HUS-ALUEEN HYVINVOINTIKERTOMUS. Laura Suojanen Perusterveydenhuollon yksikkö

Transkriptio

1 HUS-ALUEEN HYVINVOINTIKERTOMUS Laura Suojanen Perusterveydenhuollon yksikkö

2 sisältö AHVK tausta Indikaattoritieto Laatusuositus

3 ALUEELLISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TAUSTAA tilannekuva HUS-alueella kokonaisuutena nostaa esiin keskeisiä vahvuuksia ja haasteita täydentää kuntatason tietoa HUS-alueen tilannekuvalla, johon jokainen alueen kunta voi itseään halutessaan peilata THL:n perus- ja täydentävät indikaattorit, jotka ovat alueellisesti ja kansallisesti vertailtavissa kertomuksen keskeisistä nostoista on yhteistyössä alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien asiantuntijaverkoston kanssa tehty erillisenä dokumenttina julkaistava laatusuositus

4 HUS-ALUEEN VÄESTÖ HUS-alueella asuu lähes kolmannes koko maan väestöstä. Alueen väkiluku ( ) on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin asukkaan vuosivauhdilla, ja alueella ennustetaan vuonna 2030 olevan henkilöä. HUS-alueen kuntien välinen nettomuutto kasvoi viiden vuoden tarkastelujaksolla, samoin vastaanotettujen pakolaisten määrä sekä ulkomaan kansalaisten osuus. Tuhatta asukasta kohti HUS-alueella asui vuonna ,3 (HYKS-alueella 138,5) muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa. Muualla maassa vastaava luku oli 60,1. Ruotsinkielisten osuus on tarkastelujakson aikana laskenut hieman. Väestöstä ulkomaan kansalaisia on koko Suomessa neljä prosenttia ja HUS-alueella kahdeksan prosenttia.. Alle 24-vuotiaita on hieman alle kolmannes koko HUS-alueen väestöstä. Tämä ei juurikaan eroa koko maan keskiarvosta. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana ikäluokista eniten ja on nyt noin 17 %. Eniten yli 65-vuotiaita on Länsi-Uudenmaan alueella, jossa heidän osuutensa väestöstä on noin 25 %.

5 HUS-ALUEEN VÄESTÖ Koko maan keskiarvoon verrattuna HUS-alueella on hieman muuta maata vähemmän yli 65-, yli 75- ja yli 85 -vuotiaita, mutta näiden ikäryhmien osuus väestöstä on kasvanut selvästi (23 %, 9 % ja 20 %). Demografinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65-vuotta täyttäneiden lukumäärä sataa vuotiasta (työikäistä) kohti, on HUS-alueella 50, kun koko maan keskiarvo on 58,2. Sairaanhoitoalueittain koko maan keskiarvo ylittyy Lohjan (60,67), Länsi- Uudenmaan (68,12) ja Porvoon (60,38) sairaanhoitoalueilla. Elatussuhde, joka kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää sataa työllistä kohden, on kasvanut lähes kymmenen prosenttia, mutta on HUS-alueella (115) ja kaikilla alueen sairaanhoitoalueilla muuta maata (140,6) alhaisempi. HUS-alueen väestöstä 42 prosenttia asuu yhden henkilön taloudessa (2015). Lapsiperheitä on hieman vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin, 42 prosenttia vuonna Lapsiperheistä yhden huoltajan perheitä on HUS-alueella 23 prosenttia (2015) vastaten melko hyvin koko maan tasoa (21 prosenttia). Eniten yhden huoltajan perheitä on HYKS-alueella (25 %). Avioeroja vuotiailla oli 18, vastaavan ikäistä avioliitossa olevaa kohti. Avioerojen määrä on tarkastelujakson aikana kasvanut vajaalla kymmenyksellä.

6 TALOUS- JA ELINVOIMA SEKÄ PALVELUIDEN KÄYTTÖ Työllisyystilanteessa nähdään sekä myönteistä että kielteistä kehitystä Joulukuun 2016 lopussa Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELYkeskuksen) kuntien alueella oli yhteensä työtöntä työnhakijaa, 3689 (4 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11 %. Pitkäaikaistyöttömiä alueella oli Tämä on 1049 (3 %) enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueella joulukuun 2016 lopussa yhteensä 9645, mikä on 970 (9%) vähemmän kuin vuotta aiemmin. kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat HYKS-alue (2%) HUS-alue/koko maa 1,4%. alle 17-vuotiaista on ollut huostaan otettuna tai kiireellisesti sijoitettuna 2015 HUS-alueella 1,2 % ja koko maassa 1,1 % Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on noussut yli kolmanneksen HUS-alueella viidessä vuodessa ja alueella tehdään noin kolmannes koko maan lastensuojeluilmoitusten määrästä.

7 TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA

8 PERUSKOULU LK LUKIO LK AMMATTIOPPILAITOS LK 30% 29% 48% Harrastaa kuntoliikuntaa enintään tunnin viikossa 12% 20% 29% On kokeillut huumeita 45% 34% 38% Ei syö koululounasta päivittäin 15% 16% 27% Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 12% 22% 36% On kovassa humalassa vähintään kerran kuukaudessa 19% 20% 27% Kokee vanhemmuuden puutetta 17% 15% 20% Kärsii päivittäin vähintään kahdesta oireesta 59% 63% 69% Ei syö perheen kanssa yhteistä päivällistä 15% 16% 23% On kokenut seksuaalista väkivaltaa

9 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/pol 9 Johdon

10

11 29% Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 22% Ei jaksa työskennellä eläkeikään saakka 14% On merkittävästi kuormittunut psyykkisesti 19% Arvioi työkykynsä heikentyneen 9% Tuntee itsensä yksinäiseksi 34% Käyttää liikaa alkoholia 56% Tuntee elämänlaadun hyväksi

12 VIIDEN VUODEN MUUTOS TYÖIKÄISTEN INDIKAATTOREISSA

13 62% 75-vuotiaista kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 15% Vaikeuksia 500 m kävelemisessä 65-vuotiaat 49% 65-vuotiaista kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 25% Vaikeuksia 500 m kävelemisessä 75-vuotiaat 43% Tuntee elämänlaadun hyväksi

14 VIIDEN VUODEN MUUTOS IKÄÄNTYNEIDEN INDIKAATTOREISSA

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

16 KESKEISET KÄSITTEET (1/2) Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Terveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja henkistä hyvinvointia. Itsehoidossa henkilö noudattaa ilman ammattilaisen apua sellaisia hoitomuotoja, jotka palvelevat hänen elintapojaan ja hyvinvointiaan. Omahoito on yhdessä ammattilaisen kanssa räätälöityä ja näyttöön perustuvaa hoitoa, joka soveltuu parhaiten potilaan tilanteeseen, ja jota potilas tai asiakas itse omatoimisesti toteuttaa.

17 KESKEISET KÄSITTEET (2/2) Primaaripreventio on ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka avulla voidaan vähentää alttiutta sairastua. Sekundaaripreventiolla pyritään estämään sairauden eteneminen pahemmaksi poistamalla joko riskitekijä tai pienentämällä sen vaikutusta. Tertiääriprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen.

18 LAPSET JA NUORET VISIO LAPSEN JA NUOREN ARKI ON SILTA HYVINVOIVAAN AIKUISUUTEEN

19 MEKANISMI, JOLLA VAIKEAT ELÄMÄNTAPAHTUMAT LAPSUUDESSA ALTISTAVAT MYÖHEMMIN KEHITTYVILLE TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN HAASTEILLE LISÄÄNTYNYT KUOLLEISUUS SAIRAUDET, TOIMINTAKYVYN JA SOSIAALISTEN SUHTEIDEN ONGELMAT EPÄEDULLISET ELINTAPA- JA KÄYTTÄYTYMISVALINNAT SOSIAALINEN, EMOTIONAALINEN JA KOGNITIIVINEN KEHITYS HÄIRIINTYY (vaikeus prosessoida / ymmärtää tietoa, oppimisvaikeuksia) HERMOSTON KEHITYS HÄIRIINTYY (vaikeudet oppimisessa ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ylivilkkaus, masennus, pakko-oireet) VARHAISLAPSUUDEN VAIKEAT ELÄMÄNTAPAHTUMAT (hyväksikäyttö, välinpitämättömyys, väkivalta, perheen sisäiset ongelmat) Lähde:

20 LAPSET JA NUORET - TAVOITTEET Vanhemmuustaitojen tukeminen ja vahvistaminen Terveellisiin ja omaa hyvinvointia palveleviin elintapavalintoihin kannustaminen ja niissä tukeminen Yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistaminen

21 TYÖIKÄISET VISIO MIELEKÄS ELÄMÄ TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMISEKSI

22 TYÖIKÄISET - TAVOITTEET Työikäisten terveys- ja hyvinvointitiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen Hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Psyykkisen terveyden ja päihteettömyyden tukeminen kaikissa palveluissa

23 IKÄÄNTYNEET VISIO VAHVAT LIHAKSET, KIRKKAAT AIVOT, LÄHEISET IHMISET LISÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN JA VUOSIA ELÄMÄÄN

24 IKÄÄNTYNEET - TAVOITTEET Geriatrisen osaamisen monialainen vahvistaminen ja oikea kohdentaminen. Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen osaksi palveluiden kehittämistä ja tuottamista yksinäisyyden ja masennuksen ehkäisemiseksi. Kardiovaskulaaririskitekijöiden taso arvioidaan järjestelmällisesti kaikilla ikääntyneillä, ja tarvittaessa aloitetaan tehokas, näyttöön perustuva hoito.

25 KIITOS! HUS-alueen hyvinvointikertomus ja laatusuositus

26 LASTEN JA NUORTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI Kokee vanhemmuuden puutetta Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus / toistuvasti Ei yhtään läheistä ystävää Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa PERUSKOULU LK 19 % 15 % 8 % 8 % 7 % LUKIO LK 20 % 16 % 6 % 6 % 1 % AMMATTIOPPILAITOS LK 27 % 23 % 8 % 8 % 5 %

27 LASTEN JA NUORTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA TERVEYDENTILA Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi Ylipaino Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus PERUSKOULU LK 17 % 14% 14 % 11 % LUKIO LK 15 % 16 % 13 % 10 % AMMATTIOPPILAITOS LK 20 % 22 % 21 % 12 %

28 LASTEN JA NUORTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA ELINTAVAT Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa liikuntaa vapaaajalla max 1h viikossa Ei syö perheen kanssa yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Kokeillut laittomia huumeita Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa PERUSKOULU LK 45 % 30 % 59 % 12 % 12 % LUKIO LK 34 % 29 % 63 % 20 % 22 % AMMATTIOPPILAITOS LK 38 % 48 % 69 % 29 % 29 %

29 LASTEN JA NUORTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA ELINTAVAT Tupakoi päivittäin Nuuskaa päivittäin Lisäksi 9. luokan oppilaista PERUSKOULU LK LUKIO LK 45 % 30 % 34 % 29 % % menee nukkumaan klo 23 tai myöhemmin koulupäivää edeltävänä iltana 8-16 %:lla on välittömän psykososiaalisen tuen tarvetta AMMATTIOPPILAITOS LK 38 % 48 %

30 Laitoshoito VAIKEA-ASTEINEN RIIPPUVUUS TAI MUU ONGELMA Kohdennettu perheen tuki, perheterapia Perhe- ja yksilöterapia + muut interventiot Yksilön kohdennettu tuki, yksilöterapia, motivoiva haastattelu ym. RIIPPUVUUS / MUU TERVEYS- TAI SOSIAALINEN ONGELMA TERVEYDEN KANNALTA HAITALLINEN / VAARALLINEN / RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Voimavarojen tukeminen Lyhytneuvonta, motivoiva haastattelu SÄÄNNÖLLISTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN SATUNNAISTA RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ Vuorovaikutustaidot Vanhemmuustaidot Terveystieto ja tietoisuus, asenteet EI RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ

31 TYÖIKÄISTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI Elämänlaadun hyväksi tuntevat Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneen Itsensä yksinäiseksi tuntevat TYÖIKÄISET 56 % 14 % 9 % TERVEYDENTILA Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Lihavuus Arvioi työkykynsä heikentyneeksi Ei jaksa työskennellä vanhuuseläkkeeseen saakka TYÖIKÄISET 29 % 16 % 19 % 22 %

32 TYÖIKÄISTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA ELINTAVAT Päivittäin tupakoivat Alkoholia liikaa käyttävät (AUDIT-C) Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat Vaikeuksia 500 m kävelemisessä (55-64-vuotiaat) TYÖIKÄISET 15 % 34 % 16 % 6 % HUS-alueella oli vuosina työkyvyttömyyseläkkeellä vuotiasta. Heistä 53 % oli eläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden, ja 16 % tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Koko Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta 41 % sai eläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Uusista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä yli 30 % myönnetään tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, joiden taustalla on usein myös mielialaongelmia. Mielenterveyden sairauksien vuoksi myönnettäviä eläkkeitä on uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 28 %.

33 Laitoshoito VAIKEA-ASTEINEN RIIPPUVUUS TAI MUU ONGELMA / VRK Erityistason Palvelut Kohdennettu perheen tuki, perheterapia Perhe- ja yksilöterapia + muut interventiot Yksilön kohdennettu tuki, yksilöterapia, motivoiva haastattelu ym. RIIPPUVUUS / MUU TERVEYS- TAI SOSIAALINEN ONGELMA TERVEYDEN KANNALTA HAITALLINEN / VAARALLINEN / RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Työterveyshuolto + muut perustason palvelut, järjestöt Voimavarojen tukeminen Lyhytneuvonta, motivoiva haastattelu SÄÄNNÖLLISTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN SATUNNAISTA RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ Valtio, maakunta, kunta, työnantajat, järjestöt, yksilöt Vuorovaikutustaidot Vanhemmuustaidot Terveystieto ja tietoisuus, asenteet EI RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ + 0

34 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI Elämänlaadun hyväksi tuntevat Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 65-vuotiaat Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 75-vuotiaat Psyykkisesti merkittäväsi kuormittuneet, 65-vuotiaat Psyykkisesti merkittäväsi kuormittuneet, 75-vuotiaat IKÄÄNTYNEET 43 % 8 % 10 % 9 % 11 % TERVEYDENTILA Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi 75-v. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi 65-v. Lihavuus IKÄÄNTYNEET 49 % 62 % 18 %

35 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA ELINTAVAT Alkoholia liikaa käyttävät, 65-vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävät, 75-vuotiaat Vaikeuksia 500 m kävelemisessä, 65-vuotiaat Vaikeuksia 500 m kävelemisessä, 75-vuotiaat IKÄÄNTYNEET 15 % 7 % 15 % 25 %

36 TERVEYDEN MÄÄRITTÄJÄT ELÄMÄNKULUN AIKANA TERVEELLINEN JA KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ JA YHTEISÖT TERVEELLISEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET KAIKILLE Paras mahdollinen alku elämälle Kykyjen ja voimavarojen kehittyminen Työllisyys ja hyvät olosuhteet kaikille Sairauksien ehkäisemisen roolin ja vaikuttavuuden vahvistaminen Positiivisten ja negatiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten kasautuminen SIKIÖ PIKKULAPSI KOULULAINEN OPISKELIJA TYÖIKÄINEN IKÄIHMINEN PERHEEN PERUSTAMINEN

37 YHTEENVETO