Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho

Samankaltaiset tiedostot
ASIA 3 / LIITE 1. MAL-NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 1. Kirsi Mäkinen, Hannu Penttilä I Strateginen linjaus

Helsingin seudun VISIO

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Case Järvenpään Lepola - uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Kuntastrategia-analyysi. Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN ARVIOINTI

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

Ihmisen paras ympäristö Häme

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät Seinäjoki

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Maakunnalliset toimenpiteet

Jalankulun reunavyöhyke

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Case Metropolialue MAL-verkosto

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenteen ilmastohaasteet tiiviit kaupunkiseudut ja elinvoimainen aluerakenne

Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen haasteet - Mäntsälän maankäytön visio 2050?-

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Mika Ristimäki / SYKE,

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Mikä asuntostrategia?

Aluerakenne ja keskusverkko

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

MAL-sopimuksen seurannasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin seudun MAL suunnittelu. MAL kick off Finlandia-talo

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS MITÄ KAUPUNGISTUMINEN MERKITSEE JOENSUUN SEUDULLA?

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

Rakennesuunnitelma 2040

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Helsingin seudun yhteistyökokous

U"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf

Transkriptio:

Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho

MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa 2005: MAL-neuvottelukunnan ja jaoston perustaminen, seudun MAL- kärkihankelistaus 2006-2007: Kansainvälinen ideakilpailu Greater Helsinki Vision 2050 2007 nk.paras-lain mukainen kaupunkiseutusuunnitelma. MALosiossa 9 toimenpidettä, joista lähes kaikki toteutuneet 2

MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa 2008: Jatkotyö Näkökulmia seutuvisioon ideakilpailun tulosten pohjalta 2009: MAL-neuvottelukunnan visio- ja strategiatyöskentely 3

4

Jatkotyö nosti esiin yhdeksän teemakokonaisuutta, ideaparvea Kaupunkirakenne Liikenne ja liikkuvuus Energia ja materiaalitehokkuus seudulla Työn ja tuotannon uudet paikat ja muodot Luonnon ja rakennetun ympäristön suhde Toimintojen sekoittuminen kaupunkirakenteessa Elämäntapojen erilaistuminen Seudun eri alueiden roolit Metropolin hallinta ja strateginen suunnittelu 5

MAL-neuvottelukunnan työskentely Elokuu 2008 kansainvälinen visioseminaari Tammikuu 2009 ehdotus MAL-visioksi 2050 Elokuu 2009 MAL-strategiaseminaari kytkennät muihin strategisiin prosesseihin eli HLJ 2011 ja maakuntakaavaan 5.11.2009 Helsingin seudun visio ja MAL-strategiset linjaukset HSYK:ssä toteuttavat Helsingin seudun visiota 6

Helsingin seudun visio Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. 7

Strateginen linjaus I Seudun menestymisen elinehto on kansainvälinen verkottuminen, jonka toteutumisen esteet raivataan. Seudusta muodostetaan monikulttuurinen metropoli, jossa on toimiva paikallistalous. 8

Toimenpiteet 1 Huolehditaan metropolialueen kytkeytymisestä kansainvälisiin ja globaaleihin verkostoihin. 2 Harjoitetaan aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden ja muun Suomen kanssa, sillä se on kansainvälisen kilpailukyvyn edellytys. 3 Laajennetaan pääkaupunkiseudun Menestyvä Metropoli kilpailukykystrategia kattamaan koko Helsingin seutu ja määritellään kuntien roolit sen toteuttamisessa. Huolehditaan samalla siitä, että muun Suomen ja metropolialueen vastakkain asettelusta päästään. 4 Laajennetaan MAL-työtä siten, että saadaan mukaan kansainvälinen yritystoiminta, poliitikot, rakentajat ja rakennuttajat ym. 9

Toimenpiteet 5 Kehitetään seudulle oma brändi. 6 Otetaan seudun kehittämisessä huomioon paikallistalouden kasvava merkitys kansantaloudessa. 7 Otetaan suunnittelun lähtökohdaksi laadukas elinympäristö, joka tukee onnellista elämää. Tällöin onnellinen elämä voi perustua entistä enemmän hyvinvoinnin laadullisiin tekijöihin bkt-mittareiden rinnalla. 8 Vältetään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyvän huonoosaisuuden keskittyminen turvaamalla kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus eri puolilla aluetta. 10

Strateginen linjaus II Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja lisätään energiatehokkuutta. Kaavoituksella luodaan edellytykset uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäville yhdyskunnille sekä varaudutaan energiahuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mahdollisesti nykyisestä poikkeavin tavoin. Lisäksi varaudutaan muuttuvan ilmaston aiheuttamiin haittoihin, kuten kasvaviin äkillisiin sademääriin ja lisääntyneeseen tulvariskiin. 11

Toimenpiteet 1 Kehitetään yhdyskuntarakennetta entistä tiiviimmäksi ja eheämmäksi hyödyntäen seudun omailmeisten keskusten verkostoa. Suunnataan uudisrakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Ohjataan aiempaa määrätietoisemmin myös toimipaikkojen ja palveluiden (ml. vapaaajanpalvelut) sijoittumista joukkoliikenteen solmukohtiin. 2 Parannetaan aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella riittävää, kohtuuhintaista ja monipuolista asuntotarjontaa keskuksissa, niiden välittömässä läheisyydessä ja solmukohdissa. 3 Tutkitaan mahdollisuudet perustaa uusia raideliikenteeseen tukeutuvia yhdyskuntia seudullisesti järkeviin paikkoihin. 12

Toimenpiteet 4 Huomioidaan hajautetun pienenergiantuotannon edellyttämät maankäyttöratkaisut. Varaudutaan tulevaisuuden energiantuotannon, esimerkiksi merilämmön, tuulivoiman sekä jätteiden ja jätevesien nykyistä laajemman hyödyntämisen edellyttämiin tilatarpeisiin. Hyödynnetään kaavoituksen mahdollisuudet ohjata rakentamista energiataloudellisesti suotuisasti. 5 Turvataan taajamien sisä- ja ulkopuolella riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet. Näillä on merkitystä hiilen sitomisessa, tiivistyvän yhdyskuntarakenteen viihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta sekä osaltaan varautumisessa tulevaisuudessa mahdollisesti ilmastomuutoksen myötä lisääntyviin äkillisiin sademääriin ja siitä aiheutuviin tulvariskeihin. 13

Toimenpiteet 6 Otetaan kaikessa rakentamisessa ja maankäytössä huomioon ilmaston muutoksen tuomat haasteet. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pyrkimyksenä hiilineutraali yhdyskuntarakenne. Huolehditaan ilmaston muutokseen liittyvien riskien minimoinnista. 7 Luodaan aidosti motivoiva taloudellinen kannustinjärjestelmä energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Seurataan seudun energiatasetta. Valtion korkotukilainat suunnataan materiaali- ja energiatehokkaisiin kohteisiin. Lisätään Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen aiesopimuksen seurantaan uusien asuntojen energialuokituksen tilastointi kunnittain. 14

Urban Zone paikallisvyöhykkeet pääkaupunkiseudulta Lähde: Mika Ristimäki, SYKE, Hanna Kalenoja TTY / Urban 5.11.2009 Zone projekti 8.10.-09. Tanja Sippola-Alho Innovatiivinen kaupunkitutkimusohjelma

jalankulkuvyöhyke monipuolinen jalankulun reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke, lyhyt kävelyetäisyys heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat, joissa intensiivinen raideyhteys Kehyskunnat, joissa ei intensiivistä raideyhtyettä Uudenmaan keskisuuret kaupungit, joissa ei intensiivistä raideyhteyttä Uudenmaan keskisuuret kaupungit Uudenmaan reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan reunaalueiden taajamat 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 1 472 1 522 1 947 2 252 2 172 3 015 2 477 3 621 2 311 3 321 3 696 4 147 4 016 3 790 4 227 4 352 3 929 4 690 4 683 5 057 2 145 2 693 2 969 3 907 3 272 4 478 2 599 3 490 3 130 2 726 4 391 3 608 2 931 2 993 4 058 3 586 3 209 4 278 4 367 4 545 Henkilöliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Urban Zone vyöhykkeillä Uudenmaan eri kuntaluokissa. grammaa/hlö/arkivrk. Lähde: Mika Ristimäki, SYKE, Hanna Kalenoja TTY /8.10.-09. Urban Zone projekti, Lähtöaineisto SYKE/YKR, YTVhlöliikennetutkimus,

Strateginen linjaus III Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla (raide) joukkoliikennettä ja kävely- ja pyöräilyliikennettä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuotettua. 17

Toimenpiteet 1 Kehitetään helppokäyttöinen järjestelmä henkilökohtaisen kulutuksen ja siitä syntyvän hiilijalanjäljen seurantaan. 2 Jatketaan selvityksiä liikennemaksujen käyttömahdollisuuksista. 3 Kehitetään toimivia matkaketjuja ja yhtenäistä lippujärjestelmää koko seudulla. Laajennetaan yhtenäinen joukkoliikenneviranomainen kattamaan koko seutu. 4 Parannetaan maanteiden kävely- ja pyöräilyliikenteen verkostoja. Edistetään pyöräilykulttuuria monipuolisella keinovalikoimalla. 5 Vähennetään yksityisautoilun haittoja erilaisin toimenpitein: kimppakyytikaistat, yhteiskäyttöautoilun edistäminen, parkkimaksuihin sidotut kannusteet vähäpäästöisille autoille. 18

Strateginen linjaus IV Ohjataan hajarakentamista tehokkaalla tavalla. 19

Toimenpiteet 1 Tehostetaan hajarakentamisen ohjausta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti joko maankuntakaavan ohjausvaikutuksia lisäämällä tai Helsingin seutua koskevalla, omalla lainsäädännöllä. 2 Määritellään kunnan tai kuntien strategisissa yleiskaavoissa hajarakentamisen määrä osa-alueittain ja kehitetään kyläosayleiskaavoitusta mm. mitoituksen ja sen soveltamisen suhteen. Lisätään osayleiskaavoihin toteutuksen vaiheistusmääräykset ja yleiskaavoihin niiden vanhentumisajankohta. 3 Muutetaan kiinteistöverotuksen periaatteet yhdyskuntarakenteen huomioon ottavaksi. 20

Toimenpiteet 4 Kehitetään taloudellisia kannustimia ja parannetaan taajamien joukkoliikenteen palvelutasoa siten, että joukkoliikenteen valitseminen on edullisinta ja helppokäyttöisintä. 5 Kohdennetaan kuntien palvelujen kustannusvastaavuutta paremmin käyttäjän asuinpaikan mukaan, esim. koulukyydit "käyttäjä maksaa" -periaatteella. 6 Hajarakentamisen hillitsemisellä turvataan maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaedellytykset muun muassa lähiruuan tuotannon varmistamiseksi myös metropolialueella. 21

Strateginen linjaus V Kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen seutuhallintoa siten, että se nykyrakenteita paremmin vastaa kustannustehokkuuden, edustavuuden sekä hallinnon avoimuuden ja selkeyden vaatimuksiin, joita tarvitaan kilpailtaessa muiden Euroopan metropolien kanssa. 22

Toimenpiteet 1 Kehitetään koordinointia maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä yhteisiä toimia maapolitiikan edistämiseksi. 2 Vähennetään haitallista verokilpailua ja sitoudutaan yhteistyöhön tarkastellen metropolialueen etua laajasti ja pitkällä aikavälillä. 3 Solmitaan seudun kuntien ja valtion kesken aiesopimus asuntotuotannosta, sen maapoliittisista ja kunnallisteknisistä rakentamisedellytyksistä sekä liikennejärjestelmähankkeiden ajoituksesta. 23

Toimenpiteet 4 Tehostetaan kaksisuuntaista vuorovaikutusta eri tavoin seudullisten ja kunnallisten toimijoiden sekä alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten välillä. Kokeillaan uusia vuorovaikutuksen menetelmiä, kuten avoimia ja suorana lähetettäviä kuulemistilaisuuksia. 24

Miten tästä jatketaan Tärkeintä nyt: saattaa kaikissa kunnissa laajasti tiedoksi ao. periaatteet pohtia omakohtaisesti miten ne koskevat kutakin kuntaa ja seudun suunnittelua MAL-neuvottelukunta jatkaa työtä, jolla vastuutetaan ja ajoitetaan eri kohtia niin, että visioon päästään viimeistään 2050 mennessä. osallistuu HLJ 2011 ja maakuntakaavatyöhön 25

Kiitos! 26