HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA INFOGRAAFI 3 LAATUSUOSITUKSEN TAVOITE 6 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKEISIÄ MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ 8 LAPSET JA NUORET 10 TYÖIKÄISET 18 IKÄÄNTYNEET 26 YHTEENVETO 34 2 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

3 Käsissäsi on HUS-alueen ensimmäinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laatusuositus. Laatusuositus on syntynyt laajan ja syvällisen asiantuntijayhteistyön tuloksena, jossa on ollut mukana mm. HUS-alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteyshenkilöiden verkosto. Laatusuositus pohjautuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueelliseen tilannekuvaan, joka on kokonaisuudessaan esitelty HUS-alueen alueellisessa hyvinvointikertomuksessa (hus.fi). Tilannekuva on läpileikkaus HUS-alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Tiedot on koottu yhteen sekä kansallisista tietolähteistä että laatusuosituksen laadintaan osallistuneiden asiantuntijoiden korostamasta tutkimustiedosta. ESIPUHE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä sen menetelmistä ja työtavoista on olemassa runsaasti hyvää tietoa. Käytössä on runsaasti erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä, joiden tehoa tai vaikuttavuutta ei ole pystytty toistaiseksi osoittamaan. Lisäksi on työmuotoja, jotka eivät tällä hetkellä ole järjestelmällisessä käytössä, vaikka niiden tiedetään tuottavan tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kohteiden ja toimintojen valintaan liittyy aina arvopohjaista ja poliittistakin pohdintaa. Siksi onkin tärkeää, että tutkittuun tietoon pohjautuvat näkökulmat ja työkalut tuodaan selkeästi esiin ja jalkautetaan käytäntöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen myötä on tärkeämpää kuin koskaan oivaltaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys. Laatusuosituksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että toimintaan sekä sen arviointiin ja jatkokehittämiseen sitoudutaan ylimmästä johdosta alkaen ja sille turvataan riittävät resurssit. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 3

4 TERVEYS JA HYVINVOINTI 15% 16% 27% Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 17% 15% 20% Kärsii päivittäin vähintään kahdesta oireesta 12% 20% 29% 12% 22% 36% On kokeillut huumeita On kovassa humalassa vähintään kerran kuukaudessa Lapset ja nuoret PERUSKOULU LK LUKIO LK AMMATTIOPPILAITOS 1.-2.LK TAVOITTEET Vanhemmuustaitojen tukeminen ja vahvistaminen Terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen Yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistaminen 30% 29% 48% Harrastaa kuntoliikuntaa enintään tunnin viikossa 59% 63% 69% Ei syö perheen kanssa yhteistä päivällistä 45% 34% 38% Ei syö koululounasta päivittäin

5 HUS-ALUEELLA 15% 16% 23% 19% 20% 27% On kokenut seksuaalista väkivaltaa Kokee vanhemmuuden puutetta 14% On merkittävästi kuormittunut psyykkisesti 9% 56% Tuntee itsensä yksinäiseksi Tuntee elämänlaadun hyväksi 49% 43% Tuntee elämänlaadun hyväksi 65-vuotiaista kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 62% 75-vuotiaista kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi Työikäiset Ikääntyneet 29% TAVOITTEET Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi 22% Ei jaksa työskennellä eläkeikään saakka Terveys- ja hyvinvointitiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Psyykkisen terveyden ja päihteettömyyden vahvistaminen 19% Arvioi työkykynsä heikentyneen 34% Käyttää liikaa alkoholia 15% TAVOITTEET Vaikeuksia 500 m kävelemisessä 65 vuotiaat 25% Vaikeuksia 500 m kävelemisessä 75 vuotiaat Geriatrisen osaamisen monialainen vahvistaminen ja oikea kohdentaminen Fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn tuen tarpeen arvioiminen ja mitoittaminen yksilön tarpeen mukaan Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen osaksi palveluiden kehittämistä ja tuottamista Kardiovaskulaaririskitekijöiden järjestelmällinen arvioiminen sekä tarpeenmukainen ja tehokas hoito

6 LAATUSUOSITUKSEN TAVOITE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen ponnistellaan valtavasti, ja viimeisen viiden vuoden aikana moni asia HUS-alueella on kehittynyt entistä myönteisempään suuntaan. Tästä huolimatta esim. väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet edelleen. On siis tärkeää, että resurssit ja voimavarat kohdennetaan toimintaan, jonka voidaan todeta oikeasti tuottavan tulosta. Kaikkea avun ja tuen tarvetta on mahdotonta ennaltaehkäistä kokonaan, eivätkä kaikki valitettavasti saa apua näillä askelilla. Myönteisiä muutoksia voidaan kuitenkin saada lyhyelläkin aikavälillä aikaan, kun niiden eteen tehtävät toimet ovat tavoitteellisia, järjestelmällisiä, oikein suunnattuja ja tehokkaasti ohjattuja. Laatusuosituksen tarkoituksena on, että alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kehittäminen olisi aiempaa tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa. Laatusuositus pyrkii myös havainnollistamaan, miten paljon monialaisella yhteistyöllä voidaan vaikuttaa edullisesti ja pienillä askelilla väestön hyvinvointiin, terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. 6 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kunnilla on yhä keskeinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ja toimintaympäristön muuttuessa hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuutta onkin hyvä kirkastaa. Haluttujen tuloksien saavuttaminen edellyttää kaikkien tahojen yhteistyötä sekä sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden näkökulma huomioidaan väestölle tarjottavien palveluiden ketjun kaikissa vaiheissa. Tulevassa maakuntahallinnossa tämä edellyttää läheistä yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

7 KUVA 1. VÄESTÖN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKONAISUUS Kuntiin jäävät toimialat, yksilöt, yhteisöt, järjestöt ITSEHOITO MAHDOLLISUUKSIEN LUOMINEN, ELÄMÄNHALLINTA Sisäiset yksilölliset- ja sosiaaliset suojaavat tekijät Ulkoiset yksilölliset-, sosiaalisetja ympäristötekijät ARKI JA VAPAA-AIKA (päiväkoti, koulut, työpaikat jne.) ELINTAPAVALINNAT, ELÄMÄNLAATU RISKITEKIJÖIDEN EHKÄISY Sosiaali- ja terveyspalvelut, yksilöt ja yhteisöt, järjestöt RISKITEKIJÖIDEN HOITO OMAHOITO Voimavarojen ja suojamekanismien säilyttäminen ja korjaaminen Riskien ehkäisy LÄHIYMPÄRISTÖT SAIRAUKSIAN HOITO JA KUNTOUTUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 7

8 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKEISIÄ MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ HYVINVOINTI Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. TERVEYS Terveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja henkistä hyvinvointia. Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat niin sairaudet kuin fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, sekä ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset, arvot ja asenteet. Yksilöllä itsellään on mahdollisuus osallistua oman hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen useilla tavoilla riippuen toimintakyvyn mahdollisesta alenemisesta tai sairauden asteesta. Ammattilaisen tehtävänä on tarvittaessa tukea yksilöä hänen voimavarojensa ja suojamekanismiensa rakentamisessa ja säilyttämisessä tai niiden korjaamisessa. Tavoitteena tulee olla mahdollisuuksien luominen ja yksilön elämänhallinnan tukeminen toimintakyvyn ja terveydentilan edellytykset huomioiden. 8 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

9 ITSEHOITO Itsehoidossa henkilö noudattaa ilman ammattilaisen apua sellaisia hoitomuotoja, jotka palvelevat hänen elintapojaan ja hyvinvointiaan. OMAHOITO Omahoito on yhdessä ammattilaisen kanssa räätälöityä ja näyttöön perustuvaa hoitoa, joka soveltuu parhaiten potilaan tilanteeseen, ja jota potilas tai asiakas itse omatoimisesti toteuttaa. PRIMAARIPREVENTIO, RISKITEKIJÖIDEN ENNALTA EHKÄISY SEKUNDAARIPREVENTIO, RISKITEKIJÖIDEN HOITO Sekundaaripreventiolla pyritään estämään sairauden eteneminen pahemmaksi poistamalla joko riskitekijä tai pienentämällä sen vaikutusta. Sekundaaripreventio liittyy käytännössä sairauden hoitoon eikä se ole varsinaista sairauden ehkäisyä. TERTIÄÄRIPREVENTIO, SAIRAUDEN HOITO JA KUNTOUTUS Tertiääriprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen. Primaaripreventio on ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka avulla voidaan vähentää alttiutta sairastua. Ihmisiä ohjataan omaksumaan hyvinvointiaan ja terveyttään suojaavia ja välttämään terveydelle haitalliseksi tiedettyjä käyttäytymisen muotoja ja ympäristön riskitekijöitä. Primaariprevention tärkeimpiä keinoja terveydenhuollossa ovat rokotukset ja terveysneuvonta. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 9

10 LAPSET JA NUORET VISIO LAPSEN JA NUOREN TURVALLINEN ARKI ON SILTA HYVINVOIVAAN AIKUISUUTEEN 10 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

11 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 11

12 TAUSTA Perheiden tukeminen on parasta eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä, jolla turvataan edellytykset lapsen ja nuoren kehitykselle. Liian moni lapsi altistuu varhaislapsuutensa aikana yhdelle tai useammalle vaikealle tapahtumalle, minkä seurauksena lapselle voi kehittyä riskikäyttäytymistä. Tämän lisäksi myöhemmin elämän aikana voi ilmetä terveydelle ja hyvinvoinnille vaarallisia käyttäytymismalleja. Lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijät selittävät merkittävän osan aikuisuuden sosioekonomisista terveyseroista. Tiedetään myös, että suurin osa aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä alkaa alle 20 vuoden iässä. Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä voidaan kuitenkin vaikeiden elämäntilanteiden kohdatessa pyrkiä suojelemaan varmistamalla, että lapsen elämässä on ns. suojaavia tekijöitä, kuten myönteisiä ja turvallisia vuorovaikutussuhteita aikuisiin, onnistumisen kokemuksia sekä hyväksyvä kasvuilmapiiri. Kynnyksen lasten, nuorten ja perheen tukemiseen pitää olla riittävän matala, ja tukitoimien oikein mitoitettuja. 12 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

13 KUVA 2. MEKANISMI, JOLLA VAIKEAT ELÄMÄNTAPAHTUMAT LAPSUUDESSA ALTISTAVAT MYÖHEMMIN KEHITTYVILLE TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN HAASTEILLE LISÄÄNTYNYT KUOLLEISUUS SAIRAUDET, TOIMINTAKYVYN JA SOSIAALISTEN SUHTEIDEN ONGELMAT EPÄEDULLISET ELINTAPA- JA KÄYTTÄYTYMISVALINNAT SOSIAALINEN, EMOTIONAALINEN JA KOGNITIIVINEN KEHITYS HÄIRIINTYY (vaikeus prosessoida / ymmärtää tietoa, oppimisvaikeuksia) Lähde: HERMOSTON KEHITYS HÄIRIINTYY (vaikeudet oppimisessa ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ylivilkkaus, masennus, pakko-oireet) VARHAISLAPSUUDEN VAIKEAT ELÄMÄNTAPAHTUMAT (hyväksikäyttö, välinpitämättömyys, väkivalta, perheen sisäiset ongelmat) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 13

14 LASTEN JA NUORTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI NYKYTILA PERUSKOULU LK Kokee vanhemmuuden puutetta 19 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus /toistuvasti 15 % LUKIO LK 20 % 16 % AMMATTIOPPILAITOS 1.-2.LK 27 % 23 % ELINTAVAT Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa liikuntaa vapaaajalla max 1h/ viikossa PERUSKOULU LK 45 % 30 % LUKIO LK 34 % 29 % AMMATTIOPPILAITOS 1.-2.LK 38 % 48 % 14 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

15 TERVEYDENTILA Ei yhtään läheistä ystävää Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi Ylipaino Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 8 % 8 % 7 % 17 % 15 % 14 % 11 % 6 % 6 % 1 % 15 % 16 % 13 % 10 % 8 % 8 % 5 % 20 % 22 % 21 % 12 % Ei syö perheen kanssa yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 59 % Kokeillut laittomia huumeita 12 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 12 % Tupakoi päivittäin 12 % Nuuskaa päivittäin 4 % Lisäksi 9. luokan oppilaista % menee nukkumaan klo 23 tai myöhemmin koulupäivää edeltävänä iltana 63 % 20 % 22 % 9 % 4 % 8 16 %:lla on välittömän psykososiaalisen tuen tarvetta 69 % 29 % 36 % 37 % 5 % TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 15

16 HUS-ALUEEN TAVOITTEET LAPSEN JA NUOREN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TURVAAMISEKSI Vanhemmuustaitojen tukeminen ja vahvistaminen Jokainen, joka kohtaa työssään lapsia ja perheitä, ja osallistuu heille tarjottavien palveluiden tuottamiseen, kantaa osaltaan vastuun lapsen ja perheen elämän kokonaistilanteen arvioinnista sekä siihen puuttumisesta riittävän varhaisessa vaiheessa tarpeen mukaan. Terveellisiin ja omaa hyvinvointia palveleviin elintapavalintoihin kannustaminen ja niissä tukeminen Jokainen, joka kohtaa työssään lapsia ja perheitä, tarjoaa tietoa ja tukee käytännön tasolla lapsen, nuoren ja perheen kykyä tehdä omaa hyvinvointia palvelevia valintoja. Yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistaminen Jokainen, joka kohtaa työssään lapsia ja perheitä, ottaa vastuun yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistamisesta niin omassa käytöksessään kuin toimintamallien kehittämisessä. Nämä tavoitteet tulee ottaa huomioon, kun kehitetään sekä perinteisiä että digitaalisia palveluita. Tuen tulee olla tarjolla kaikille niin, että toimenpiteet kohdennetaan laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan tarpeenmukaisesti (kuva 3). 16 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

17 KUVA 3. Laitoshoito VAIKEA-ASTEINEN RIIPPUVUUS TAI MUU ONGELMA Perhe- ja yksilöterapia + muut interventiot RIIPPUVUUS / MUU TERVEYS- TAI SOSIAALINEN ONGELMA Perheen kohdennettu tuki, perheterapia Yksilön kohdennettu tuki, yksilöterapia, motivoiva haastattelu ym. TERVEYDEN KANNALTA HAITALLINEN / VAARALLINEN / RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Voimavarojen tukeminen Lyhytneuvonta, motivoiva haastattelu SÄÄNNÖLLISTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN SATUNNAISTA RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ Vanhemmuustaidot Vuorovaikutustaidot Terveystieto ja -tietoisuus, asenteet EI RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 17

18 TYÖIKÄISET VISIO MIELEKÄS ELÄMÄ TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMISEKSI 18 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

19 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 19

20 TAUSTA Työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostuu itse- ja omahoidon ja sitä kautta työkykyisyyden, kansallisen kilpailukyvyn ja kansantalouden näkökulma. Työikäiset osallistuvat perheidensä ja yhteisöjensä jäseninä ja työntekijöinä merkittävästi lasten, nuorten ja ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Työ itsessään tukee hyvinvointia ja terveyttä, joten työn turvaaminen yhteiskunnan toimin on ensiarvoisen tärkeää. Tukitoimia tulee kohdentaa työllistymiskyvyn turvaamiseksi niille työikäisille, jotka syystä tai toisesta ovat työelämän ulkopuolella. Yksilökohtaisen hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn näkökulma tulee siis huomioida kaikissa työikäisille suunnatuissa ja heidän käyttämissään palveluissa. 20 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

21 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 21

22 NYKYTILA TYÖIKÄISTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI Elämänlaadun hyväksi tuntevat Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet TYÖIKÄISET 56 % 14 % ELINTAVAT Päivittäin tupakoivat Alkoholia liikaa käyttävät (AUDIT-C) TYÖIKÄISET 15 % 34 % 22 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

23 TERVEYDENTILA Itsensä yksinäiseksi tuntevat Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Lihavuus Arvioi työkykynsä heikentyneeksi Ei jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka 9 % 29 % 16 % 19 % 22 % Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat Vaikeuksia 500 m kävelemisessä (55 64-vuotiaat) 16 % 6 % HUS-alueella oli vuosina työkyvyttömyyseläkkeellä vuotiasta. Heistä 53 % oli eläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden, ja 16 % tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Koko Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta 41 % sai eläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Uusista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä yli 30 % myönnetään tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, joiden taustalla on usein myös mielialaongelmia. Mielenterveyden sairauksien vuoksi myönnettäviä eläkkeitä on uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 28 %. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 23

24 HUS-ALUEEN TAVOITTEET TYÖIKÄISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TURVAAMISEKSI Työikäisten terveys- ja hyvinvointitiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen Kaikkien palvelujärjestelmän toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta tietopohjaa voidaan kehittää ja hyödyntää tehokkaammin työikäisille kohdistetuissa palveluissa. Hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Ammattilaisen vastuulla on tukea yksilöä näyttöön perustuvassa omahoidossa, joka räätälöidään ottaen huomioon yksilön elämäntilanne ja muutosvalmius. Psyykkisen terveyden ja päihteettömyyden tukeminen kaikissa palveluissa Psyykkisen terveydentilan ja päihteiden käytön selvittäminen entistä tehokkaammin, sekä haasteisiin puuttuminen varhaisemmassa vaiheessa. Työikäisten kohdalla korostuu itse- ja omahoidon merkitys, sekä kehittymässä olevien riskien ja työ- tai toimintakyvyn alenemisen mahdollisimman varhainen tunnistaminen (kuva 4). 24 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

25 VAIKEA-ASTEINEN RIIPPUVUUS TAI MUU ONGELMA / VRK KUVA 4. Laitoshoito Perheen kohdennettu tuki, perheterapia Perhe- ja yksilöterapia + muut interventiot Yksilön kohdennettu tuki, yksilöterapia, motivoiva haastattelu ym. RIIPPUVUUS / MUU TERVEYS- TAI SOSIAALINEN ONGELMA TERVEYDEN KANNALTA HAITALLINEN / VAARALLINEN / RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Erityistason palvelut Työterveyshuolto + muut perustason palvelut, järjestöt Voimavarojen tukeminen Lyhytneuvonta, motivoiva haastattelu SÄÄNNÖLLISTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN SATUNNAISTA RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ Valtio, maakunta, kunta, työnantajat, järjestöt, yksilöt Vanhemmuustaidot Vuorovaikutustaidot Terveystieto ja -tietoisuus, asenteet EI RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ + 0 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 25

26 IKÄÄNTYNEET VISIO VAHVAT LIHAKSET, KIRKKAAT AIVOT, LÄHEISET IHMISET LISÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN JA VUOSIA ELÄMÄÄN 26 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

27 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 27

28 TAUSTA Ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päämääränä on tukea hyvää ja sujuvaa arkea, sekä siten luoda kokemus merkityksellisestä elämästä. Työelämästä jo eläkkeelle siirtyneet voivatkin olla merkittävä voimavara lähiympäristölleen ja yhteiskunnalle. Myös tässä ikäluokassa hyvinvoinnilla ja elämänlaadulla on huomattava vaikutus korjaavien palveluiden ja tukipalveluiden käytön tarpeeseen. Parhaita tuloksia saadaan, kun hyvinvointia tuetaan kokonaisvaltaisesti: sosiaalinen ja kognitiivinen hyvinvointi on ehdottoman tärkeää elämänlaadun ja arjessa pärjäämisen kannalta jokaiselle, myös sairastavalle. 28 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

29 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 29

30 NYKYTILA IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HUS-ALUEELLA HYVINVOINTI Elämänlaadun hyväksi tuntevat Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 65 vuotiaat IKÄÄNTYNEET 43 % 8 % ELINTAVAT Alkoholia liikaa käyttävät, 65 vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävät, 75 vuotiaat IKÄÄNTYNEET 15 % 7 % 30 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

31 TERVEYDENTILA Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 75 vuotiaat Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet, 65 vuotiaat Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet, 75 vuotiaat Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi 65 v Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi / huonoksi 75 v Lihavuus 10 % 9 % 11 % 49 % 62 % 18 % Vaikeusia 500 m kävelemisessä, 65 vuotiaat Vaikeusia 500 m kävelemisessä, 75 vuotiaat 15 % 25 % TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 31

32 TAVOITTEET Tutkimukset tarjoavat runsaasti näyttöä ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta vanhuudessa niin primaari-, sekundaari- kuin tertiääripreventionkin osalta. Iän karttuessa sairauksien ehkäisemisen ja vaikuttavaksi todettujen toimenpiteiden merkitys korostuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma on tärkeä olla osana kaikkea ikääntyneiden palvelutoimintaa. Geriatrisen osaamisen monialainen vahvistaminen ja oikea kohdentaminen: Interventiot on kohdistettava näyttöön perustuen yksilötasolta lähtien kaikissa ikääntyneiden palveluissa. Ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn tuen tarve arvioidaan toimintakyvystä ja asumismuodosta riippumatta, ja tuki mitoitetaan yksilön tarpeen mukaisesti. Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisen näkökulma otetaan osaksi palveluiden kehittämistä ja tuottamista yksinäisyyden ja masennuksen ehkäisemiseksi. Kardiovaskulaaririskitekijöiden taso arvioidaan järjestelmällisesti kaikilla ikääntyneillä, ja tarvittaessa aloitetaan tehokas, näyttöön perustuva hoito. Näillä toimenpiteillä voidaan tutkimusten mukaisesti vähentää ihmisten sairastavuutta sekä myöhäistää sitä aivan elämänkaaren viimeisiin vuosiin. Lisäksi voidaan vähentää yksinäisyyttä sekä elämänlaadun ja toimintakyvyn laskemista, jotka muutoin johtaisivat palveluiden käytön lisääntymiseen. 32 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

33 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 33

34 Hyvinvointi- ja terveyserot kehittyvät elämänkulun aikana useiden eri tekijöiden ja mekanismien vaikutuksesta. Siksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista tulee tarkastella koko elämänkaaren mittaisena asiana. YHTEENVETO Lapsuuden ja nuoruuden tekijät selittävät merkittävän osan aikuisuuden sosioekonomisista terveyseroista. Elämänkulun riskitekijät liittyvät erilaisiin nivelkohtiin, kuten päivähoidon ja koulun aloitukseen, siirtymiseen koulusta opintoihin, opinnoista työelämään tai työelämästä eläkkeelle. Toisaalta ne voivat liittyä myös elämäntilanteisiin, kuten perheen perustamiseen, hajoamiseen tai uudelleen muotoutumiseen. Eri ikävaiheiden tarpeet tulee siis ottaa huomioon palveluissa, jotta riskien kumuloitumista voidaan ehkäistä. Tiedon laadulla on suuri merkitys eri tason palveluiden nivomisessa toimiviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Olemassa olevaa tietoa voidaan myös hyödyntää aikaisempaa tehokkaammin lähtötilanteen määrittelyssä sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Tämä laatusuositus nostaa esiin tavoitteita, joilla voidaan pienin kustannuksin vaikuttaa edullisesti eri ikäryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Tarkoituksena on ollut korostaa kerätyn tiedon pohjalta nousevia kehittämiskohteita, joihin vaikuttamiseksi on olemassa näyttöön perustuvia kustannustehokkaita menetelmiä. Näiden tavoitteiden toteutumista voidaan seurata prosessitasolla. Hieman pidemmällä tarkastelujaksolla toiminnan vaikuttavuuden tulisi näkyä väestötason indikaattoreissa myönteisenä muutoksena. Tämä laatusuositus on HUS-alueen ensimmäinen. Sen tarkoitus on kannustaa kohdennetusti miettimään niitä pieniä, mitattavia, näyttöön perustuvia askeleita, joilla voidaan saada myönteisiä muutoksia aikaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilassa. Laatusuositus haluaa myös haastaa jokaista miettimään, mitä voi itse tehdä vaikuttaakseen edullisesti omaan ja kanssaihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. 34 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS

35 TERVEYDEN MÄÄRITTÄJÄT ELÄMÄNKULUN AIKANA TERVEELLINEN JA KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ JA YHTEISÖT TERVEELLISEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET KAIKILLE Paras mahdollinen alku elämälle Kykyjen ja voimavarojen kehittyminen Työllisyys ja hyvät työolosuhteet kaikille Sairauksien ehkäisemisen roolin ja vaikuttavuuden vahvistaminen Elämän kulku Positiivisten ja negatiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten kasautuminen SIKIÖ PIKKULAPSI KOULULAINEN OPISKELIJA TYÖIKÄINEN IKÄIHMINEN PERHEEN PERUSTAMINEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN LAATUSUOSITUS 35

36 HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain puoli miljoonaa erikoissairaanhoidon potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja palveluksessamme on noin ammattilaista. HUS Perusterveydenhuollon yksikkö Sinikka Bots Laura Suojanen Taru Syrjänen twitter.com/hus_uutisoi HUS on savuton.