Kepan päivitetty strategia 2006-2011 Timo Lappalainen 24.4.2009
Strategian sijoittuminen 2017 TULEVAISUUS Strategian 2012-2017 päättyminen Kepan uusi visio ja toimintaperiaate? 2011 2008/09 2006 2005 2000-2005 Strategian 2006-2011 päättyminen Uusi strategia edennyt puoleenväliin Ohjelmapolitiikka 2004-2006 Strategia 00-05 TÄNÄÄN MENNEISYYS Kepan uusi visio Uuden strategian ja Kepan Periaatejulistuksen arviointi Uuden strategian luominen 1. Pohjois-Etelä resurssikeskus 2. Mielipidevaikuttaja 3. Edunvalvoja 2
Päivitysprosessi Hallituksen asettamat neljä työryhmää aloittavat työskentelyn helmikuussa -08 Työryhmien työskentelyä koordinoi ns. synteesi-työryhmä Kussakin 5 työryhmässä toimi 2 hallituksen jäsentä sekä mahdollisuuksien mukaan jäsenjärjestöjen edustajia Elokuussa hallitus keskusteli ja päätti esityksestä päivitetyksi strategiaksi, jonka se toi yhdistyksen syyskokoukseen Hallitus veti esityksensä takaisin syyskokouksen yhteydessä käydyn keskustelun pohjalta Uuden esityksen valmistelu helmi-maaliskuussa: kuulemistilaisuus jäsenistölle ja Kehys-Kepa-dialogi 3
Päätavoite Kepa toimii yhdessä jäsenjärjestönsä kanssa köyhdyttämisen lopettamiseksi niin, että kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua poliittiseen päätöksentekoon sekä saavuttaa ihmisarvoiset elinolosuhteet - Kepa syventää omaa ja jäsenjärjestöjensä asiantuntemusta köyhdyttämisestä - Kepa toimii turvatakseen kehitysmaaliikkeen toimintaedellytykset - Kepa on aktiivinen kehityspoliittinen toimija Etelässä 4
Strategiset tavoitteet Tavoite 1: Kepa kehittää yhteistyöverkostoja toimimaan aktiivisesti Suomessa ja kansainvälisesti Tavoite 2: Kepa profiloituu merkittävänä kehityspoliittisena vaikuttajana Tavoite 3: Kepa valvoo kehitysmaaliikkeen etua kasvattaakseen liikkeen toimintaedellytyksiä Tavoite 4: Kepa pyrkii valtavirtaistamaan kehitysyhteistyöhön liittyviä aiheita ja kehityspoliittista keskustelua suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa Tavoite 5: Kepa kehittää ja tekee aloitteita uusista ja tarkoituksenmukaisista toiminta- ja yhteistyömuodoista köyhdyttämisen vähentämiseksi Tavoite 6: Kepa vakiinnuttaa ja vahvistaa organisaatiotaan 5
Resurssit Jäsenistö: Sen asiantuntemusta pyritään käyttämään tehokkaammin hyväksi. Palvelujen parantaminen Organisaatio - johtaminen: Tiimiorganisaatiota kehitetään: Vastuusuhteita ja johtamista selkiytetään. Organisaatiomallin arviointi elokuussa -08. Viestintäjohtajan toimen perustaminen Henkilöstö: henkilöstöstrategia keväällä 2006: Asiantuntijuuden ja oppimisen/koulutuksen merkitys, pyrkimys vaihtuvuuden vähentämiseen. Tiiviimpää yhteistyötä Helsingin ja maatoimistojen välillä Rahoitus: Omavaraisuus 7,5%:iin eli noin 350,000/vuosi Toimistot/läsnäolo: Ei toimistoja Helsingin ulkopuolella, kriteerit Kepan läsnäololle Etelässä 6
Strategian arvioinnin yhteenveto Strategia 2006-2010 saavutuksiksi voidaan nostaa: i. Kepan läsnäolo ja työ etelässä tunnustettu ja legitimoitu ii. Kepan etelän työllä on myös itseisarvo; ei vain välinearvoa iii. Kepan näkyvyys ja oman profiilin korottaminen hyväksyttyä iv. Toiminnan ja organisaation lujittaminen ekspansion asemesta hyväksyttyä v. Asiantuntemus on Kepan niche, lisäarvoa tuottava ominaisuus vi. Omavaraisuuden parantaminen puskurirahoitusta ja riippumattomuutta` vii. Kehitysaiheiden ja -kysymysten arkipäiväistäminen yhteys Kepan toimintaajatuksen peruslähteille Ongelmat: i. Ei anna välineitä siihen, miten tavoitteet tulisi saavuttaa ii. Jää yrityksistä huolimatta yleiselle ja abstraktille tasolle pakotti enemmän ohjaavien ala-strategioiden laatimiseen iii. Ei kuvaa Kepan näkemystä ulkoisesta visiosta; tavoitetilasta, jossa Kepa toivoo maailman olevan 7
Globaalit trendit Köyhdyttävät rakenteet eivät merkittävästi heikkene - köyhien maiden olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon : Kansainvälisen päätöksenteon epätasa-arvoisuuden jatkumisesta ei automaattisesti seuraa, että köyhien maiden epävirallisen enemmistön osallistumismahdollisuudet säilyvät olemattomina. Järjestöjen rooli poliittisessa päätöksenteossa ei vahvistu itsestään - Onko kansalaistoimijoiden asema on vahvistunut, osittain esimerkiksi valittujen parlamenttien tai poliittisten puolueiden kustannuksella? Järjestöjen tulee kiinnittää huomiota edustuksellisuuteensa, läpinäkyvyyteen ja demokraattisiin periaatteisiin omassa toiminnassa - tiloja vaikuttamiseen ja osallistumiseen voi ollakin tarjolla, mutta kansalaisjärjestöillä ei kapasiteettia - Yleinen trendi kehitysyhteistyössä on järjestöjen ammattimaistuminen ja erikoistuminen pienempiin erikoisosaamisalueisiin. Trendi voi johtaa järjestöjen de-politisoitumiseen 8
Globaalit trendit Muutokset kansainvälisessä kehitysyhteistyössä - budjettituen lisääntyminen hanketyyppisen toiminnan kustannuksella : muualla otettu laajemmin käyttöön mutta Suomi suhtautuu epäilevästi - Suomen kehityspolitiikan seuranta : EU vaikuttaa rakenteittensa kautta jäsenmaiden kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön. EU-tason päätökset vaikuttavat kansalliseen kehityspolitiikkaan, kehitysyhteis-työn ja sen rahoitusperiaatteita koskevaan ohjaukseen. - Nykyiset yhteistyöverkostot ja -mallit eivät saata riitä turvaamaan Kepan asemaa ja palveluita kehityspoliittisessa vaikuttamistyössä, koulutuksessa tai edunvalvonnassa 9
Globaalit kriisit Ympäristö- ja ilmastokysymykset - Ympäristökysymykset, ennen kaikkea ilmastonmuutos pinnalle yleisessä globaalissa diskurssissa - Suomen kehityspoliittinen ohjelma painottaa luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen pilaria. Ympäristön ja kehityksen välinen yhteys tunnustetaan mutta sen esiintuominen ei toteudu Suomessa koko laajuudessa. Tämä johtuu myös ympäristö- ja kehitysjärjestöjen erityneestä työnjaosta sekä toistaiseksi puuttellisesta vuoropuhelusta. Turvallisuus - Konfliktit ja turvattomuus köyhille maille todellinen kehityksen este turvallisuuspainotus vain rikkaiden maiden itsekkyydestä lähtevää - laajempi turvallisuuskäsite voi luoda uusia tiloja kehitysyhteistyölle mutta myös uhkia Finassikriisi 10
Lisäykset/muutokset strategiaan JÄSENISTÖ - Konsolidaatiovaiheen jälkeen varovaista kasvua Kepan roolin vahvistamiseksi sekä järjestökentän monimuotoisuuden turvaamiseksi - Jäsenistön asiantuntemuksen hyödyntäminen - Kepa tunnistaa maahanmuuttajajärjestöjen asiantuntemuksen ja haluaa hyödyntää sitä sekä kannustaa niitä mukaan Kepan toimintaan - Kepan kiinnittää huomiota sen oman edustuksellisuuteen, läpinäkyvyyteen ja demokraattisiin periaatteisiin YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS - Kepa aktivoituu ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksissä, keskittyen niiden kehitysyhteyksien parempaan ymmärtämiseen - Kepalla kanta, miten ja mistä rahaa kanavoidaan erilaisiin ilmastomekanismeihin, sekä niiden ODAkelpoisuus 11
Lisäykset/muutokset strategiaan KEPAN VERKOSTOITUMINEN SUOMEN ULKOPUOLELLA - Kepa hakeutuu aktiivisesti foorumeihin, joissa se tunnistaa kansalaisliikkeiden vuoropuhelua kehityksen edellytyksistä ja toimenpiteistä, joilla ne pyrkivät saavuttamaan oikeudenmukaisen maailman. - Tuloksellinen vaikuttamistyö Suomessa edellyttää, että Kepa jatkaa kehityspoliittisen keskusteluun ja prosesseihin osallistumista ja seuraamista EU-viitekehyksessä JÄSENJÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET - Turvatakseen jäsenistön toimintaedellytykset valtakunnallisesti, Kepa lisää läsnäoloaan ja palveluja pääkaupunkiseudun ulkopuolella - Kepan edistää kansalaisjärjestöjen hankerahoitusta ja toimintaedellytyksiä laajemmin. Tämä edellyttää edunvalvontaresurssien riittävyyttä seuraavalle strategiakaudelle. 12
Lisäykset / muutokset strategiaan KEPAN TOIMINTAA OHJAAVAT DOKUMENTIT - strategiasuunnitelmien aikajänne pidennetään viidestä kuuteen vuoteen - ala- tai teemastrategioita ei luoda enää uudella strategiakaudella - periaatejulistus 1997 arvioidaan ja päivitetään ennen seuraavan strategian suunnitteluprosessia ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ - Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuuden arviointia parannetaan konkreettisemmalla tavoitteenasettelulla ja kriteerien suunnittelulla. Tämä suositus huomioidaan uuden ohjelman 2010-12 suunnittelussa - Etelä-pohjoinen-työntekijävaihdon käyttöä asiantuntemuksen lisäämisen näkökulmasta arvioidaan uudelleen 13
Keskeiset muutokset syyskokouksen esitykseen verrattuna Toimintaympäristön muutoksissa (s. 4-9) nostetaan esille kriisit ja erityisesti finanssikriisi, keskustelu sen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksisekä avunantajamaiden MDG-sitoutumisesta (ulkoistamisprosessin päätös ei mukana) Kehityspoliittisten prosessien ja keskustelun seurantaa Euroopan viitekehyksessä jatketaan (s. 15) Kehitysrahoituksen seuranta ja siihen vaikuttaminen (s. 15) Aktiivisempi ote ilmastonmuutoksen ns. innovatiivisiin rahoituslähteisiin 14