelliset suoritteet 4.2.1 Taajuusmaksut ja muut radiohallinnollisista suoritteista perittävät maksut Taajuusmaksuista ja muista radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista on säädetty asetuksessa (1215/2016). Näiden maksujen säädöspohjana on valtion maksuperustelaki. Taajuusmaksut hinnoitellaan maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan omakustannusarvosta poikkeavan hinnan mukaisesti. Maksujen perusteena ovat taajuushallinnon vuosittaiset kokonaiskustannukset ja se, kuinka paljon kyseessä oleva radioverkko tai - järjestelmä käyttää rajallista luonnonvaraa eli radiotaajuusspektriä. Taajuusmaksun määräytymisperusteita yhtenäistettiin vuonna 2010. Tavoitteena on, että eri käyttäjäryhmiä kohdellaan tasapuolisesti ja kannustetaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Maksuperustelain 6 2 momentissa tarkoitettuja kiinteitä maksuja ovat: tutkintomaksu todistusmaksu radiolaitteen hyväksyntämaksu radiolaitteen tai radioaseman tarkastusmaksu toimilupahakemuksen käsittelymaksu Maksuperustelain 6 :n 1 momentin mukainen omakustannusarvon mukainen maksu peritään häiriösuojauksesta tai satelliittijärjestelmän koordinoinnista. Taajuusmaksua ei peritä vieraan valtion edustuston tehtäviin liittyvän radiolähettimen taikka radioverkon, radiojärjestelmän tai radioaseman luvanvaraisen radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön myönnetystä oikeudesta eikä taajuusvarauksesta. Tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) on säädetty uudesta markkinaehtoisesta taajuusmaksusta. Tuloja markkinaehtoisesta taajuusmaksusta ei käytetä Viestintäviraston toiminnan rahoittamiseen. Viestintävirasto perii maksut, mutta ne tuloutetaan valtion talousarvioon veronluonteisiin tuloihin.

Muistio 11 (17) Myöskään taajuuksien huutokauppojen perusteella perittävillä toimilupamaksutuloilla ei ole yhteyttä Viestintäviraston toiminnan rahoittamiseen. Ainoastaan huutokaupan osallistumismaksuilla katetaan virastolle huutokaupan toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. 4.2.2 Viestintäviraston muista julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut Muista julkisoikeudellisista maksuista on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa Viestintäviraston eräistä maksuista (1475/2015). Suoritteet hinnoitellaan valtion maksuperustelain mukaan seuraavasti: Maksuperustelain 6 :n 2 momentin mukaisia kiinteämaksuisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat: oikeus viestintäverkon numerotunnuksen, muun tunnuksen tai tilaajanumeron käyttöön (numerointimaksut) tietoverkon verkkotunnuksen merkitseminen ja merkinnän uudistamnen (verkkotunnusmaksut) Maksuperustelain 6 :n 1 momentin tarkoittamia omakustannusarvon mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Viestintävirasto perii tietoturvatuotteiden hyväksyntämaksuja, ovat: luokiteltua tietoa käsittelevien tietojärjestelmien tietoturvaakkreditointi salaustuotteiden evaluaatio turvaluokitellun aineiston käsittelyssä käytettyjen tuotteiden tietoturvasertifiointi viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista ja siihen liittyvästä toimitilojen tietoturvallisuuden arviointi sekä todistuksen antaminen tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksyntään liittyvät toimenpiteet valtiovarainministeriön pyytämä tietojärjestelmien tai tietoliikennejärjestelyjen turvallisuutta koskeva selvitys sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvä arviointi 4.2.3 Sopimusperusteiset tulot Maksullisen toiminnan tuloja ovat myös sopimusperusteiset tulot, joita virasto saa tietoturvapalvelujen tuottamisesta. Näiden palvelujen tuottaminen kohdistuu rajattuun asiakasryhmään ja virasto saa korvauksen palvelujen tuottamisesta. Virasto on Huoltovarmuuskeksuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tarjonnut vuodesta 2006 alkaen kriittisen infrastruktuurin toimijoille

Muistio 12 (17) tietoturvapalveluita. Sopimus laaditaan aina määräajaksi voimassa olevaksi. Viestintävirasto tuottaa myös GovCERT- ja GovHAVARO-palveluita valtionhallinnon toimijoiden käyttöön. Valtiovarainministeriö teki tammikuussa 2014 sopimuksen Viestintäviraston tietoturvapalveluiden hankkimisesta osaksi valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanketta (SecICT). 4.3 Liiketaloudelliset suoritteet Viestintävirasto hinnoittelee valtion maksuperustelain mukaisesti liiketaloudellisin perustein seuraavat suoritteet: radioamatööriviestinnän pätevyystutkinto omavalintainen radioamatööritunnus muu kuin vähäisiä kustannuksia aiheuttavaan tiedotustoimintaan kuuluva painotuote muu kuin vähäisiä kustannuksia aiheuttavaan tiedotustoimintaan liittyvä koulutus sellainen asiakirjan lähettäminen, josta aiheutuvia kustannuksia ei ole sisällytetty muusta tästä päätöksestä maksulliseksi määrätystä suoritteesta perittävään maksuun muu toimeksiantoon perustuva Viestintäviraston suorite Liiketaloudellisista suoritteista kertyvät tulot ovat vähäisiä ja ne eivät siten ole merkittäviä viraston rahoituksen kannalta. 4.4 Erityislainsäädännön perusteella perittävät maksut Laki valtion televisio- ja radiorahastosta on erityislainsäädäntö, johon perustuen Viestintävirasto saa maksutuloja. Valtion televisio- ja radiorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jota hoitaa Viestintävirasto. Virasto saa rahastolain mukaan korvauksen rahaston hallinnoimisesta aiheutuvista kuluista. Televisiomaksujärjestelmän lakkauttamisen jälkeen rahaston hallinnoimisen kustannukset muodostuvat rahaston kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidosta ja muista vastaavista hallinnointikuluista. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa rahastokorvaus on 50 000 euroa. Lisäksi rahastosta Viesitntävirastolle korvattavana eränä rahaston käyttösuunnitelmassa on maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavan teknologiasiirtymän (DVB-T2) viestinnästä johtuvat kustannukset. 4.5 Veronluonteiset maksut Veronluonteiset maksut perustuvat substanssilainsäädäntöön. Useat lait sisältävät säädöksiä Viestintäviraston perimistä veronluonteisista maksuista. Tietoyhteiskuntakaaren viranomaismaksuja koskevaan lukuun

Muistio 13 (17) on koottu kaikki viestintämarkkinalainsäädännön laintasoiset maksuvelvollisuussäännökset. Veronluonteisilla maksuilla on sama tavoite kuin maksullisen toiminnan tuloilla eli ko. tehtävästä aiheutuvien kustannusten kattaminen, vaikka veronluonteisten maksutulojen ja menojen välinen yhteys ei ole yhtä selkeä kuin maksullisessa toiminnassa. Sellaisia tehtäviä, joista aiheutuvat kustannukset katetaan veronluonteisilla maksuilla, ovat tyypillisesti erilaiset viranomaisten suorittamat valvontatehtävät. Kun valvonta kohdistuu liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin, on katsottu perustelluksi, että alan yritykset rahoittavat valvonnan kustannukset. Perustuslakivaliokunta linjasi lausunnossaan (PeVL 3/2003) viestintämarkkinamaksun veronluonteisuudesta seuraavasti: "Viestintämarkkinamaksun suorittamisvelvollisuus syntyy suoraan lain nojalla tietynlaisen toiminnan harjoittamisesta. Maksujen avulla katetaan Viestintävirastolle tiettyjen laissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Teleyritykset jaetaan maksuluokkiin sellaisten kustannusten huomioon ottamiseksi, jotka Viestintävirastolle keskimäärin aiheutuvat kuhunkin maksuluokkaan kuuluvien yritysten tehtävien hoitamisesta. Viestintämarkkinamaksu säädetään määrättäväksi yleisin kriteerein kiinnittämättä maksun suuruutta yksilöllisesti mihinkään teleyrityksen vastaanottamiin suoritteisiin. Maksuvelvollisuus kytkeytyy yleisesti Viestintäviraston tarkoitetunlaisen toiminnan rahoittamiseen. Kysymys ei näin ollen ole Viestintäviraston erikseen yksilöitävissä oleviin suoritteisiin liittyvistä vastikkeista. Maksun suuruuden määräytymisen perusteena olevalla teleyrityksen liikevaihdolla ei liioin ole välitöntä yhteyttä viraston tuolle yritykselle tuottamista suoritteista aiheutuviin kustannuksiin." Veronluonteisten maksujen tulokertymä vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa on noin 6,6 miljoonaa euroa. 5 Kustannusten laskenta ja kustannusvastaavuus 5.1 Kustannusten kohdistaminen Valtion talousarviotalouteen kuuluvana Viestintävirasto noudattaa sisäisessä laskennassaan ja hinnoittelussaan valtiokonsernin ohjeistusta. Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa ja maksullista toimintaa koskevissa erityislaeissa. Valtion talousarviosta annetun asetuksen (254/2004) mukaan viraston on järjestettävä 41 :ssä säädetyn kirjanpitonsa lisäksi toiminnan tuloksellisuuden seuranta siten, että ne tuottavat taloudellisella ja luotettavalla tavalla viraston ja laitoksen ulkoisen ohjauksen tiedot sekä säädetyt tilinpäätös- ja toimintakertomustiedot. Valtiokonttori on antanut määräyksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien laatimisesta (VK 1078/00.01/2014).

Muistio 14 (17) Viestintävirastossa kustannusvastaavuutta voidaan tarkastella virastotasolla, toimialoittain, toiminnoittain ja maksulajeittain. Toimialoittaiset kustannusvastaavuuslaskelmat tuotetaan kuukausittain. Viestintäviraston kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnoille. Myös palkkakustannukset kohdistetaan suoraan toiminnoille. Toimintojaottelu noudattaa osin maksulajien mukaista jaottelua.. Yhteiskustannukset ja tukitoimintojen kustannukset kohdistetaan toiminnoille sovittujen vyörytyssääntöjen mukaan. Pääsääntöisenä vyörytysperusteena on kohdentunut työaika. Viestintävirastossa ei ole käytössä sisäistä laskutusta. Mikäli viraston toimiala tai toiminto tuottaa suoritetuotantoon sisältyvää palvelua toiselle toimialalle/toiminnolle, kohdistetaan tällaiset kustannukset sisäisen laskennan laskentasääntöjen avulla. Jotta eri vuosien kustannusvastaavuuslaskelmat ovat vertailukelpoisia, tulee laskentaperusteiden pysyä pääsääntöisesti samana. Tämä koskee tuottojen ja kustannusten kohdistamista, jaksottamista ja arvostamista koskevia laskentaperiaatteita. Veronluonteisten maksujen kustannusvastaavuuslaskelmat tuotetaan Viestintävirastossa samoilla sisäisen laskennan periaatteilla kuin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat. 5.2 Kustannusvastaavuustavoitteet Tavoitteet maksullisen toiminnan ja veronluonteisin maksuin katettavan toiminnan kustannusvastaavuudelle on asetettu valtion talousarviossa sekä ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Kustannusvastaavuustavoitteet asetetaan vuositasolla. Ottaen huomioon monet tulo- ja kustannuseriin liittyvät epävarmuudet, yhden vuoden tarkastelujakso on usein liian lyhyt. Koska tavoitteena on myös, että hinnat olisivat vakaat, tulee kustannusvastaavuutta tarkastella myös useamman vuoden keskiarvona. Talousarvion laadinnan yhteydessä sekä tilinpäätöksessä kustannusvastaavuuslaskelmat laaditaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti kolmen vuoden aikajaksolta. 6 Rahoituksen erityiskysymyksiä 6.1 Rahoitusylijäämän käyttö / alijäämän kattaminen Johtavana periaatteena niin maksullisessa toiminnassa kuin veronluonteisilla maksuilla rahoitettavassa toiminnassa on kustannusvastaavuus. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva vuosittainen kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta.

Muistio 15 (17) Budjetin laadinnassa ja soveltamisessa noudatetaan talousarviolakia ja asetusta sekä niiden pohjalta annettuja säädöksiä ottaen huomioon vuotuisuusperiaate sekä tulojen ja menojen tasapaino. Viestintäviraston toimintamenomomentin nettomääräraha on 2-vuotinen siirtomääräraha, mikä tarkoittaa sitä, että virasto voi siirtää seuraavalle vuodelle käyttämättömät määrärahat (maksimi on nettomäärärahan suuruus). Kaksivuotisen siirtomäärärahan käytön tarkka suunnittelu ja huomioonottaminen budjetointiprosessissa on vaikeaa johtuen mm. budjetin laadinnan aikataulusta. Kun seuraavan vuoden budjetti pitää laatia jo maaliskuussa, ovat kuluvan vuoden tulojen ja menojen toteutumaennusteet vielä epävarmoja ja näin ollen kuluvalta varainhoitovuodelta mahdollisesti siirtyvän määrärahan suuruutta ei pystytä tarkkaan arvioimaan. Menojen aikatauluttaminen varainhoitovuoden lopulla ei välttämättä onnistu johtuen mm. kilpailutusprosesseista ja saattaisi muutoinkin johtaa epätarkoituksenmukaisiin hankintoihin. Tulojen toteutumat ovat puolestaan riippuvaisia mm. suoritevolyymeistä ja laskutuksen perusteena olevista liikevaihtotiedoista. Pitkäjänteisen suunnittelun apuna siirtyvä määräraha antaa tiettyä joustavuutta ja liikkumavaraa. Siirtyvää määrärahaa voidaan käyttää edellyttäen, että kustannusvastaavuudet toteutuvat ja ristisubventiota ei synny. Kustannusvastaavuuksia tulee siten tarkastella pitemmällä tähtäimellä kuin vuositasolla ja siirtyvää määrärahaa käyttää puskurina eri vuosien välillä. 6.2 Investointien rahoitus Myös investointihakkeiden rahoitus puoltaa kustannusvastaavuuden tarkastelua pitemmällä tähtäimellä. Investointien kohdalla rahoituksessa on kyse menojen ja tulojen erilaisesta ajoituksesta. Investoinnissa sitoudutaan pitkävaikutteisiin menoihin, jotka tuottavat tuloa tulevina vuosina. Maksuperustelainsäädäntö perustuu kustannusperusteiseen hinnoitteluun. Viraston keräämien tulojen perustana olevassa maksuasetuksessa ja hinnoittelussa lähtökohtana ovat kustannukset, eivät menot. Pitkävaikutteiset menot jaksotetaan sen vaikutusajalle vuosittaisiksi poistoiksi. Kustannuksiin sisällytetään lisäksi pääomaan sitoutunut korko. Viraston tulorahoituksena kertyy siten pääomakustannuksia kattava osuus. Kustannusperusteisen hinnoittelun myötä maksut voidaan pitää vakaampina. Maksullisen toiminnan investointien rahoittamiseksi virasto jakaa kustannukset useampien vuosien maksuihin ja käyttää jo mahdollisesti syntynyttä ylijäämää.

Muistio 16 (17) Viestintävirastolle tyypillisiä investointeja ovat tietojärjestelmiin ja sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyvät investoinnit. Kehittämistoiminnan investoinnit voivat toteutua kalenterivuosittain eri tavalla kuin on budjetoitu. Tämän vuoksi on perusteltua, että kustannusvastaavuutta tarkastellaan myös pidemmällä tähtäimellä kuin vuosittain ja siirtomäärärahaa voidaan käyttää tässäkin puskurina. 6.3 Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu 6.4 Likviditeetti Viestintäviraston maksullisen toiminnan tuotot ovat melko hyvin ennustettavissa ja toteutuneet pääsääntöisesti budjetoidun mukaisesti. Taajuusmaksujen ja verkkotunnusmaksujen osalta tuotoissa on vuosittaista vaihtelua. Esimerkiksi verkkotunnuksissa, joissa tunnuksien voimassaoloaika vaihtelee yhdestä vuodesta viiteen vuoteen, tuotot kohdistetaan maksun suoritusajankohdan mukaisesti. Veronluonteiset maksut perustuvat laskutettavien yritysten liikevaihtotietoihin ja tulokertymät ovat siten sidoksissa liikevaihtojen kehittymiseen. Henkilöstömenot ovat 52 %, muut kulutusmenot 40 % ja investointimenot 8 % viraston vuoden 2018 budjetin menoista. Palkkabudjetin toteutumaasteeseen vaikuttaa mm. henkilöstön vaihtuvuus sekä uusien tehtävien rekrytoinnit. Investointimenot ja muut kehittämistoiminnan menot saattavat usein toteutua kalenterivuoden budjetista poikkeavasti. Tuottojen ja kustannusten toteutumatietoja ja ennusteita seurataan säännöllisesti viraston johtoryhmässä ja toimialakohtaisissa seurantapalavereissa ja tarvittaessa sisäisiä budjetteja korjataan vuoden mittaan. Maksuvalmiutta voidaan tarkastella vuoden sisäisenä maksuvalmiutena ja talousarviovuositason maksuvalmiutena. Lyhytaikainen esimerkiksi kysynnän vaihteluista tai yllättävistä kustannuksista aiheutuva vuoden sisäinen maksuvalmius ei sinänsä ole ongelma virastolle, sillä Viestintävirasto kuuluu valtion budjettitalouteen ja virastolla ei ole omaa kassataloutta. Menotili saa päivittäin katteensa valtion yleiseltä menotililtä ja tulotilit tyhjenevät valtion yleiselle tulotilille. Talousarviovuositasolla tarkasteltuna tulojen ja menojen tasapaino toteutuu niin, että alkuvuodesta nettobudjetti toteutuu tuloenemmistöisenä. Viestintäviraston puolivuotisraportit useammalta menneeltä vuodelta osoittavat, että tuotot toteutuvat etupainotteisina ja menot puolestaan takapainotteisina. Esimerkiksi suuruudeltaan merkittävät kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut maksetaan vasta loppuvuonna. Maksullisen toiminnan tulojen jaksotuksista ja laskutusrytmistä johtuen maksullisen toiminnan tulot ovat etupainotteisia ja laskutetaan tasaisesti vuoden mittaan.

Muistio 17 (17) Myös maksuperusteella kirjattavat veronluonteiset tulot laskutetaan niin, että tulot kertyvät hyvissä ajoin vuoden mittaan eikä eräpäiviä aseteta juurikaan joulukuulle. Budjetoinnissaan ja hinnoittelussaan Viestintävirasto ottaa huomioon valtionhallinnon toimintamenojen yleisen sopeuttamistarpeen ja pyrkii maltilliseen kustannuskehitykseen.