TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Samankaltaiset tiedostot
ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

HUS-ALUEEN HYVINVOINTIKERTOMUS. Laura Suojanen Perusterveydenhuollon yksikkö

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Kouluterveyskysely 2008

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2008

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Transkriptio:

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1

6/4/201526.3.2013 2

INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA

AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS erva TAYS erva Koko maa M N M N M N Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 75+ -vuotiaat 21 27 24 27 23 27 TERVEYDENTILAN KOKEMINEN Indikaattori HYKS erva TAYS erva Koko maa M N M N M N Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 65 67 68 73 67 70 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%) 47 47 40 47 42 47 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna verenpainetauti tai kohonnut verenpaine (%) 59 65 55 67 59 67

HENKINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS erva TAYS erva Koko maa M N M N M N Vähintään kaksi viikkoa jatkunut masennusoireilu 12 viime kk aikana, osuus (%) 23 26 23 28 24 29 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) 49 40 46 39 45 39 Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%) 51 45 52 44 52 44 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 10 15 9 13 11 15

TOIMINTAKYKY Indikaattori HYKS erva TAYS erva Koko maa M N M N M N 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia, osuus (%) 20 26 19 28 20 28 Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%) 21 27 23 30 22 29 Toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan säännöllisesti kotona selviytymään auttavien osuus (%) 21 11 22 13 22 13

RISKITEKIJÄT Indikaattori HYKS erva TAYS erva Koko maa M N M N M N Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT- C) (%) 12 3 10 2 10 2 Päivittäin tupakoivien osuus (%) 4 3 4 2 4 2 Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%) 31 25 35 28 34 28 Rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk aikana kokeiden osuus (%) 9 4 7 4 7 4

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKONAISUUS LAATUSUOSITUS Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS MUU TIETOPOHJA EVA MIKSI? alueellinen tilannekuva tiedon jäsentäminen, tiedolla johtaminen tavoitteellisuus, resurssien kohdentaminen tutkimusnäytön hyödyntäminen kerättävän tiedon laadun kehittäminen (onko saatavilla laadukasta tietoa?) poikkitoiminnallisuuden vahvistaminen systemaattisuuden vahvistaminen HUS-terveyden edistämisen tiimin resurssien hyödyntäminen hyte-kokonaisuuden vahvistamisessa UUDISTUVAT SOTE-RAKENTEET

ALUEELLINEN LAATUSUOSITUS -TYÖNJAKO HUS Perusterveydenhuollon yksikkö UML, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä HUS-HYTE-verkosto Muut yhteistyötahot 9

27.2.2015 LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Alueellinen määritelmä, visio ja tavoitteet

MÄÄRITELMÄ Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikilla tasoilla ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken tapahtuvaa toimintaa, jolla lisätään ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. (HUS TE-strategia) Lasten ja nuorten alueellisella terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan ennen kaikkea terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista yhteistyössä, vanhemmuutta tukien ja kaikkien osallisuutta vahvistaen. (HUS-HYTE) 11

VISIO Lapsen ja nuoren hyvä arki on ehyt silta hyvinvoivaan aikuisuuteen TAVOITTEET Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen: 1) Vanhemmuutta tuetaan ja vahvistetaan, erityishuomio ns. huonoosaisiin perheisiin ja lapsiin 2) Terveellisiin elintapavalintoihin tukeminen kaikilla tasoilla 3) Koululaisten yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus vahvistuvat Tutkimustiedon perusteella riskiryhmiksi tunnistettu 7-9-luokkalaiset Mielenterveyden osalta tytöt 12

TILANNEKUVA INDIKAATTORITIEDON POHJALTA KOETTU HYVINVOINTI Indikaattori (2013) 8. Ja 9. luokkalaiset Lukio 1. ja 2. luokkalaiset Ammatillinen opl 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ei yhtään läheistä ystävää Vanhemmuuden puutetta 8% 6% 8% 19% 20% 27% Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 8% 6% 8% Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7% 1% 5% 13

TILANNEKUVA INDIKAATTORITIEDON POHJALTA KOETTU TERVEYDENTILA Indikaattori (2013) 8. ja 9. luokkalaiset Lukio 1. ja 2. luokkalaiset Ammatillinen opl 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 15% 16% 22% Päivittäin vähintään kaksi oiretta 17% 15% 20% Ylipaino 15% 13% 20% Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 11% (2013) 10% (2013) 12% (2013) 14

TILANNEKUVA INDIKAATTORITIEDON POHJALTA ELINTAVAT Indikaattori (2013) 8. ja 9. luokkalaiset Lukio 1. ja 2. luokkalaiset Ammatillinen opl 1. ja 2. vuoden opiskelijat Päivittäistupakointi 12% 9% 37% Ei syö koululounasta päivittäin 43% 34% 38% Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 12% 22% 36% Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla max 1h x viikossa 31% 29% 47% Ei syö perheen kanssa yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 59% 63% 69% 15

RYHMÄTYÖ 1 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN - ALUEELLINEN MÄÄRITELMÄ JA VISIO 16

RYHMÄTYÖ 2 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN ALUEELLISET TAVOITTEET 17