ENERGIATEHOKKUUS. versio 0.95

Samankaltaiset tiedostot
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö

Keski-Suomen energiatase 2016

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Jyväskylän energiatase 2014

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Jyväskylän energiatase 2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN PÄÄPILARIT. Rakennusten energiaseminaari 2017 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Keski-Suomen energiatase 2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Energia, ilmasto ja ympäristö

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Energiapoliittisia linjauksia

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Lähtökohdat ja päätökset

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto


Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energian hankinta ja kulutus

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Maatalouden energiapotentiaali

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energian tuotanto ja käyttö

Transkriptio:

1 versio 0.95 Koonnut 2.12.2008 Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere Puh 040 5460174, email: eero.nippala@tamk.fi

Tämä kalvoaineisto on koottu RIL "Rakennetun omaisuuden tila" - ROTI - projektiin syys-marraskuussa 2008. Kalvoaineiston ovat koonneet Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. RIL:stä yhteyshenkilönä on ollut Teemu Vehmaskoski. Energiatehokkuus paneelin puheenjohtaja toimii TKK:lta Heikki Lamminaho ja sihteerinä Matti Sivunen. 2 0. Rakennetun ympäristön energiatehokkuus - Rakennuskanta - Liikenne - Teollisuus - Ilmasto, ilmastonmuutos - Sähköntuotanto, energiantuotanto 1. Energiankulutus 2. Energiajohtaminen Suunnittelu Ylläpito, kehittäminen, omistaminen, omavaraisuus 3. Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus

3 0. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN

4 RAKENNUSKANTA

5 Uudet energiamääräykset v. 2010 ja 2012 2010 Tiukennetaan 30-40 % Määräysten rakenne sama kuin aikaisemmin Lausuntoja käsitellään Annettaneen jo vuoden 2008 lopussa, voimaan 1.1.2010 2012 Tiukennetaan vielä noin 20 % Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun Otetaan primäärienergia tarkastelun kohteeksi Lähde: Mikko saari, VTT Rakennusvalvontapäivät, Lahti 2008

Rakennusten energiamääräykset kiristyvät vuonna 2010 ja 2012 6 Rakennusosien U- arvot 1976 1978 1985 2003 2007 2010 lausunto 2012? Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 -> 0,11? Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09 -> 0,07? Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14/0,1 1 -> 0,11/0,09? Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1,0 -> 0,8? Ovet 0,7 0,7 0,7 1,4 1,4 0,7 -> 0,6? Muut laskennan lähtöarvot n50-luku 6 6 6 4 4 2 2? LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 30% 30% 50% 50%? Vaipan lämpöhäviön jousto 0 0 0 10 % 20 % 30 % 30 %? Kokonaisenergiavaatimus? Primäärienergiavaatimus? Lähde: Mikko saari, VTT Rakennusvalvontapäivät, Lahti 2008

7 http://www.tut.fi/units/rka/rtt/tutkimus/ekorem/ekorem_loppuraportti_051214.pdf www.tut.fi / Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa

8 www.tut.fi / Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa

9

10

Lämmityksen energiankulutuslaskennan vertailutieto saatetaan laskea koko rakennuksen tilavuudelle, vaikka osa rakennusta olisikin lämmittämätön. Tämä aiheuttaa virhettä. 11

12

13

14

15 Varusteiden ja laitteiden yleisyys asunnoissa ja kotitalouksissa 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 Viemäri WC Vesijohto Kylpy/suihku Huoneistosauna Keskuslämmitys Mikrotietokone 10 Lämmin vesi Internet-yhteys 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Tilastokeskus

16 60 Asumisväljyys m2/henkilö 2005 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Tanska Viro Liettua Puola Hollanti

17 LIIKENNE

Väylät 18 Tieverkosto maantiet sillat, alikulut, tunnelit kevyen liikenteen väylät yksityis- ja metsäautotiet Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Raideliikenneverkosto rautatiet metro raitiotiet Tietoliikenneverkosto maa- ja ilmakaapelit linkkitornitt keskukset tv,radio,puhelin,internet Vesiväylät merisatamat kanavat sisävesiväylät padot Lentokentät kiitotiet rullaustiet terminaalit kentät.

19

20

CO2 (t/a) Liikenteen päästöjen kasvu Suomessa 21 Liikenteen hiilidioksidipäästöennuste (LVM 15.10.2007) 18 000 000 Liikenteen päästöjen kasvu tulee henkilöautoliikenteestä, josta yli puolet on vapaa-ajan liikkumista 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 Kasvuennuste Vähennystavoite Ilmaliikenne Vesiliikenne Junat MP+Mopot KA LA PA 6 000 000 HA 4 000 000 2 000 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Kuvan lähde: Liikenne 2030, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2007 22 Liikenteen hiilipäästöt ja tavoitteet Ajoneuvo- ja polttoainetekniikka Yhdyskuntarakenne, elämäntavat Joukkoliikenteen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Autoilun rajoittaminen 2010 2020 2030 2040 2050

23

24

25

26 ILMASTO

Kuukausikeskilämpötilat, Helsinki 27

Kuukausikeskilämpötilat, Sodankylä 28

29 Lähde: Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos

30 ILMASTONMUUTOS

Vuoden keskilämpötilan ja sademäärän muuttuminen Suomessa 31 http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_18.html

32

33 Maapallon keskilämpötilan muutokset havaintotietojen perusteella: harmaa käyrä esittää poikkeamia jakson 1961-90 keskiarvosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet, jotka on analysoitu Etelämantereen jäätikkökairauksista, on merkitty sinisillä neliöillä. Sininen yhtenäinen viiva kuvaa suoraan ilmakehästä mitattuja hiilidioksidipitoisuuksia. http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ http://www.fmi.fi/saa/tilastot_4.html

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen 34 Lämpötilan nousu Muutokset maan routimisessa ja lumipeitteessä; Routasuojaukset hyvä pitää nykyisellä tasolla, jolloin routavaurioriski pienenee Sademäärän kasvu Eroosion ja sortumariskin kasvu; Rakentamisen ohjauksessa kiinnitettävä huomiota maaperän ominaisuuksiin Pohjaveden tason vaihtelu; Kosteusrasitus rakenteissa, puurakenteiden lahoaminen, teräsrakenteiden syöpyminen, teiden alentunut kantavuus, rakennusten painuminen savimailla Tulvariskin muutokset; Myrskytuulen nostattamat rannikkotulvat, rankkasadetulvat rakennetuilla alueilla, pienten vesiväylien tulvariski, keskusjärvien tulviminen, talvitulviin varautuminen Huuhtoutumisen lisääntyminen; Eroosioherkkiä alueita vältettävä Kuivuusjaksojen kasvava todennäköisyys etenkin kesäisin Sään ääriarvojen muutokset Mahdollinen myrskytuhojen kasvu Rankkasateet Kuivuusjaksot ja helteet Lähde: Seppo Saarelainen, VTT

35 ENERGIANTUOTANTO

Energialähteet Suomessa 2006 36 Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet. 1492 PJ Lähde: Tilastokeskus 2007

37 http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/lokakuun2008pikatilasto.pdf

Lokakuu 2008 38 http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/lokakuun2008pikatilasto.pdf

Yhden vuorokauden (31.10.2008) tunnit eriteltynä 39 http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/lokakuun2008pikatilasto.pdf

Sähkön hankinta energialähteittäin 2007 (90,3 TWh) Kivihiili 14,8 % Nettotuonti 13,9 % Öljy 0,4 % Vesivoima 15,5 % Tuuli 0,2 % Turve 7,3 % 40 Biomassa 10,9 % Maakaasu 11,4 % Ydinvoima 24,9 % Jäte 0,7 % http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiavuosi%202007%20-%20s%c3%a4hk%c3%b6.html

41

GWh / kk GWh/ Month SÄHKÖNTUOTANTO ENERGIALÄHTEITTÄIN POWER GENERATION BY ENERGY SOURCE 42 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 06 2 06 3 06 4 06 5 06 6 06 7 06 8 06 9 06 10 06 11 06 12 06 1 07 2 07 3 07 4 07 5 07 6 07 7 07 8 07 9 07 10 07 11 07 12 07 y dinv oima - Nuclear 2017 1811 2008 1952 1520 1726 1909 1531 1571 1975 1959 2023 2030 1833 2025 1952 1555 1776 1975 1770 1623 2009 1959 1992 tuuliv oima - Wind 18 8 9 11 8 12 11 6 14 13 19 25 18 7 12 20 13 8 8 10 20 23 22 30 v esiv oima - Hy dro 1312 1158 997 857 1305 1104 566 491 642 711 885 1285 1296 1235 1184 996 1460 1112 1109 1087 966 1079 1172 1275 puu ja muu bio - Bio 986 915 1008 875 654 693 716 735 725 894 933 952 966 931 957 838 742 672 727 739 694 782 877 895 muu ei-bio - Others 63 56 62 59 56 43 39 49 59 65 66 66 66 61 62 55 51 41 38 44 53 52 58 64 turv e - Peat 582 562 709 523 424 246 303 478 494 623 692 652 684 654 675 592 517 293 245 397 509 649 680 718 maakaasu - Natural gas 1287 1208 1302 992 681 486 509 826 1071 1196 1236 976 1136 1163 947 747 629 506 538 552 758 955 1169 1153 öljy - Oil 43 41 41 32 28 26 36 38 39 35 45 47 39 49 38 23 20 17 13 18 28 31 35 34 hiili - Coal 1167 1281 1461 949 943 1186 1305 1548 1767 1643 1580 1040 1296 1528 1212 827 609 812 260 749 1229 1526 1726 1629 y hteensä - Total 7475 7040 7598 6250 5620 5524 5395 5703 6382 7155 7416 7065 7530 7462 7112 6050 5595 5237 4913 5365 5881 7105 7699 7789 http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiavuosi%202007%20-%20s%c3%a4hk%c3%b6.html

43

44

45 OMAVARAISUUS

Energiantuotannon omavaraisuus 46

47

48 ENERGIAN HINTA

Raakaöljyn hinta heinäkuu 1988 marraskuu 2008 49 11.9 Irakin sota alkaa Irak/ Kuwait sota Aasian finanssikriisi

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970-2006 50 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

51 14 Sähkön hinta 1.7.2008 c/kwh 12 10 8 6 4 2 0 pientalo kotital pientalo varaava sähkölämmitys

52 1. ENERGIANKULUTUS

Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö 1970 2006 Suomessa 53 Lähde: Tilastokeskus, energiatilasto

54 Lähde: Kareinen METLA

Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti 55 120 100 TWh Ennuste 80 60 40 20 Tilasto 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2025 Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

56

57

Sähkön kokonaiskulutus 2007 90,3 TWh Teollisuus 53 % 58 Häviöt 4 % Sähkölämmitys 10 % Palvelut 18 % Asuminen, maatalous 15 % Häviöt Sähkölämmitys Palvelut Asuminen Teollisuus 1997 1999 2001 2003 2005 2007 TWh 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

Primäärienergian kokonaiskulutus 59

60 http://www.tut.fi/units/rka/rtt/tutkimus/ekorem/ekorem_loppuraportti_051214.pdf

61 http://www.tut.fi/units/rka/rtt/tutkimus/ekorem/ekorem_loppuraportti_051214.pdf

Kaukojäähdytysenergian myynti 62 http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kaukojaahdytys

63 2 ENERGIAJOHTAMINEN

64

65

66 ENERGIASTRATEGIA

67

Tavoitteet CO 2 vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi 68 http://www.tem.fi/files/20585/selontekoehdotus_311008.pdf

69

70

Lämpöpumput, puun pienkäyttö, biopohjainen öljy, pelletit ja aurinkoenergia lämmityksessä 71 http://www.tem.fi/files/20585/selontekoehdotus_311008.pdf

72 3 YHDYSKUNTARAKENTEEN

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet 73 http://www.tem.fi/files/20585/selontekoehdotus_311008.pdf

74

75

76

77

Miten pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajautuminen? 78 Asutun alueen pinta-alan muutos kaupunkiseuduilla 2000-2005 + -

79

80 Yhdyskuntarakenteen hajautumisen vaikutus http://www.ytv.fi/nr/rdonlyres/5f994a4e-4915-4ce9-9c71-b5fa92771ca0/0/raportti_2002_6_korjattu.pdf

81 Lähde: Irmeli Wahlgren, VTT

82 Lähde: Irmeli Wahlgren, VTT