Aika ja paikka: klo , Ystadinkatu 3, Tammisaari (Raasepori)

Aika ja paikka: 14.11.2013 klo 17.00 18.10, Ystadinkatu 3, Tammisaari (Raasepori) Päätöksentekijät Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos vpj. Vihti Ingrid Träskman Inkoo x Bjarne Roth Hanko Aslak Palenius Lohja Sara Moilanen Inkoo Risto Alén Hanko x Lahja Stenberg Karkkila Pasi Saario Vihti x Jarmo Aho Lohja Maaret Laine Lohja Matti Johansson Lohja x Veijo Kämppi 31, 32, 33, 35, 36 Raasepori x Ilkka Lähteenmäki 31, 32, 35, 36 Lohja Hannele Monthén Lohja Ronny Avellan Raasepori x Merja Laaksonen Siuntio x Antero Honkasalo Siuntio Marja-Leena Muurinen Karkkila x Sikke Leinikki Vihti Niklas Merikallio Vihti Muut osallistujat: Christine Perjala, valmistelija esittelijä, pöytäkirjanpitäjä. p. 020 690 145, sähköpostiosoite roskaraati@roskaraati.fi. Leila Andersin, Raaseporin kaupunginlakimies. ASIAT: 1. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 31 2. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 32 3. LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSEN JOHDOSTA, LÄHTEENMÄKI, DNRO 03574/2013 33 4. SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄ LÄNSI- UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA 34 5. EKOMAKSUT JA JÄTEPISTEN VUOSIMAKSUT 35 6. TIEDOKSI 36 1

31 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Ehdotus Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Asia 1 2

32 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asia 2 Ehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antero Honkasalo ja Sikke Leinikki. **** Ennen seuraavan asian käsittelyä, ilmoitti jäsen Ilkka Lähteenmäki olevansa esteellinen pykälien 33 ja 34 käsittelyissä, ja poistui käsittelyjen ajaksi kokoustilasta. 3

Asia 3 33 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSEN JOHDOSTA, LÄHTEENMÄKI, DNRO 03574/2013 Valmistelu: Raaseporin kaupunginlakimies Leila Andersin, leila.andersin(at)raasepori.fi, jäteasiamies Christine Perjala, roskaraati@roskaraati.fi Esittelijä: jäteasiamies Christine Perjala 0206 90145 Helsingin hallinto-oikeus pyytää Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalta lausuntoa Ilkka Lähteenmäen hallinto-oikeudelle tekemien valitusten johdosta. Ilkka Lähteenmäki on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen jätelautakunnan päätöksistä 12.6.2013 25 ja 4.7.2013 30. Jätelautakunta on päätöksessä 12.6.2013 25 päättänyt hyväksyä äänin 6-3, että siirrytään Lohjan kaupungin alueella kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tämä päätös ei kuitenkaan koske Sammatin, Saukkolan, Pusulan ja Nummen kaupunginosia, joissa on jo entuudestaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Lautakunta on myös päättänyt, että määrätään vanha sopimusperusteinen/kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus päättymään 2.10.2016. Kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan jätteenkuljetusjärjestelmään siirrytään 3.10.2016 alkaen. Päätöksessä 4.7.2013 30 on jätelautakunta päättänyt (äänin 7-2 ja 1 tyhjä ääni) edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä, että jäsen Ilkka Lähteenmäki on esteellinen hallintolain 28.1 :n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla kun hän on jäteyhtiön yhtiökokouksessa toiminut pienosakkaina olevien jätteenkuljetusyrityksien edustajana ja asiamiehenä. Esteellisyysäänestyksen jälkeen kokouksen 12.6.2013 pöytäkirja hyväksyttiin yksimielisesti sillä muutoksella, että sivulla 14 oleva virke muutettiin muotoon: Jäsenet Matti Johansson ja Ilkka Lähteenmäki poistuivat kokouksesta. Valitus Ilkka Lähteenmäki vaatii, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan 12.6.2013 tekemän kuljetusjärjestelmäpäätöksen 4 ja palauttaa asian uuteen käsittelyyn sekä kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Lähteenmäki tarkoittanee lautakunnan päätöstä 12.6.2013 25, jonka asianumero on 4. Lähteenmäki vaatii myös lautakunnan 4.7.2013 tekemän päätöksen kumoamista. Koska lautakunta päätti kokouksessaan 4.7.2013 ainoastaan lautakunnan kokouksen 12.6.2013 pöytäkirjan hyväksymisestä, Lähteenmäen valitus koskenee lautakunnan päätöstä 4.7.2013 30. 4

Lähteenmäen mukaan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Lähteenmäellä on eri käsitys kokousten kulusta kuin mitä pöytäkirjoihin on kirjattu. Lähteenmäen mielestä hänen esteellisyyttään koskevaa asiaa ei käsitelty oikealla tavalla muuan muassa siksi, että hänelle ei annettu mahdollisuutta esittää näkemyksiään esteellisyydestä, ei myöskään selvityksiä ja oikeusoppineiden lausuntoja jotka hän oli hankkinut esteellisyysepäilystä. Lähteenmäki tuo myös esille sen, että hän joutui poistumaan kokouksesta 12.6.2013, koska puheenjohtaja kehotti häntä poistumaan uhaten kutsua paikalle poliisin. Jätelautakunnan vastaus perusteluineen Jätelautakunta katsoo, että Lähteenmäen valitukset ja kaikki niissä esitetyt vaatimukset tulee alla esitettävin perustein perusteettomina hylätä. Tapahtumat kokouksissa Jätelautakunta toteaa Lähteenmäen kokouksen kulkua koskevista väitteistä, että kokouksen kulkuun liittyvät tapahtumat on kirjattu pöytäkirjoihin, jotka pöytäkirjan tarkastajat ovat tarkastaneet ja hyväksyneet. Kokouksen 12.6.2013 pöytäkirjan tarkasti lautakunta. Esteellisyys Lainsäädäntö Kuntalain 52 :n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä on säännöksen 2 momentin mukaan voimassa, mitä hallintolain 27 30 :ssä säädetään. Hallintolain 28 :ssä säädetään esteellisyysperusteista. Säännöksen 1 momentin 1-6 kohdissa säädettyjen esteellisyysperusteiden lisäksi henkilö on saman momentin 7 kohdan mukaan esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 27 :n 1 momentin mukaan esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Saman lain 29 :n 2 momentin mukaan monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää toimielin. Jäsen saa tällöin osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. 5

Kuntalain 52 :n 5 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Esteellisyyssäännösten soveltaminen valituksenalaisessa asiassa Jätelautakunnan puheenjohtajan tietoon oli tullut, että lautakunnan jäsen Ilkka Lähteenmäki oli toiminut jäteyhtiö Rosk n Roll Oy Ab:n yhtiökokouksessa yhtiön pienosakkaina olevien jätteenkuljetusyritysten edustajana. Valituksenalaisessa asiassa jätelautakunnan käsiteltävänä oli jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen eli asia, joka oleellisesti vaikutti pienosakkaina oleviin Lähteenmäen jäteyhtiön yhtiökokouksessa edustamiin jätteenkuljetusyrityksiin. Sekä kuntalaissa että hallintolaissa korostetaan henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisessa ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa, vaikka hallintolain mukaan monijäsenisen elimen jäsenen esteettömyydestä päättääkin toimielin. Tavanomainen menettely kunnallisissa toimielimissä onkin, että henkilö ilmoittaa esteellisyydestään ja sen perusteista ja tämän jälkeen poistuu kokoustilasta asian käsittelyn ajaksi, mikä merkitään pöytäkirjaan. Ennen kokousta oli lautakunnan sihteeri selvittänyt Kuntaliiton johtavalta lakimieheltä Heikki Harjulalta hänen näkemystään Lähteenmäen mahdolliseen esteellisyyteen ja miten asia tulisi käsitellä. Hän vastasi seuraavaa: Kun Ilkka Lähteenmäki on ollut yhtiön edustajana ja asiamiehenä, voidaan perustellusti katsoa, että hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä vaarantuu hallintolain 28.1 :n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla. Toimielimen kokouksessa kuka hyvänsä läsnäolijoista voi ottaa esteellisyysasian esille. Jos hän ei itse oma-aloitteisesti vetäydy asian käsittelystä, puheenjohtajan on saatettava esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Koska lautakunnan tietoon oli tullut Ilkka Lähteenmäen mahdollisen esteellisyyden aiheuttava toiminta eikä Lähteenmäki itse jäävännyt itseään asian käsittelystä, tuli toimielimen ratkaista kysymys hänen esteellisyydestään. Lähteenmäki ei saanut itse osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn, koska lautakunta oli päätösvaltainen ilman hänen läsnäoloaan. Kokouksessa 12.6.2013 puheenjohtaja kehotti tästä syystä Lähteenmäkeä poistumaan, koska lautakunnan tuli ratkaista, oliko Lähteenmäki esteellinen osallistumaan jätteenkuljetusasian käsittelyyn. Puheenjohtajan kehotus ei koskenut poistumista koko kokouksesta vaan ainoastaan esteellisyysasian käsittelystä ja mikäli Lähteenmäki olisi todettu esteelliseksi, jätteenkuljetusasian käsittelystä. Lähteenmäki ilmoitti, että hän ei poistu paikalta, vaan haluaa kertoa oman näkemyksensä, miksi hän ei ole esteellinen. Koska Lähteenmäki ei poistunut esteellisyyskäsittelyn ajaksi paikalta, päätti puheenjohtaja keskeyttää kokouksen. Tauon aikana Lähteenmäki ilmoitti puheenjohtajalle, että hän poistuu kokouksesta täysin, kuten hän tekikin. Tästä syystä lautakunta katsoi, ettei ollut enää tarpeen ratkaista, oliko Lähteenmäki esteellinen jätteenkuljetusasiassa, koska hän oli poistunut kokouksesta kokonaan. 6

Kokouksessa 4.7.2013 ( 30) tarkastettiin kokouksen 12.6.2013 pöytäkirja. Koska tarkastettavana oli pöytäkirjaan kirjattu päätös jätteenkuljetusasiassa, tuli päättää, onko Lähteenmäki esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että Lähteenmäki on esteellinen hallintolain 28 :n 1 momentin kohdan 7 nojalla, koska hän on edustanut jäteyhtiön yhtiökokouksessa jätteenkuljetusyrityksiä, joiden asemaan jätteenkuljetusratkaisu vaikuttaa. Lautakunnan menettely Lähteenmäen esteellisyyttä koskevan asian ratkaisemisessa oli täysin kunta- ja hallintolain säännösten mukainen. Lainsäädännössä ei aseteta toimielimen esittelijälle tai puheenjohtajalle velvollisuutta ennen toimielimen kokousta ilmoittaa toimielinten jäsenille heidän mahdollisesta esteellisyydestään vaan lainsäädäntö päinvastoin korostaa henkilön omaa vastuuta asiassa. Lausuntoon liitetään otteet tarkistetuista pöytäkirjoista koskien valituksen alaisia päätöksiä sekä jäteyhtiön kokouspöytäkirjat. Tausta-aineistoa: Valituskirjelmä ja muut asiaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä jätelautakunnan toimistossa ja lautakunnan kokouksessa. Valituskirjelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Ehdotus Jätelautakunta päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle yllä esitetyn lausuntonaan asiassa. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Käsittely Ilkka Lähteenmäki oli ilmoittanut esteellisyydestä ja poistunut kokoustilasta. Näin ollen hän ei osallistunut asian käsittelyn. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta tarkasti pykälän välittömästi. 7

Asia 4 34 SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄ LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA Päätöksen valmistelussa on huomioitu Suomen Kuntaliiton 29.1.2013 päivätty yleiskirje "Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä". Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen perusteista Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Jätelain 36 :n mukaan pääsääntönä on kunnan järjestämä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei ole päätetty kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta 37 :n mukaisesti. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueen kunnissa Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 30.4.2013. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta (JL 149.4 ). Siirtymäajan johdosta kiinteistön haltijoilla sekä alan yrityksillä on pidempi aika sopeutua muutokseen. Kunnan vahva vastuu jätteenkuljetuksesta on EU-oikeuden edellyttämää. Kyse on julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus on jätelain mukainen perusmalli. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Kuljetuspalvelut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja siten, että kuljetusyrittäjillä myös uusilla ja erikokoisilla yrityksillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kilpailutuksen ja sopimuksen tekee kunnan jäteyhtiö. 8

Urakka-alueiden määrä ja suuruus riippuu kunnan tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pidetään riittävän pieninä, jotta myös pienimmät kuljetusyritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Jätelakiin on toissijaisesti jätetty mahdollisuus valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, mikäli jätelain 37.1 :ssä määritetyt vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kuitenkin poikkeus, jonka valinnalle tulee olla erityisiä perusteita. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätösvallan rajaaminen on ollut tarpeen kiinteistön haltijan oikeusturvan turvaamiseksi. Lisäksi päätösvallan rajaamisella on pyritty siihen, että kunnan on kuljetusjärjestelmää valitessaan varmistettava jätelain 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta kuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi. Jätelain 37 :n mukaan kiinteistön haltijan järjestämä (ent. sopimusperusteinen) jätteenkuljetus on edelleen sallittua, jos se täyttää lain vaatimukset. Jätelain 37 :ssä on edellytetty, että 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset, eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin ja että jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja jäte kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Päätös tehdään kaikkien kunnan vastuulle kuuluvista sako- ja umpikaivolietteistä. Jotta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien laissa mainittujen ehtojen täyttyä. Jos laissa säädetyt ehdot eivät täyty kiinteistön haltijan järjestämissä jätteenkuljetuksissa, jätelautakunnan on tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetuskysymystä uudelleen. Jätelain 37 :n sanamuodon perusteella kunta voi päättää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöön ottamisesta jätelain 149 :n mukaisessa menettelyssä, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyisivätkin. 9

Tiedot nykytilanteesta Kaikissa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueen kunnissa Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan päätöksen ( 19, 16.5.2013 ja 27, 12.6.2013) mukaisesti lautakunta on teettänyt selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilasta alueellisen Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n selvitys, liite 1). Kyseisessä selvityksessä on yksityiskohtaisesti esitelty sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän nykytilannetta. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n näkemyksen mukaan jätelain 37.1 :n edellytykset eivät kokonaisuudessaan täyty Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella. Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavien kiinteistöjen tiedot jakautuvat tällä hetkellä lautakunnan toimialueella useille tahoille (mm. kuntien rakennusvalvonta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset jne.). Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella ei ole missään kunnassa tai muullakaan taholla systemaattisesti ylläpidettyä rekisteriä viemäriverkostoon liittymättömistä kiinteistöistä. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella arvioidaan hajajätevesihankkeen mukaan olevan noin 33 000 kiinteistöä viemäriverkoston ulkopuolella. Arvion mukaan noin 72 % selvityksen piiriin kuuluneista kiinteistöistä tyhjennyttää sako- tai umpikaivonsa kerran tai useammin vuodessa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella viemäriverkostoon kuulumattomat asuinkiinteistöjen haltijat ovat tilanneet sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyspalvelut suoraan alan yrityksiltä. Toimialueella toimii n. 30 sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyksiä hoitavaa yritystä. Käytettävissä ei kuitenkaan ole tietoja kiinteistön haltijoiden ja kuljetusyrittäjien kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien palveluiden sisällöstä, hintojen tai muiden ehtojen kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tai hintaeroista ei alueilla. Nykyjärjestelmässä viranomaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta seurata ja valvoa sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyksiä, kuljetuksia ja päätymistä asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tiedonpuute syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden paikoista ja määristä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaisten valvonnan vaikeaksi. Ympäristönsuojeluviranomaisten tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit. Lietteen vastaanottopaikkana Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueella ovat kuntien vesihuollon vastaanottopisteet. Kuntien vesihuollossa on tieto vastaanotetun lietteen määrästä, mutta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueella ei tiedetä miltä kiinteistöltä haetaan lietteitä, kuka lietteet kuljettaa ja minne ne viedään. 10

37 1 mom 1 kohdan edellytys: Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätelain 149 :n mukaan jätelautakunnan on tarkastettava vanha sopimusperusteinen jätteenkuljetus jätelain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella. Käytännössä kaikkien edellytysten arviointi nykytilanteessa on vaikeaa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalla ei ole mahdollista varmistua siitä, että kuljetuspalveluita on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus suosii lähinnä vanhoja kuljetusyrityksiä. Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään sako- ja umpikaivolietteiden osalta koko Länsi- Uudenmaan jätelautakunnan alueella asiakkaille saataisiin varmistettua yhdenvertainen ja tasapuolinen palvelu ja hinnoittelu. Kuljetusliikkeiden hinnoittelu ei ole läpinäkyvää kotitalouksien näkökulmasta katsottuna, sillä kuljetusliikkeillä ei ole tapana ilmoittaa maksuistaan kotisivuillaan, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Jätelautakunnan on mahdotonta todeta, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, kun se ei ole saanut kuljetusyrityksiltä riittäviä yksilöityjä tietoja. Jätelain 37 1 momentin 1 kohdan edellytyksen ei voida todeta täyttyvän. 37 1 mom 2 kohdan edellytys: Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuteta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Nykyisessä järjestelmässä Länsi-Uudenmaan jätelautakunta ei pysty vaikuttamaan sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon toimivuuteen. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta tai ympäristönsuojeluviranomainen ei myöskään voi saada varmuutta siitä, että kaikki kiinteistöt huolehtivat sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksistä ja lietteen toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolloin on olemassa ympäristön pilaantumisen riski. Kunnallisen jätteenkuljetuksen myötä lietteiden saaminen asianmukaiseen käsittelyyn olisi nykyistä järjestelmällisempää ja luotettavampaa sekä tyhjennyksen ja kuljetuksen valvominen helpompaa. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, että kaikki lietteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään niin, että niiden ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Kunnallisessa jätteenkuljetusjärjestelmässä lietteiden kuljetukseen luodaan yhtenäinen ja tehokas keräysjärjestelmä koko Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueelle, joka palvelisi mahdollisimman montaa eri tahoa (Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, ympäristöviranomaiset, asiakkaat, kuljetusliikkeet ja Rosk n Roll Oy Ab) sekä samalla minimoisi ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset. 11

Näin ollen siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestäjään sako- ja umpikaivolietteiden osalta on tarpeen kiinteistön haltijoiden yhdenvertaisen kohtelun, palveluiden tarjonnan ja laadun varmistamisen sekä jätehuollon yleisen toimivuuden ja valvonnan tehostumisen varmistamiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kotitaloudet tilaisivat sako- ja umpikaivolietteidensä kaivojen tyhjennyksen Rosk n Roll Oy Ab:ltä haluamallaan jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysrytmillä. Nykyisen sopimusperusteisen kuljetuksen jatkaminen ei kokonaisuutena edistä jätehuollon toimivuutta tai tue jätehuollon alueellista kehittämistä jätelain 37 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla. 37 1 mom 3 kohdan edellytys: Vaikutukset muodostavat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. Vaikutukset kotitalouksien asemaan Nykytavalla toteutuessa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kotitaloudet ovat eriarvoisessa asemassa. Kotitalouksien kannalta yhtenäinen kunnan kokonaan kilpailuttama jätteenkuljetus, merkitsisi tasa-arvoista ja varmatoimista sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä lietteen tyhjennykset voitaisiin reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi sekä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä lietteenkuljetuksessa kotitaloudet tilaisivat sako- tai umpikaivonsa tyhjennyksen suoraan kuntien yhteiseltä jäteyhtiöltä Rosk n Roll Oy Ab:ltä haluamallaan jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysrytmillä. Kun kullekin kiinteistöllä on sopiva tyhjennysväli, niin tyhjentämisellä edistetään järjestelmän toimivuutta ja siten myös vähennetään ympäristöhaittoja. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä lietteen kuljetuksen etuna olisi lietteen tyhjennyksen suunnitelmallisuus. Suunnitelmallisuus vähentää kiinteistöllä tai kiinteistöstä aiheutuvien paikallisten ympäristöhaittojen riskiä. Sen voidaan myös olettaa tasoittavan kuntien vastaanottopaikkoihin päivittäin saapuvia lietemääriä. Myös vastaanottopaikkojen sijaintia ja kuljetuksia voidaan optimoida kokonaisuutena. 12

Vaikutukset yritysten asemaan Uudella yritystoiminnalla ei ole kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa juurikaan todellisia mahdollisuuksia tulla markkinoille. Tämä järjestelmä varmistaa lähinnä vanhojen yritysten asemaa ja mahdollistaa tehotonta toimintaa, kilpailun vääristymistä ja luonnollisia monopoleja, kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa todetaan. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä Rosk n Roll Oy Ab toteuttaisi sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten tarjouskilpailut hankintalainsäädännön mukaisesti avoimina tarjouskilpailuina, joihin kaikki nykyiset kuljetusurakoitsijat voisivat ottaa osaa. Tämä takaa myös uusille yrityksille aloittamismahdollisuuden, tehostaa kuljetusyritysten toimintaa ja mahdollistaa innovaatioiden käyttöönottoa. Rosk n Roll Oy Ab pitäisi urakkasopimusten keston riittävän pitkänä, hajauttaisi kilpailutukset ajallisesti sekä määrittelisi urakka-alueet siten, että niitä voi tarjota myös pienet, yhden tai muutaman auton omistavat yritykset. Kilpailutuksiin voisivat osallistua vain yritykset, jotka on rekisteröity jätehuoltorekisteriin ja jotka ovat täyttäneet kaikki lakisääteiset velvoitteensa. Rosk n Roll Oy Ab:n järjestämissä kuljetuksissa kartoitetaan palvelun tarvitsijat tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin. Urakoiden ohjaamisessa otettaisiin käyttöön Rosk n Roll Oy Ab:n muissa urakoissa käytössä oleva asiakaspalautteisiin perustuva bonusjärjestelmä. Urakoitsijoilta edellytettäisiin vähäpäästöisen kuljetuskaluston käyttöä. Ajoneuvoja ohjattaisiin Rosk n Roll Oy Ab:n ajonohjaustietojärjestelmän avulla. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen jatkamista ei voida pitää yritysvaikutuksiltaan yleisesti myönteisenä. Vaikutukset viranomaisten asemaan Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään sako- ja umpikaivolietteiden osalta viranomaisten seuranta- ja valvontamahdollisuudet parantuisivat olennaisesti. Tiedot kuljetuksen piirissä olevista kiinteistöistä, kuljetettavista lietteistä, tyhjennyskerroista ja kuljetuksessa mahdollisesti ilmenevistä epäkohdista saataisiin kunnan järjestämässä kuljetuksessa ajantasaisina jätelautakunnan tietoon sekä valvontaviranomaisten käyttöön. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tiedot tulevat vasta viiveellä kerran vuodessa tai korkeintaan neljännesvuosittain jätelain 143 :n mukaiseen kuljetusrekisteriin, jota Länsi- Uudenmaan jätelautakunta pitää. 13

Kunnan järjestämässä ja kilpailuttamassa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa siirtyvät tyhjennyksiä koskevat tiedot automaattisesti rekisteriin. Näin rekisterien ylläpito tehostuu ja tiedot olisi mahdollista pitää jatkuvasti ajantasaisina. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta voisi panostaa tietojen luotettavuuteen sekä ajan tasalla pysymiseen yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan pitämät rekisterit parantavat olennaisesti valvonnan edellytyksiä, mikä puolestaan vähentää sako- ja umpikaivolietteistä aiheutuvia ympäristöriskejä. Rosk n Roll Oy Ab:n ajonohjaustietojärjestelmän avulla voidaan valvoa, että kiinteistöltä haettu lietteet päätyy oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Jätelautakunnan oman virkatoiminnan ja jätelain täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien kannalta kiinteistönhaltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta ei voida pitää myönteisenä verrattuna kunnan järjestämään kuljetukseen. Nykyisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän jatkamisen vaikutukset eivät muodostu jätelain 37 :n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi, kun otetaan erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. Vaikuttamismahdollisuuden varaaminen Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on ennen päätöksen tekemistä varannut kaikille, joiden oloihin päätöksen tekemisellä on huomattava vaikutus, mahdollisuuden saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikutusmahdollisuuksien varaamiseksi niille, joihin asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, tiedotettiin asian vireillä olosta hallintolain 41 :ssä edellytetyllä tavalla. Asiaa koskeva ilmoitus on ollut nähtävillä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan verkkosivujen lisäksi kuntien ilmoitustaululla 15.2.- 15.3.2013. Asiaa koskeva ilmoitus on lisäksi julkaistu seuraavissa lehdissä: 19.2.2013 Länsi-Uusimaa, 20.2.2013 Ykkös-Lohja, Kakkilalainen, 21.2. Vihdin Uutiset, Etelä-Uusimaa, Ykkössanomat, Kirkkonummen Sanomat sekä 22.2.2013 Västra Nyland lehdessä asiaa koskeva artikkeli on ollut esillä. Tämä lisäksi on erillinen lausuntopyyntö lähetetty kaikille Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan kunnille, jätteenkuljetusyrityksille ja Rosk n Roll Oy Ab:lle. Mielipiteitä ja kannanottoja asiassa on saatu yhteensä 36, joista 19 saapui yksityishenkilöiltä, 3 yhdistyksiltä ja 4 jätteenkuljetusyrityksiltä. Myös Hangon kaupungin tekninen lautakunta, Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta, Karkkilan kaupungin ympäristölautakunta, Lohjan kaupunginvaltuusto, Raaseporin kaupunginhallitus, Raaseporin Vesi liikelaitos, Vihdin ympäristölautakunta, Ympäristöyritysten Liitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry ja Rosk n Roll Oy Ab ovat toimittaneet asiassa kannanottonsa. 14

Mielipiteensä toimittaneet yksityishenkilöt 19 kpl, kahta lukuun ottamatta, vastustavat jätteiden kuljetusten siirtämistä kunnalliseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Hangon kaupungin tekninen lautakunta, Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta, Karkkilan kaupungin ympäristölautakunta, Lohjan kaupunginvaltuusto, Raaseporin kaupunginhallitus, Vihdin ympäristölautakunta vastustavat kuljetusten siirtämistä kunnalliseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Jätteenkuljetusyrityksistä 3 vastustavat siirtymistä kunnalliseen jätteenkuljetusjärjestelmään kuten myös yhdistykset, Ympäristöyritysten Liitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry. Kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen siirtymistä vastustavien edellä todettujen mielipiteiden ja kannanottojen johdosta todetaan seuraavaa: Johtopäätös Vanhan sopimusperusteisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten jatkaminen kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena edellyttäisi, että jätelain 37 :n mukaiset edellytykset täyttyisivät. Jokaisen edellytyksen tulee täyttyä, ei ole riittävää, että jatkaminen olisi vanhojen kuljetusyritysten kannalta myönteistä tai että kunnat sitä puoltaa lausunnossaan. Jätelautakunnalla ei ole asiassa harkinnanvaraa, jos edellytykset eivät täyty. Jätelautakunta tekee kuljetusjärjestelmän tarkastamista koskevan päätöksen jätelain 37 ja 149 :n nojalla. Asian ratkaisee jätelautakunta itsenäisesti. Jotta vanhaa sopimusperusteista sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien jätelain 37 :n mukaisten edellytysten täyttyä. Kysymys on laillisuusharkinnasta eikä edellytyksistä voi poiketa. Kuten edellä on todettu, jätelain 37 :n mukaiset edellytykset eivät täyty sopimusperusteisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen jatkamiseksi kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena. Jätelautakunnan on siten jätelain 149 :n mukaisesti päätettävä siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen ja määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Sako- ja umpikaivolietteiden keskitetty hallinta on tärkeää vesiensuojelun takia. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä sopimusperusteisessa kuljetusjärjestelmässä ei ole varmuutta siitä, ovatko kaivot asianmukaisessa kunnossa, tyhjennetäänkö ne jätehuoltomääräysten vaatimusten mukaisesti ja toteutuuko lietteiden lain mukainen käsittely. Nykyjärjestelmässä ei myöskään voida näyttää toteen, että järjestelmä on tasapuolinen ja kattava kaikilla alueilla. Kattavan viranomaisrekisterin ylläpito on nykyjärjestelmässä aikaa vievää ja kallista ellei jopa mahdotonta. Kolmen vuoden määräaika päättyisi lyhyimmillään toukokuussa 2016 ja pisimmillään 1.5.2017. On tarkoituksenmukaista sovittaa siirtymäaika muuhun alueen jätteenkuljetuksen kilpailuttamiseen siten, että se ei tapahdu yhtä aikaa muiden kilpailutusten kanssa ja mahdollisimman monella yrittäjällä on mahdollisuus osallistua tähän hankintaan. 15

ny- Liiteluettelo: Liite 34/1: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen kytilanneselvitys Liite 34/2: Sako- ja umpikaivolietekuljetusjärjestelmästä lausunnot ja kannanotot Liite 34/3: Vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin Päätösehdotus Päätetään siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen kaikissa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueen kunnissa. Määrätään vanha sopimusperusteinen/kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus päättymään aikaisintaan 31.5.2016. Kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmään siirrytään myöhemmin erikseen hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti. Siirtyminen on kuitenkin tapahduttava 1.5.2017 mennessä. Päätetään myös, että sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikat määritellään uusissa jätehuoltomääräyksissä. Täytäntöönpano: Muutoksenhauista huolimatta päätös täytäntöönpannaan. Käsittely Ennen pykälän käsittelyä ilmoitti varajäsen Veijo Kämppi, että hän on esteellinen asian käsittelyssä ja poistui käsittelyn ajaksi kokoustilasta. Ilkka Lähteenmäki oli ilmoittanut esteellisyydestä ja poistunut kokoustilasta. Näin ollen hän ei osallistunut asian käsittelyn. Esittelijä jakoi Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon koskien sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämistä (pöytäkirjaliite 1), joka oli jäänyt pois esittelyaineistosta. Lisäksi esittelijä jakoi, FCG Suunnitelma ja tekniikka Oy selvityksen pohjalta tehdyn luettelon (pöytäkirjaliite 2), jätelautakunnan alueella toimivista, sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrittäjistä. Luetteloon on merkitty Uudenmaan ELY-keskukselta saatu tieto (14.11.2013) siitä mitkä kuljetusyrittäjät ovat rekisteröityneet jätelain 142 mukaiseen rekisteriin. Luetteloon on myös merkitty tiedot siitä mitkä kuljetusyrittäjät ovat toimittaneet jätelautakuntaan jätelain 143 mukaiset tiedot. Keskustelun aikana jäsen Antero Honkasalo ehdotti, että jatketaan sako- ja umpikaivojätteiden osalta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja asia otetaan uudelleen tarkasteluun jos ilmenee, että jätelain määräykset eivät täyty. Ehdotusta kannattivat jäsenet Eva Roos, Lahja Stenberg sekä varajäsen Merja Laaksonen. 16

Jäsen Sikke Leiniki ehdotti, että jätelautakunta päättää määrätä kiinteistön haltijoiden järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12.2016. Sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöttäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnassa. Kunnan on tehtävä hakemus jätelautakunnalle 1.1.2015 mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. Ehdotusta kannatti jäsen Jarmo Aho. Koska oli tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, suoritettiin niiden välillä äänestys. Ne, jotka kannattavat jäsen Honkasalon ehdotusta äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat jäsen Leinkin ehdotusta äänestävät JAA. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 EI-ääntä (Bjarne Roth, Lahja Stenberg, Merja Laaksonen, Antero Honkasalo ja Eva Roos) ja 3 JAA-ääntä (Jarmo Aho, Seija Kannelsuo-Mäntynen ja Sikke Leinikki). Äänestyksessä jäsen Honkasalon ehdotus voitti äänin 5-3. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Honkasalon ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 EI-ääntä (Bjarne Roth, Lahja Stenberg, Merja Laaksonen, Antero Honkasalo ja Eva Roos) ja 3 JAA-ääntä (Jarmo Aho, Seija Kannelsuo-Mäntynen ja Sikke Leinikki). Äänestyksessä jäsen Honkasalon ehdotus voitti äänin 5-3. Päätös Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että jätelautakunta oli päättänyt äänin 5-3, että jatketaan sako- ja umpikaivojätteiden osalta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja asia otetaan uudelleen tarkasteluun jos ilmenee, että jätelain määräykset eivät täyty. Puheenjohtaja Seija Kannelsuo- Mäntynen jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä seuraavin perusteluin: Julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Selvitysten mukaan mitkään jätelain 37 mukaiset edellytykset kiinteistökohtaiseen jätehuoltoon eivät täyty. Lisäksi alueella toimii rekisteröimättömiä yrittäjiä. Kuljetusyrittäjät eivät ole toimittaneet jätelain 39 :n mukaisia tietoja jätehuoltoviranomaiselle mikä oleellisesti vaikeuttaa valvonta- ja seurantatyötä. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen asiassa. 17

35 EKOMAKSUT JA JÄTEPISTEN VUOSIMAKSUT Asia 5 Rosk n Roll Oy Ab ei esitä tässä vaiheessa vuosimaksuihin muutoksia vaan esittää, että vuoden 2014 vuosimaksut ovat samat, kuin vuonna 2013. Päätösehdotus Jätelautakunta hyväksyy esityksen mukaisesti, että ekomaksut ja jätepisteiden vuosimaksut ovat samat vuonna 2014, kuin vuonna 2013. Liiteluettelo: Liite 35/1: Ekomaksut ja jätepisteiden vuosimaksutaulukko. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 18

36 TIEDOKSI Jäteasiamiehen viranhaltijapäätökset 216-439. Helsingin hallinto-oikeus 26.9.2013: Päätös jätemaksua koskevaan valitukseen. Valittaja on hakenut jätemaksun kohtuullistamista. Valittaja on ilmoittanut, että mökin käyttö on vähäistä ja jätettä syntyy noin yksi jätesäkki vuodessa. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen jäteasiamiehen päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus 26.9.2013: Päätös jätemaksua koskevaan valitukseen. Valittaja on hakenut vapautusta kiinteistön jätepistemaksuun. Valittaja on vedonnut korkeaan ikäänsä, heikkoon terveydentilaansa ja, että hän ei toimita jätettä jätepisteille. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen jäteasiamiehen päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus 14.10.2013: Päätös jätemaksua koskevaan valitukseen. Valittaja on hakenut Karjalohjan ympäristölautakunnan päätöksen kumoamista. Valittaja on vedonnut siihen, että hänellä tulee vain vähän jätettä ja ne voi polttaa saunan uunissa. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus 14.10.2013: Päätös jätemaksua koskevaan valitukseen. Valittaja on hakenut vapautusta kiinteistön ekomaksuun. Valittaja on vedonnut siihen, että heidän kotitalous ei käytä ekomaksulla katettavia palveluja esim. ekopisteitä, ongelmajätteiden keräyspisteitä ym. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen jäteasiamiehen päätöksestä. Rosk n Roll Oy Ab 4.11.2013: Raportti 2/2013 Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle ajankohtaisista asioista. Hyötyjätteen keräys ja kuljetus syväkeräysurakka-alueella UA 1 on kilpailutettu. Tarjouskilpailu toteutettiin avoimena menettelynä ja se julkaistiin Hilmassa 2.10.2013. Kilpailutus koski hyötyjätteen keräystä ja kuljetusta syväkeräysurakka-alueella UA 1 ajalla 1.1.2014-31.12.2015,optio 1) 1.1.2016-31.12.2016 ja optio 2) 1.1.2017-31.12.2017. Urakan voitti HFT Network Oy. Perusteluina oli tarjouspyynnön mukaisesti edullisin hinta. Liiteluettelo: Liite 36/1: Rosk n Roll Oy Ab:n raportti 2/2013 Liite 36/2: Hyötyjätteen keräys ja kuljetus syväkeräysurakka-alueella UA 1 kilpailutuksen asiakirjat Päätösehdotus Jätelautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan viranhaltijapäätöksistä. Jätelautakunta merkitsee muut asiat tiedoksi. Päätös Jätelautakunta päätti olla käyttämättä otto-oikeuttaan viranhaltijapäätöksistä. Muut asiat merkittiin tiedoksi. 19

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 14.11.2013 PÖYTÄKIRJAN LIITE MUUTOKSENHAKU Pykälät 31, 32, 33, 36 Päätöksestä, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Kuntalaki 91 Pykälä 34 Kunnallisvalitus. Muutosta tähän päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusasiakirjat toimitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, os. Ratapihantie 9, 00520 Helsinki valtion noudattamana virka-aikana viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä, tiedoksiantopäivästä lukien, siten ettei nähtävänä olopäivää taikka tiedoksiantopäivää lasketa valitusaikaan. Valitusasiakirjat voi jättää itse, lähetin välityksellä, valtuutetun asiamiehen taikka postin välityksellä. Valitukseen on liitettävä tämä päätös, asiakirjat joihin valittaja haluaa vedota sekä selvitys päivämäärästä, josta valitusaika lasketaan. Pykälä 35 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimus on toimitettava kirjallisena Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle ja siihen on liitettävä ote päätöksestä, jota oikaisuvaatimus koskee. Jätelaki 81, Kuntalaki 89, 91, 92, 93