H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YLO/lup/62/05 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Matti ja Ulla Hietasen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajennusta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Matti ja Ulla Hietanen Innalantie 20, 14680 Alvettula Puh.nro:0400 481956 Y tunnus: 1470120 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan navetan toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 72 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuoja sijaitsee Hauhon kunnan Aikkolan kylässä tilalla Innala RN:o 4:0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 15.12.2004. Suoritemaksu 1200 euroa Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C kirjaamo.ham@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät lietesäiliöiden vuokrasopimukset Hannu Kartanon (662 m 3 ) ja Tapio Kämärin (300 m 3 ) kanssa ja pellon vuokrasopimukset Raili ja Veikko Pikkuharjun (5,2 ha), Vesta ja Aarne Erikssonin perikunnan (2,18 ha), Arvi Jaakkolan (13,2 ha) sekä Anneli ja Heikki Kämärin (5,85) kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma alueella (35.7), Hauhon alueen (35.77) Ilmoilanselän alueella (35.771). Tomajanojaan on matkaa noin 500 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Palssarinkangas IIluokka (0408253), sijaitsee eläinsuojasta noin 2 kilometriä lounaaseen. Tomajanoja laskee Lehtelän lahteen. Järvet, Jokijärvi ja Hauhonselkä, eivät ole tilan välittömässä läheisyydessä. Lannanlevityksessä on hakemuksen mukaan huomioitu suojavyöhykkeet. Lähimpään asuttuun naapurikiinteistöön eläinsuojasta on matkaa noin 240 metriä. Lähin talousvesikäytössä oleva tilan ulkopuolinen kaivo sijaitsee noin 250 metrin päässä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Navetta Lypsykarjapihatossa on tällä hetkellä eläinpaikkoja 53 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 72 lypsylehmälle, 20 hieholle, 40 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle. Laajennus toteutetaan rakentamalla rehulatoon 17 parsipaikkaa ummessa oleville lehmille. Lannankäsittelymenetelmänä olemassa olevassa navetassa on lietelanta. Pihatossa on kokoojakourut, joista lanta johdetaan kahteen alta päin täytettävään betonirakenteiseen pumppusäiliöön, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 470 m 3. Ylhäältä päin täytettävän betonirakenteisen ja kattamaton lietesäiliön tilavuus on 1 200 m 3. Lietekuilut (120 m 3 ) toimivat valutus ja padotusmenetelmällä. Tilalla ei ole lietteen ilmastusta. Kuivikkeena käytetään kutterinlastua.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Lisäksi on vuokrattu lietetilaa kahdelta karjanpidon lopettaneelta naapurilta yhteensä 962 m 3. Vuokrasäiliöt ovat valmistuneet vuoden 1995 jälkeen. Ummessa olevia lehmiä, joita on kerrallaan noin 8 kpl, laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 1,27 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laidunnettavat lehmät pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa, mutta laitumella on astia juomavettä varten. Lehmien laidun sijaitsee tien nro 57 varrella. Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloon yhteensä noin 800 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan umpikaivoon (2 m 3 ), josta se ajetaan imuvaunulla lietesäiliöön. Kaivo tyhjennetään imupainevaunulla joko lietesäiliöön tai suoraan pellolle. Säilönnässä on käytetty biologista säilöntäainetta. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 72 ha, josta omaa on 45,5 ha ja vuokrapeltoa 26,43 ha. Lietelanta levitetään letkulevittimellä nurmelle kasvukauden aikana ja viljan sängelle ennen syyskyntöjä. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on yksi betonipalkkien päällä sijaitseva 2 700 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Säiliö tyhjennetään kondenssivedestä keväisin ja samalla tehdään pintapuolinen tarkastus. Kylätien oikaisun takia säiliö siirretään nykyiseltä paikalta ja rakennetaan suoja altaallinen katos. Kylmiössä säilytettävää säilörehun säilöntäainetta käytetään noin 2 kg vuodessa. Pieniä määriä torjunta aineita säilytetään erillisessä varastossa navetan vanhassa osassa. Peittausaineita ei käytetä. Vesihuolto ja jäteveden käsittely Toiminnassa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta. Maitohuoneen pesuvedet (noin 150 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön ja lypsyaseman lypsymontun roiskevedet imeytetään maahan. Eläinsuojan muut pesuvedet sekä wcvedet (noin 1,5 m 3 /a) johdetaan lietesäiliöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Eläimien ruokinta perustuu ruokintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa lasketaan rehuoptimi eläimen tuotostason mukaan. Ei ohiruokintaa. Tilalla on tanskalainen ilmatiivis Assentoff viljansäilöntätorni. Kyseisellä menetel
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 mällä ympäristöä rasittava kuivaus meluhaittoineen jää pois. Säilörehu tehdään tarkkuussilppurilla biologisella säilöntämenetelmällä. Lietelanta levitetään urakoitsijan toimesta letkulevittimellä suoraan kasvustoon. Vaunu on varustettu parhaalla mahdollisella levitystekniikalla (ATKvirtausmittari, pinta alan laskin, 3 valvontakameraa monitoreilla, CPS paikannusjärjestelmä, ym). Biokaasun käyttöönotto olisi ympäristön kannalta paras vaihtoehto ja jos tukipolitiikka muuttuu, se otetaan käyttöön tilalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Päästöt maahan ja vesiin Melu ja liikenne Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä. Eläinsuojan pesuvedet ja wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Lypsyaseman lattian keskellä sijaitsee sakokaivo, josta lähtee viemäriputki. Viemäriputki seuraa navetan kokoojakourua navetan taakse viemärikaivoon. Kaivo sijaitsee uuden ja vanhan pumppukaivon välissä. Viemärikaivosta lähtee imeytysputki kohti uutta lietesäiliötä. Lypsyaseman pesuvedet ovat määrältään vähäisiä (päivittäiset huuhteluvedet) eivätkä sisällä lantaa tai kemikaaleja. Maitoa ei lasketa lattialle. Toiminnanharjoittaja on esittänyt karttaliitteessä vesinäytteiden ottopisteet eläinsuojan, lietesäiliön, tuorerehusiilojen ja konehallin kuivatusvesistä Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Teurasauto käy 15 20 kertaa vuodessa. Lantaa ajetaan keväällä 1 päivä, ensimmäisen rehunteon jälkeen 2 päivää, toisen rehun teon jälkeen 1 päivä ja syksyllä sängelle jos on tarvetta 0,5 päivää. Väkirehutiivistettä tulee kuorma joka seitsemäs viikko. Eläinlääkäri käy noin kerran kuukaudessa. Siementäjä käy tilalla noin 50 kertaa vuodessa. Omalla autolla ajetaan melkein päivittäin sekä maatalous että yksityisajoa. Muu ajo on normaalia traktorilla tapahtuvaa maatalousajoa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Jätteet Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Jätelaji Määrä/a Varastointi Toimituspaikka kuolleet eläimet n. 1 kpl tilalla lumikauhassa peitettynä konehallissa destruktiolaitos, Honkajoki muovit n. 125 kg keräyspiste jäteöljyt n. 200 l tynnyreissä konehallissa ongelmajätteenkeräys muut ongelmajätteet pieniä määriä ongelmajätteenkeräys pilaantunut rehu ei muodostu metalliromu eläinten ruokajäte n. 12 m 3 katettu kuivalantala, jossa maatuvat 2 3 vuotta kierrätys peltoon TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristölle on hyötyä, koska maisema pysyy viljeltynä eivätkä pellot pusikoidu. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Toimintaa tarkastellaan tuotoksen ja rehustuksen suhteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurin riski toiminnassa on tulipalo. Tilalla on sähkötöissä tehty potentiaalitasaus eli kaikki navetan virtapiirit on kytketty vikavirtasuojan taakse. Muita riskejä ovat tarttuvat eläintaudit. Eläinsuojaan ei päästetä vierailijoita ja tilan omalle väelle on 48 tunnin sääntö. Mahdollinen lietesäiliön vuoto on savimaassa suhteellisen helppo rajata kaivurilla ja imeyttää turpeeseen. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Matti ja Ulla Hietanen esittävät hakemuksessaan, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen vaikka lupapäätökseen haettaisiinkin muutosta (YSL 101 ). Perusteena toiminnan aloittamiselle on se, että rakennuksen ulkomitat eivät tule kasvamaan ja että eläinmäärän lisäys nykyiseen on vähäistä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Hämeen TE keskus on myöntänyt luvan hallinnollisen maitokiintiön hankkimiseen (218000L, 22 400 euroa). Kiintiö on maksettu 17.12.2004. Ottaen huomioon yrityksen koon ja siihen sidotun huomattavan rahamäärän sekä eläinaineksen hitaan lisäysmahdollisuuden, olisi tärkeää saada tuotanto käyntiin mahdollisimman nopeasti. Hallinnollisen maitokiintiön osto on sidottu TE keskukselle jätettyyn investointitukihakemukseen, josta saa päätöksen ympäristöluvan käsittelyn jälkeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 10.2.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Hauhon kunnan virallisella ilmoitustaululla 5.1. 4.2.2005 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomat lehdessä 5.1.2005. Hakemuksesta on 30.12.2004 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 17.2.2005. Tarkastuksessa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 30.12.2004 päivätyillä kirjeillä lausunnot Hauhon kunnanhallitukselta ja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristölautakunta esittää 25.1.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lietesäiliöiden kunto ja tiiviys tulee varmistaa ja säiliöiden kattaminen vähintäänkin kelluvaa katetta käyttäen on tarpeen toteuttaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lietelannan varastointia varten vuokrattujen lietesäiliöiden ja lietteen levitykseen vuokrattujen peltojen vuokrasopimusten voimassaolo tulee varmistaa. Eri toiminnasta syntyvien jätevesien osalta tulisi selvittää tarkemmin muutkin kuin lupahakemuksessa esitetyt käsittelyvaihtoehdot. Vaikka lannan levitys ei varsinaisesti kuulu luvanvaraiseen toimintaan tulee lannan levitykseen varattujen peltojen osalta huomioida Hauhon suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetty Tomajanojan suojavyöhyke se
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 kä valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mm. lannan levityksen ja sallittujen levitysajankohtien ja maan muokkauksen suhteen. Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa asetetut talousveden laatuvaatimukset. Porakaivovedestä tulisi huomioida erityisesti arseenin pitoisuudet alueen kallioperän luontaisesti korkeiden pitoisuustasojen vuoksi. Toiminnasta mahdollisesti tulevia päästöjä vesistöön tulee tarkkailla eläinsuojien, lietesäiliöiden ja tuorerehusiilojen kuivatusvesistä. Hauhon kunta, rakennustarkastaja on 21.2.2005 päivätyssä kirjeessään todennut, että Hauhon kunnalla ei ole huomauttamista Matti Hietasen ympäristölupahakemuksesta, joten Hauhon kunta puoltaa Matti Hietasen ympäristölupaa eläinsuojan toiminnan laajentamiseen Hauhon kunnan Aikkolan kylässä tilalle Innala RN:o 4:0. Nykyisin alue ja lähiympäristö on hajaasutusaluetta ja maa ja metsätalouskäytössä. Alueella ei ole mitään määräyksiä, eikä alueelle ole suunnitteilla mitään kaavoja, joten nykyinen toiminta voi jatkua ja laajentua eläinsuojan toiminnan merkeissä. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 22.2.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Hakija on 1.3.2005 ilmoittanut, ettei anna vastinetta. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Matti ja Ulla Hietaselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Lupamääräykset 1. Tilalla Innala RN:o 4:0 sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 72 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliöissä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 / lypsylehmä, 15 m 3 / hieho ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 / avopintainen säiliö m 2. Selvitys nykyisten käytössä olevien lantavarastojen tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee vastata vähintään kahdeksan kuukauden lannantuotantoa. Jos lypsylehmät pidetään laidunkautena yöt sisällä, varastotilavuutta tulee olla kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä talteen. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Selvitys nykyisten säilörehuvarastojen sekä umpikaivon tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.(ysl 43, 45 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietteen kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. ( YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 5. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Mahdollisesti myöhemmin perustettavat jaloittelutarhat tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäistä eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia jaloittelutarhoja koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla vähennetään maaperän ja vesien pilaantumisriskiä. Jaloittelualueilla ja tiivispintaisilla kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Jaloittelutarhojen tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. Asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi. 6. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava tiiviiseen liete tai virtsasäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Käsittelyn tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. Käsittelyvaatimus perus
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 tuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 7. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojan, lietesäiliöiden ja puristenestesäiliön kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 8. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt on katettava ja ne on pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, ilmastuksen on tapahduttava katetussa säiliössä. Jos käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 4 hiehoa tai lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 58 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristö
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 ministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 10. Lannan levitystä I ja II luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, 45 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että I ja II luokan pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Liian lähelle kaivoa tai lähdettä levitetty lanta saattaa pilata veden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Normaalia pidemmällä varastointiajalla tarkoitetaan yleisen eläinraatojen keräysjärjestelmän edellyttämiä säilytysaikoja pidempiä varastointiaikoja. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lietesäiliöiden ja säilörehusiilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien lietesäiliöiden tiiveydestä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja ja rehusiiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät käytettävissä oleva lannan varastotilavuus
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat muut jätemäärät ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RMO C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hauhon kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajennuksen tulisi
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Eläinsuojasta matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön on noin 240 metriä ja laajennus toteutetaan olemassa olevan rakennuksen sisällä. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan katsoa olevan riittäviä. Kyseessä on lypsykarjan kasvatus ja lietesäiliöt edellytetään katettavaksi. Edellä luetellut seikat pienentävät hajuhaittojen esiintymisen todennäköisyyttä, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei siis aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 58 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 72 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 30.4.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Perustelu Matti ja Ulla Hietanen ovat esittäneet Hämeen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön, että hakemuksen mukainen eläinsuojan laajennus voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa. Perusteena toiminnan aloittamiselle toiminnanharjoittaja esittää, että rakennuksen ulkomitat eivät tule kasvamaan ja eläinmäärän lisäys verrattuna nykyiseen on vähäistä. Hakemuksen mukaan Hämeen TE keskus on myöntänyt luvan hallinnollisen maitokiintiön hankkimiseen ja kiintiö on maksettu 17.12.2004. Toiminnanharjoittajan mukaan ottaen huomioon yrityksen koon ja siihen sidotun huomattavan rahamäärän sekä eläinaineksen hitaan lisäysmahdollisuuden olisi tärkeää saada tuotanto käyntiin mahdollisimman nopeasti. Hallinnollisen maitokiintiön osto on sidottu TE keskukselle jätettyyn investointitukihakemukseen, josta päätöksen saa ympäristöluvan käsittelyn jälkeen. Hämeen ympäristökeskus määrää, että Matti ja Ulla Hietasen eläinsuojan laajennus voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 1 000 euron suuruista vakuutta vastaan. Vakuusasiakirjat on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle mikäli päätöksestä valitetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Eläinsuojan laajennus tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja eläinmäärän lisäys on vähäistä. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä ei aiheuta merkittävää muutosta ympäristössä. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6 8, 28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 1200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Matti ja Ulla Hietanen, saantitodistuksella Innalantie 20, 14680 Alvettula Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hauhon kunnanhallitus Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Lisätiedot Hauhon kunnan virallisella ilmoitustaululla Hämeen Sanomissa Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Maria Väänänen, puh. 020 490 3884. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 ). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Tarkastaja Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).