Näkymiä alueelliseen terveyden edistämiseen. Sirkka Jakonen Ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Näkymiä alueelliseen terveyden edistämiseen Sirkka Jakonen Ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.11.2017 1

Sisältö Nykyisen taustaorganisaationi esittely ja tulevat muutokset Näkökulmia Itä-Suomen hyvinvointi- ja terveyshaasteisiin Sote kunta maakunta, Mikä muuttuu? Kunnan tehtävät hyvinvointityössä Maakunnan tehtävät hyvinvointityössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanon valvonta 2

Dahlgren and Whitehead (1991) talk of the layers of influence on health. They describe a social ecological theory to health. Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.11.2017 3

Itä-Suomen vahvuudet hyvinvointityön tukena Itä-Suomi on kehittyvä asuin- ja työssäkäyntialue. Kaunis ja puhdas luonto vesistöineen, runsaasti loma-asutusta. Matkailu vahvistaa alueen elinkeinoelämää. Hyvät Venäjä-yhteydet Hyvinvoinnin sekä luomu- ja lähiruuan korkeatasoinen osaaminen. Väestön hyvinvointi Itä-Suomessa rakentuu elinkeinoelämän kilpailukykyyn, luonnonvarojen korkeaan jalostusasteeseen ja korkeaan työllisyyteen. Hyvä yhteistyö kuntien, maakuntien, kansalaisjärjestöjen ja alueviranomaisten kesken edesauttaa Itä-Suomen kehittämistä. Itä-Suomen vahvoja osaamisaloja ja tulevaisuuden kasvualoja perinteisten metsä-, matkailu- ja luomuosaamisen lisäksi ovat bioenergia, nanomateriaalit, vihreä kemia, energiatekniikka, mittausja sensoritekniikka sekä hyvinvointiteknologia. (www.avi.fi) 4

Itä-Suomen erityispiirteet - haastavat hyvinvointityötä Ikärakenne Huoltosuhde Korkea työttömyysaste Muuttoliike Toisen asteen koulutuksen leikkaukset Korkea sairastavuus Harva asutus Pitkät etäisyydet Joukkoliikenne Rajan läheisyys 5

HS 17.11.2017 (Tilastokeskus, THL, TEM Timo Aro) 6

Aluehallintovirasto nyt Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. 7

Suomessa on nyt kuusi aluehallintovirastoa Manner- Suomessa sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Aluehallintovirastoilla on 12 toimipaikkaa Hämeenlinna, Helsinki ja Kouvola Turku Mikkeli, Joensuu ja Kuopio Vaasa, Jyväskylä ja Tampere Oulu Rovaniemi www.avi.fi 8

Itä-Suomen aluehallintovirasto toimii Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla. Aluehallintoviraston toimialueella on 45 kuntaa ja asukkaita noin 560 000. 70% asuu taajamissa. Viraston päätoimipaikka on Mikkelissä ja toimipaikat Joensuussa sekä Kuopiossa. 9

Ohjaavat ministeriöt Aluehallintovirastot (6) Henkilöstöä noin 1 228 (31.12.2016) Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM SM OM TEM VM MMM OKM YM Ylijohtaja Työsuojelu (5) vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy muu asiakasaloitteinen valvonta viranomaisaloitteinen valvonta tuotevalvonta osallistuminen työrikosten käsittelyyn Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (6) sosiaali- ja terveydenhuolto ympäristöterveyden huolto alkoholihallinto kuluttaja- ja kilpailuasiat peruspalvelujen arviointi Pelastustoimi ja varautuminen (6) pelastustoimen, varautumisen ja sisäisen turvallisuuden kehittäminen poikkeusoloihin varautumisen koordinointi peruspalvelujen arviointi Opetus- ja kulttuuritoimi (6) opetus lasten päivähoito kirjasto liikunta nuorisotyö oppilaitosrakentaminen peruspalvelujen arviointi Ympäristöluvat (4) vesilain mukaiset asiat lupa-asiat, korvausasiat, hallintopakkoasiat ympäristönsuojelulain mukaiset asiat lupa-asiat, korvausasiat, koetoimintailmoitukset Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö Maistraatit Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelujen -vastuualue Hallinnon ulkoistetut palvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet Valtori ja KEHA-keskus Työpaikat Kunnat 20.11.2017 10

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova-virasto) 1.1.2020 www.alueuudistus.fi 20.11.2017 11

Tehtävämme 2020 Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveysala Ympäristötehtävät Työsuojelu LUPA Myöntää lupia ja oikeutuksia Rekisteröi toimijoita OHJAUS Ohjaa ja kehittää toimintaa Rahoittaa palvelutuotantoa ja hankkeita VALVONTA Valvoo toiminnan lainmukaisuutta Lisäksi virasto vastaa kuntien ja maakuntien yleisestä laillisuusvalvonnasta, elinkeinojen valvonnasta, palkkaturvasta ja muista oikeusturvatehtävistä. SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 20.11.2017 12

Viraston ohjaus ja rakenne muutoksen tukena Valtioneuvosto OM SM VM OKM MMM TEM STM YM VNK UM PLM LVM Ohjausryhmä sekä valmisteluryhmä/-verkosto Substanssiohjaus kukin ministeriö toimialallaan Valtion lupa- ja valvontavirasto Viraston johtaminen ja yhteisen ohjauksen piirissä olevat asiat Viraston substanssityö SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 20.11.2017 13

Sote Kunta Maakunta muutoksessa 1.1.2020 20.11.2017 14

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 20.11.2017 15

Kunnan tehtävät hyvinvointityössä 16

www.alueuudistus.fi 17

Kunnan tehtävät hyvinvointityössä ThL 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen päätöksenteossa Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 19

Kunnan tehtävät hyvinvointityössä ThL 12 (1/3) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. 20

Kunnan tehtävät hyvinvointityössä ThL 12 (2/3) Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysindikaatoreita. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 21

Kunnan tehtävät hyvinvointityössä ThL 12 (3/3) Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. 22

Maakunnan tehtävät hyvinvointityössä 23

Maakunnan tehtävät hyvinvointityössä Laatia maakuntastrategia, jossa otetaan huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, Koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa, Asettaa omassa suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot, Arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen, Antaa kunnille asiantuntijatukea sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ehkäisevässä päihdetyössä sekä Järjestää ehkäisevät palvelut. 26

Maakunta tukee kuntia hyvinvointityössä Maakunta antaa kunnille asiantuntijatukea sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä. Esimerkkejä maakunnan kunnille antamasta tuesta: Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, kuten hyvinvointikertomuksen tekemiseen ja ennakkoarviointiin liittyvä tuki ja koulutus, Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen, Ehkäisevän päihdetyön ja turvallisuuden asiantuntijatuki, Väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn koordinointi ja tuki ja Valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki. 27

Rahoitusta kuntien ja maakuntien hyvinvointityöhön Jatkossa kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa sen mukaan, miten hyvin se hoitaa tehtävänsä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Myös maakuntien valtionosuuksiin vaikuttaa jatkossa se, miten maakunnan toimet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Arvioinnin perusteena ovat maakunnat toimet, joilla ehkäistään kansansairauksia ja syrjäytymistä ja joilla edistetään ikääntyvän väestön toimintakykyä ja vähennetään tapaturmia. Perusteena on myös maakunnan onnistunut toiminta edistää sosiaalista hyvinvointia ja työllistymistä. Kunta ja maakunta voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa valtionosuuden perusteena oleviin indikaattoreihin. Ne kertovat, miten kunnat ja maakunnat ovat toiminnallaan onnistuneet aikaansaamaan muutosta. 28

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanon valvonta 29

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanon valvonta Aluehallintovirastot selvittivät valvontaohjelman painopisteiden mukaisesti terveydenhuoltolain 12 toimeenpanon tilannetta kunnissa, erityisesti hyvinvointikertomustyön osalta. Valvonta toteutui 2015-2016 vuoden vaihteessa. Valvonnassa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) tiedonkeruu kuntajohdolle 2015 tuloksia. Itä-Suomen kunnista TEA-kyselyn vastaus puuttui 17 kunnalta (pyydettiin lisäselvitykset). 30

Hyvinvointikertomukset vuonna 2015 31

Valvonnan keskeiset huomiot Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksen teon tukena käytössä vain niukasti valvontakohteena 2018, Hyvinvointikertomusten tavoitteet pääosin linjassa vallitsevaan tilanteeseen, mutta toimenpiteet ja seuranta jääneet joissakin kertomuksissa ohueksi, Valtuustolle raportointi ei aina toteutunut, Eri ikäryhmät huomioitu melko hyvin hyvinvointikertomuksissa, Pääosin hyvinvointikertomukset tehty moniammattillisena ryhmänä, Melko laajasti kunnan omia asiakirjoja (linkitetty) ja tilastoja hyödynnetty. Myös Sotkanetista saatavia tilastoja hyödynnetty ja Yhteys kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun osassa kertomuksia heikko. 32

Hyvinvointikertomustilanne 10/2017 (1/3) Kaikki itäsuomalaiset kunnat ovat tehneet laajan hyvinvointikertomuksen joko edellisellä valtuustokaudella 2013-2017 tai tekevät uudella 2017-2020. Etelä-Savo (14 kuntaa): kaudella 2013-2017 kaksitoista (12) kuntaa, kaudella 2017-2020 kaksi (2) kuntaa tehnyt laajan hvkn. Essotessa hyvinvointikoordinaattorin tehtävä ja Essoteen ollaan perustamassa maakunnallista monialaista hyte ryhmää. Kuinka ne kunnat, jotka eivät kuulu Essoteen? 33

Hyvinvointikertomustilanne 10/2017 (2/3) Pohjois-Karjala (14 kuntaa): kaudella 2013-2017 kymmenen (10) kuntaa, kaudella 2017-2020 kolme (3) kuntaa tehnyt laajan hyvinvointikertomuksen. Kaikki loput kunnat (10) valmistelevat myös laajaa hyvinvointikertomusta tälle valtuustokaudelle. Osassa kuntia työ jo pitkällä. Tähän tuki Pohjois-Karjalan Kansanterveydenkeskukselta. Maakunnassa (maakuntaliitto) nimetty henkilö, joka vastaa hyte työn ja osallisuuden koordinoinnista ja valmistelee maakuntauudistuksen osalta hyte asioita. Maakunnallinen hyte ryhmä nimetty (maakuntaliitto). 34

Hyvinvointikertomustilanne 10/2017 (3/3) Pohjois-Savo (18 kuntaa): Kaudella 2013-2017 kahdeksan (8) kuntaa, kaudella 2017-2020 kymmenen(10) kuntaa on tehnyt laajan hyvinvointikertomuksen. Usealle tällä valtuustokaudella valmistuneelle kunnalle laaja hyvinvointikertomus oli ensimmäinen, vaikka lainsäädäntö on ollut voimassa useita vuosia. Maakunnassa nimetty henkilö, joka valmistelee maakuntauudistuksen osalta hyte asioita. Maakunnallinen hyte ryhmä nimetty, jossa kaikkien kuntien edustus (maakuntaliitto). Alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnittelu käynnistynyt. 35

Kuntiin pysyvät hyte rakenteet Poikkihallinnollisia johtamisen käytäntöjä ja toimeenpanorakenteita (monialaiset hyvinvointityöryhmät ja koordinaatio), Järjestöjen mukaan ottaminen Hyvinvointitavoitteisiin sitoutumista kuntasuunnittelussa Ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä (seurantajärjestelmä) Vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä Riittäviä resursseja Yhteistyötä maakunnan kanssa 36

Vuoden 2018 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asia tulee olemaan esillä eri tilaisuuksissa (STM aluekierrokset) ja mahdollisesti ohjauskirje kuntiin. 37

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa TEA 2017 Terveydenedistämisaktiivisuus, kuntakysely 2017, 91% Manner-Suomen kunnista vastasi kattaen 98% koko maan väestöstä. Päälöydökset: Poikkihallinnollisen koordinaation ja johtamisen rakenteet ovat kehittyneet myönteisesti Päätösten ennakkoarviointimenetelmien käyttö on harvinaista Kuntien johtoryhmistä 46% ei käsittele väestöryhmien välisiä terveyseroja eikä 27% elintapoja 44% ei raportoi valtuustolle tietoja väestöryhmien välisistä terveyseroista eikä 40% tietoja elintavoista Hyvinvointikoordinaattori yhä useammin sijoitettu muualle kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Lähde: THL tilastoraportti 38/2017) 38

Lähde: Tilastoraportti 38/2017 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa TEA 2017 39

Itä-Suomen aluehallintovirasto puh. 029 501 6900 sirkka.jakonen@avi.fi www.avi.fi Postiosoite: PL 50 50101 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Asiointiosoitteet: Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36, Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14, Kuopio Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö Puistokatu 29, Kuopio 44