Mansikan taimien kasvatus tiloilla

Samankaltaiset tiedostot
Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista

Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mistä saisi luomutaimia?

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Karhunvadelman viljely

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Herukkaviljelmän perustaminen

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Avomaan vihannesviljely

Satoa ruukusta ja laatikosta

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Hedelmän- ja marjanviljely

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Mansikan kukkaaiheiden

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Biologinen kasvinsuojelu

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Taimien istutusohjeet

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

23330 Pensaat ja köynnökset

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

Ratkaisuja mansikantuotannossa Belgiassa

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

EU-säädökset ja Eviran ohjeet

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan härmä: miten elää ja miten torjutaan

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

MANSIKAN TAIMET JA NIIDEN TUOTANTO

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

PUUTARHAMARTAN POP UP

Rehumaissin viljelyohjeet

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Mansikan taimien markkinatutkimus

Transkriptio:

Mansikan taimien kasvatus tiloilla Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa-hankkeen Taimipäivä 30.1.2018 Laitila 31.1.2018

Taimityyppejä ja luokkia Rönsypistokas (tai pistokas) = Rönsyjonon lehtiruusuke, jossa juurten aiheet. Rönsytaimi = Rönsyjonon juurellinen taimi. Avojuuritaimi = Taimi kasvatettu pellolla tai penkissä maassa. Tuoretaimi (varastoimaton, fresh plant) tai varastoitu frigotaimi. Paakkutaimi = Turpeeseen astiaan juurrutettu taimi. Voi olla vasta juurrutettu (Misted tip), pieni kennotaimi (Plug plant) tai iso paakkusatotaimi (Tray plant). Mikrotaimi = mikrolisätty taimi lisätty laboratorio-oloissa kasvupisteistä Mikroviljelmä = Vielä ravintoalustalla oleva mikrotaimikasvusto Luomutaimi = Luomuhyväksytyin menetelmin tuotettu

Frigotaimi = Syksyllä nostettu, lajiteltu, -1,5 -- -2 ºC lämpötilassa varastoitu taimi. Kokoluokissa yrityskohtaisia ja lajike-eroja ja sato-odotukset suuntaa antavia. Frigopistokas = Frigo-varastossa varastoitu rönsypistokas Satotaimi = Frigotaimi, joista saadaan merkittävää satoa istutusvuonna. Frigo B-taimi = Pieni frigotaimi, juurakko 4-7 mm, lajittelujäte, ei satotaimi.

Frigo A-taimi (tai Frigo standardi -taimi) = Juurakon halkaisija luokiteltu väljästi, n. 7-15 mm, yleensä sato merkityksetön Frigo A ekstra -taimi = Juurakko 12-15 mm, satoa 100-200 g. Frigo A+ -taimi = Juurakko yli 13 mm (Elsanta 15-18 mm), satoa 200-250 g Frigo A++ -taimi = Juurakko n. 18 mm (Elsanta, Darselect) Peltosatotaimi (odotuspetitaimi) (engl. waiting bed plant, WB) Suuri frigotaimi, juurakko haaroittunut jatkokasvatuspenkissä. Sato 300-500 g. Koot pieni, keskikokoinen, suuri (light/small, medium, heavy/big). Paakkusatotaimi (engl. tray plant) = Frigovarastoitu paakkutaimi. Ominaisuudet suunnilleen samat kuin suurilla peltosatotaimilla. Mini tray plant: pienempi

Valiotaimituotanto Luke Laukaa puhdistaa ja ylläpitää valiotaimituotannon ydinkasveja Kinnalan taimisto tuottaa valiotaimia Varmennetut käyttötaimet taimistoilta (Eviran tarkastama tuotanto) Oma lisäys kannattaisi aloittaa valioluokan taimista Footer 31.1.201 8

MULTI-STEP PYRAMID OF PLANT PROPAGATION Ph. Lieten 2015 C Candidate plant NAK -Quarantaine greenhouse -True-to-type -Pathogen free SEE SE1-SE2 EE E SEE Nuclear pre-basic stock NAK -Grown in screenhouse in separate containers -True-to-type and pathogen free Nurseries SE1-SE2 Propagation stock basic -Grown in screenhouse in substrate or soil -4 inspections/year EE Propagation stock -Grown outdoors in soil (or substrate) -3 inspections/year E Certified stock -Grown in soil -Delivered to strawberry growers -2/3 inspections/year

Ph. Lieten 2015 Certified strawberry plants: E Free from quarantine organism : Xanthomonas fragariae, Phytophtora fragariae, Virus, Meloidogyne fallax Nil tolerance for Tarsonemus pallidus Maximum tolerance levels (<0.5 % ) for nematodes (Pratylenchus spp, Meloidogyne hapla, Aphelenchoides spp. and free of Ditylenchus, Longidorus,Xiphinema) Free from root diseases : Phytophthora, Colletotrichum, Verticillim >plants with symptoms have to be eleminated >-no certification

Ph. Lieten 2015 Certified strawberry plants Certified E (Elite) : when planting material satisfies the criteria CAC : when standards of the certification are not met but the minimum requirements (EC Directive 92/34) (Uusittu)

Jalostajanoikeudella suojattujen lajikkeiden lisääminen kaupalliseen tarkoitukseen edellyttää jalostajanoikeusmaksun maksamisen ja lisäyssopimuksen teon (eri jalostajilla eri käytännöt) Footer 31.1.201 8

Isokokoiset paakkusatotaimet vaatimuksia Kukka-aiheita runsaasti Haaroittunut, voimakas pystyjuurakko Voimakas juuristo Juuristossa runsaasti vararavintoa Terve Kasvihuone-ja tunnelituotantoon 10 31.1.2018

Aloitusaika paakusatotaimen kasvatukselle: MTT:nkokeet: satotaimen kasvatuksen aloitus toukokuussa -kesäkuun puolivälissä (rönsytaimen juurrutus kesäkuun alussa viimeistään): satoisimmat taimet, mutta runsaasti rönsyjä kasvatuksen aikana Jos kasvatus avomaalla aloitettiin vasta heinäkuun puolivälissä: Kukkavanoja 30% Kukkia 50% maksimista -Voisiko lannoituksella tms. edistää? 11 31.1.2018

Aloitusmateriaali: juurrutettu rönsytaimi kasvihuoneesta juurtumaton rönsypistokas (kausihuoneesta tai frigo-pistokas?) Avomaalla juurtunut rönsytaimi 31.1.201 8 12

Frigo-pistokkaiden tuottaminen edellisenä kesänä: emokasvit voivat kasvaa ruukuissa Honeoye& Polka, pistokkaita/emo: Kausihuoneesta 38 Avomaalta 23 13 31.1. 2018

Rönsyjonoina Polkapistokkaista säilyi 71 % ja Honeoyepistokkaista 85 %, juurtuivat hyvin 14 31.1. 2018

Jos aloitusmateriaalina frigo-varastoitu pistokas viime vuoden kevyttaimi/frigo-taimi - kukkivat kasvatuksessa runsaasti! 31.1.201 8 15

Aloitusmateriaalina rönsypistokkaat juurrutetaan sumukastelussa tai valkean muovin alla Lannoitus aloitettava nopeasti Pistokkaat voi juurruttaa suoraan satotaimikennoihin ulkonakin 16 31.1.2018

Taimet koulitaan satotaimikennoihin Kasvualusta: Karkea kasvuturve + hiekka, kookos, perliittitms. Kalkittu, peruslannoitettu Hidasliukoinen lannoite mukaan 17 31.1.2018

Mansikalle kehitetty satotaimikennoja, maakontaktin välttäminen eduksi esim: 31.1.201 8 18

Alue taimikasvatukseen: Lähellä Avoin, valoisa, Voi olla katettu (kausihuone, katos) Ei kuuma-paahteinen, huoneen tuuletus Syyshalloilta suojassa Ei mansikkamaan lähellä, kulkureitillä tai entisen paikalla Vettä läpäisevä, viettävä Rikkakasviton Maanpeitekate (Mypex ja alla muovi, tms.) Kastelulaitteet! 19 31.1.2018

Kennorivit harvaan Max. 40 tainta neliömetrille, saapas mahtuu väliin Alussa ehkä harso päälle 31.1.201 8 20

31.1.201 8 21

Kasvinsuojelu ajoissa Terve lähtömateriaali Terve alue Ei tartuntaa mansikkamaalta Välineiden desinfiointi Mansikanhärmä Harmaahome (ennen varastointia) Lehtilaikkutaudit Mustalaikku, tyvimätä, punamätä. Vihannespunkki Mansikkapunkki Korvakärsäkkäät Sienisääsket Nälvikkäät Perhostoukat Etanat Kauriit (Talvella ulkona myyrät) Ei rikkakasvitorjuntaa 31.1.201 8 22

Härmäinen taimi ei haihduta: Ravinteiden otto Kasvualustan kunto Taimen laatu 31.1.201 8 23

Hyönteisverkko torjuu suurempia tuholaisia Reunat tiiviisti maassa 31.1.201 8 24

Kastele, kastele, kastele Pieni turvemäärä Ajasta kellolla tarpeen mukaan Monta kertaa päivässä 31.1.201 8 25

Lannoita, lannoita, lannoita Kastelu poistaa ravinteita Sade poistaa ravinteita Voimista myöhäisen aloituksen ja viileän ilman takia kasvua Ravinnetasoa tulisi seurata kasvualustasta ennen kuin se näkyy taimissa 31.1.201 8 26

Puristenesteanalyysi Lusikalla turvetta useasta taimesta Purista neste Mittaa johtokykymittarilla (n. 30 ) Tavoitteena 1-2 ms(10-20 µs) Väkevä liuoslannoitus ja kastelu heti päälle? Belgia: 15 kg N/ha/vko (2 erässä) Elokuussa 2 viikon tauko??? 31.1.201 8 27

Lannoitus alkaa n. 2 vk koulinnasta (liian aikainen lisää rönsyjä) Pystyjuurakko tukevaksi ja haaroittuvaksi Runsastyppinen täyslannoite Esim. 14 19 % N Lisäksi kalkkisalpietari (kalkki!) Ei liikaa kerralla (vedenotto häiriintyy) Esim. 200 g /100 l = 0,2 % 1-2 x / viikko Elokuun lopulta vähätyppisempi lannoite Esim. 7 % N Vasta lokakuussa PK-lannoite, jos talvetus ulkona 31.1.201 28 8

Muu hoito Kukkien poisto Rönsyjen poisto Rönsyt haittaavat haaroittumista Käsin Nurmitrimmerin reunaleikkurilla Poistokoneella Reunalehtien poisto 31.1.201 8 29

Syyshoito Kukkien aiheet alkavat kehittyä elo-syyskuussa Ne pitäisi saada kehittymään pitkälle Harso lisää lämpötilaa Harmaahomeen riski märkänä syksynä Karaisu ilman harsoa Harsot hallasuojana Haaroittumisen edistämiseksi lisälannoitukset vielä lokakuussa 31.1.201 8 30

Taimet ulkona mahdollisimman kauan Tavoitteena hyvin tuleentuneet taimet 31.1.201 8 31

Pakataan ohutmuovisiin pusseihin puu-/muovilaatikoihin Taimet varastoidaan frigovarastossa -1 -- -2 ºC Poistetaan kennoista Jätetään lyhyet vihreät lehdet 31.1.201 8 32

Talvetus ulkona on epävarmaa, suojattava monikertaisella harsoilla, yleensä ei onnistu hyvin 31.1.201 8 33

Riskinä syksyllä ja talvella ulkona pakkasvauriot 31.1.201 8 34

Riskinä maalevintäiset taudit, esim. tyvimätä 31.1.201 8 35

Märkänä syksynä kasvualustan läpäisevyys tärkeää 31.1.201 8 36

Hyvin tuleentuneet taimet talvehtivat frigo-varastossa hyvin Ennen Jälkeen 31.1.201 8 37

Avojuuriset satotaimet Jatkokasvatettu Peltosatotaimi eli WB-taimi Kasvatus alkaa perustaimesta. Perustaimi tuotetaan rönsytaimimaalla Perustaimina voi käyttää ns. Frigo-taimia

Peltosatotaimen perustaimi tuotetaan rönsytaimimaalla. Rönsytaimimaan emokasvit istutetaan vuosittain mieluiten edellisenä loppukesänä (tai keväällä aikaisin), harso edistää kasvua Riviväli 1,5 m, taimiväli 25 cm, (kohopenkki), 27 000 tainta/ha Suomessa maan desinfiointi ei sallittu

Rönsytaimien kehitys alkaa seuraavana kesänä. Tuotetaan paljon pienikokoisiakin taimia Rikkakasvien torjunta ja kukkien poisto ajoissa Rönsyjen ohjaus, irrotus emosta, emorivin (muovin) poisto

Rönsymaalta jopa miljoona tainta / ha Jos tuotetaan isompaa frigotaimia, rönsyjonot leikataan irti, taimia vähemmän mutta isompia

Taimet nostetaan syksyllä tai keväällä.

Nostokone nopeuttaa.

Taimien siistintä ja lajittelu tehdään käsin.

Taimet pakataan muovikalvoon ja kylmävarastoidaan.

Peltosatotaimet: Frigo-taimet jatkokasvatetaan peltosatotaimiksi penkeissä (waiting bed) 4-riviä penkissä, 25 cm välein, 100 000 tainta/ha. Etelämpänä:rönsytaimet istutetaan jo elokuussa.

Kukkien poisto on käsityötä, rönsyt poistetaan koneella

Syksyllä peltosatotaimet nostetaan ja lajitellaan frigo-varastoon.

Kustanuksia laskettiin 2000-luvun alussa, peltosatotaimi 1 Muuttuvat kustannukset Työt Odotuspetialueen tekeminen Taimien istutus odotuspetiin koneella Kastelujärjestelmän rakentaminen ja purkaminen Kastelujen ohjaus kasvukaudella * 25 Kasvinsuojelu *7, Lannoitus * 3 Kukkien ja rönsyjen poisto * 2 Harson laitto ja poisto Satotaimien nosto ja siirto Satotaimien lajittelu ja varastointi pakkaseen Muu työ (siistintä)

Peltosatotaimi 1 Tarvikkeet Rönsytaimi Viljavuusanalyysi 1kpl/ha Harso:Covertan Pro 30 g Myyntilaatikko (80 tainta/ltk) PE-huppu myyntilaatikkoon Isot varastolaatikot Lannoitus Puutarhan PK-lannos 500kg/ha Peltokalkkisalpietari 200 kg/ha Puutarhan Y-lannos 1 400kg/ha

Peltosatotaimi 1 Kasvinsuojelu (2000-luvun alussa!) Goltix 2kg/ha * 2, Betanal (Kemifam) 3l/ha * 2 Targa Super 5 EC 3l/ha, Basta 4 l/ha Rovral 3l/ha, Topas 100 EC 0.25 l/ha Bayleton 25 0.3 kg/ha Nissorun WP 0,6 l/ha, Gusation 2kg/ha Mesurol 500SC 3l/ha * 2 kertaa Super-kiinnite 1 l/ha * 7 kertaa

Peltosatotaimi 1 Yleiskustannukset 15 % Liikepääoman korko 5 % Kiinteät kustannukset: Poisto, Kunnossapito, Vakuutus, Korko Viileävarasto Pakkasvarasto Odotuspetialue TAI astiataimialue

Jos ei tarvita sadonajoitusta Pienten kennotaimien, rönsytaimien tai frigotaimien tuottaminen viljelmän perustamiseen kesäheinäkuussa Jos rönsytaimet nostetaan keväällä, ei tarvita frigo-varastoa Saatavuus hyvälaatuisina! Hyvä hoito istutettuina! Footer 31.1.201 8

Suoraistutus tuoretaimilla Rönsytaimimaan perustaminen loppukesällä/syksyllä/ keväällä Emolle tihkuletku, muovikate hyväksi Rönsyjen ohjaaminen ja kiinnitys maahan juurtumisen varmistamiseksi Ehtivätkö Suomessa? Footer 31.1.201 8 Lehtien leikkaus 10 pv ennen nostoa Hyvä kastelu ennen nostoa edellisenä päivänä Heinä-elokuun vaihteessa marjaviljelmälle (tai odotuspetiin), tai myöhemmin? Istutus aamulla (ihanne), sadetus

Kiitos! Haluatko kokeilla? 31.1.201 8 55