ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 1 Ympäristölautakunta AIKA 16.10.2012 kello 17:00-18:35 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 68 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 69 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 70 Maa-aineslain mukainen kalliokiviainesten ottolupahakemus Tattarinmäen 5 alueelle Äänekosken Koiviston kylässä 71 Ympäristölupa kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintaan 21 Tattarinmäen alueella Äänekosken Koivistonkylässä 72 Lausunto Turvetuote Peat Bog Oy:n Teerisuon turvetuotantoalueen 28 ympäristölupahakemuksesta 73 Lausunnon antaminen Keski-Suomen ELY-keskukselle vesienhoidon 32 suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä 2016-2021 74 Ilmoitusasiat 37 75 Viranhaltijapäätökset 38
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alatalo Tuire 17:00-18:35 puheenjohtaja Tuikka Kimmo 17:00-18:35 varapuheenjohtaja Autio Arto 17:00-18:35 jäsen Hamkar Hasif 17:00-18:35 jäsen Hytönen Meeri 17:00-18:35 jäsen Jauhiainen-Maukonen Helena 17:00-18:35 jäsen Pasanen Kauko 17:00-18:35 jäsen Pekonen Paula 17:00-18:35 jäsen Ruuska Virva 17:00-18:35 jäsen Tammelin Helena 17:00-18:35 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-18:35 jäsen Saarenpää Ilkka 17:00-18:35 varajäsen POISSA Laitila Jukka jäsen Paavonen Raili jäsen Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja MUU Lunttila Tommi 17:00-18:35 kh:n edustaja Sihvonen Pirkko 17:00-18:35 ympäristöpäällikkö Kurkela Jouni 17:00-18:35 johtava ympäristötarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Tuire Alatalo Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytä kirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 68-75 PÖYTÄKIRJAN 19.10.2012 TARKASTUS Veikko Tarvainen Kimmo Tuikka PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 22.10.2012 klo 9.00-12.00 rakennusvalvontatoimistossa Sari Hänninen toimistosihteeri
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 3 Ympäristölautakunta 68 16.10.2012 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 68 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on 17.2.2009 3 päättänyt hallintosäännön 29 :n perusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu 11.10.2012. Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 4 Ympäristölautakunta 69 16.10.2012 Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 69 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on 17.2.2009 2 päättänyt, että lautakunta valit see keskuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mikäli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo 9.00-12.00 rakennusvalvontatoimistossa, osoi te Hal lin to katu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Meeri Hytönen ja Virva Ruuska. Ehdotus: Päätös: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Veikko Tarvainen ja Kimmo Tuikka.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 5 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 Maa-aineslain mukainen kalliokiviainesten ottolupahakemus Tattarinmäen alueelle Äänekosken Koiviston kylässä 420/11010000/2012 YMPL 70 HAKIJA: Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskus Äänekoskentie 178 44150 Äänekoski Yhteisötunnus 0208593-3 Yhdyshenkilö Hannu Liimatainen, puh. 0500-640714 LUVAN KOHDE: Äänekosken kaupunki, Koiviston kylä Tila: Määräala tilasta Metsä-Koivisto (992-454-15-1) Alue: Tattarinmäki Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskus hakee Äänekosken kaupungilta maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa kiviainesten ottamiseen Tattarinmäen alueelta Äänekoskella. Ottoalue sijaitsee linnuntietä noin 4 kilometriä Äänekosken keskustaajamasta etelään, vanhan Tattarinmäen kaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Otettava aines on pääasiassa kalliota, jota louhitaan ja murskataan ottoalueella. Ottamislupaa haetaan kahdeksikymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa 360.000 m 3. Alueelta on aikaisemmin, saman toimijan toimes ta, otettu noin 3.000 m 3 kalliota Äänekosken kaupunginhallituksen (21.11.1988, 800) myöntämällä luvalla. Kokonaisottomäärä luvas sa oli tällöin 530.000 m 3 ja alin ottotaso N 60 + 95,00 m. Ottamislupahakemus on jätetty Äänekosken ympäristölautakunnalle 4.5.2011 (YMPL, Dnro 84 / 2011). Tällöin sovittiin hakijan kanssa, että lupamenettelyä ei käynnistetä ennen kuin myös toiminnan käynnistämisen vaatima ympäristölupahakemus on laitettu vireille. 11.6.2012 kirjatulla hakemuksella (YMPL Dnro 420 / 2012) haetaan alueelle ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 7 e) kohdan mukaista ympäristölupaa alueelle sijoitettavan, siirrettävän murskaamon toimintaan. Lupahakemukset on tarkoitus käsitellä samassa kokouksessa. Ottoalue Suunniteltu ottoalue (määräala) sijaitsee Äänekosken kaupungin omistamalla tilalla Metsä-Koivisto (15:1) ja se rajautuu etelässä, noin 180 metrin matkalla metsätalous käy tössä ole vaan ti laan Ris tola (10:6). Alueella ei ole muita rajanaa pureita. Pohjoi sessa alue rajautuu vuonna 1998 käytöstä poistet tuun Ääne kosken kau pungin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkaan, maastollises ti sen ylä puolella.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 6 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 Lemmikkieläinten hautausmaalle on alueelta mat kaa noin 400 metriä, Kuhnamojärven rantaan on mat kaa lyhyimmil lään noin 350 metriä. Valtatie 4 :lle kertyy matkaa van haa kaatopai kan tietä ja Niiniveden yksityistietä pitkin noin 5 km. Tilaan on myönnetty selvennyslainhuuto Äänekosken kaupungille vuonna 2008, jolloin myös tilan nimi ja numero muuttuivat nykyisiksi (2.12.2008 / 9034717). Kaupungin ja Osk Äänekosken kuorma-autokeskuksen kesken on tehty esisopimus määräalan kaupasta 15.2.2011. Esisopimuksen mukainen määräala on pinta-alaltaan 1,95 hehtaaria. Ottosuunnitelman mukaan varsinainen kaivualue on niinikään pinta-alaltaan 1,95 ha koko suunnitelma-alueen ollessa 4,34 ha. Esisopimuksen mukaisen alueen todellinen rajaus määritellään lo pullisen maakaupan yhteydessä nyt käsittelyssä olevien lupapäätösten saatua lainvoimaisuuden. Samassa yhteydessä laaditaan myös maankäyttösopimus kaupan ulkopuolelle jäävien, mutta toiminnan kannalta välttämättömien tukialueiden ja mahdollisen uuden kulkureitin käytöstä. Äänekosken kaupunki on vuokrannut tilalla sijaitsevan entisen kaatopaikan huoltorakennuksen Koiviston Eränkävijät r.y :lle 24.6.2008 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokra-aika on määritelty sopimuksella vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi molemminpuolisella irtisanomisajalla. Vuokraan kuuluu huoltorakennuksen lisäksi oikeus tarvittaviin parkkialueisiin. Vuokralaisella on oikeus tarpeellisiksi katsomiinsa tilojen muutos- ja korjaustöihin. Sen sijaan maa-aluetta ei ole rajattu sopimuksessa tai sen liitteissä eikä vuokratilojen piha-alueita ole lupa käyttää ilman vuokranantajan lupaa varasto- tms. alueena. Vuokranantaja on pidättänyt itsellään oikeuden käyttää ympäröivää aluetta kulloinkin tarvittaviin tarkoituksiin. Rakennusta käytetään metsästysmajana ja siihen on vuokralaisen toimesta rakennettu hirven ruhojen käsittelytiloja. Vesi rakennukseen otetaan kaupungin, aikoinaan kaatopaikan huoltorakennuksen tarpeisiin, tekemästä porakaivosta. Porakaivon riittäväksi vedentulokorkeudeksi on aikoinaan ilmoitettu N60 + 53,00 m. Porakaivosta ei ole mainintaa vuokrasopimuksessa. Vettä käytetään juomavetenä ja hirven ruhojen pesuvesinä. Kaivo on otettu käyt töön huoltorakennuksen valmistuessa vuonna 1987. Varsinai selta kaivualueelta kertyy matkaa kaivolle noin 130 metriä. Toiminta-alueen luonto ja ympäristötekijät Suuri osa suunnitellusta kaivualueesta on edellisen ottotoiminnan yhteydessä puhdistettu maakerroksista ja kalliopinta on pääosiltaan jo näkyvissä. Ottotoimintaa varten rakennettiin tällöin tie ottoalueelle siten, että se kiersi silloisen kaatopaikan huoltorakennuksen ja porakaivon takapuolelta päätyen nykyisessä ottosuunnitelmassa esitetylle 1 vaiheen varastoalueelle. Myös varastoalueen ja kaivualueen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 7 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 välistä maastoa tasattiin jo tällöin varastoalueeksi. Tie on nykyisellään metsittynyt ja liittymä on purettu KAK:n luovuttua maa-ainesluvasta vuonna 1997. Tien olemassaolosta ei suunnitelmien laadinnan yhteydessä ole ollut tietoa. Suunnitellun 1 vaiheen varastoalueen reunassa, vasten suunni telmassa esitettyä ottoalueelle johtavaa tietä on edelleen varas toituna kasa autonrenkaita. Kaatopaikan täyttöalueen ja suunni telmassa esitetyn tien välissä, paikassa johon on suunniteltu ra kennettavaksi meluvalli, on niin ikään varastoituna suuri määrä ren kaita. Renkaiden yhteismäärä on arviolta noin 3.000 m 3. Renkaiden varastoalueet ei vät sijoitu varsinaiselle kaivualueelle ja kuuluvat vain osittain maa kaupasta solmitun esisopimuksen alueelle. Koska rengas kasojen alu eet on maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esitet ty suoja ra ken teiden ja varastoalueen sijoituspaikaksi tulisi hakijan ja kau pun gin päättää yhdessä renkaiden tulevasta käytöstä. Renkaita on mahdol lista käyttää kaatopaikkarakenteiden ja ottoalueen puhtaiden maa kerrosten välisenä erottavana suojarakenteena ja me luvallin pohjarakenteena. Entisen kaatopaikan puoleinen reuna-alue on lehtipuuvaltaista tiheää risukkoa ja muilta osin alue on havupuuvaltaista sekametsää. Kaatopaikka-alueen ylätasanne kasvaa tiheää koivikkoa ja toimii myös jonkinlaisena näkö- ja pölysuojana Kuhnamojärvelle päin. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Lähin pohjavesialue, Valionranta 09 992 12 (luokka I) sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä, yläjuoksulla, Keitelejärven ranta-alueella. Kapeenkylän pohjavesialue 09 992 01 (luokka II) sijaitsee lähes 4 kilometriä kaakkoon (alavirtaan). Alueen läheisyydessä tai vaikutuspiirissä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita luonnon kannalta merkittäviä tiedossa olevia kohteita. Kaatopaikan sijaitessa ottoalueen alapuolisessa maastossa ohjataan sulamis-, sade- ja mahdolliset kasteluvedet rakennettavaan laskeutusaltaaseen ja edelleen ohjattuna ottoalueen ulkopuoliseen, kasvillisuuden peittämään maastoon (pintavalutuskenttä), josta vedet laskevat edelleen Kuhnamoon. Louhoksen pohja muotoillaan loivasti pohjoiseen/koilliseen viettäväksi, jolloin kaikki pintavedet valuvat painovoimaisesti altaaseen. Etäisyyttä laskeutusaltaasta Kuhnamoon kertyy linnuntietä noin 330 metriä. Kuhnamon pinnan taso on korkeudella N2000 + 92,1 m, ottoalueen lopullisen tason ollessa suunnitelman mukaan alimmillaan korkeudella N 2000 + 98,0. Lampilanlampeen, lännessä, kertyy matkaa noin 450 metriä. Lammen vedenpinta on korkeudella 97,3. Vedet eivät virtaa maaston muo tojen vuoksi lainkaan Lampilanlammen suuntaan. Alueella ei ole selvitetty pohjaveden pinnan tasoa, mutta se jäänee kaatopaikan toiminnan yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 8 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 huomattavasti suunnitelmassa esitetyn alimman ottotason alapuolelle. Lupahakemusten mukaan ottotoiminnalla tai murskaustoiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesiin tai vesistöihin. Kaatopaikka-alueen maaperää on selvitetty kaatopaikan laajennussuunnitelman yhteydessä vuonna 1991. Tällöin oli tarkoituksena selvittää lähinnä maaperän tiiviyttä kaatopaikan tarpeisiin. Alueelle kaivettiin 13 keskimäärin 1,5 metriä syvää koekuoppaa. Maaperä todettiin hiesuksi ja hiesusaveksi, joka vaihtui alaspäin mentäessä savipitoisemmaksi. Maaperän todettiin soveltuvaksi kaatopaikkatäyttöön. Kaatopaikan laajennuksesta luovuttiin ja (jo vuonna 1974 käynnistyneen kaatopaikan) toiminta lakkautettiin vuonna 1998 kaupungin siirtyessä Suolahden kaatopaikan käyttäjäksi. Kaatopaikan lopettamisen jälkeen on alueen alapuolisista ojista otettu tarkkailuvelvoitteen mukaisesti vesistövesinäytteitä vuosittain, lukuun ottamatta vuosia, jolloin ojat ovat olleet kuivuuden vuoksi ilman vettä. Saaduissa tuloksissa on kaatopaikan vaikutus näkynyt lähinnä sähkönjohtavuuden tavallista korkeampina arvoina näytteenot topai kas sa 1. Muilta osin ovat tulokset olleet tyypillisten peltoaluei den ojave sis tä keväisin otettujen näytteiden tulosten mukaisia. Vii meiset vesi näyt teet on otettu 26.09.2012. Ottoalueesta noin 400 metrin päässä sijaitsee vanha, vähäisessä käytössä oleva ja pääosin hoitamaton pieneläinten hautausmaa. Ottotoiminnalla ei uskota olevan merkitystä hautausmaan käyttöön. Kalliokiviainesten oton jäljet tulevat näkymään alueella pysyvästi jyrkkäreunaisena kallioseinämänä. Koska ottotoiminta tapahtuu vesistön läheisyydessä tulee osa seinämästä mahdollisesti näkymään ottoaikana myös Kuhnamon vastakkaiselle rannalle. Toiminnan päätyttyä pohjalle voidaan istuttaa puustoa, joka peittää kallioseinämän näkymisen kaukomaisemassa. Toiminnasta aiheutuva pöly on kivipölyä, jonka oletetaan laskeutuvan maahan huomattavasti ennen lähimpiä asuttuja kiinteistöjä. Lähimmät asutut kiinteistöt Kivikulma, 8:74 (n. 700 m) ja Lampila, 8:35 (n. 750 m) lounaaseen toiminta-alueelta jäävät suojaan luonnollisten maastoesteiden ja myöhemmin, louhoksen laskiessa alaspäin, myös louhoksen seinien suojaan. Kuhnamon vastarannalla sijaitseviin loma-asuntoihin ja pysyviin asuinkiinteistöihin tulee matkaa lyhyimmillään noin 850 metriä. Murskausalueen ja Kuhnamon väliin on tarkoitus rakentaa meluvallit, jotka toimivat osittain myös pölyn leviämisen esteinä. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus suorittaa vain talvikautena, jolloin haitat ovat muutoinkin vähäisemmät. Pölypäästöjä on mahdollista vähentää myös kastelemalla. Toiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksia on selvitetty ympäristölupahakemuksen laatimisen yhteydessä teetetyssä erillisessä melu-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 9 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 selvityksessä. Meluselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy ja se perustuu erilaisiin melun leviämismallinnuksiin ottamisen eri vaiheissa. Selvityksessä on käytetty melun leviämisen kannalta melun leviämiselle suotuisimpia mahdollisia olosuhteita, eikä selvityksessä ole huomioitu kasvillisuuden eikä tuotevarastojen sijoittelun vaikutuksia melun leviämiseen. Johtopäätöksenä on, että Tattarinmäen kallioalueen louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu VNp:n 993/1992 mukaisten melun päiväajan ohjearvojen ylittäviä äänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun alueelle rakennetaan mallinnusten mukaiset meluvallit ja kun käytetään vaimennettua poravaunua selvityksessä esitetyn mukaisesti. Meluselvitystä käsitellään seikkaperäisemmin ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Louhinnassa ja murskauksessa syntyvän melun lisäksi aiheutuu melua raskaan kuljetuskaluston käytöstä kuljetettaessa murskattua kiveä paikallisilla teillä. Suurin merkitys liikennemelulla on Niinivedentiellä. Melu on luonteeltaan normaalia raskaan liikenteen liikennemelua. Ympäristölupahakemuksessa on arvioitu, että käyntejä toiminta-alueelle tapahtuu enimmillään noin 20 käyntiä vuorokaudessa. _ Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) :n 3 mukaan kyseistä toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Lisäksi on toiminta sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) noudattamisen. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta. Saman asetuksen 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 10 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 - - - - Ilmanlaatuun, melun leviämiseen, vesien johtamiseen sekä eri toimintojen aikarajoituksiin puututaan tarkemmin ympäristölupapäätöksessä. Kartoitus ja kaavatilanne Alueen suunnitelmakartta on tuotettu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (K-lupa 349 / II-K). Aineistoa on täydennetty maastomittauksin GPS-mittauksena maaliskuussa 2011. Kartta on piirretty ja tulostettu suunnitelmaa varten mittakaavaan 1:2000 2 met rin käyrävälein. Koordinaatisto on ETRS-TM35 ja korkeustaso on N2000. Alueen korkeuspisteinä ovat kartassa näkyvät maastoon maalimerkein merkityt korkeuspisteet. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahv. 14.4.2009) ja Keski-Suomen 2. vaihekaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot, vahv. 11.5.2011) on alueelle annettu merkintä eo/2 Kalliokiviainesten ottovyöhyke. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Alueen käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Aluekohtaista määräystä ei Tattarin alueelle ole annettu. Alue ei sijaitse yleiskaava- eikä asemakaava-alueella. Suunniteltu toiminta Aineksen ottaminen on suunniteltu tapahtuvaksi 20 vuoden kuluessa maa-ainesluvan tultua lainvoimaiseksi. Kaivusuunta on pääasiassa pohjoisesta kohti etelää, kaivualueen takaseinää ja tilan rajaa. Alin ottotaso on alueen koilliskulmassa tasolla +98,0. Koilliskulmasta alin ottotaso nousee loivasti kohti etelää ollen ylimmillään eteläreu nassa tasolla +102,0. Alueen lopulliset reunat on tarkoitus louhia kal tevuuteen 7:1. Louhinta vaiheistetaan kahteen osaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa otetaan 1-vaiheen varastoalueen tasoon, noin tasolle N2000 +112. Ensimmäisen vaiheen otettava massamäärä on 170.000 m 3. Toisessa vaiheessa mennään tämän tason alle lopulliseen suunni telman mukaiseen tasoon (98,0 102,0). Louhinta etenee koillisen suuntaan siten, että pintavedet voivat kokoajan virrata alu eelta pois. 2-vaiheessa varastoalue sijoitetaan, heti kun se on mah dollista, lou hinta-alueen pohjalle. Toisen vaiheen ottomäärä on 190.000 m 3. Alueelle tulee ajoittain sijoittumaan murskaamo. Murskaamon sijoittamiseen ja louhintaan on haettu erillistä ympäristölupaa, joka käsitellään samassa kokouksessa maa-ainesluvan kanssa. Maa-aineslu pa ha ke muk sen mu kaan louhintakalustona käytetään louhintaan,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 11 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 kuor mauk seen ja kul jetukseen tarvittavaa kalustoa. Polttoaine säilyte tään vau nus sa, jos sa on allas mahdollisten vuotojen keräämiseksi talteen. Alu een jyr kät luiskat suojataan tukevalla metalliaidalla ja alueelle lai te taan va roitustauluja. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeus hä kit ra kennetaan luvan myöntämisen jälkeen. Louhintaan ja murs kauk seen liittyvä toiminta ja toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäi sy on käsitelty tarkemmin erillisen ympäristöluvan yhteydessä. Alueella ei ole selvitetty pohjaveden pinnan tasoa, mutta se jäänee huomattavasti suunnitelmassa esitetyn alimman ottotason alapuolelle. Alueella olevan porakaivon riittäväksi veden saannin korkeudeksi on aikoinaan ilmoitettu N60 + 53,00 m. Alueen viereisellä entisellä kaatopaikalla ei pohjavettä ole havaittu. Alueella ei ole puroja tai ojia, joita myöten sade- ja sulamisvedet ohjautuisivat erityisesti tiettyyn suuntaan. Ottolupa- ja ympäristölupahakemusten mukaan ottotoiminnalla tai murskaustoiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesiin tai vesistöihin. Louhoksen pohja muotoillaan loivasti koilliseen viettäväksi, jolloin pintavedet valuvat painovoimaisesti ottoalueen koillisnurkkaan tehtävään selkeytysaltaaseen, josta ne ohjataan edelleen pintavaluntana kasvillisuuden peittämään maastoon. Jälkityöt ja maisemointi Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat on suunnitelman mukaan tarkoitus levittää ja tasoittaa louhoksen pohjalle kasvualustaksi. Myös rakennettavat meluvallit on tarkoitus tarpeen niin vaatiessa levittää louhosalueen pohjalle. Kun toiminta on edennyt alimmalle ottotasolle voidaan alueelle tuoda paluukuljetuksina puhtaita maa-aineksia toiminnanharjoittajan muista työkohteista. Koska alueen eteläreuna luiskataan kaltevuuteen 1:7, lähes pystysuoraksi, on ainoa mahdollinen tapa seinämän maisemointiin sen häivyttäminen istutettavalla puustolla. Arvioidut jälkihoitokustannukset ovat hakemuksen mukaan 10.000 euroa. Suunnitelman mukaan ottoalueen siisteydestä huolehditaan koko toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan loputtua. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristölle ja asutukselle ei uskota aiheutuvan toiminnasta pysyvää haittaa. Työkoneiden osalta valvotaan, ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- tai voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Työkoneita tai ajoneuvoja ei huolleta tai pestä alueella. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisessa terässäiliössä tai ne on suojattu 100 %:lla suoja-altaalla. Lisäksi säiliöt on varustettu ylitäyttösuojilla ja ne ovat lukittavia. Ottotoiminnan aikana huolehditaan alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteet kerätään erillisiin sadevedeltä suojattuihin jäteastioihin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 12 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 Jätteet varastoidaan siten, että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään. Talousjäte ja ongelmajätteet toi mi tetaan hakemuksen mukaan paikallisen jätehuoltoyrityksen keräysjärjes tel män kaut ta jat ko käsittelyyn ja metallijäte edelleen kierrätykseen. Sosiaa liti lojen jä te vedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan pois alueelta. Pölyn leijuman osalta uskotaan, että etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin on niin pitkä, että kivipöly ehtii laskeutua jo ennen häiriintyviä kohteita. Normaali oloissa suurin osa kivipölystä laskeutuu jo alle 100 metrin matkalla pölyn lähteestä. Mikäli ottamistoiminnan aikana on kuitenkin tarvetta pölynsidontaan, suoritetaan se puhdasta vettä käyttäen. Myös ajotien osalta käytetään kasteluun puhdasta vettä. Tarvittava talousvesi tuodaan alueelle säiliössä. Kasteluvesi otetaan joko maastosta tai tuodaan säiliöautolla. Räjäytyksistä kuuluu satunnaisesti räjähdysääniä, jotka ovat kuultavissa lähimmissä taloissa. Samoin ylisuurten lohkareiden rikotus ja kiviaineksen murskaus aiheuttavat jonkin verran häiritsevää melua. Melun torjunnassa on suuri merkitys kallioseinämillä, pintamaavalleilla ja valmiiden tuotteiden varastokasoilla. Murskausasema pidetään aina alimmalla mahdollisella korkeustasolla. Hakija on teettänyt alueelta melun leviämisselvityksen, jonka mukaan toiminnasta ei aiheudu missään vaiheessa VNp:n 993/1992 mukaisten melun päiväajan ohjearvotasojen ylittäviä äänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnassa noudatetaan laaditun meluselvityksen ohjeita niin meluvallien rakentamisesta kuin myös vaimennetun poravaunun käytöstä. Myös maa-ainesten ajo aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa lähiteiden varrella asuville. Haitta on kuitenkin verrattavissa normaaliin liikennemeluun ja on luonteeltaan hyvin ajoittaista. Murskauskaluston ja kiviaineksen kuljetukset rasittavat osaltaan myös paikallisten teiden rakenteita. Maa-ainesluvassa tai ympäristöluvassa ei voida antaa määräyksiä yksityisteiden tai muiden maanomistajien alueella kulkevien järjestäytymättömien teiden tai liittymien kunnossapitoon. Toiminnanharjoittajan on sovittava tieasioista maanomistajien kanssa ja Niinivedentien osalta haettava, maakaupan / lainhuudon jälkeen tietoimitusta, jossa maanmittauslaitos päättää muodostetun tilan tieyhteyksistä, tieyksiköistä jne. Hakija on toimittanut lupahakemusten liitteenä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman maa-ainesten ottamistoiminnalle. Suunnitelman mukaan pintamaat (noin 15.000 m 3 ktr) käytetään alueen maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet (5.000 m 3 ) on tarkoitus hakettaa ja toimittaa bioenergiaksi, kivituhka toimitetaan maarakentamisen tarpeisiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 13 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 Kuuleminen Koska alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin ei hakemuksesta ole pyydetty maa-aineslain 7 :n mukaista lausuntoa Keski-Suomen ELY keskukselta. Koko tilalla on rajanaapureita (tilanomistajia tai vesialueen oikeuden omistajayhteisöjä) yhteensä 9 kappaletta, naapureiden kuuleminen on suoritettu erikseen maa-ainesten ottosuunnitelman laatimisen yhteydessä (toukokuu 2011) kuulemalla kirjallisesti varsinaisen ottoalueen ainoata rajanaapuria (Ristola 10:6, Ristolainen). Tila on metsätalouskäytössä. Kuulemiskirje toimitettiin pyynnöstä myös lähimmän asutun kiinteistön omistajalle (Lampila 8:35, Kautto). Toinen kuuleminen tehtiin ympäristölupahakemuksen yhteydessä heinäkuussa 2012, jolloin kuultiin kirjallisesti kaikkia tilan Metsä-Koivisto 15:1 rajanaapureita. Kuullut: Päivärinne 5:23, Pitkänen Markku Lampila 8:35, Kautto Timo, Rummakko Tarja Tolppapelto 6:188, Muli Veijo ja Leila Ristola 10:6, Ristolainen Aarne Puruaho 6:168 ja Koivisto 15:1, Äänekosken Kaupunki Ojala 5:14, ei lainhuutoa (Korhonen Ville perik.) Mäentalo 3:251 ja Toivola 10:4, Finsilva Oyj Äänekosken jakokunta 876:1 Koiviston jakokunta 876:34 Tilanomistajista ei tilan Ojala (992-454-5-14) omistajaa tavoitettu. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan rekisteriyksiköllä tai sen muodostumisketjussa ei ole lainhuutomerkintöjä. Naapureiden kuulemisten perusteella ei hankkeesta ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Lupahakemuksista on kuulutettu 05.07. - 31.08.2012 välisen ajan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla Äänekoskella sekä Suolahden ja Sumiaisten ilmoitustauluilla ja Äänekosken kaupungin internet sivuilla. Kuulutus on julkaistu Sisä-Suomen lehdessä 05.07.2012. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Äänekosken kaupungin ympäristötoimistossa. Kuulutuksen johdosta on Koiviston Eränkävijät ry:n Hirvijaosto toimittanut Äänekosken kaupungille muistutuksen koskien kalliokiviaineksen ottotoiminnan aloittamista Koiviston kylällä, Metsä-Koiviston tilalla. Muistutuksessa kerrotaan hirvijaoston toiminnasta alueella ja selvitetään tilalla (aikaisempi nimi Tattarinmäki, RNo 15:0) sijaitsevan rakennuksen vuokraamisesta kaupungilta metsästysmajakäyttöön sekä hirvenruhojen käsittelyyn. Muistutuksessa huomautetaan, että hirvijaosto käyttää vuokratun ra-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 14 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 kennuksen viereistä porakaivoa ja vaatii, että toiminnanharjoittajan on turvattava veden juomakelpoisuus ja kustannettava veden laadun valvonta. Muistutuksessa vaaditaan, että murskauspöly tulee sitoa siten, ettei sitä missään vaiheessa pääse leviämään rakennukseen ja kylmätilojen jäähdytyskoneistoon. Pöly voi muistutuksen mukaan vaurioittaa kylmäkonetta ja pilata hirvenruhojen elintarvikkeeksi käytön. Alueelle johtavan tien puomi tulee pitää lukittuna niinä aikoina, jol loin alueella ei ole toimintaa. Tie tulee säilyttää ajokuntoisena ohitusmahdollisuuksineen, eikä hakijan toiminnasta saa aiheutua vuokraajalle tienkäyttökustannuksia, eikä rajoitteita. Rakennuksen ympärille tulee taata vuokrasopimuksessa varattu pysäköintitila. Äänekosken kaupunki on vuokrannut tilalla sijaitsevan entisen kaatopaikan huoltorakennuksen Koiviston Eränkävijät r.y :lle 24.6.2008 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokra-aika on määritelty sopimuksella vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi molemminpuolisella irtisanomisajalla. Vuokraan kuuluu huoltorakennuksen lisäksi oikeus tarvittaviin parkkialueisiin. Vuokralaisella on oikeus tarpeellisiksi katsomiinsa tilojen muutos- ja korjaustöihin. Sen sijaan maa-aluetta ei ole rajattu sopimuksessa tai sen liitteissä eikä vuokratilojen piha-alueita ole lupa käyttää ilman vuokranantajan lupaa varasto- tms. alueena. Vuokranantaja on pidättänyt itsellään oikeuden käyttää ympäröivää aluetta kulloinkin tarvittaviin tarkoituksiin. Rakennusta käytetään metsästysmajana ja siihen on vuokralaisen toimesta rakennettu hirven ruhojen käsittelytiloja. Vesi rakennukseen otetaan kaupungin, aikoinaan kaatopaikan huoltorakennuksen tarpeisiin, tekemästä porakaivosta. Porakaivon riittäväksi vedentulokorkeudeksi on aikoinaan ilmoitettu N60 + 53,00 m. Porakaivosta ei ole mainintaa vuokrasopimuksessa. Muistutuksen mukaan vettä käytetään juomavetenä ja hirven ruhojen pesuvetenä. Äänekosken kaupunki on ottanut viimeksi talousvesinäytteen rakennuksen vesihanasta 26.8.2008. Toimitila sijaitsee Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymällä Koiviston vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella. Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskukselle on toimitettu 18.9.2012 Koiviston Eränkävijät ry:n tekemä muistutus ja annettu mahdollisuus vastineen antamiseen. Suullisista lisäyksistä ja muistutuksen sisällöstä on keskusteltu hakijan kanssa. Hannu Lii ma tainen Ää ne kos ken kuor ma-au to kes kuk ses ta on il moit tanut, et tä kir jallista vas ti netta ei katso ta täs sä ta pauk ses sa tar peelli seksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 15 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 Alueella tehdyt tarkastukset: Ottoalueelle ja entiselle kaatopaikka-alueelle on tehty useita käyntejä ja tarkastuksia ensin maakaupan yhteydessä ja sittemmin lupahakemusten tultua vireille. Mukana aikaisemmissa tarkastuksissa ovat olleet kaupungin teknisen toimen edustajat, hakijan edustaja ja ottosuunnitelman laatija. Viimeiset tarkastukset johtava ympäristötarkastaja on tehnyt 25.9., jolloin mukana oli kaupungin jätehuoltoviranomaisen ja Lassila & Tikanoja Oy:n edustaja, sekä 26.09.2012, jolloin mukana olivat Koiviston eränkävijöiden hirvijaoston edustajat. Tällä käynnillä kaupungin ympäristötoimi otti myös näytteet alapuolisista ojavesistä sekä kaivovesinäytteen hirvijaoston käytössä olevan metsästysmajan sosiaalitilojen hanasta / porakaivovedestä. Käyntien yhteydessä selvisivät myös porakaivon ja vanhan tien sijainnit. Hirvijaoston edustajat esittivät lisäyksenä muistutukseen, että heidän kannaltaan olisi parempi, jos edellistä ottotoimintaa varten tehty tie otettaisiin uudelleen ottotoiminnan käyttöön, jolloin lahtivajan / metsästysmajan piha-alueelle ei tulisi raskasta liikennettä. Asiaa on valmisteltu samanaikaisesti alueelle tehdyn ympäristölupahakemuksen valmistelun kanssa. Ympäristölupaa on haettu kallion louhimiseen ja kiviaineksen murskaamiseen. Oheismateriaali nro 1 Ympäristölupahakemus Dnro 420, 11.06.2012 Maa-ainesten ottamislupahakemus Dnro 84, 04.05.2011 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 03.05.2011 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 04.05.2012 Hankkeesta esitetty muistutus saap.17.08.2012 Muu asiaan liittyvä materiaali on nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta ympäristötoimistossa. Maa-aineslupaa ja ympäristölupaa koskeva oheismateriaalina jaettu aineisto on yhteinen molemmille pykälille. - - - - - Valmistelijan esitys: Ympäristölautakunta päättää myöntää Osuuskunta Äänekosken Kuorma-autokeskukselle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan kiviainesten ottamiseen hakemuksen mukana olevan kartan osoittamalla alueella, tilalla Metsä-Koivisto (992-454-15-1) Äänekosken kaupungin Koiviston kylässä. Toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on, että hakijan ja kaupungin välisen esisopimuksen (15.01.2011) mukainen kauppa toteutetaan ja kauppakirjaan liitetään myös sopimus esisopimuksen ja varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle jätettyjen, mutta toiminnalle välttä-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 16 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 mättömien alueiden tilapäisestä ja pysyvästä käytöstä. Lupa myönnetään kahdeksikymmeneksi vuodeksi yhteensä 360.000 m 3 :n ktr kiviaineksen ottamiseen. (MaL 1,1a, 6 ja 10 ) Lupa myönnetään seuraavin ehdoin: 1. Alimmaksi sallituksi ottotasoksi määrätään ottosuunnitelman mukaisesti N2000 + 98,0 m, josta tasosta pinta nousee loivasti etelää kohti tasoon N2000 + 102,0. 2. Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä, korkeusmerkkejä, joiden merkinnät ovat luettavissa koko ottoluvan keston ajan. Merkinnät tulee asentaa ennen ottotoiminnan aloittamista. Kiintopisteet tulee korvata uusilla kiintopisteillä edellisten hävitessä ottotoiminnan seurauksena. Korkomerkinnät voidaan merkitä myös suoraan kal lio sei nään. 3. Louhosalueen jyrkät reunat tulee suojata aitaamalla siten, ettei jyrkänteistä ole vaaraa ihmisille tai hirvieläimille. Aitaaminen tulee suorittaa jo toiminnan alkuvaiheessa siten, että aidattu alue kattaa koko suunnitelmassa esitetyn alueen. Aidan tulee estää tahaton joutuminen louhosalueelle. Aita tulee pitää kunnossa koko ottotoiminnan ajan ja myös ottotoiminnan päätyttyä. Mikäli rinteen jyrkkyys sen sallii ja mikäli toiminta alueella niin vaatii, voidaan tuloväylän puolella käyttää tilapäisessä suojaamisessa myös lippusiimaa ja varoituskylttejä. 4. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason alapuolisia massanvaihtoja ei sallita. Mikäli kaivualueelta tavataan pohjavettä, ei ottamista missään vaiheessa tule ulottaa alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään kaksi metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. 5. Louhoksen pohja on muotoiltava siten, että alueelle ei missään olosuhteissa lammikoidu haitallisesti pinta- tai pohjavesiä. Pintavesien maastoon johtamista varten on luvanhaltijan rakennettava ottoalueen koilliskulmaan, kohti Kuhnamoa viettävälle rinteelle selkeytysallas, jolla estetään kivituhkan pääsy valumavesien mukana maastoon. Selkeytysaltaan jälkeen on vedet ohjattava poispäin kaatopaikka-alueelta siten, että vedet eivät missään olosuhteissa pääse entisen kaatopaikan täyttökerroksiin. Saostusallas ja vesien ohjautuminen pintavaluntana ohi kaatopaikka-alueen on tarkistettava vuosittain ja kunnostettava tarvittaessa. 6. Alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa kierrätykseen tai loppusijoitukseen Äänekosken kaupungin kulloinkin voimassa olevien jätehuolto- tai muiden vastaavien määräysten mukaisesti.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 17 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 7. Alueella tapahtuva louhinta ja murskaus on suoritettava erillisen ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Kallion räjäytyksistä ja louhinnasta ei saa aiheutua haittaa naapuruston rakennuksille, kaivoille tai muille laitteille tai omaisuudelle. Kyseisessä ympäristöluvassa käsitellään myös toimintaaikarajoitukset sekä murskauksesta ja räjäytyksistä aiheutuvien mahdollisten pöly- ja meluhaittojen torjunta tarvittavine suojausrakenteineen. Luvanhaltijan tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan Koiviston Eränkävijät ry:n hirvijaoston muistutuksessa esittämät, heidän toimintaansa vaikuttavat, mahdolliset uhkatekijät ja ilmoittaa niistä myös räjäytyksissä ja murskauksessa käytettäville alihankkijoille. Louhinta- ja murskausajankohdista on ilmoitettava etukäteen riittävän ajoissa maa-aineslupaviranomaiselle sekä mikäli toiminta tapahtuu hirvien metsästyskautena, myös Koiviston Eränkävijät ry:n hirvijaostolle. 8. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen, koneiden sekä poltto- ja voiteluaineiden sekä räjähdysaineiden ja ympäristölle haitallisten kemikaalien pitkäaikainen varastointi, sekä ajoneuvojen huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaaraa ole poistettu asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Myös autojen ja koneiden tankkaus on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 9. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai muut ympäristölle haitalliset aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden ke räyk seen. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 10. Alueen maisemointi ja suojaustoimet on aloittava jo pintamaiden poiston yhteydessä. Alueelta saatavat pintamaat tulee varastoida varsinaisen louhosalueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää myöhemmin maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Pintamaita ja myös louhinnan yhteydessä syntyneitä ylijäämäkiviaineksia tulee tarvittaessa käyttää myös valumavesien virtaamisen hidastamiseen sekä melun ja pölyn le-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 18 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 viämisen estämiseen ottoalueen pohjois- koillisreunalla. 11. Ympäristöluvan uusimisen yhteydessä tulee alueella tehdä tarkastus, jossa selvitetään mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat ja sen hetkinen maisemointitarve. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. 12. Maa-ainesten ottoalueen tulotielle tulee pystyttää informaatiotaulu, josta käy ilmi mm. maa-ainesluvan haltija / urakoitsija yhteystietoineen, kiellot tai varoitukset alueella liikkujille sekä luvan voimassaoloaika ja luvan myöntäjä. 13. Nykyinen tulotien puomi on pidettävä suljettuna yöaikaan ja myös päivisin milloin alueella ei ole toimintaa. 14. Tämän luvan haltija vastaa kaikista maa-aineslain 9 :n mukaisista vaatimuksista, jotka maa-ainesten otosta mahdollisesti aiheutuvat. Haitan kärsijä voi vaatia korvauksia otosta aiheutuneista vahingoista ja kiinteistön arvon alenemisesta viimekädessä alueen maanmittauskonttorilta. Päätöksen perustelut Luvan myöntämiselle on olemassa maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset. Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Keski-Suomen maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja käsittelevässä 2. vaihekaavassa on alueelle annettu merkintä eo/2, Kalliokiviainesten ottovyöhyke. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Kaavaohjeen mukaan alueen käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Alue ei ole asemakaava-aluetta eikä alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten toiminnalle ei ole olemassa kaavallisia esteitä. Toimittaessa hakemuksen, ottamissuunnitelman ja esitettyjen lupamääräysten mukaisesti ei ottamisesta aiheudu maa-aineslain (555/1981, muutoksineen) 3 :ssä mainittuja haitallisia seurauksia. Toiminta ei ole myöskään ristiriidassa Valtioneuvoston asetuksessa maa-ainesten ottamisesta (926/2005 muutoksineen) tai kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) annettujen määräysten kanssa. Lupamääräyksissä edellytetyt toimenpiteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981 muutoksineen: 495/2000, 468/2005,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 19 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 347/2008, 1577/2009) 1-1a, 3-7, 9-13, 19-21, 23 ja 23 a Maa-ainesasetus (926/2005 muutoksineen) 6-9 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 3, 7 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristönsuojelulaki (86/2000 muutoksineen: 28,103 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000): 1-7 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4, 16 Äänekosken kaupunginvaltuusto (11.12.2006, 52) Maa-ainestaksa Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 31.10.2032 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt tulee olla suoritettuina. Päätöksestä tiedottaminen Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 :n mukaisesti. Maksujen määrääminen Suunnitelman tarkastusmaksu on Äänekosken kaupunginvaltuuston 11.12.2006, 52 vahvistaman maa-ainestaksan pykälien 2 (tarkas-tusmaksu) ja 5 (maksuperuste) mukainen. Taksan mukaan yli 300.000 m 3 ylittävältä osalta tarkastusmaksusta peritään puolet. 0,007 / m 3 x 300.000 m 3 = 2.100,00 euroa 0,007 / m 3 x 60.000 m 3 / 2 = 210,00 euroa Yhteensä 2.310,00 euroa Maa-aineksen ottamisen valvonnasta on luvanhaltijan suoritettava vuosittain, luvan voimassaoloaikana, maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu (myöntämishetkellä 0,0017 / m 3 ). Maksuperustepykälän mukaan valvontamaksu muodostuu seuraavasti: 0,0017 / m 3 X 360.000 m 3 = 612,00 euroa Ympäristölautakunta päättää määrätä hakijan osoittamaan Äänekosken kaupungille 20.000 euron (kaksikymmentätuhatta euroa) suuruisen vakuuden. Vakuus tulee asettaa kattamaan kaikkien lupamääräyksissä vaadittujen toimenpiteiden suorittamisen hakemuksessa esitetyn ottosuunnitelman mukaisella toiminta-alueella. Alue kattaa nykyisestä Metsä-Koivisto (992-454-15-1) tilasta kauppakirjalla erotettavan ja lohkottavan tilan alueella tapahtuvat toimet sekä muutoin tukialueeksi sopimuksella luovutetut tilan Metsä-Koivisto alueet. Vakuus kattaa myös erillisessä ympäristöluvassa mainitut
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 20 Ympäristölautakunta 70 16.10.2012 louhinta- ja murskaustyöt. Vakuus on asetettava sellaisessa muodossa, että vakuus on voimassa kunnes maa-ainesluvassa määrätyt maisemointi- ja muut jälkihoitotyöt on hyväksyttävästi suoritettu tai vakuutta voidaan jatkaa ilman maa-ainesluvan haltijan suostumusta. Toiminta alueella voidaan käynnistää vasta kun vakuus on hyväksytty. Vakuuden hyväksyy johtava ympäristötarkastaja. Vakuuden hyväksymisestä peritään maa-ainestaksan mukaisesti 50,00 euroa. Päätös toimitetaan: Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskus (luvan hakija) Äänekoskentie 178, 44150 Äänekoski Keski-Suomen ELY -keskus PL 250 40101 Jyväskylä Äänekosken kaupunginhallitus Koiviston Eränkävijät ry/ Hirvijaosto Päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.10.2012 (Maa-aineslaki 19 1 mom). Valitusviranomainen: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Ympäristöpäällikön ehdotus: Valmistelija: Jouni Kurkela, puh. 020 632 3316 Johtava ympäristötarkastaja Ympäristölautakunta päättää hyväksyä valmistelijan esityksen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 21 Ympäristölautakunta 71 16.10.2012 Ympäristölupa kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintaan Tattarinmäen alueella Äänekosken Koivistonkylässä 420/11010000/2012 YMPL 71 Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskus on toimittanut Äänekosken ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen, jolla haetaan lupaa kiviaineksen louhimiseen ja murskaamiseen Koivistonkylän Tattarinmäen alueella. LUVAN KOHDE: Äänekosken kaupunki, Koiviston kylä Tila:Metsä-Koivisto (992-454-15-1) Ottoalue sijaitsee linnuntietä noin 4 kilometriä Äänekosken kaupungin keskustasta etelään päin, entisen Tattarinmäen kaatopaikan vieressä. LUVAN HAKUPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1. momentin kohdat 7c ja 7e. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta ympäristönsuojelulain 31 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 7a ja 7b mukaan. (Kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää vuodessa. Kiinteä tai siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa.) ALUEEN NYKYTILANNE Toiminnalle ei ole olemassa voimassa olevia aikaisempia lupia. Yhtä aikaa ympäristöluvan kanssa on käsiteltävänä samalle alueelle maa-ainesten ottolupahakemus, jonka mukaan maa-aineksia on tarkoitus ottaa seuraavan 20 vuoden aikana yhteensä 360.000 m 3. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Ottotoiminnan aloittaminen edellyttää molempien lupahakemusten hyväksynnän. Alueelta on aikaisemmin otettu noin 3.000 m 3 kalliota Äänekosken kaupunginhallituksen (21.11.1988, 800) myöntämällä luvalla. Kokonaisottomäärä luvassa oli tällöin 530.000 m 3 ja alin sallittu ottotaso N 60 + 95,00 m. Suunniteltu louhinta- ja murskausalue (määräala) sijaitsee Äänekosken kaupungin omistamalla tilalla Metsä-Koivisto (15:1) ja se rajautuu etelässä noin 180 metrin matkalla metsätalouskäy tössä ole vaan
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 22 Ympäristölautakunta 71 16.10.2012 tilaan Ristola (10:6). Alueella ei ole muita rajanaapu reita. Poh joisessa alue rajautuu vuonna 1998 käytöstä poistet tuun Äänekos ken kaupungin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkaan, maastollisesti sen yläpuolelle. Kuhnamojärven ran taan on matkaa lyhyimmillään noin 350 metriä. Lähin asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä lounaaseen. Tilaan on myönnetty selvennyslainhuuto Äänekosken kaupungille vuonna 2008, jolloin myös tilan nimi ja numero muuttuivat nykyisiksi (2.12.2008 / 9034717). Kaupungin ja Osk Äänekosken kuorma-autokeskuksen kesken on tehty esisopimus määräalan kaupasta 15.2.2011. Esisopimuksen mukainen määräala on pinta-alaltaan 1,95 hehtaaria. Ottosuunnitelman mukaan varsi nainen kaivu alue on niinikään pinta-alaltaan 1,95 ha, koko suun ni telma-alueen ol lessa 4,34 ha. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahv. 14.4.2009) ja Keski-Suomen 2. vaihekaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot, vahv. 11.5.2011) on alueelle annettu merkintä eo/2 Kalliokiviainesten ottovyöhyke. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Alue ei sijaitse yleiskaava- eikä asemakaava-alueella, eikä alue kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan käynnistyessä merkitään ottoalue maastoon ja ottoalueelta poistetaan vielä maastossa olevat pintamaat, puusto ja kannot erillisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Myös metsittyneet tulotiet ja varastoalue raivataan ja kunnostetaan käyttöä varten. Ottoalueen tulotielle asennetaan vaaditut informaatiotaulut ja varoituskyltit. Entisen kaatopaikan ja louhinta-alueen väliseen maastoon rakennetaan meluselvityksen (Ramboll Finland Oy) mukainen 1-vaiheen meluvalli. Samalla rakennetaan ottoalueen koilliskulmaan suunnitelmassa esitetty selkeytysallas ja huolehditaan siitä, että myös ensimmäisen vaiheen aikana louhosalueen ja varastoalueen hulevedet ohjautuvat selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaasta vedet johdetaan hallitusti ylivuotoputken / -putkien kautta maastoon ohi kaatopaikka-alueen. Maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan ottaminen on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan kalliota maastomuotojen mukaisesti tasolle noin N2000 +112,00, joka on samalla ensimmäisen varastoalueen taso. Tämän jälkeen rakennetaan lähemmäksi ottoaluetta melumallinnuksen mukainen toinen, noin 50 metriä pitkä ja 4 metriä korkea, meluvalli. Toisessa vaiheessa otetaan kallioainekset lopulliseen tasoon, joka nousee loivasti koilliskul-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2012 23 Ympäristölautakunta 71 16.10.2012 man tasosta N2000 +98,00 eteläreunan tasoon N2000 +102,00. Oton toisessa vaiheessa, tilan niin salliessa, siirretään varastointialue lopulliseen tasoon louhitulle ottoalueen pohjalle. Toiminnan päättyessä alue maisemoidaan. Vaadittavat räjäytykset, louhinnan ja murskauksen tekee kutakin työtä ja työkertaa varten valittu urakoitsija. Urakoitsija tuo murskausasemat ja muut tarvittavat koneet alueelle jokaista murskauskertaa varten erikseen ja vie ne kunkin työn tultua tehdyksi jälleen pois alueelta. Louhinta- ja murskausajat Louhinta ja murskaus tapahtuvat vuosittain noin yhden kolmen kuukauden aikana siten, että kesä- elokuussa niitä ei suoriteta lainkaan; kuljetuksia on tarkoitus suorittaa ympäri vuoden. Työtä tehdään pelkästään arkipäivisin. Viikonloppuina ja arkipyhinä alueella ei ole tarkoitus työskennellä. Kallionporaus klo 07.00-21.00 Iskuvasaralla rikotus klo 07.00-18.00 Murskaus klo 07.00-22.00 Räjäytykset klo 08.00-18.00 Kuormaamista ja kuljetusta on tarkoitus suorittaa klo 06.00 22.00 välisenä aikana ja erityisistä syistä myös lauantaisin klo 07.00-18.00. Toiminnasta aiheutuvat haitat ja niiden torjunta Melun vaikutusten arvioidaan olevan suurimmat Kuhnamojärven vastakkaisella puolella. Pöly- ja tärinähaittaa tulee esiintymään eniten kuljetusten yhteydessä lähiteiden varsilla ja Koiviston Eränkävijöiden hirvijaoston vuokraamalla kaatopaikan entisellä huoltokopilla. Melua esiintyy lupahakemuksen mukaan jaksoittain toiminta-aikana klo 6.00-22.00. Murskauksen tärkeimpiä melulähteitä ovat kiviaineksen rikotuslaitteet sekä murskaamon seulojen ja kuljettimien melu. Melua aiheuttavat lisäksi poraus, räjäytykset ja liikenne (louhintaa ja murskausta tapahtuu 1 3 kk:n aikana vuodessa, muuna aikana melua syntyy kuormauksesta ja kuljetuksista. Syntyvä melu vaimenee osittain aluetta ympäröivään maastoon, kiviseinämiin ja kasvillisuuteen. Melutasoa lasketaan tietoisesti sijoittamalla hakemuksen mukaiset meluvallit toiminta-alueen pohjoisreunalle Kuhnamon puoleisen asutuksen suojaksi. Lounaaseen ei melumallinnuksen mukaan erillisiä suojaesteitä tarvita koska maaston luonnolliset esteet vaimentavat melua jo riittävästi. Lisäksi murskausasema pidetään aina alimmalla mahdollisella korkeustasolla. Myös murskauksessa käytettävien laitteistojen koteloinneilla ja esim. vaimennetulla poravaunulla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia.